Panssarintorjunta

Takaa avonaisia mutta katettuja ne on olleet mitä itse silloin muinoin nähnyt. Mieleen jäänyt siis erityisesti se että viety huomattavan syvälle umpi metsään ne asemat, kaikki kolme asetta ampui ehkä jollekkin 50m pätkälle tietä eikä asemiin metsän sisälle ollut näköyhteyttä kuin kyseiseltä aika lyhyeltä pätkältä tieltä, muualta oli vähintään se 100m läpi näkemätöntä metsää välissä. Idea siis vähän sama kuin ammuttaisiin kaupungissa talojen ympäröivien teiden risteyksen poikkikadun päästä. Tässä vaan se "risteys" n.50m leveä, kaupungissa puhuttaisiin ehkä max. 10m leveydestä josta vaunu vilahtaa liian nopeasti ohi.

Onneksi näitä raivattuja ampumasektoreita on mahdotonta havaita ilmasta, varsinkaan drooneilla. /s

Muutenkin voi kysyä, miksi panssarit hakeutuisivat metsään, kun ne ovat tehokkaimmillaan avomaastossa? Ja sitä avomaastoahan on sitten koko Kymijoen länsipuoli, kun rajalta lähtee puskemaan kohti Kiov... siis Helsinkiä.
 
Minkälaisissa hinnoissa noi Carl Gustaf singot ammuksineen mahtaa olla vs nlaw.


Yli 12 miljardia kruunua puolalaisille.

 
Yli 12 miljardia kruunua puolalaisille.

Artikkelissa ei suoraan tullut kappale hintaa esille.Ammukset ja muut varusteet tietysti muuttaa hintaa.
Ilmeisesti dollareina noin 20k ja ammukset 500-3000.
Nlaw 30-40k.

Eli noin puolet eroa.
Mikäli callen ammukset kestää yhtä kauan kuin nlaw säilytystä niin kyllähän noille tekemistä olisi.
 
Viimeksi muokattu:
Artikkelissa ei suoraan tullut kappale hintaa esille.Ammukset ja muut varusteet tietysti muuttaa hintaa.
Ilmeisesti dollareina noin 20k ja ammukset 500-3000.
Nlaw 30-40k.

Eli noin puolet eroa.
Mikäli callen ammukset kestää yhtä kauan kuin nlaw säilytystä niin kyllähän noille tekemistä olisi.
Jaa, on taas se aika vuodesta? Carl-Gustafia haikaillaan tasaisesti kerran vuodessa Suomen sotavarusteeksi ja aina yhtä usein asia torpataan. Ehkä kertaus on opintojen äiti....
 
Jaa, on taas se aika vuodesta? Carl-Gustafia haikaillaan tasaisesti kerran vuodessa Suomen sotavarusteeksi ja aina yhtä usein asia torpataan. Ehkä kertaus on opintojen äiti....
Eikö tuo olisi hiukan turha välimallin ase ainakin yleisessä käytössä? Erikoisjoukot tms. voivat olla asia erikseen. Läpäisyä saataisiin vain vähän enemmän, kuin 66 KES:n uusissa versioissa, mutta ase olisi jäykkä ja raskas käytössä. Kertasinkoja on helpompi jakaa tarvitseville. Kantamaa ja monipuolisia ampumatarvikkeita tietysti olisi, mutta kuka niitä raahaisi mukana? Minusta tuo on enemmän tykistöä, kuin pst-ase.

Ja tämän kirjoitettuani tulee heti ensi viikolla tietysti uutinen hankinnasta :D
 
Jaa, on taas se aika vuodesta? Carl-Gustafia haikaillaan tasaisesti kerran vuodessa Suomen sotavarusteeksi ja aina yhtä usein asia torpataan. Ehkä kertaus on opintojen äiti....

