Kyseenalaistaisin myös singon helpon havaittavuuden.taistelukentän oloissa, kun ilma on täynnä savua ja räjähdyksiä, sekä maasto tulessa. Prismojen kautta näkymä katveisiin metsän sisään voi toisinaan olla rajoittunut. Totta kai havainnoitsijoitakin on runsaasti.
Keskikesällä Espan puistossa etusektorista ampuvan Mustin varmasti yksi vastaan yksi-tilanteessa havaitseekin sekunnin murto-osissa.
En näkisi että tst-kentällä pitää olla edes mikään täysi tulimyrsky irti, täysin neitseellisessäkin ympäristössä pitäisi onnistua kunhan maasto valittu oikein.
Yrittäisin piirtää jonkun havainne kuvan, mutta ei ole oikein välineitä. Homman juju on siinä ettei maalialueelle mahdu/vaunujen käyttöperiaatteeseen kuulu ajaa samassa klimpissä kovin montaa vaunua kerrallaan. Jos siinä ajaa 1-3 vaunua täysin oikea oppisestikkin toisiaan tukien ns. telaketju periaatteella, niin tilanne on silti vielä ihan hallussa puolustajan kannalta erityisesti jos liike saadaan seis/hitaaksi miinoitteeseen / puumurrosteeseen. Joukkueellinen Musteja (3kpl) selviää kyllä hyvin valmistautuneena kolmestakin vaunusta kun niitä päästään räimimään yllätyksellisesti suoraan kylkiin, jokainen kerkeää saamaan useamman kuulan kylkeensä ennenkuin tajuaa mistä ammutaan. Selviytyminen tuollaisesti on epätodennäköistä. Ryssän possujuna taktikka on vielä erittäin kaukana syöksyen etenevistä vaunupareista joita tuetaan taaempaa.
Mustia ei siis kannata viedä asemaan ison pellon reunaan jossa vaunuja voi olla sekä aukealla että lähtötasalla pellon toisella reunalla vaikka kuinka monta tähystämässä/tukemassa. Vaan tehdään ne asemat metsän reunustaman tien tai hyvin pienen aukea varteen reilusti metsän sisään (tätä maastoa on suurin osa teiden varsista idässä) ja 90-asetta ristiin tien etenemissuuntaan nähden. Esim. kärkivaunuja tiellä vaikka +100m päästä seuraavat muut vaunut (esim. konetykilliset rynnäkkövaunut) näkevät silloin mitä vaunujen etupuolella tiensuuntaisesti tapahtuu ns. seuraavaan mutkaan asti ja aivan vaunujen vierelle tienlaitaan mistä metsä alkaa (näköetäisyys metsän sisään riippuu metsän tiheydestä). Mutta
ne eivät näe mitä vaunujen sivulla 50-100m metsän sisällä tapahtuu(ainakaan lehtipuussa aikana, myös maaston muotoa kannattaa yrittää käyttää välissä näköesteenä)
.
Baghdadin valtauksesta on hyvä esimerkki miten homma ei tällä periaatteella toiminut isojen sisääntulo väylien varrella vaan Bradleyt silppusi RPG-7 miehet niille sijoilleen. Siellä oli jotain harvaa ns. maisemointi tyylistä palmupuuta väylän varrella, RPG-miehet eivät tajunneet hevonhelvettiä lämpökameroiden kyvyistä + tulivat ihan metsän reunaan koska vaunujen liikettäkään kehäteillä ei oltu torpattu kuin parissa kohtaa / taktinen osaaminen lienee muutenkin ollut heikko. Paikoitellen M1 saivat silti osumia, koska niitä ukkoja parveili tien laidoilla niin runsaasti. Hyvän kuvan vaunujen kyljen kestävyydestä kertoo sekin, että perus RPG-7 läpäisi M1 helmapellin + rungon 100mm kylkipanssarin, mutta jaksoi rikkoa vaunun sisällä enää jonkun hydraulisäiliön. T-sarjan tapauksessa hydraulisäiliön tilalla tod.näk. olisi vaan ollut vähän katastrofaalisempaa tavaraa.
Vähääkään pienipiirteisemmässä maastossa vaunujen liikkeen pois pelaaminen miinoilla tai muurrosteilla on kaiken A ja O! Vähääkään reilummalla vaunujen rynnäköinti nopeudella osuminen sivusta vaikeutuu huomattavasti. Tässä on se koko taktiikan pahin kompastuskivi, puolustuksen täytyy olla valmisteltua. Ymmärtääkseni jäljellä olevat Mustit onkin sijoitettu jäykkää torjuntaa suorittaviin allueellisiin prikaataateihin, tst-osastoihin tai torjuntapataljooniin. Ukrainassa jäykkä torjunta tuntuu pelaavaan edelleen kuin häkä vaikka toisin luultiin.
Tuossa aijemmin linkkaamassani CV90 menetyksessä Ukrainassakin vaunulla oli ihan kiitettävä nopeus aukeata ylitettäessä, mutta kylmähermoinen ryssän RPG-mies ampua lähietäisyydeltä päin näköä kun vaunu ajoi aivan puusoiron vierustan uraa. Tässäkään tilanteessa ampujaa ei havainnut kukaan. Tosin vaunut toimivatkin keskenään ja liian kaukana toisistaan.
Isommat aukeat kannattaa ilman muuta jättää varsinaisten pst-ohjusten hoidettavaksi. Siinä tapauksessa taas auttaa se mitä isommasta aukeasta on kysymys, koska valvottava metsän reuna tms. mihin aukea rajautuu jossain kaukana edessä/sivuilla muodostaa parhaimmillaan useita km tähystettävää. Niin Ukrainasta kuin vaikkapa Turkki/Syyria sodista löytyy vaikka kuinka esimerkkejä kuinka vaunut ovat täysiä maalitauluja tuollaisessa ympäristössä huolimatta pst-ohjusten useiden sekuntien lentoajoistakin, ei mitään mahdollisuuksia vastata tuleen ajoissa tai edes paikallistaa riittävällä tarkkuudella laukaisupaikka kun ns. maisemaan avautuu ympärillä km tolkulla. Yleensähän tilanne havaitaan vasta kun ohjus osuu vaunuu.
reservilainen.fi
www.defensenews.com
Ja siperian varastoista kaivetaan museokamaa jo riviin...
dn-defence.com
