Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[Heikkiv]

Eli nuo konkurssit ovat työntekijöiden syytä?

Ei ne työntekijöiden vika ole vaan suomalaisen systeemin.
Se ei enää toimi. Niin se vaan on.

En tiedä mikä olisi Suomelle parempi saatikka miten siihen päästään.

Mutta jotain on tehtävä

 

[Myrskyhiiri]

Onko Orpo muuten vielä mukana politiikassa?

Ei ole näkynyt oikein julkisuudessa kun yhden kerran suuren lakkoaallon tehdessä tuloaan, vain pahat perussuomalaiset nyt kantavat Purran kasvoilla sitä vastuuta mikä valtionvarainministerille tietenkin kuuluu...

 

[pelikutteri]

Ei ne työntekijöiden vika ole vaan suomalaisen systeemin.
Se ei enää toimi. Niin se vaan on.

En tiedä mikä olisi Suomelle parempi saatikka miten siihen päästään.

Mutta jotain on tehtävä

Systeemissä on vika, eli julkisen sektorin menot ylittävät tulot jota olisi kestävästi mahdollista kerätä. Mikäli yksityisen sektorin palkkoja leikataan, niin paraneeko julkisen sektorin vaje vai pitäisikö niille ylimääräisille kuluille tehdä jotain?

 

[Eerikainen]

Eli nuo konkurssit ovat työntekijöiden syytä?

Tuotannollinen yritystoiminta on yksinkertaistettuna pääoman (investointi), raaka-aineiden, energian ja työpanosten yhteensaattamista.
Työvoimakustannusten nousu on yksi merkittävä tekijä kannattavuudessa ja siihen nousutahtiin yritys voi vähän vaikuttaakin. Ne eivät ole pelkästään sen viimeisen yrityksen (esim. vientiin tekevä sellutehdas) työvoimapanokset, siihen tulee lisäksi koko arvoketjun aikana sitoutuneet työvoimakulut, mitkä sitten omalta osaltaan nostavat noita muitakin panoshintoja. Nyt korot ja tuontiraaka-aineetkin ovat kallistuneet ja energiakin on sählätty kalliimmaksi ja ennen kaikkea epävarmaksi ja hinnaltaan volatiiliksi. Vientiä tekevän sellutehtaan puut ostaa kaukolämpöyhtiö, joka ilmoitusluonteisesti nostaa hintaansa kaukolämpöasiakkaille. Sellutehdas kohtaa globaalin hintakilpailun.
Palveluliiketoiminnassa työvoimakustannusten osuus yleensä on vielä merkittävämpi ja yleinen taloustilanne näivettää palvelujen kotimaisen kysynnän. Verokiila varmaan yksi pahimmista jarruista palvelujen kasvulle.

 

[Rannari]

Eiköhän nämä loppujen lopuksi ole ihan sianpieruja tämä sairauspäivä ammattiliittojen ja hallituksenkin puolesta. Se miksi yleislakkoon mennään on poliittisten - ja tukilakkojen kieltäminen. Nuo on nimenomaan olleet sitä Suomen mallisen, minun mielestä kieroituneen, ammattiliittotouhun bresneviläistä ydintä.

Hallitus teki typerästi kun toi nuo kaikki kerralla. Ehkä hallituskin odotti, että liitot haluaisivat aloittaa neuvottelemaan. Sitten olisi ollut pelivaraa antaa neuvotteluissa jotain vastaan. Mutta liitot haistoi, että hallitus ei tule antamaan periksi poliittisten tukilakkojen osalta, joten eivät aloittaneet neuvottelemaan laisinkaan tosissaan. Nyt päättivät yleislakkojen avulla alkaa kaatamaan hallitusta. Tosin jo eduskuntavaalien jälkeen lupasivat kahdenkeskisissä keskusteluissa Kokoomuksen edustajille, jos oikeistohallituksen pystytätte, kyyti tulee teille olemaan kylmää.

Nyt sitten on selvinyt valtiontalouden katastrofi. Taatusti keväällä ei tiedetty, kuinka huono julkisen sektorin tilanne on ja kuinka toivoton Suomenkin tilanne alkaa olemaan. EU:n seitsemänneksi velkaantunein maa ja täysin jäänyt jälkeen pohjoismaista kaikessa. Ihan kaikessa. Jotain on vihdoinkin Suomessa tehtävä, tämä jumi on kestänyt kohta 20 vuotta.