Kun riittävästi lottoaa, niin joskus osaa kohdalle. Ja nythän se sopii myös presidentin nimikirjaimiin, joten miksipä ei? :D
 
Artikkelissa ei suoraan tullut kappale hintaa esille.Ammukset ja muut varusteet tietysti muuttaa hintaa.
Ilmeisesti dollareina noin 20k ja ammukset 500-3000.
Nlaw 30-40k.

Eli noin puolet eroa.
Mikäli callen ammukset kestää yhtä kauan kuin nlaw säilytystä niin kyllähän noille tekemistä olisi.
4 ammusta ja sinko 23kg.
4 kessiä 14kg.
 
4 ammusta ja sinko 23kg.
4 kessiä 14kg.
CG ei kuitenkaan voi korvata kertasinkoa. Aseita tarvitaan pahimmillaan joka partiolle, tai ainakin ryhmälle samanaikaisesti, eikä tuollaista isoa murikkaa voi ryhmätasolle sälyttää, vaan sille on oltava omat käyttäjät. Joukkuetasakin on vähän niin ja näin, koska voima hajaantuu liikaa. Näkisin CG:n paikan komppaniassa, jos se meille hankittaisiin. Tulitukiaseena kevyen krh:n, tai Körkin rinnalla, miksei joissain tapauksissa sijastakin. Organisaationa esimerkiksi kolmen tai neljän kolmimiehisen sinkopartion sinkoryhmä. En kylläkään suoralta kädeltä tunnista hankinnalle hyötyjä, jotka laajassa käytössä ylittäisivät haitat. Erikoisjoukot ovat jälleen asia erikseen.

Jos miettii aukkoja meikäläisessä pst-aseistuksessa, niin sellainen voisi olla Apilaksen poistuminen. Suoraa korvaajaa ei taida markkinoilla olla tarjolla? NLAW on liian kallis joukkuetasan aseeksi ja sinne tarvittaisiin jatkossakin jotakin, millä on riittävästi purentaa.
 
Onneksi näitä raivattuja ampumasektoreita on mahdotonta havaita ilmasta, varsinkaan drooneilla. /s

Muutenkin voi kysyä, miksi panssarit hakeutuisivat metsään, kun ne ovat tehokkaimmillaan avomaastossa? Ja sitä avomaastoahan on sitten koko Kymijoen länsipuoli, kun rajalta lähtee puskemaan kohti Kiov... siis Helsinkiä.

Ihan samaan tapaan mikä tahansa ase vaatii sen ampumasektorin, Musti periaatteessa kaikista kapeimman koska ohjuksiin/muihin sinkoihin nähden suuri lähtö/lentonopeus + tähtäys/laukaus viiveen lyhyys. Jos tulialue miinoitettu = voidaan luottaa että vaunut varmasti pysähtyvät tai ainakin hidastavat oleellisesti, niin sektoriahan ei tarvi raivata(jos edes tarvii raivata lainkaan) täysin paljaaksi, riittää että aseilta on vapaa tähtäyslinja miinoitteeseen / sen eri kohtiin. Esim. läheskään kaikkia puunrunkoja ei tarvi saada kumoon(voi jopa haitata kun tiheä latvus kaatuu maahan), liian korkea/tiheä aluskasvillisuus ns. pusikot/pajukot kyllä. Maaston valinta kysymys.

Näytä minulle reitti itärajalta Kymijoen länsipuolelle missä ei kuljeta metsän reunustamaa tietä pitkin?
Eikä edes joku 100-200m leveä peltoaukeakaan tien vieressä vielä asiaa oleellisesti muuksi muuta.

Huomaatteko kuinka keskustelu kääntyy ihan samaan mitä se on ollut yli 20-vuotta, etsitään kaikki mahdolliset kivet ja kannot kääntämällä teoreettisia pointteja miksi puolustautuminen ei onnistu, milloin minkäkin syyn varjolla joku asejärjestelmä katsotaan muka vanhentuneeksi ja korvaava maksaa niin paljon että määrät pitää supistaa 1/3 vanhasta ja joukkojen määrät siinä samalla. Sitten käytännössä ryssä ryssii hyökkäyksissään liki kaiken mitä voi vaikka toimitaan ps-sodan ihanne ympäristössä valtavilla Ukrainan peltoaukeilla:facepalm: Ja siperian varastoista kaivetaan museokamaa jo riviin...
 
