Panssarintorjunta

En toki halua väittää, etteikö 300:lla tekisi mitään miehistöä vastaan. Kuitenkin mietin, olisiko 600 parempi siihenkin käyttöön, jos/kun järjestelmän kannettavuudella ja taistelukärjen kollateraalivahingoilla ei ole väliä?

Jos 300:ssa on yhden pienen 40 mm kranaatin verran räjähdettä ja sirpaletta, niin se ei kuitenkaan ole kovin paljon. Se 600:n taistelukärki, joka on lainattu Javelinista, lienee aika paljon vaikuttavampi paukku henkilömaalejakin vastaan, kun ei haluta poistaa vahvuudesta vain yhtä, vaan kaikki lähiympäristöstä. (Oletan, että 600:ssa on käytössä se Javelinin monikäyttötaistelukärki, johon lisättiin panssarinläpäisyominaisuuden oheen sirpalevaikutus elävää voimaa vastaan.)

Kalliimpihan se Switchblade 600 tietysti on, varmasti monin verroin. Mutta onko kuitenkaan niin monta kertaa kalliimpi, että siksi kannattaisi käyttää 300:aa henkilömaaleihinkaan (pl. joku yksittäinen mies poterossa)?
Kysehän ei ole välttämättä siitä, että tuollainen laite ammuttaisiin menemään tietäen että löytyvillä on tietty maali. Tuo 300 malli on laukaistavissa ihan vain varmistamaan edessä olevaa maastoa esim. hyökkäyksen edeltä. Jos siinä ohessa löytyy sopiva maali, niin sitten siihen on jotakin millä iskeä. Tuo 600 malli taas on niin pitkän matkan malli, että sille on omat käyttökohteensa.

Ja kuten taisin mainita aikaisemmin jossakin ketjussa, niin yksi käyttötapa noille Switchbladeille olisi että niiden laukaisin asennettaisiin tankin tornin taakse, josta niitä voitaisiin laukaista menemään sen mukaan kun hyökkäys etenee. 300 malleja voisi olla vaikka jokaisen tankin tornissa, 600 malleja voisi sitten ampua jostakin muusta ajoneuvosta.
 

Video ajoitettu alkamaan analyysista, mutta siitä löytyy myös nippelitietoja kuten se 20m minimimatka mikä tuntui olevan kaikilla hieman hukassa.
 
NLAW pst-ohjuksen taistelulatauksen/-kärjen tyyppi-keskusteluun hieman näköalaa. Venäläisten häkkyrä-lisäpanssaroinnin myötä pst-ketjussa (ja olikohan Ukraina-ketjussakin?) on ollut keskustelua NLAW:n taistelulatauksesta ja sen tyypistä: Onko se:
1. Ontelopanos (SC-warhead, Shaped Charge, HEAT-warhead, Hollow Charge Jet), vai
2. Räjäyttämällä muotoutuva ammus eli EFP (Explosively-Format - Projectile/Penetrator, joskus myös lyhenteellä ja nimellä SFF = Self Forged Fragment).

Ohessa muutamia viestejä, joiden perusteella ketjun lukijana saa ymmärryksen, että NLAW:ssa olisi EFP tai enemmän EFP-tyyppinen kuin tavallinen HEAT (jonka oletan tarkoitettavan ontelopanosta eli Shaped Charge SC).
Ja asian korjaamiseen tarvitaan vain se että insinööri säätää ohjuksen ohjelmoinnin, ja mahdollisesti sensoreita, niin että ohjus lentää noiden häkkyröiden yli ja tekee temppunsa sieltä. Olettaisin ainakin että se taistelukärki ei ole tavallinen HEAT vaan enemmän EFP tyyppiä, jotta se toimii myös tornin ERA laattojen läpi, joten pari metriä lisää etäisyyteen ei pitäisi olla ongelma.

Spike taas ei edes välitä noista häkkyröistä, sen saa iskemään kanteen tai mihin tahansa kohtaan mikä on alttiina.
EFP tuo tosiaan on ja vois kuvitella olevan softamuutos (ellei sitten sensorit ole jotenkin tosi rajoittuneita). Parhaassa tapauksessa johto kiinni ja parametrimuutokset sisään ja that's it.
Nlawin läpäisy on huomattava ja EFP yleensäkin toimii vaikka 10m päästä mikäli osuu vaunuun. Venäläisillä tämä kehikko on ollut testissä huomattavan huonolla menestyksellä.
EFP:llä ja muillakin suunnatun räjähdysvaikutuksen aseilla on läpäisyn kannalta optimaalinen räjähdysetäisyys - jos etäisyys on tätä lyhyempi tai pidempi, niin läpäisy heikkenee. Toinen kysymys on sitten toki, onko asialla käytännön merkitystä. Ei välttämättä, jos taistelukärki on todella "yliläpäisevä" ja panssarointi on kovin ohut (joku retromallinen T-72 ilman mitään lisäpanssarointeja).

Kyllähän Bonuskin laukeaa vaikka kuinka pitkältä etäisyydeltä ja sen pitäisi mennä vaunun katosta läpi. Toisaalta, noita erillisiä EFP-panssarointikittejä on kuitenkin kehitetty jo ainakin 15 vuotta, joten jos ohjus pakotetaan laukeamaan kauempana ja vaunussa on muutakin kuin peruspanssarointi, niin en näe, etteikö myös EFP:tä olisi mahdollista saada pysäytetyksi.