Faktahan on että työntekijät, työnantajat ja köyhä kansa tässä kärsii. Liitot ei minun kokemukseni mukaan Suomessa paskaakaan ole kiinnostuneita työntekijöiden hyvästä, vaan omasta hyvästään. Sen takia tuolta jäsenistöä koko ajan vähenee.

Juuri näin. Karenssipäivä ei useimmille merkitse paljoakaan kun väki ei keskimäärin juurikaan sairastele. Karenssipäivä on hallituksen tapa heiluttaa ylimielisesti keskisormea ja ilmaista kumman puolella seisoo. Perusasioissa kuten sopimus- ja lakko-oikeuden rajoittamisissa on homman pihvi.

 

[YliKoo]

Eli nuo konkurssit ovat työntekijöiden syytä?

Tämä kuuluisa sopimusyhteiskunta on luonut järjestelmän, jossa paperit, metallit, akt:t ym kirsistää väkisin yleiskorotuksen jota muiden on seurattava, pysyi pystyssä tai ei.

Systeemissä on vika, eli julkisen sektorin menot ylittävät tulot jota olisi kestävästi mahdollista kerätä. Mikäli yksityisen sektorin palkkoja leikataan, niin paraneeko julkisen sektorin vaje vai pitäisikö niille ylimääräisille kuluille tehdä jotain?

Mikäli yritykset pysyvät pystyssä ja kannattavat, voivat ne ja työntekijät maksaa veroja, jolloin valtion tilanne paranee. Ja sitä myöten pienenevät myös palkkojen sivukulut, joka parantaa ostovoimaa.

Jos yritykset kannattavat, voivat ne palkata julkiselta leikattavaa työvoimaa.

Ainii, Hakaniemi saattaisi ottaa osumaa, jos asiat lähtisivätkin sujumaan paremmin.

 

[-TripleX-]

Nyt kiinnostaisi tietää, että millä tavalla työntekijöiden edut ovat parantuneet esim. viimeisen kymmenen vuoden aikana. Oma muisti ei löydä mitään merkittävää tapahtuneen.
Ok, palkat ovat nousseet, mutta ostovoima sen sijaan ei.

Ei kaikkea mitata rahassa, mutta Finlexistä löytää ne oikeasti tärkeät työelämään vaikuttavat muutokset. Ne kohtelevat kaikkia tasapuolisesti eikä liiton miehiä suosita lain edessä.

Jokatapauksessa olen sitä mieltä, että jos työntekijä- ja työnantajaliitot eivät saa mitään sovittua enään keskenään niin molemmat ovat tarpeettomia kuluja. Silloin ihmisten työelämää koskevat asiat tulee päättää muualla, kirjata asiat vaikka lakeihin sekä asetuksiin. Jäykkää kyllä, mutta myös tasapuolista ja ennustettavaa.

HE 239/2010 - Hallituksen esitykset - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

Tekisipä joku tällaisen listauksen työsuhteisiin liittyvien lakipykälien muutoksista kuin on tehty eläkkeisiin vaikuttavista päätöksistä.

Eläketurvan muutokset vuosi vuodelta - Eläketurvakeskus

Lakisääteiseen eläketurvaan ja siihen läheisesti vaikuttaviin sosiaalietuuksiin tehdään muutoksia vuosittain. Alla on listattu eri vuosina tapahtuneita muutoksia aikajärjestyksessä.

www.etk.fi

Ja mikäli ostovoima ei ole noussut niin eikö se ole hyvin selkeä merkki, että työntekijäliitot ovat epäonnistuneet tehtävässään minkä vuoksi ihmiset äänestävät jaloillaan?

Jännästi eläkkeiden tasokin pystytään määrittämään ilman liittoja, mutta palkkoja ei. Ja ennen kuin joku parkuu, että eri aloilla on erilaisia tarpeita niin eikö sama päde myös kaikille eri eläkeläisille, ei ne tarpeet ole samanlaisia mutta sama systeemi kelpaa eläkkeiden laskemiseen.

 

[Raveni]

Eihän mitään ole kirjattu TES:een siksi että se on absoluuttisesti hyvä. Eihän sellaista asiaa ole olemassakaan. Melkein kaikki kirjaukset ovat pitkän ajan kuluessa hioutuneita kompromisseja. Sairausajan palkan pohjalla on tosiaan laki josta sitten sopimuksissa poiketaan enemmän tai vähemmän.