Viimeksi muokattu:
Ihan samaan tapaan mikä tahansa ase vaatii sen ampumasektorin, Musti periaatteessa kaikista kapeimman koska ohjuksiin/muihin sinkoihin nähden suuri lähtö/lentonopeus + tähtäys/laukaus viiveen lyhyys. Jos tulialue miinoitettu = voidaan luottaa että vaunut varmasti pysähtyvät tai ainakin hidastavat oleellisesti, niin sektoriahan ei tarvi raivata(jos edes tarvii raivata lainkaan) täysin paljaaksi, riittää että aseilta on vapaa tähtäyslinja miinoitteeseen / sen eri kohtiin. Esim. läheskään kaikkia puunrunkoja ei tarvi saada kumoon(voi jopa haitata kun tiheä latvus kaatuu maahan), liian korkea/tiheä aluskasvillisuus ns. pusikot/pajukot kyllä. Maaston valinta kysymys.

Näytä minulle reitti itärajalta Kymijoen länsipuolelle missä ei kuljeta metsän reunustamaa tietä pitkin?
Eikä edes joku 100-200m leveä peltoaukeakaan tien vieressä vielä asiaa oleellisesti muuksi muuta.

Huomaatteko kuinka keskustelu kääntyy ihan samaa mitä se on ollut yli 20-vuotta, etsitään kaikki mahdolliset kivet ja kannot kääntämällä teoreettisia pointteja miksi puolustautuminen ei onnistu, milloin minkäkin syyn varjolla joku asejärjestelmä katsotaan muka vanhentuneeksi ja korvaava maksaa niin paljon että määrät pitää supistaa 1/3 vanhasta ja joukkojen määrät siinä samalla. Sitten käytännössä ryssä ryssii hyökkäyksissään liki kaiken mitä voi vaikka toimitaan ps-sodan ihanne ympäristössä valtavilla Ukrainan peltoaukeilla:facepalm: Ja siperian varastoista kaivetaan museokamaa jo riviin...

Jos sieltä tulee seiskatietä pitkin lauma T-62 tai T-55 & T-54 -kalustoa, joka on herätetty henkiin jossain Siperian tundralla, niin uskoisin kyllä että esim. sivusta-ampumistilanteessa Mustin panssarinläpäisevä menee kyljestä läpi.
 
Ihan samaan tapaan mikä tahansa ase vaatii sen ampumasektorin, Musti periaatteessa kaikista kapeimman koska ohjuksiin/muihin sinkoihin nähden suuri lähtö/lentonopeus + tähtäys/laukaus viiveen lyhyys. Jos tulialue miinoitettu = voidaan luottaa että vaunut varmasti pysähtyvät tai ainakin hidastavat oleellisesti, niin sektoriahan ei tarvi raivata(jos edes tarvii raivata lainkaan) täysin paljaaksi, riittää että aseilta on vapaa tähtäyslinja miinoitteeseen / sen eri kohtiin. Esim. läheskään kaikkia puunrunkoja ei tarvi saada kumoon(voi jopa haitata kun tiheä latvus kaatuu maahan), liian korkea/tiheä aluskasvillisuus ns. pusikot/pajukot kyllä. Maaston valinta kysymys.

Näytä minulle reitti itärajalta Kymijoen länsipuolelle missä ei kuljeta metsän reunustamaa tietä pitkin?
Eikä edes joku 100-200m leveä peltoaukeakaan tien vieressä vielä asiaa oleellisesti muuksi muuta.