Olen pari päivää haeskellut NLAW:n taistelulatauksen tietoja netistä googlella. En löytänyt minkäänlaista vahvistusta tai edes vihjausta sille, että taistelulataus olisi EFP tai EFP-tyyppinen.
Ymmärtääkseni taistelulataus on ruotsalaisten (Bofors, nyt Saab Bofors) BILL (1 kpl) tai BILL 2 (2 kpl) ohjuksien "pää"taistelulataus, joka on kuparikartioinen, D=102 mm kal (kartion ulkohalkaisijan mitta oletan) ontelolataus, jolla on P>510 mm läpäisyä panssariteräkseen dynaamisessa tilanteessa oheisen demon mukaan. Ensimmäinen video on ystävällisesti venäjänkielinen ja jo 6 v. vanha. [Off Topic: joten ihan yllätyksenä ei tornin heiton pitänyt venäläisille tulla (ks. 3:20 kohdassa!)]. Kohdassa 4:30 on simulointi taistelulatauksen toiminnasta (ontelopanos on venäjäksi jotain "kumulative ..."), josta näkyy toiminta taiteellisesti leikittynä. (Samoin selostuksessa sanotaan (ehkä) suihkun nopeudesta "dievit tisitsa + jotain metrov / sekund" eli 9 000+ m/s, jos oikein ymmärsin. Ei riitä venäjän taito näihin).

Alkuperäisempiä videoita Saab Boforsilta:
1) 2006; NLAW:n kehitys BILL 2:sta ja AT 4:sta --> NLAW:iin, ontelopanosta tyrkkää:

2) 2014; Dynaaminen koe NLAW vs. ERA + kattopanssari + todistelevyt [reikä paksussa levyssä on pieni, kuparin väriä) --> kapea projektiili --> ontelon suihku, kupari kartio].

3) 2009: BILL2 taistelulatauksen dynaaminen testi ERA+katto (tuplalataus, 4:00, pitkä reikä ehkä etupanoksesta ERA:n häiritessä), ERA+katto (pelkkä pääpanos eli NLAW:n taistelukärki, 4:50, etupanosta ei siis tarvita Kontakt 1 / Kontakt 5?? ERA:aa vastaan, kun läpäisy on kohtuullisesti kohtisuorassa ERA:aa vastaan). Levypakkaan läpäisy >510 mm RHA ilman ERA:aa, pieni pitkä reikä, kuparia pinnoilla --> Shaped Charge / Ontelo, kuparikartio, ei ole EFP (5:40).
https://www.youtube.com/watch?v=vJhqQquIL_U

4 a) Kaupan päälle Bonus 155 mm ammuksen EFP-läpäisyjä 2009: Kohdassa ~1:10 tositilanne ja iso reikä, ei kuparia, kohdassa 1:20 dynaaminen testi, paksu levy, iso reikä, kirkaat reunat (tantaali-lineri).
https://www.youtube.com/watch?v=qCNo1DTjukE

4 b) Sitten "normaaliammunta" 1 ammus, 2 EFP-panosta, demossa tietysti myös kaksi osumaa maaleihin (~pyöreät, kirkkaat reiät). Ensimmäinen taitaa osua ohueen etupeltiin, toinen paksumpaan kattolevyyn, ja painuma levyssä on ehkä joku vanha jälki vai onko siinäkin reikä pohjalla? ja pienempi reikä taaempana? Reiät kuitenkin tulivat jollakin tapaa molempiin maaleihin. Demosta näkyy myös maalien uhkakuva, monta vaunua levällään sekä pituus- että leveyssuunnassa. Miten toimii tiellä jonossa oleviin maaleihin? Pitäisi ampua jotenkin niin, että ammukset tulisivat viivalle (tien suuntaisesti) niin että Bonus taistelukärkien hakupää pyyhkäisee joka kierroksella tietä. Siinäpä pohtimista, mutta se onkin tykistön murheita saada Bonukset hollille maaleja etsimään ja tuhoamaan.
https://www.youtube.com/watch?v=ApoYo8CrtiY

Videoitahan löytyy lisää, jos/kun hakee...., riittäköön tässä vaiheessa NLAW:n taistelukärjen pohdintaan.

Kirjalliset dokumenttilinkit NLAW-ontelopanokseen:
Engl. wikipedia (Shaped Charge. Samaa sanoo Suomen wikipediakin, mutta riittäköön tämä wikeistä):
Ja sen alaviite (Shaped Charge Warhead)
Esite (Warhead: Single Shaped Charge):

Omat päätelmäni:
Edellisten perusteella NLAW:n taistelukärki on "normaali" kuparikartioinen ontelopanos, joka on aiemmin ollut Saab Bofors:n pst-ohjuksissa BILL taistelukärkenä ja BILL 2 pääpanoksena (Taaempi ja suoraan alaspäin suunnattu panos). Jos joku on löytänyt, löytää tai tietää luotettavasta lähteestä, että se olisi EFP tai että siihen olisi tulossa EFP, niin voinet vastata tähän ja pistää linkin näkyviin vastaukseen.
Sillä on kaikki ontelopanoksen edut (pitkä läpäisy) ja haitat (optimaalinen räjäytysväli Stand Off, läpäisy kärsii, jos S.O on liian pitkä >12...15 * D eli yli 1,2...1,5 m arviolta, mutta perusläpäisyä on paljon dynaamisessakin tilanteessa, joten kyllä se riittää katon läpäisyyn pitkällä S.O-etäisyydelläkin. (Häkkyrä voisi toimia, mutta ei ole ollut näyttöjä).
Huom: Ohjuksella myös vaakanopeus eli poikittainen nopeus ontelosuihkun suuntaan nähden. Mitä pidempi S.O., sen enemmän suihku hajaantuu.

