Einomies1
Respected Leader
14.7.2016 klo 10:26
Saksa valmis kantamaan vastuuta EU:n puolustuksesta
Saksa haluaa syventää EU:n puolustusyhteistyötä ja saada aikaan puolustusliiton. Se aikoo kantaa myös lisää vastuuta, kun Britannia on jättämässä EU:n.
Berliini
Vain kerran kymmenessä vuodessa Saksa päättää turvallisuuspoliittisesta selonteosta tai valkoisesta kirjasta niin kuin täällä sanotaan. Viime vuosina Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut täysin.
Venäjä ei kunnioita rajoja vaan valtasi Krimin niemimaan, terrorismiuhat ovat lisääntyneet, hybridisodankäynti on lisääntynyt, kybersodanuhat ovat kasvaneet, pakolaistulvia ja Ebolaa – lista vain kasvaa.
Saksa ei aio enää pysyä turvallisuuspoliittisena kääpiönä Ranskaan ja Iso-Britanniaan verrattuna. Jo ensi vuonna Saksan puolustusbudjetti kasvaa yli kaksi miljardia euroa 36,61 miljardiin euroon, mutta se on vielä kaukana sotilasliitto Naton linjauksista.
Puolustusministeri Ursula von der Leyen sanoo, että Saksa on oppinut historiastaan, mutta maa on tietoinen roolistaan.
– Emme yritä olla suurempia kuin olemme, mutta emme myöskään yritä olla pienempiä kuin olemme, von der Leyen sanoo.
Saksa on puolustusministerin mielestä sitoutunut kansainväliseen yhteistyön ehkä enemmän kuin mikään muu maa. Kansainväliseen yhteistyöhön pitääkin panostaa.
– Meidän liitot ovat vain niin vahvoja kuin, mitä me niihin panostamme, puolustusministeri päättelee.
Hän mainitsee EU:n rajavalvontalaitoksen, Frontexin esimerkkinä. Se ei aluksi kyennyt toteuttamaan tehtäviään puuttuvien resurssien takia.
EU:n puolustusyhteistyö helpottuu Brexitin jälkeen
– Saksa on valmis kantamaan vastuuta ja johtamaan, tämä maa on jo todistanut sen Naton uudistamisen yhteydessä, von der Leyen sanoo.
Nato-yhteistyön ohella Saksa haluaa syventää EU:n puolustusyhteistyötä kohti puolustusunionia.
– Olemme pitkään joutuneet ottamaan Iso-Britannian huomioon, koska maa vastusti tätä ajatusta täysin, von der Leyen sanoo.
– Puolustusyhteistyö on jopa ollut lamaantunut Iso-Britannian vastustuksen takia, ministeri lisää.
Puolustusministerin mielestä kansalaiset ovat tyytymättömiä EU:hun, jos ei se pysty puuttumaan suuriin asioihin. Edellytykset syvempään puolustusyhteistyöhän löytyvät jo Lissabonin sopimuksesta, eli EU:n niin sanotusta perustuslaista. Niitä mahdollisuuksia pitää käyttää täysimääräisesti.
– Aloitamme saksalais-ranskalaisella avauksella ja keskustelemme muiden jäsenmaiden kanssa tästä asiasta. Kysymme, ketkä haluavat järjestelmällisesti, luotettavasti ja pitkäjänteisesti tehdä puolustusyhteistyötä.
Suomi on ainakin aikaisemmin ollut EU:n puolustusyhteistyön kannattaja, mutta muiden puhti on puuttunut. Nyt kysymys nousee uudestaan.
http://yle.fi/uutiset/saksa_valmis_kantamaan_vastuuta_eun_puolustuksesta/9024094
Onko aika nyt kypsä kun Britit lähtevät? Vaikuttaa että Saksan ja Britannian sekä Ranskan kolmen suuren kärki on ollut sekava kun Britit ovat olleet se hankala ja vastentahtoisin EU:n jäsen. Ainakin julkisesti Saksa ja Ranska ovat olleet enemmän samoilla linjoilla mitä Merkelin ja Hollanden lausuntoihin tulee.
Ehkä Brexit tuo mukanaan jotain hyvääkin? Suomalaiset suhtautuvat myönteisemmin EU:n puolustustusyhteisyöhön kuin NATOon.