Huomaatteko kuinka keskustelu kääntyy ihan samaa mitä se on ollut yli 20-vuotta, etsitään kaikki mahdolliset kivet ja kannot kääntämällä teoreettisia pointteja miksi puolustautuminen ei onnistu, milloin minkäkin syyn varjolla joku asejärjestelmä katsotaan muka vanhentuneeksi ja korvaava maksaa niin paljon että määrät pitää supistaa 1/3 vanhasta ja joukkojen määrät siinä samalla. Sitten käytännössä ryssä ryssii hyökkäyksissään liki kaiken mitä voi vaikka toimitaan ps-sodan ihanne ympäristössä valtavilla Ukrainan peltoaukeilla:facepalm: Ja siperian varastoista kaivetaan museokamaa jo riviin...
Kyseenalaistaisin myös singon helpon havaittavuuden.taistelukentän oloissa, kun ilma on täynnä savua ja räjähdyksiä, sekä maasto tulessa. Prismojen kautta näkymä katveisiin metsän sisään voi toisinaan olla rajoittunut. Totta kai havainnoitsijoitakin on runsaasti.

Keskikesällä Espan puistossa etusektorista ampuvan Mustin varmasti yksi vastaan yksi-tilanteessa havaitseekin sekunnin murto-osissa.
 
Jaa, on taas se aika vuodesta? Carl-Gustafia haikaillaan tasaisesti kerran vuodessa Suomen sotavarusteeksi ja aina yhtä usein asia torpataan. Ehkä kertaus on opintojen äiti....
Välissä tosin Ukrainan sota mikä saattaa avata silmiä.
 
Jos sieltä tulee seiskatietä pitkin lauma T-62 tai T-55 & T-54 -kalustoa, joka on herätetty henkiin jossain Siperian tundralla, niin uskoisin kyllä että esim. sivusta-ampumistilanteessa Mustin panssarinläpäisevä menee kyljestä läpi.

Kaikissa T-sarjalaisissa tuosta ajasta ihan tähän päivään asti on mielestäni sama n.80mm rungon kylkipanssarin vahvuus vahvimmillaan. Siis helmalevyn/telapyörien takana (alin viiste ennen pohjaa karkeasti telapyörän navan korkeudella vain 20mm), Mustin uusimman kovakärkisin A-tarvikkeen läpäisy kontakt-1 reaktiivin jälkeenkin pitäisi olla se n.550mm. Jokainen voi ihan itse hahmotella mikä sen T-sarjalaisen selviytymis kyky tuollaisen osumasta kylkeen on...
 
Viimeksi muokattu:
Kaikissa T-sarjalaisissa tuosta ajasta ihan tähän päivään asti on mielestäni sama n.80mm rungon kylkipanssarin vahvuus vahvimmillaan. Siis helmalevyn/telapyörien takana (alin viiste ennen pohjaa karkeasti telapyörän navan korkeudella vain 20mm), Mustin uusimman kovakärkisin A-tarvikkeen läpäisy kontakt-1 reaktiivin jälkeenkin pitäisi olla se n.550mm. Jokainen voi ihan itse hahmotella mikä sen T-sarjalaisen selviytymis kyky tuollaisen osumasta kylkeen on...
Läpäisy 560mm ilman eraa ja eran jälkeen 500mm. Itse saatoin olla ensimmäisiä varusmiehiä joka sai tietää mustin uudesta a-tarvikkeesta.
Jouduin oikolukemaan uutta versiota pst-oppaasta syksyllä 94. Sehän oli tuolloin salassapidettävää
 
Kyseenalaistaisin myös singon helpon havaittavuuden.taistelukentän oloissa, kun ilma on täynnä savua ja räjähdyksiä, sekä maasto tulessa. Prismojen kautta näkymä katveisiin metsän sisään voi toisinaan olla rajoittunut. Totta kai havainnoitsijoitakin on runsaasti.

Keskikesällä Espan puistossa etusektorista ampuvan Mustin varmasti yksi vastaan yksi-tilanteessa havaitseekin sekunnin murto-osissa.