Lisäksi arvelen, että kehityspotentiaalina ei taida olla tandem-lataus (kaksi panosta, koska ohjuksesta tulee liian raskas yhdelle miehelle, vrt. Bill2, jossa on 2 ontelopanosta ja ampumalaite). Vaunun katon pintaan asetettu ERA ei vähennä merkittävästi läpäisyä, koska iskukulma on kohtisuora --> Ei tarvita etupanosta toistaiseksi psv::n katon läpäisyyn. Panoksen kaliiperi D=102 mm ja levypakkaan saatu läpäisy P>5*D=510 mm, eli hyvin toimii ontelo ja varmaan menee vähän enemmänkin (Ilman ERA:aa ja optimi S.O-etäisyydellä).
Ei myöskään vaihdeta EFP:hen, koska sitten menetetään läpäisyä, kun ei saada tarpeeksi isoa taistelulatausta. EFP:n läpäisy ~0,9...1,5 * D (panoksen kaliiperi) eli jäätäisiin (90 ... 150) mm:iin rauta.... tai tanttaalilinerilla. Tietysti jos olisi valmiina sopiva ja toimiva EFP-panos, niin sitten voisi vaihtaa ja kasvattaa S.O-etäisyyttä ja (häkkyrä ei enää toimisi, ehkä.)
EFP:hen pitäisi ehkä kasvattaa taistelukärjen kaliiperia (TOW 2B:ssa taitaa olla D=5" eli ~127 mm tanttaalivuorauksella 2 panosta.)

[Hieman Off Topic, mutta ehkä hyvä huomata]: Vanha tarina eli USA:n Predator AT-ohjus, FGM-172A, vuosituhannen vaihteesta. Sen piti ratkaista lähi-pst:n murheet korvaamalla M72 (~KES) ja AT4 singot USA:ssa. Sitä mainostettiin kovasti tuotekehitysvaiheessa, mutta ei päätynyt joukkotuotantoon. AT-ohjusversiot on näemmä kuohittu sirpale-painevaikutus taistelukärkisiksi 172B malliksi jälkeenpäin.
Predatorissa oli pst-versiossa tanttaali-lineri EFP ja muutoin NLAW:n kaltainen toiminta tekstin perusteella, joten olisiko täältä siirtynyt ruotsalaisille tuotekehitysapua. NLAW.ssa etuna on virittymisen säätö, jotta voi ampua romujen yli. Ehkä oppi on tullut USA.n Predator-projektista tai TOW 2B kokemuksista? Virittymisen viivästyssäätö on hieno oivallus NLAW:ssa kuten ketjussa on todettu.
Linkki ohessa Predator AT-ohjukseen, muistojen joukkoon:
 
Olen pari päivää haeskellut NLAW:n taistelulatauksen tietoja netistä googlella. En löytänyt minkäänlaista vahvistusta tai edes vihjausta sille, että taistelulataus olisi EFP tai EFP-tyyppinen.

Eikös tuossa venäjän kielisessä videossa ole ainakin yksi vinkki, eli siinä on hahmotelma siitä ontelopanoksesta. Uskoakseni HEAT ja EFP -panosten ero on se kulma missä se kupari kartio on, terävä kulma on HEAT ja tylppä on EFP. Ja ainakin tuon panoksen mittasuhteet viittaavat EFP:hen.
 
Eikös tuossa venäjän kielisessä videossa ole ainakin yksi vinkki, eli siinä on hahmotelma siitä ontelopanoksesta. Uskoakseni HEAT ja EFP -panosten ero on se kulma missä se kupari kartio on, terävä kulma on HEAT ja tylppä on EFP. Ja ainakin tuon panoksen mittasuhteet viittaavat EFP:hen.


Oikeassa olet vuorauksen/linerin muodon suhteen eli asejärjestelmäopin luonnoksen 1998 mukaan luokittelu menee:
"1) Teräväkulmainen (kärkikulma < 90 astetta) kartio on ontelopanos.
2) Tylppäkulmainen (kartiokulma 90 < kulma < 120 astetta):
Erikseen on mainittu tylppäkulma 130-astetta käytetään lentokone- ja helikopteritykeissä 30...40 mm ammuksissa, joilla pyritään vaunun kattohyökkäykseen.
3) Ammuksia muodostavan ontelopanoksen (EFP) kartiokulma on 150 ... 160 astetta tai ne ovat pallokalotteja. Näitä ovat esim tykistöllä ammuttavat pst-ammukset"
(Bonus, Smart jne)

Jos EFP tehdään ohjukseen, niin lineri on todennäköisesti tantaalia ja aiemmin se oli rautaa (ei terästä, vaan puhdasta rautaa).
Miinoissa käytetään kuparia liner-materiaalina, mutta ei yleensä muissa pst-aseissa. Läpäisykyky kupari-motikalla / sirpaleilla on huono suhteessa panoksen kokoon.
Esimerkkinä kylkimiinojen läpäisyt ovat aika pienet suhteessa r-aineeseen. Raskaassa on tylppä kuparikartio ja kevyessä on pallokalotti kuparilineri.

EFP projektiili on lähempänä nuoliammusta (tankomainen), joten sen olisi hyvä olla raskasta metallia.
Hinnan perusteella (ja ominaisuuksien) ovat päätyneet tantaaliin (esim. TOW 2B) EFP-taistelukärjissä.

Sen verran ymmärrän venäjää (ehkä), että selostuksessa sanotaan kumulative .... ja dievit tisiza + kilometrov per sekundo. Vain ontelolla pääsee tähän nopeuteen. EFP nopeus on ~2000 m/s tai vähemmän.
Katsoppa venäjä-videon kohdasta 4:29, niin näkyy taiteilijankin kuvassa terävä kartio juuri ennen räjäytystä.

Olen ontelotaistelukärjen kannalla NLAW:n suhteen.
 