Ymmärrän myös sen että sairauspäivien palkallisuudet yms. näyttäytyvät aivan erilaisina yhteiskunnan eri sektoreilla ja lopulta jopa eri yrityksissä tms. Samoin sen että väärinkäytöksiä tapahtuu. Ihan niin kuin mitä tahansa järjestelmää käytetään väärin. Tämä ei kuitenkaan ole laaja yhteiskunnallinen ongelma joten en ymmärrä miksi hallitus lähtee sitä härkkimään. Jos työnantajapuoli on hyväksynyt mielestään huonoja kirjauksia niin ongelma-aloilla on nostettava kissa pöydälle seuraavalla TES-kierroksella ja uusiin sopimuksiin sovittava paremmat kirjaukset. Työnantajille pitäisi ehdottomasti saada lisää oikeuksia kohdistaa toimenpiteitä epäkelpoihin työntekijöihin sen sijaan että langetetaan tehottomia kollektiivirangaistuksia joilla ei edes saavuteta mainitsemisen arvoista taloudellista hyötyä. Jos Helsingissä laitosmies lusmuilee niin kärsikööt itse seuraamukset sen sijaan että sairaanhoitajaa rangaistaan Kainuussa. Tai päinvastoin.

Meillä on (ollut) toimiva yhdessä sopimisen kulttuuri jonka romuttamista pidän täytenä hulluutena. Ja tätä mieltä olen sekä entisenä ay-aktiivina että nykyisenä yrittäjänä ja työnantajana. Olisi ihan yhtä /C:stä kirjata kaikki työntekijäpuolen keksimät heille edulliset asiat hallitusohjelmaan ja sitten viedä ne lainsäädäntöön. Lupaan olla eturivissä banderollin kanssa mikäli tuollaista joskus yritetään.

Muistan elävästi ne kolmikanta neuvottelut. Eikä sopimisessa ole mitään väärää jos tilanne tieto on molemmilla yhtenäinen. Nyt se ei selkeästi ole.

 

[eddie]

Kuulema kahden päivän lakko on tosi hyvä. Ehtii hoitaa asioita ja kauppakäyntejä. Niinhän se on. Mutta se edellyttää että joku ei osallistu lakkoon vaan rahastaa sen sinun viinilaatikon.

 

[Heikkiv]

Muistan elävästi ne kolmikanta neuvottelut. Eikä sopimisessa ole mitään väärää jos tilanne tieto on molemmilla yhtenäinen. Nyt se ei selkeästi ole.

Noissa kolmikantaneuvotteluissa valtio tuli usein rahoillaan "voitelemaan" tuon sovinnon. Paskaa se oli.
Nyt ollaan tilanteessa että valtio ei tosiaan pysty voitelemaan mitään, talouskasvua ei ole ollut 15 vuoteen ja valtionvelka ihan tapissa. Palkansaajan nettoansiot ja ostovoima ihan surkeita, kun kaikki raha pitää kierrättää valtion "koneiston" kautta. Työnantajapuolella firmoja menee nurin.

Suomen ratkaisu ongelmaan -> Yleislakko

Lakkovahdit pyörii lonkeropäissään jossain porteilla, eihän tätä touhua voi kuin naureskella.

 

[YliKoo]

Muistan elävästi ne kolmikanta neuvottelut.

Kekkonen tapasi käydä kolmikantaneuvotteluja jonkun brittitiedustelu-upseerin kanssa.

Kolmas osapuoli oli laatikko laatuviskiä.

 

[Rannari]

Lakkovahdit pyörii lonkeropäissään jossain porteilla, eihän tätä touhua voi kuin naureskella.

Muistelet ilmeisesti jotain 80-luvun telakkalakkoa? Veikkaan että siellä nautittiin kyllä vodkaa eikä lonkeroa. Miksi lakon aikana olisi loivemmat juomat kuin työaikana?

 

[tonoppa]

Muistelet ilmeisesti jotain 80-luvun telakkalakkoa? Veikkaan että siellä nautittiin kyllä vodkaa eikä lonkeroa. Miksi lakon aikana olisi loivemmat juomat kuin työaikana?

Ei tuosta nyt ihan niin kauan ole.