En näkisi että tst-kentällä pitää olla edes mikään täysi tulimyrsky irti, täysin neitseellisessäkin ympäristössä pitäisi onnistua kunhan maasto valittu oikein.

Yrittäisin piirtää jonkun havainne kuvan, mutta ei ole oikein välineitä. Homman juju on siinä ettei maalialueelle mahdu/vaunujen käyttöperiaatteeseen kuulu ajaa samassa klimpissä kovin montaa vaunua kerrallaan. Jos siinä ajaa 1-3 vaunua täysin oikea oppisestikkin toisiaan tukien ns. telaketju periaatteella, niin tilanne on silti vielä ihan hallussa puolustajan kannalta erityisesti jos liike saadaan seis/hitaaksi miinoitteeseen / puumurrosteeseen. Joukkueellinen Musteja (3kpl) selviää kyllä hyvin valmistautuneena kolmestakin vaunusta kun niitä päästään räimimään yllätyksellisesti suoraan kylkiin, jokainen kerkeää saamaan useamman kuulan kylkeensä ennenkuin tajuaa mistä ammutaan. Selviytyminen tuollaisesti on epätodennäköistä. Ryssän possujuna taktikka on vielä erittäin kaukana syöksyen etenevistä vaunupareista joita tuetaan taaempaa.

Mustia ei siis kannata viedä asemaan ison pellon reunaan jossa vaunuja voi olla sekä aukealla että lähtötasalla pellon toisella reunalla vaikka kuinka monta tähystämässä/tukemassa. Vaan tehdään ne asemat metsän reunustaman tien tai hyvin pienen aukea varteen reilusti metsän sisään (tätä maastoa on suurin osa teiden varsista idässä) ja 90-asetta ristiin tien etenemissuuntaan nähden. Esim. kärkivaunuja tiellä vaikka +100m päästä seuraavat muut vaunut (esim. konetykilliset rynnäkkövaunut) näkevät silloin mitä vaunujen etupuolella tiensuuntaisesti tapahtuu ns. seuraavaan mutkaan asti ja aivan vaunujen vierelle tienlaitaan mistä metsä alkaa (näköetäisyys metsän sisään riippuu metsän tiheydestä). Mutta ne eivät näe mitä vaunujen sivulla 50-100m metsän sisällä tapahtuu(ainakaan lehtipuussa aikana, myös maaston muotoa kannattaa yrittää käyttää välissä näköesteenä).

Baghdadin valtauksesta on hyvä esimerkki miten homma ei tällä periaatteella toiminut isojen sisääntulo väylien varrella vaan Bradleyt silppusi RPG-7 miehet niille sijoilleen. Siellä oli jotain harvaa ns. maisemointi tyylistä palmupuuta väylän varrella, RPG-miehet eivät tajunneet hevonhelvettiä lämpökameroiden kyvyistä + tulivat ihan metsän reunaan koska vaunujen liikettäkään kehäteillä ei oltu torpattu kuin parissa kohtaa / taktinen osaaminen lienee muutenkin ollut heikko. Paikoitellen M1 saivat silti osumia, koska niitä ukkoja parveili tien laidoilla niin runsaasti. Hyvän kuvan vaunujen kyljen kestävyydestä kertoo sekin, että perus RPG-7 läpäisi M1 helmapellin + rungon 100mm kylkipanssarin, mutta jaksoi rikkoa vaunun sisällä enää jonkun hydraulisäiliön. T-sarjan tapauksessa hydraulisäiliön tilalla tod.näk. olisi vaan ollut vähän katastrofaalisempaa tavaraa.

Vähääkään pienipiirteisemmässä maastossa vaunujen liikkeen pois pelaaminen miinoilla tai muurrosteilla on kaiken A ja O! Vähääkään reilummalla vaunujen rynnäköinti nopeudella osuminen sivusta vaikeutuu huomattavasti. Tässä on se koko taktiikan pahin kompastuskivi, puolustuksen täytyy olla valmisteltua. Ymmärtääkseni jäljellä olevat Mustit onkin sijoitettu jäykkää torjuntaa suorittaviin allueellisiin prikaataateihin, tst-osastoihin tai torjuntapataljooniin. Ukrainassa jäykkä torjunta tuntuu pelaavaan edelleen kuin häkä vaikka toisin luultiin.