Viimeksi muokattu:
Oikeassa olet vuorauksen/linerin muodon suhteen eli asejärjestelmäopin luonnoksen 1998 mukaan luokittelu menee:
"1) Teräväkulmainen (kärkikulma < 90 astetta) kartio on ontelopanos.
2) Tylppäkulmainen (kartiokulma 90 < kulma < 120 astetta):
Erikseen on mainittu tylppäkulma 130-astetta käytetään lentokone- ja helikopteritykeissä 30...40 mm ammuksissa, joilla pyritään vaunun kattohyökkäykseen.
3) Ammuksia muodostavan ontelopanoksen (EFP) kartiokulma on 150 ... 160 astetta tai ne ovat pallokalotteja. Näitä ovat esim tykistöllä ammuttavat pst-ammukset"
(Bonus, Smart jne)

Jos EFP tehdään ohjukseen, niin lineri on todennäköisesti tantaalia ja aiemmin se oli rautaa (ei terästä, vaan puhdasta rautaa).
Miinoissa käytetään kuparia liner-materiaalina, mutta ei yleensä muissa pst-aseissa. Läpäisykyky kupari-motikalla / sirpaleilla on huono suhteessa panoksen kokoon.
Esimerkkinä kylkimiinojen läpäisyt ovat aika pienet suhteessa r-aineeseen. Raskaassa on tylppä kuparikartio ja kevyessä on pallokalotti kuparilineri.

EFP projektiili on lähempänä nuoliammusta (tankomainen), joten sen olisi hyvä olla raskasta metallia.
Hinnan perusteella (ja ominaisuuksien) ovat päätyneet tantaaliin (esim. TOW 2B) EFP-taistelukärjissä.

Sen verran ymmärrän venäjää (ehkä), että selostuksessa sanotaan kumulative .... ja dievit tisiza + kilometrov per sekundo. Vain ontelolla pääsee tähän nopeuteen. EFP nopeus on ~2000 m/s tai vähemmän.
Katsoppa venäjä-videon kohdasta 4:29, niin näkyy taiteilijankin kuvassa terävä kartio juuri ennen räjäytystä.

Olen ontelotaistelukärjen kannalla NLAW:n suhteen.

Eli olemme samaa mieltä siitä, että se taistelukärki on optimoitu tarkoitukseensa? Se että voidaanko NLAW:n stand-off etäisyyttä kasvattaa ilman liiallisia haittavaikutuksia jää nähtäväksi, joskin käytäntö on osoittanut että keskustelu asiasta on pitkälti turha.
 
Kysehän ei ole välttämättä siitä, että tuollainen laite ammuttaisiin menemään tietäen että löytyvillä on tietty maali. Tuo 300 malli on laukaistavissa ihan vain varmistamaan edessä olevaa maastoa esim. hyökkäyksen edeltä. Jos siinä ohessa löytyy sopiva maali, niin sitten siihen on jotakin millä iskeä. Tuo 600 malli taas on niin pitkän matkan malli, että sille on omat käyttökohteensa.

Ja kuten taisin mainita aikaisemmin jossakin ketjussa, niin yksi käyttötapa noille Switchbladeille olisi että niiden laukaisin asennettaisiin tankin tornin taakse, josta niitä voitaisiin laukaista menemään sen mukaan kun hyökkäys etenee. 300 malleja voisi olla vaikka jokaisen tankin tornissa, 600 malleja voisi sitten ampua jostakin muusta ajoneuvosta.
mönkijä 6x6 lavalle switchblade 300 laukaisulaatikko, ehkä siihen menee 600n laatikko myös. Kuski ja operaattori kulkee mukana. Liian kallis tiedusteluun, sen hoitaa joku muu laite ja sitten nämä tulevat paikalle eliminoimaan.
 
mönkijä 6x6 lavalle switchblade 300 laukaisulaatikko, ehkä siihen menee 600n laatikko myös. Kuski ja operaattori kulkee mukana. Liian kallis tiedusteluun, sen hoitaa joku muu laite ja sitten nämä tulevat paikalle eliminoimaan.
En siis tarkoita, että nuo 300:t olisivat ainoat jotka tekevät tiedustelua. Kaikki normaalit tiedustelut mitä panssarijoukkojen hyökkäyksessä kuuluu tehdä tehdään ja nuo 300:t on vain sitä varten, että panssarivaunun johtaja voi lähettää lennokin kurkkaamaan mutkan taakse tai edessä olevan aukon laidat väijytysten varalta. 300:n ei ole liian kallis tuohon, kun kyseessä on panssarivaunujen hyökkäys ja tarkoitus noilla on se, että sen ensimmäisen vaunun torni olisi valmiiksi vihollisen suuntaan osoittamassa, kun vaunu sille aukolle ilmaantuu. Ja jos samalla joku PST-ohjus porukka ottaa osumaa lennokin törmätessä päin naamaa ja tykistö isku putoaa niskaan, niin se on vain sitä aselajien välistä yhteistyötä.
 
Olen ainakin itse siinä käsityksessä, että noiden EFP: ja perinteisen ontelopanoksen yksi ero on nopeudessa. Ontelopanoksessa nopeus tekee sen ettei se pysy kasassa pitkiä matkoja koska voimat on niin suuria, että se on kuin nestettä. EFP:ssä nopeudet on pienempiä jolloin metalliplootu pysyy muodossaan jolloin se ei kärsi etäisyydestä, mutta haittapuolena on heikompi läpäisy. Eikö nuo NLAWin läpäistyarvot anna jo olettaa sen olevan perinteisempi ontelopanos. En tiedä onko niitä nykyisin joinain hybrideinä.

Pitää huomoida ettei tuo etäisyyskään niin merkitsevä välttämättä ole ontelopanokselle ja sen teholle. Niillä on tietty optimietäisyys, mutta varsinkin isolla halkaisijalla oleville onteloille (NLAW 150mm) saa olla metrejä etäisyyttä että siitä merkittävästi haittaa on. Varmasti siellä on tehty tuotekehitystä asian tiimoilta.
 
