kimmo.j
Respected Leader
Motivaatiosaikkujen määrä varmasti vaihtelee aloittain. Sellaisilla aloilla/töissä, jossa ihminen itse joutuu tekemään omar työnsä pois, tai jossa työtä voi aikatauluttaa itsenäisesti, motivaatio saikkuja tuskin on paljon.On kyllä monenlaista mielipidettä: Hyvä, että jaksetaan keskustella.
Muutama havainto:
Eihän siitä palkansaajasta aina pääse eroon edes eläkeiässä: Eläkeikään tuleminen ei ole työnantajalle irtisanomis- tai purkuperuste. Mikäli palkansaaja ei irtisanoudu, ei sille sinänsä mitään voi. Itseä vähän jänskätti yhden tekijän kanssa, kun ei halunnut alkaa pitkään töissä ollutta ihmistä kiusaamaan muutosneuvottelulla, mutta ihan positiivisesti kannustamalla tuo kuitenkin päätyi irtisanoutumaan ja hakemaan eläkettä "lakisääteisessä" iässä.
Sairaslomajärjestelmän väärinkäyttö on pirullinen ongelma, mutta omien havaintojen mukaan ei se hirveän yleistä ole. On vähän tyhmää, kun yksittäisten luikureiden takia joutuu pakottamaan kaikki hakemaan niitä sairaslomatodistuksia. Ei sitä vissiin niinkään saa tehdä, että lupaisi: Omalla ilmoituksella saa olla kolme päivää sairaslomalla, mutta tämä ei sitten koske Peraa eikä Lissua: Te käytte edelleen otilla?
Tottakai yksikin saikuttaja organisaatiossa harmittaa. Työkaverithan siinä kärsii, kun ei henkilöstöä pienemmässä yksikössä voi mitoittaa ylisuureksi lyhyiden sairaslomien varalle. Pitkä sairasloma on yksilölle monesti todella hankala; kun on pudonnut päivärahalle ei pienempituloisella ole useinkaan reservejä, joilla pärjäisi. Sitten kun on kuukausien (jopa vuosien) päästä palaamassa duuniin, siellä on hyvin työnsä oppinut ja hoitanut sijaistaja, jolle joutuu antaan kenkää; ei se ole herkkua työnantajallekaan.
Ideologisesti työtön Ossi ei ole läheskään ainoa, näitä on ihan varmasti joka kylällä, kun ei nykyajan yhteiskunta näitä oikeastaan enää stigmatisoi. On henkisesti paljon helpompaa olla tulonsiirtojen varassa, kuin muuan vuosikymmen sitten. Suuri työttömien työnhakijoiden joukko pitäisi seuloa ja tehdä tarvittavat toimenpiteet (eläkkeelle, katkolle, suljetulle osastolle, peruskouluun, ammatilliseen koulutukseen jne) ja ne joilla on aidosti työkykyä ja -halua puuhattaisiin töihin. Työkokeilu on hyvä tapa tsekata työkyvyt ja -halut. Nyt ne (varsin vähän koko työnhakijajengistä) työkykyiset hukkuvat siihen suureen massaan, eivätkä pääse edes yrittämään. Ja kaikki ne "ideologisesti työttömät" tekemään pakotettuna työtä tukiensa eteen. 100 roskapussia viikossa?
Kiintiöpakolaisten määrän puolittaminen on kosmetiikkaa: Nyt ne kiintiöiden myöntäjät ottaa vain ne noin 500 yhteiskunnan kannalta surkeinta tapausta, joiden elossa pitäminen ja kuntouttaminen syö lähes samat resurssit kuin reilu tuhat keskimäärin parempikuntoista. Kiintiöpakolaisuus kaikkiaan on aivan paska hyvesignalointijärjestelmä. Haetaan leiriltä yksi promille huonoimmassa asemassa olevia: Sanotaan lopuille, että te ette ole tarpeeksi huonossa asemassa, että kelpaisitte meille. Tuodaan se yksi promille tänne hyvesignaloijien maskoteiksi ja kuvitellaan, että maailma muuttui paremmaksi?
Olisihan näitä, mutta tuossa päällimmäiset.
Sen sijaan hoitoalalla ja kuulemani mukaan myös muilla palvelualoilla, ne ovat hyvin yleisiä.
Tunnetaan esim. toimintamalli jossa ihminen sanoo suoraan ottavansa saikkua jos ei saa vapaata kuten haluaa.