Tuossa aijemmin linkkaamassani CV90 menetyksessä Ukrainassakin vaunulla oli ihan kiitettävä nopeus aukeata ylitettäessä, mutta kylmähermoinen ryssän RPG-mies ampua lähietäisyydeltä päin näköä kun vaunu ajoi aivan puusoiron vierustan uraa. Tässäkään tilanteessa ampujaa ei havainnut kukaan. Tosin vaunut toimivatkin keskenään ja liian kaukana toisistaan.

Isommat aukeat kannattaa ilman muuta jättää varsinaisten pst-ohjusten hoidettavaksi. Siinä tapauksessa taas auttaa se mitä isommasta aukeasta on kysymys, koska valvottava metsän reuna tms. mihin aukea rajautuu jossain kaukana edessä/sivuilla muodostaa parhaimmillaan useita km tähystettävää. Niin Ukrainasta kuin vaikkapa Turkki/Syyria sodista löytyy vaikka kuinka esimerkkejä kuinka vaunut ovat täysiä maalitauluja tuollaisessa ympäristössä huolimatta pst-ohjusten useiden sekuntien lentoajoistakin, ei mitään mahdollisuuksia vastata tuleen ajoissa tai edes paikallistaa riittävällä tarkkuudella laukaisupaikka kun ns. maisemaan avautuu ympärillä km tolkulla. Yleensähän tilanne havaitaan vasta kun ohjus osuu vaunuu.
 
En näkisi että tst-kentällä pitää olla edes mikään täysi tulimyrsky irti, täysin neitseellisessäkin ympäristössä pitäisi onnistua kunhan maasto valittu oikein.

Yrittäisin piirtää jonkun havainne kuvan, mutta ei ole oikein välineitä. Homman juju on siinä ettei maalialueelle mahdu/vaunujen käyttöperiaatteeseen kuulu ajaa samassa klimpissä kovin montaa vaunua kerrallaan. Jos siinä ajaa 1-3 vaunua täysin oikea oppisestikkin toisiaan tukien ns. telaketju periaatteella, niin tilanne on silti vielä ihan hallussa puolustajan kannalta erityisesti jos liike saadaan seis/hitaaksi miinoitteeseen / puumurrosteeseen. Joukkueellinen Musteja (3kpl) selviää kyllä hyvin valmistautuneena kolmestakin vaunusta kun niitä päästään räimimään yllätyksellisesti suoraan kylkiin, jokainen kerkeää saamaan useamman kuulan kylkeensä ennenkuin tajuaa mistä ammutaan. Selviytyminen tuollaisesti on epätodennäköistä. Ryssän possujuna taktikka on vielä erittäin kaukana syöksyen etenevistä vaunupareista joita tuetaan taaempaa.

Mustia ei siis kannata viedä asemaan ison pellon reunaan jossa vaunuja voi olla sekä aukealla että lähtötasalla pellon toisella reunalla vaikka kuinka monta tähystämässä/tukemassa. Vaan tehdään ne asemat metsän reunustaman tien tai hyvin pienen aukea varteen reilusti metsän sisään (tätä maastoa on suurin osa teiden varsista idässä) ja 90-asetta ristiin tien etenemissuuntaan nähden. Esim. kärkivaunuja tiellä vaikka +100m päästä seuraavat muut vaunut (esim. konetykilliset rynnäkkövaunut) näkevät silloin mitä vaunujen etupuolella tiensuuntaisesti tapahtuu ns. seuraavaan mutkaan asti ja aivan vaunujen vierelle tienlaitaan mistä metsä alkaa (näköetäisyys metsän sisään riippuu metsän tiheydestä). Mutta ne eivät näe mitä vaunujen sivulla 50-100m metsän sisällä tapahtuu(ainakaan lehtipuussa aikana, myös maaston muotoa kannattaa yrittää käyttää välissä näköesteenä).