Eli olemme samaa mieltä siitä, että se taistelukärki on optimoitu tarkoitukseensa? Se että voidaanko NLAW:n stand-off etäisyyttä kasvattaa ilman liiallisia haittavaikutuksia jää nähtäväksi, joskin käytäntö on osoittanut että keskustelu asiasta on pitkälti turha.
Jep. NLAW:n taistelukärki on aikanaan optimoitu Boforssin BILL / BILL 2 ohjuksille ja NLAW:n toiminta vaunun päällä ei eroa niistä eli ammutaan vaunun yli < 1 m:n etäisyydellä ja taistelukärki on poikittain ja se "ampuu" läpäisevän metallin likimain kohtisuoraan kattoon nähden.

Ilmeisesti tyypistä olemme eri mieltä. Oman ymmärrykseni mukaan sen on pakko olla ontelopanos. Muilla taistelukärkityypeillä kuten tylpillä kartioilla, pallokalotin osalla (juutalaisten kipa-päähineen) kaltaisella, pyörähdyssymmetrisesti taivutetulla / painetulla/ painosorvatulla/ koneistetulla/?? levyllä (EFP) ei päästä P>5*D=510 mm RHA läpäisyyn. D=taistelukärjen kaliiperi 102 mm eli ontelopanoksen kartion halkaisija NLAW:ssa ja BILL:eissä.

Kuten toteat tällä hetkellä näytöt toimivuudesta ovat vahvat ja keskustelu on turhaa siinä mielessä tällä hetkellä.
Aika näyttää millaiset vastatoimet siihen keksitään pidemmällä aikavälillä ja ovatko ne taloudellisesti toteuttavissa.
 
Viimeksi muokattu:
mönkijä 6x6 lavalle switchblade 300 laukaisulaatikko, ehkä siihen menee 600n laatikko myös. Kuski ja operaattori kulkee mukana. Liian kallis tiedusteluun, sen hoitaa joku muu laite ja sitten nämä tulevat paikalle eliminoimaan.

Ei mitään mönkijöitä. Jos/Kun panssaroitua ajoneuvokalustoa ei riitä, niin vehkeet voi ajaa perille yhtä hyvin pakettiautossa mönkijän sijaan. Saapahan mukaan enemmänkin kuin yhden/muutaman droonin eikä miehistö kastu eikä kylmety.

Laitteen kantama valmistajan mukaan 10 km ja toiminta-aika 15 min (oletettavasti sen jälkeen, kun on päästy tuonne 10 kilometriin).

 
Eli olemme samaa mieltä siitä, että se taistelukärki on optimoitu tarkoitukseensa? Se että voidaanko NLAW:n stand-off etäisyyttä kasvattaa ilman liiallisia haittavaikutuksia jää nähtäväksi, joskin käytäntö on osoittanut että keskustelu asiasta on pitkälti turha.

Standoffin maksimi on 25 kertaa D. Jos kartion D on 10 cm (mahtuu noin NLAW 15cm kalipeeriin pystyyn), tulee maksimi hyökkäyskorkeudeksi 2,5m ja optimitehon ylärajaksi noin 1,2m. Jos siinä on perus shaped charge, niin ei.

Toisaalta siinä on BILL 2 taistelukärki, josta wikipedia sanoo näin:
1650383010784.png

Tarkemmin panos vaikuttaisi olevan BILL2sesta taaempi lautaus. Muutenkin bill2 kuvauksessa on paljon NLAWin kanssa samaa. Esim voisi päätellä että NLAW tst kärki aktivoituu sekä visuaalisesti että magneettisesti, mikä voi tuottaa huomattavia ongelmia korkeuden kasvaessa (tai sitten ei).

@ERAkko Ontelopanosta siinä tuskin on, kun eipä ole onteloakaan. Ontelopanoksessa ontelo osallistuu metallikartion ulostamiseen ja luo optimaalisen standoff rangen. Perusmallin shaped charge siinä voi olla.

Itse olen mieltä että siinä on EFP koska ilmeisesti BILL2sessa oli ja esim tow2Bssäkin on. Yleensäkin se on suosittu nimenomaan näissä flyover mallin ohjuksissa.

edit: ja tässä vielä TOW2 EFP:t vs t72 täydellä karusellilla amputarvikkeita. On oikeastaan ihan sama kummalla tekniikalla vaunu tuhotaan, kunhan se toimii.

 
Viimeksi muokattu:
Miksi Ukrainaan ei ole lähetetty TOW-ohjuksia? Tai niistä ei ainakaan puhuta... Onko kaikki TOW:t varattu arabien aseistamiseen?
 
Standoffin maksimi on 25 kertaa D. Jos kartion D on 10 cm (mahtuu noin NLAW 15cm kalipeeriin pystyyn), tulee maksimi hyökkäyskorkeudeksi 2,5m ja optimitehon ylärajaksi noin 1,2m. Jos siinä on perus shaped charge, niin ei.

Toisaalta siinä on BILL 2 taistelukärki, josta wikipedia sanoo näin:
Katso liite: 60507

Tarkemmin panos vaikuttaisi olevan BILL2sesta taaempi lautaus. Muutenkin bill2 kuvauksessa on paljon NLAWin kanssa samaa. Esim voisi päätellä että NLAW tst kärki aktivoituu sekä visuaalisesti että magneettisesti, mikä voi tuottaa huomattavia ongelmia korkeuden kasvaessa (tai sitten ei).

Ontelopanosta siinä tuskin on, kun eipä ole onteloakaan. Ontelopanoksessa ontelo osallistuu metallikartion ulostamiseen ja luo optimaalisen standoff rangen. Perusmallin shaped charge siinä voi olla.

Itse olen mieltä että siinä on EFP koska ilmeisesti BILL2sessa oli ja esim tow2Bssäkin on. Yleensäkin se on suosittu nimenomaan näissä flyover mallin ohjuksissa.

edit: ja tässä vielä TOW2 EFP:t vs t72 täydellä karusellilla amputarvikkeita. On oikeastaan ihan sama kummalla tekniikalla vaunu tuhotaan, kunhan se toimii.