Lakkovahdit pysäyttivät töihin tulevia linja-autonkuljettajia â vartijan toiminta kuumensi tunteita: âEt sä voi niitä ympäri puhuaâ

Yle seurasi tunnin ajan tilannetta Pohjolan liikenteen varikon portilla Helsingissä torstaina.

yle.fi

Aalto on tullut lakkovahtiin melko lailla suoraan viihteeltä. Hän kertoo korkanneensa lakkolonkeron työvuoron päätteeksi keskiviikkona. Hän on yhä päihtynyt mutta käyttäytyy asiallisesti.

 

[Rannari]

Ei tuosta nyt ihan niin kauan ole.

Lakkovahdit pysäyttivät töihin tulevia linja-autonkuljettajia â vartijan toiminta kuumensi tunteita: âEt sä voi niitä ympäri puhuaâ

Yle seurasi tunnin ajan tilannetta Pohjolan liikenteen varikon portilla Helsingissä torstaina.

yle.fi

Mulla on varaa antaa periksi.

Meitä on moneen junaan ja vielä asemallekin. Samoin heitä.

 

[tankki-tapsa]

Juuri näin. Karenssipäivä ei useimmille merkitse paljoakaan kun väki ei keskimäärin juurikaan sairastele. Karenssipäivä on hallituksen tapa heiluttaa ylimielisesti keskisormea ja ilmaista kumman puolella seisoo. Perusasioissa kuten sopimus- ja lakko-oikeuden rajoittamisissa on homman pihvi.

Ei ehkä sinun tai minun nykyisillä työpaikoilla mutta on sitä nähty toisenlaistakin toimintaa.. siis toistuvaa maanantaisaikkua omalla ilmoituksella.

 

[Rannari]

Ei ehkä sinun tai minun nykyisillä työpaikoilla mutta on sitä nähty toisenlaistakin toimintaa.. siis toistuvaa maanantaisaikkua omalla ilmoituksella.

Jep. Näitä tyyppejä on ja kuten tuolla edellä totesin niin heidän käsittelyynsä tarvitaan työnantajalle lisäoikeuksia.

 

[Veromies]

Jep. Näitä tyyppejä on ja kuten tuolla edellä totesin niin heidän käsittelyynsä tarvitaan työnantajalle lisäoikeuksia.

Eipä nuo lisäoikeudet tunnu kiinnostava, ainoastaan se, että voidaan leikata palkkoja vähän.

Tässäki asiassa yritykset voisivat huomauttaa hallitukselle, että he eivät halua ensimmäistä sairaspäivää palkattomaksi, vaan paremmat mahdollisuudet puuttua sairaslomien väärinkäyttöön. Koska yritykset eivät näin toimi, niin täytyy ymmärtää, että todelliset motivaatiot ovat jossain muualla.

 

[Rannari]

AY-persuilla hankala paikka. Puolustaisiko työehtoja vai olisiko lojaali puolueelle? Itse suosittelisin tekemään niin kuin itsestä tuntuu olevan oikein.

Lakot | ”Kyllähän hallituksen päätökset ovat monelta osin palkansaajavastaisia”, sanoo ay-perussuomalaisten puheenjohtaja

Perussuomalaisten työntekijäjärjestö kokee olevansa työtaisteluissa kahden tulen välissä. Työtaisteluilla vastustetaan hallituksen politiikkaa, mutta samaan aikaan perussuomalaiset on hallituksen toiseksi suurin puolue.

www.hs.fi

 

[Rannari]

Eipä nuo lisäoikeudet tunnu kiinnostava, ainoastaan se, että voidaan leikata palkkoja vähän.

Tässäki asiassa yritykset voisivat huomauttaa hallitukselle, että he eivät halua ensimmäistä sairaspäivää palkattomaksi, vaan paremmat mahdollisuudet puuttua sairaslomien väärinkäyttöön. Koska yritykset eivät näin toimi, niin täytyy ymmärtää, että todelliset motivaatiot ovat jossain muualla.

Niinpä. Tässäkin asiassa on helppo todeta että työnantajapuolen laatiman hallitusohjelmakirjauksen tavoite on jokin ihan muu kuin se mikä on julki kerrottu.

 

[kimmo.j]

Eli nuo konkurssit ovat työntekijöiden syytä?

Ei, vaan työelämä tarvitsee uudistusta, että se voi toimia tässä ajassa.
Syyllisiä tähän ovat molempien osapuolten liitot ja hallitukset jotka ovat epäonnistuneet uudistamaan työelämää.
Laskun epäonnistumista maksavat yksittäiset duunarit ja yrittäjät.