Baghdadin valtauksesta on hyvä esimerkki miten homma ei tällä periaatteella toiminut isojen sisääntulo väylien varrella vaan Bradleyt silppusi RPG-7 miehet niille sijoilleen. Siellä oli jotain harvaa ns. maisemointi tyylistä palmupuuta väylän varrella, RPG-miehet eivät tajunneet hevonhelvettiä lämpökameroiden kyvyistä + tulivat ihan metsän reunaan koska vaunujen liikettäkään kehäteillä ei oltu torpattu kuin parissa kohtaa / taktinen osaaminen lienee muutenkin ollut heikko. Paikoitellen M1 saivat silti osumia, koska niitä ukkoja parveili tien laidoilla niin runsaasti. Hyvän kuvan vaunujen kyljen kestävyydestä kertoo sekin, että perus RPG-7 läpäisi M1 helmapellin + rungon 100mm kylkipanssarin, mutta jaksoi rikkoa vaunun sisällä enää jonkun hydraulisäiliön. T-sarjan tapauksessa hydraulisäiliön tilalla tod.näk. olisi vaan ollut vähän katastrofaalisempaa tavaraa.

Vähääkään pienipiirteisemmässä maastossa vaunujen liikkeen pois pelaaminen miinoilla tai muurrosteilla on kaiken A ja O! Vähääkään reilummalla vaunujen rynnäköinti nopeudella osuminen sivusta vaikeutuu huomattavasti. Tässä on se koko taktiikan pahin kompastuskivi, puolustuksen täytyy olla valmisteltua. Ymmärtääkseni jäljellä olevat Mustit onkin sijoitettu jäykkää torjuntaa suorittaviin allueellisiin prikaataateihin, tst-osastoihin tai torjuntapataljooniin. Ukrainassa jäykkä torjunta tuntuu pelaavaan edelleen kuin häkä vaikka toisin luultiin.

Tuossa aijemmin linkkaamassani CV90 menetyksessä Ukrainassakin vaunulla oli ihan kiitettävä nopeus aukeata ylitettäessä, mutta kylmähermoinen ryssän RPG-mies ampua lähietäisyydeltä päin näköä kun vaunu ajoi aivan puusoiron vierustan uraa. Tässäkään tilanteessa ampujaa ei havainnut kukaan. Tosin vaunut toimivatkin keskenään ja liian kaukana toisistaan.

Isommat aukeat kannattaa ilman muuta jättää varsinaisten pst-ohjusten hoidettavaksi. Siinä tapauksessa taas auttaa se mitä isommasta aukeasta on kysymys, koska valvottava metsän reuna tms. mihin aukea rajautuu jossain kaukana edessä/sivuilla muodostaa parhaimmillaan useita km tähystettävää. Niin Ukrainasta kuin vaikkapa Turkki/Syyria sodista löytyy vaikka kuinka esimerkkejä kuinka vaunut ovat täysiä maalitauluja tuollaisessa ympäristössä huolimatta pst-ohjusten useiden sekuntien lentoajoistakin, ei mitään mahdollisuuksia vastata tuleen ajoissa tai edes paikallistaa riittävällä tarkkuudella laukaisupaikka kun ns. maisemaan avautuu ympärillä km tolkulla. Yleensähän tilanne havaitaan vasta kun ohjus osuu vaunuu.
Ei välttämättä pidä, mutta usein on.

Mustilla on suomalaisessa maastossa ja ominaisuuksiensa puitteissa joka tapauksessa täysin realistinen mahdollisuus saada tuloksia myös nykyaikana. Kärkisuorituskyky tai kynnysasejärjestelmä se ei ole, mutta niin kauan kuin ampumatarvikkeita riittää kannattaa tuokin lenkki säilyttää pst:n pitkässä ketjussa.
 