Rivi kerrallaan vastauksia ja teknisesti tai lähdetiedoin perusteltuja mielipiteitäni ohessa:
1.) Stand Off :n maksimi ja optimiteho?
Eihän Stand Off:lla (S.O. räjäytysetäisyys / -väli) ole maksimia ja minimi on 0, periaatteessa? Suunnatun räjähdysvaikutuksen taistelukärjen voi ampua / laukaista läheltä tai kaukaa ihan vapaasti, mutta asevaikutusta saadakseen lienee jotkut rajat molemmissa päissä. Optimietäisyydelle väli on pieni tai suuri, jos ei kerrota mitä tavoitellaan eli mitä tarkoittaa optimiteho? Optimoidaanko tunkeuman syvyyttä (penetration), läpäisyn pituutta (perforation), jälkivaikutusta panssarin takana (tai edessä/sivulla= särjetään ympäristöä samalla kertaa) tai jotain muuta? Oletan yksinkertaisuuden vuoksi, että optimiteholla tarkoitetaan pitkää läpäisyä (perforation) tai tunkeumaa (penetration), niin että mahdollisimman paksu maali tulee läpäistyksi, perforated. Ehkä panssariteräksen paksu läpäisy tai pitkä tunkeumamatka teräkseen on se tyypillisin optimitavoite pst-aseille. Tunkeumassa (penetration) syntyy onkalo, jolla on pohja eli ei mene läpi. Läpäisyssä (perforation) syntyy läpireikä tai vähintään viimeinen osa projektiilista tunkee itsensä panssarin takapinnasta näkyville tai rikkoo panssarin takapinnan. Läpäisyn määritelmiä on monta, mutta unohdetaan ne tässä kohtaa, koska pst-aseen "tehossa" tarvitaan aina jälkivaikutusta ja läpi on panssarista päästävä reilusti.
En tiedä mistä saadaan nuo lukemat räjäytysvälille S.O.= 25*D ja optimietäisyydeksi puolet siitä 12*D. Lienevät jonkun oletuksen seurauksia, joita viestissä ei ole avattu, joten en puutu niihin. Arvot vaihtelevat taistelukärjen rakenteen mukaan ja niitä ei voi määrittää, jos ei tiedä rakenteen yksityiskohtia. Nyt on edelleen ristiriitaa siitä, onko lataus ontelopanos (HEAT, Shaped Charge, S.C) vai räjäyttämällä/räjähtämällä muotoutuva projektiili (EFP).
Ontelopanokselle (Shaped Charge, S.C) räjäytysvälin optimi on S.O ~(5...8) *D jotta saadaan pitkä tunkeuma tai läpäisy. NLAW:ssa olisi optimi S.O. ~500 ... 800 mm etäisyys, jos on ontelopanos (S.C.) ja D=102 mm. Jos olisi EFP, niin pitäisi tietää rakenne ja olla todellinen asiantuntija, jotta räjäytysvälin optimivälin voisi määritellä ja / tai kokeellista dataa tueksi. Kumpaakaan ei ole nyt saatavilla, arvelen. EFP:lla räjäytysväli ja sen sallittu alue voi olla pidempi kuin ontelolla hyvän läpäisyn saamiseksi, P< 1,5 D kuitenkin raskasmetalli linerilla (tantaali).

2. BILL2 taistelukärki ja wikipedia(t):
Ilmeisesti viestin wikipedia viittauksen linkki, josta viiteviestin kaltainen teksti löytyy, on tuo(?):

Jos katsoo ko. wiki-tekstin ensimmäistä viitelinkkiä A):
http://www.military-today.com/missiles/bill.htm
niin siellä sanotaan taistelukärjestä: Warhead type Angled HEAT (tandem angled HEAT in BILL 2) ja myöhemmin tekstissä "tandem shaped charge munition"
Samainen wikipedia näyttää HEAT-termille tuommoista:
(Off Topic: Jos S.C. liner-materiaalit kiinnostavat teknisesti syvällisemmin, niin kannattaa imaista viite 11. Manfred Held "Liners for Shaped Charge", kun se on tarjolla ilmaiseksi ainakin tätä kirjoitettaessa.)
Teräväkärkistä onteloa (HEAT, Shaped Charge) nuo viitteet pukkaavat kiistatta BILL 2 taistelulatauksiksi?

Toinen wikipedian viite B) vie Itävallan puolustusvoimien kalustoon. Itävallassa valmistetaan BILL 2:sta nimellä 2000 BILL Itävallan käyttöön.
Läpäisyksi ilmoitetaan: Durchschlagleistung: mind. 60 cm Panzerstahl (vähintään 60 cm panssariterästä).
Ei taida EFP:llä päästä näihin lukemiin. Arvelen edelleen rajan olevan EFP läpäisylle P=1,0....,1,5 * D = 100 ... 150 mm, kun D~100 mm. Jos olisi D=150 mm, niin P= 150...225 mm ja isompaa latausta NLAW:iin ei mahdu edes suoraan eteenpäin suunnattuna.
Ontelopanosta pukkaa BILL 2 (2000 BILL) ohjuksen taistelukärjeksi teknisesti ajateltuna ilmoitetun läpäisyn perusteella.

[Kolmas C) wikin viite ei toimi (Saudi-Arabia kauppa) ja neljäs D) on ranskankielinen ja ei-tekninen. Nämä eivät auta kumpaankaan suuntaan.]
Ei ole tainnut wiki-pääsivun kirjoitaja(-t) jaksaa tutustua ja ymmärtää käyttämiään viittauksia A ja B. Siitä aiheutuu turhaa harmia meille muille, lukijoille.