Saksa valmis kantamaan vastuuta EU:n puolustuksesta
Saksa haluaa syventää EU:n puolustusyhteistyötä ja saada aikaan puolustusliiton. Se aikoo kantaa myös lisää vastuuta, kun Britannia on jättämässä EU:n.
Berliini
Vain kerran kymmenessä vuodessa Saksa päättää turvallisuuspoliittisesta selonteosta tai valkoisesta kirjasta niin kuin täällä sanotaan. Viime vuosina Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut täysin.
Venäjä ei kunnioita rajoja vaan valtasi Krimin niemimaan, terrorismiuhat ovat lisääntyneet, hybridisodankäynti on lisääntynyt, kybersodanuhat ovat kasvaneet, pakolaistulvia ja Ebolaa – lista vain kasvaa.
Saksa ei aio enää pysyä turvallisuuspoliittisena kääpiönä Ranskaan ja Iso-Britanniaan verrattuna. Jo ensi vuonna Saksan puolustusbudjetti kasvaa yli kaksi miljardia euroa 36,61 miljardiin euroon, mutta se on vielä kaukana sotilasliitto Naton linjauksista.
Puolustusministeri Ursula von der Leyen sanoo, että Saksa on oppinut historiastaan, mutta maa on tietoinen roolistaan.
– Emme yritä olla suurempia kuin olemme, mutta emme myöskään yritä olla pienempiä kuin olemme, von der Leyen sanoo.
Saksa on puolustusministerin mielestä sitoutunut kansainväliseen yhteistyön ehkä enemmän kuin mikään muu maa. Kansainväliseen yhteistyöhön pitääkin panostaa.
– Meidän liitot ovat vain niin vahvoja kuin, mitä me niihin panostamme, puolustusministeri päättelee.
Hän mainitsee EU:n rajavalvontalaitoksen, Frontexin esimerkkinä. Se ei aluksi kyennyt toteuttamaan tehtäviään puuttuvien resurssien takia.
EU:n puolustusyhteistyö helpottuu Brexitin jälkeen
– Saksa on valmis kantamaan vastuuta ja johtamaan, tämä maa on jo todistanut sen Naton uudistamisen yhteydessä, von der Leyen sanoo.
Nato-yhteistyön ohella Saksa haluaa syventää EU:n puolustusyhteistyötä kohti puolustusunionia.
– Olemme pitkään joutuneet ottamaan Iso-Britannian huomioon, koska maa vastusti tätä ajatusta täysin, von der Leyen sanoo.
– Puolustusyhteistyö on jopa ollut lamaantunut Iso-Britannian vastustuksen takia, ministeri lisää.
Puolustusministerin mielestä kansalaiset ovat tyytymättömiä EU:hun, jos ei se pysty puuttumaan suuriin asioihin. Edellytykset syvempään puolustusyhteistyöhän löytyvät jo Lissabonin sopimuksesta, eli EU:n niin sanotusta perustuslaista. Niitä mahdollisuuksia pitää käyttää täysimääräisesti.
– Aloitamme saksalais-ranskalaisella avauksella ja keskustelemme muiden jäsenmaiden kanssa tästä asiasta. Kysymme, ketkä haluavat järjestelmällisesti, luotettavasti ja pitkäjänteisesti tehdä puolustusyhteistyötä.
Suomi on ainakin aikaisemmin ollut EU:n puolustusyhteistyön kannattaja, mutta muiden puhti on puuttunut. Nyt kysymys nousee uudestaan.
http://yle.fi/uutiset/saksa_valmis_kantamaan_vastuuta_eun_puolustuksesta/9024094
Onko aika nyt kypsä kun Britit lähtevät? Vaikuttaa että Saksan ja Britannian sekä Ranskan kolmen suuren kärki on ollut sekava kun Britit ovat olleet se hankala ja vastentahtoisin EU:n jäsen. Ainakin julkisesti Saksa ja Ranska ovat olleet enemmän samoilla linjoilla mitä Merkelin ja Hollanden lausuntoihin tulee.
Ehkä Brexit tuo mukanaan jotain hyvääkin? Suomalaiset suhtautuvat myönteisemmin EU:n puolustustusyhteisyöhön kuin NATOon.