Läpäisy 560mm ilman eraa ja eran jälkeen 500mm. Itse saatoin olla ensimmäisiä varusmiehiä joka sai tietää mustin uudesta a-tarvikkeesta.
Jouduin oikolukemaan uutta versiota pst-oppaasta syksyllä 94. Sehän oli tuolloin salassapidettävää

Tuo vastaisi siis pikaisesti tarkastettuna kaiketi yleisimmän RPG-7, PG-7VL-onteloa n. 500mm läpäisyllä. Kuten tuossa yllä mainitsin RPG-7:lla läpäistiin M1 helmapelti + rungon kylki (oletus 100mm) Baghdadin valtauksessa. T-sarjan vähän ohuempi rungon kylki (80mm) on siis reilusti haarukassa. Kontakt-2 yms. modernimmat viritykset syönevät tehoa lisää pois, mutta täytyy huomioida että harvoin ne ovat koko kyljen matkalla ja sodan kestäessä yleensä kovin heikossa hapessa toiminnan seurauksena. + että ryssä tosiaa raapii yhä vanhenevaa rautaa riviin, milloin milläkin lisäsuoja virityksillä.

Edit: Irakissahan on toki saattanut olla myös vanhempia/heikompia RPG-7 onteloita käytössä, 260-400mm läpäisyllä :unsure:
esim. T-sarjalaisten nuolet oli sitä NL vienti/lisenssi kuraa
 
Viimeksi muokattu:
CG ei kuitenkaan voi korvata kertasinkoa. Aseita tarvitaan pahimmillaan joka partiolle, tai ainakin ryhmälle samanaikaisesti, eikä tuollaista isoa murikkaa voi ryhmätasolle sälyttää, vaan sille on oltava omat käyttäjät. Joukkuetasakin on vähän niin ja näin, koska voima hajaantuu liikaa. Näkisin CG:n paikan komppaniassa, jos se meille hankittaisiin. Tulitukiaseena kevyen krh:n, tai Körkin rinnalla, miksei joissain tapauksissa sijastakin. Organisaationa esimerkiksi kolmen tai neljän kolmimiehisen sinkopartion sinkoryhmä. En kylläkään suoralta kädeltä tunnista hankinnalle hyötyjä, jotka laajassa käytössä ylittäisivät haitat. Erikoisjoukot ovat jälleen asia erikseen.

Jos miettii aukkoja meikäläisessä pst-aseistuksessa, niin sellainen voisi olla Apilaksen poistuminen. Suoraa korvaajaa ei taida markkinoilla olla tarjolla? NLAW on liian kallis joukkuetasan aseeksi ja sinne tarvittaisiin jatkossakin jotakin, millä on riittävästi purentaa.

Voihan Cai-Göranin jättää Pasiin/6X6:een, jos se ei tunnu tarpeelliselta edessä olevalla tehtävällä? Näinhän isossa maailmassa toimitaan, jos olen oikein ymmärtänyt, että on enemmän värkkejä, joista valita tehtävään soveltuvat.

KES on kyllä minunkin mielestäni hyvä puolustustaistelun panssarintorjuntaan. Jos tehtävä on hyökkäyksellinen, niin panssarintorjunnalle on ehkä vähemmän tarvetta ja yleiselle tulituelle taas enemmän tarvetta? KES:stä on nykyään se rakenteita vastaan tarkoitettu versio, mutta CG voisi täydentää sitä puolta. (Jos siis olisi rahaa.)

Apilaksen tilalle taas voisi ehkä ajatella jotakin alapuolisen kaltaista. Aseen saanee varustettua niin tyhmillä (halvoilla) kuin älykkäillä (kalliilla) tähtäimillä.

Tämä olisi luullakseni aika luonteva Apilasin korvaaja, osuvia vaihtoehtoja ei kovin montaa ole.


 
Back
Top