Ylimääräistä wikipedia Ruotsista, kun se on BILL 2:n kotimaa ja NLAW:n syntymäseutua:
sanoo, että: " Verkan består av en eller två RSV-strålar (BILL 1 gentemot BILL 2) som skjuts ut från robotens undersida och slår igenom målets tak." Vapaasti käännettynä: Vaikutus syntyy yhdestä tai kahdesta Suunnatun Räjähdysvaikutuksen Suihkuista (säteistä =strålar, mutta suomeksi huono termi) (BILL 1, BILL 2), jotka ammutaan alaspäin ohjuksesta ja osuvat läpi maalin katon (läpäisevät maalin katon).
Sitten voi napauttaa sivun "RSV-stålar" korostusta, niin saa näkyville:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Riktad_sprängverkan
ja sieltä näkyy, että
Strålbildande RSV = RSV III (strålbildande) on teräväkulmainen ontelopanos eli Shaped Charge.
Projektilbildande RSV = RSV IV (projektilbildande) on pallokalotin muotoinen lineri eli EFP).
Ja vielä klikkaus jälkimmäiseen tuo vaatimattoman EFP-sivun näkösälle, jota ei kannata selittää:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Explosivt_formad_projektil

Ruotsin wikin perusteella BILL 2:ssa on RSV-strål (RSV III) eli Strålbildande RSV taistelulatauksena.
Ontelopanosta (Shaped Charge, S.C.) pukkaa BILL 2:lle Ruotsin wikin sivut.

Suomen wiki ylimääräisenä (voi unohtaa, jos siltä tuntuu...):
Onteloa tyrkkää D=102 mm kal.

3. BILL 2 taaempi lataus ja NLAW anturit.
Kyllä. Taaempi lataus on BILL 2:n pääpanos ja se on siirretty NLAW:iin. Se näkyi hyvin aiheen ensimmäisessä omassa viestissäni, toisessa videossa kohdassa ~0:59.

Arvelen, vaikken ole tämänkään alan (sensori-, sensorifuusiotekniikka) ymmärtäjä, että terästä (ferromagneetista rautaa) vaunuissa riittää siihen, että magneettisensori sen huomaa, vaikka ohjus lentäisi tuon 2,5 mm vaunun yli. Se on säätö- / ohjelmointikysymys. Optinen anturi mitannee alustan korkeutta ohjukseen nähden ja siten "muotoa" ja ylilentäessä muoto on aina sama korkeudesta riippumatta, kunnes ei erotelukyky enää riitä (näkyvyys kuitenkin voi rajoittaa, suojasavut). Ohjelmointikysymys tämäkin, arvelen. Tällä hetkellä tavoitellaan < 1 m:n etäisyyttä ymmärtääkseni. Se saattaa johtua taistelukärjen tyypistä eli ontelopanoksesta ja sen S.O. etäisyydestä.

4. Ontelopanosta siinä tuskin on, kun eipä ole onteloakaan. Ontelopanoksessa ontelo osallistuu metallikartion ulostamiseen ja luo optimaalisen standoff rangen. Perusmallin shaped charge siinä voi olla.
Tämä on niin sakeata tekstiä, etten ymmärrä sitä lainkaan? Yritän kohta kerrallaan:
Ontelopanosta siinä tuskin on, kun eipä ole onteloakaan: Suunnattu räjähdysvaikutus syntyy siihen perustuvissa taistelulatauksissa siitä, että räjähdysaineen kaasut lähtevät suurimmaksi osaksi panoksen pinnan normaalin suuntaan. Tätä hyödyntävissä latauksissa on aina jonkinmoinen syvennys (kartio, puolipallo, pallokalotti tms. muoto), joka ohjaa räjähdysaineen kaasun ja sen synnyttämän paineaallon pinnan normaalin suuntaan eli kohden syvennyksen keskiakselia (täydellisessä pallo-kolossa siis pallon keskiöön, puolipallossa ja kartiossa keskiakselille eteenpäin suuntautuen jne. Se tapahtuu, oli syvennyksessä vuoraus tai ei. Sekä ontelopanoksessa että EFP:ssa on syvennys ja sen pinnalla on metallivuoraus. Ilman vuorausta saataisiin laakeampi,matalampi ja halkaisijaltaan isompi kolo maaliin, vuoratussa tapauksessa syntyy syvä, mutta kapeampi kolo (kraateri) maaliin. Ontelopanoksella on pitkä P=5....10 *D (Cu-lineri) läpäisy/tunkeuma, EFP:lla P=0,8....1,5 D (nykyisin ehkä jopa ..2*D) panoksen muodosta ja vuorauksesta riippuen.
Jos tarkoitetaan, ettei BILL 2:ssa tai NLAW:ssa ole ontelopanosta, niin kannattaa ehkä lukaista ylempi osa tästä viestistä ja aiemmat viestini uudelleen ja katsoa linkit läpi.
Ontelopanoksessa ontelo osallistuu metallikartion ulostamiseen ja luo optimaalisen standoff rangen. Tätä kohtaa en ymmärrä ja terminologiakin on asiatonta.
Miten se tyhjä kolo osallistuu metallikartion muovautumiseen paitsi niin ettei se ole esteenä muovautumiselle, optimaalisen Stand Off rangen muodostamisesta puhumattakaan. Kai se on ontelopanoksen suunnittelijan ja valmistajan fiksuutta, kun käyttävät hyväksi suunnattua räjähdysvaikutusta siten, että kaivertavat sopivan kolon (tyhjää tilaa, ilmaa enintään) ja siten saavat vaikutuksen kohdistettua pienemmälle alalle vuorauksen (linerin) kera tai ilman.
Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas (2001) / Liite 3 engl-kielisiä lyhenteitä: SC Shaped Charge Ontelopanos. (Ontelopanos on ollut suomenkielinen termi Shaped Charge:lle (ainakin v. 2001)).
Mikä on perusmallin shaped charge, joka voi olla, mutta ontelopanosta tuskin on? Mikä on ero niillä on ja miksi? En ymmärrä.

5. Itse olen mieltä että siinä on EFP koska ilmeisesti BILL2sessa oli ja esim tow2Bssäkin on. Yleensäkin se on suosittu nimenomaan näissä flyover mallin ohjuksissa.
Mielipiteitä saa olla. Se on hyvä asia , kun syntyy keskustelua.
Edellä olen mielestäni perustellut teknisesti lähdeviitauksien kera, että BILL 2:sa on ontelopanos, Shaped Charge SC, taistelukärki ja se on siirretty NLAW:iin sellaisenaan. Samalla sivutuotteena on tullut arvioiduksi ja keveäksi todetuksi engl. wikipedian BILL 2 kirjoitelma. Se on ristiriidasssa omien viitteidensä kanssa väittäessään BILL 2:n taistelukärjen tyypiksi EFP.

TOW 2B on nykyisin Raytheon:in USA:ssa (aiemmin Hughes/GM) valmistama ohjus. En ihan heti ymmärrä, miten se liittyisi Saab-Boforssin BILL 2:een, NLAW:sta puhumattakaan ja niiden taistelulatauksen tyypin valintaan?
Yleisestä EFP-suosiosta ylilentävissä en tiedä TOW 2B:n (sen mahdollisten kopioiden) ohella muuta kuin sen Predator AT-ohjuksen, joka projektina kaatui USAssa vuosituhannen vaihteessa. Molemmissa on EFP tantaali-liner ja lienee D~5"=127 mm.
BILL tai BILL 1 taitaa olla ensimmäinen yli lentävä (OTA, owerfly top-attack) pst-ohjus, 1988... palveluskäytössä. Siinä on ontelopanos (kupari-lineri) eteenpäin kallistettuna (30-astetta) ja sen seuraaja edellä jo runsaasti pohdittu BILL 2. Tästä on syytä antaa ruotsalaisille tunnustus eli teknisestä etevyydestä uuden hyökkäystavan toteutuksessa pst:lle.

6. ja tässä vielä TOW2 EFP:t vs t72 täydellä karusellilla amputarvikkeita. On oikeastaan ihan sama kummalla tekniikalla vaunu tuhotaan, kunhan se toimii
Ei taida liittyä millään tavalla video BILL 2:n tai NLAW:n taistelukärkeen, kun on eri valmistajan ihan eri ohjus.
Jälkimmäisestä kohdasta olen samaa mieltä. Menetelmällä ei ole väliä, kunhan osuu ja saa riittävän vaikutuksen aikaan. Toimintatavan ymmärrys ei kuitenkaan liene haitaksi?

7. Loppuksi vielä pari viitettä loppulukemiseksi/-katsottavaksi:
Ensin BILL 2
A later version of the BILL, the RBS 56B BILL 2, has a new tandem shaped charge munition with a precursor warhead, capable of defeating ERA.
BILL 2;ssa on kaksi ontelopanosta, jos tuosta lukee. Eo. vanhan asian toistoa, mutta varmistuksen varmistukseksi.

Sitten NLAW valmistajan (Saab) lyhyt video, alin viimeinen video "Saab's NLAW antitank weapon explained, OTA explained":
Vieritä sivun loppuun viimeiseen videoon. Sen sivun oikeassa reunan tekstikentässä lukee: " ... its powerful shape charge warhead hit the tank at it´s weakest point - the turret."
Videolla vielä varmistuksena kohdassa 0:14 tekstinä: "Velocity compensated shaped charge strikes downwards. Penetration capability > 500 mm RHA"
Arvelen valmistajan olevan selvillä, minkälaista taistelukärkeä käyttävät tuotteessaan.

Edellä ja jo aiemmin esitetyn mukainen, teknisesti perusteltu mielipiteeni on, että NLAW:ssa on ontelopanos (Shaped Charge, HEAT, RSV III, hollow charge) taistelulatauksena, jonka kaliiperi on D=102 mm ja läpäisy P> 500 mm (Saab Boforss) panssariteräkseen. Ontelopanos on periytynyt BILL 2 pääpanoksesta.
 
Viimeksi muokattu:
Omat päätelmäni:
Edellisten perusteella NLAW:n taistelukärki on "normaali" kuparikartioinen ontelopanos, joka on aiemmin ollut Saab Bofors:n pst-ohjuksissa BILL taistelukärkenä
Kyllä päätelmä on oikea ja ase on esitelty hyvinkin tarkasti Suomen Sotilas-lehdessä kun sitä hankittiin ensimmäinen erä. Kyseessä on normaali HEAT taistelulataus ja nimenomaan otettu BILL 2 ohjuksesta. Tietysti BILL 2:a oli se precursor- kärki ERA:n, jota NLAWissa ei ole eikä tarvita.
 
Navyfi julkaissut eilen Instagramiin videon Uudenmaan prikaatin harjoituksista huhtikuulta. Siellä se musti näköjään edelleen haukkuu. Nätisti liikkuu 140kiloa asemaan😍 Eli edelleen koulutetaan porukkaa 95 S 58-61:lle herran vuonna 2022😲
jakoon! (ei ole instaa)
 
Oman ymmärrykseni mukaan sen on pakko olla ontelopanos.
Ei ehkä kannata hirttäytyä semantiikkaan. Käsite ontelopanos( hollow charge) ei ota kantaa sen enenpää kartion muotoon, kuin vaipan kooostumuksenkaan. Aina sieltä jonkunlainen klunssi lähtee.
500mm läpäisy on pieni "normaalin sinkoaseen" NLAW 150mm läpimitalle. (läpäisy tyypillisesti 5-7 läpimittaa) mutta suuri "varsinaiselle" EFP (läpäisy 1-1.5 läpimittaa ) ammukselle. Joten se on siltä väliltä.
 
Back
Top