Panssarivaunut

Jossain vaiheessa iltapäivällä putkahtaa toisinaan mieleen aivometaanipäästöjä.

Nyt tuli tuollainen T-72 vaunuihin liittyen, jotka minua paremmin asioista perillä olevien mukaan olivat liian kalliita säilöttäväksi ainakaan toimintakuntoisina ja operaatiokykyisinä puhumattakaan niiden käyttäjien koulutuksesta. Jotkut tosin vähemmän sotavaltion leivissä olevat esittivät, että ne olisivat olleet käyttökelpoisia tietyissä kiinteissä tukitehtävissä vaikka maahan kaivettuina (tyyliin maakuntakomppanian kohteen puolustus olisi mahdollisesti ollut tehokkaampaa jos edes 50-vuotias evp. vääpeli olisi osannut ladata putken ja lähettää terveiset edes suunnilleen oikeaan suuntaan vetolaitteilla/lavetilla paikalle tuodulla T-72:lla.

Mutta entäpä pelkkä valelaitekäyttö. Olisi levitetty dis-informaatiota, jotta tarpeen tullen naftaliinissa olleet vaunut olisi otettu käyttöön, ja sitten kriisitilanteessa siroteltu kylmiksi maaleiksi kulloisiinkin painopistesuuntiin. Todennäköisesti (?) siinä olisi ainakin osittain naapuri joutunut tuhlaamaan ei niin rajatonta ammuskapasiteettia täysin turhiin kohteisiin. Ja muutama Leo olisi kenties säästynyt.



No tämähän ajatus tietty tullaan tyrmäämään varsinaisten asiantuntijoiden toimesta :( .

PS Talvisodassa käytettiin Japanin sodan aikaisia tykkejä
PS2 Kuinka paljon penellä valtiolla on varaa hukata edes jollain tapaa taistelukelpoista kalustoa, varsinkin kun uusien hankinta on tunnetusti kiven alla.
 
Olen samaa mieltä tästä käyttökelpoisuudesta; tosin olisin sijoittanut ne sopiviin paikkoihin Kymenlaakso - Kurskin mutkiin väijyksiin malliin WWW2 rynnäkkötykit: Tulta naamaan ja pakkia seuraavaan mutkaan kun alkaa käydä liian kuumaksi; sama toistuu ja toistuu niin kauan kun paukkuja on ja vaunu on ajokelpoinen ...
 
Tokihan T-72:t olisi voitu kylvää pitkin Suomea paikallisen puolustuksen tehtäviin, mutta kauanko edes puolittain nykyaikainen panssarivaunu pysyy käyttökunnossa taivasalla ilman huoltoa? Sisätiloja säilytykseen ei yksinkertaisesti ole. Toisin kuin monet tuntuvat kuvittelevan, vanhan kaluston säilyttäminen käyttökunnossa ei ole ilmaista vaan päinvastoin kallista.
 
No minulle tuli mieleen vaikka en mistään mitään tiedäkään, että kanuuna on pidetty kunnossa pienellä vaivalla (tai sitten ei). Dieselin oli voinut jättää omilleen, ja vetää rautavaunut johonkin sopivaan kohtaan kiusaksi. Jos sotaan joudutaan, olen jotenkin vakuuttunut, että kaikki pieninkin apu on tarpeen.

Tai sitten vain kylmästi tuo valemaaleina/hämäyksenä käyttäminen. Kauankos siinä menee pienellä arkartelulla että T-72 alkaa muistuttaa Leoa.
Samaan syssyyn kai voi todeta, että kait sitä nykyään valemaalien tekoon on huomattavasti halvempiakin konsteja...
 
Se kanuuna on huolista pienin. Ammunnanhallintajärjestelmä, moottori, yms. ovat paljon suuri töisempiä. Ilman käyvää moottoria ei ole virtaa ja silloin ei pelit soi. Ilman ammunnanhalintaa ei tykillä osuta kovin helposti.
Toki T-72 olisi ollut kiva säästää, mutta kun Leotkin meinaavat hapantua käsiin...

Valelaiteeksi noista tietysti olisi ollut.
 
Leoja olisi vain pitänyt saada enemmän. Siinä kaikki. Panssareita pitää käyttää keskitetysti eikä ripotella sinne tänne valmiusjoukkojen rinnalla ryömimään.

Takalinjoille olisin jättänyt mieluimmin T-55M:n, kuten olen sanonut aikaisemminkin.

Tuossa on selventävä referaatti panssariprikaatissa pidetystä esitelmästä:

T-72-kaluston elinkaari arvioitiin vuonna 1990 vuoteen 2012. Panssariprikaatilta pyydettiin lausuntoa modernisointitarpeista, jolloin esitettiin että pimeätaistelukyky ja ammunnanhallinta eivät vastaa nykyhetken tarpeita ja nuoliammus on vanhentumassa. Esimerkiksi panssarinläpäisy ammuksella 3BM18 jäi vain 330 mm:n ja hajontakuvion säde oli 0,44 metriä. Lisäksi hajontakuvion keskipiste siirtyi liian paljon a-tarviketta vaihdettaessa. Modernisoinnin painopiste oli uudessa a-tarvikkeessa ja pimeätoimintakyvyssä. Muita listalla olevia kohteita olivat ballistinen laskin, etusektorin suoja nuoliammuksia vastaan ja sivusuuntien suojaaminen ontelokranaattia vastaan sekä LYRAN-valaisimet, vaunun omasuojaksi soveltuvat 76mm savuheitteet ja länsivalmisteiset radiot.

Vertailukohdaksi otettiin samaan aikaan muualla valmisteilla olleita modernisointeja. Tsekki käynnisti omien vaunujensa modernisoinnin mallinimellä T-72M4 CZ. Tässä kattavassa modernisoinnissa käytettiin TURMS-T tornia, jossa on lämpötähtäimet johtajalle ja ajajalle sekä uusi ballistinen laskin. Moottori ja voimansiirto korvataan 1000 hv tuottavalla "voimapaketilla". Vaunun pääurakoitsijan kanssa tuli kuitenkin riitaa, sopimuksia irtisanottiin ja solmittiin uudestaan ja kustannukset nousivat, kunnes lopulta vaunuja toimitettiin 30 kpl hinnan kohotessa 4 miljoonaan US-dollariin.

Ukrainassa tutustuttiin T-72AG, T-72MP, ja T-72-120 -malleihin. AG:ssä on T-80:n ammunnanhallinta, joka sijaitsee panssarikuoren ulkopuolisessa ohuemmin panssaroidussa laatikossa ja ampujan viereen panssariin tehdystä läpiviennistä tulee sisälle käsivarren paksuinen kaapelinippu kuten T-80:ssäkin. Tälläisen järjestelyn taistelunkestävyys on tietysti oma lukunsa. T-72-120 käyttää samaa järjestelyä mutta siinä pääase ja latausautomaatti on muutettu ranskalaisesta Leclerc-taistelupanssarivaunusta omaksuttuun 120mm kaliiperiin ja lataaja on asennettu tornin taakse tehtyyn laatikkomaiseen ulkonemaan. T-72 MP:ssä puolestaan on ranskalaisvalmisteinen Sagemin ammunnanhallinta ja perinteisempi ammusten sijoittelu.

Muualta maailmasta mainittakoon Etelä-Afrikan Denelin "Tiger"-päivitys jossa ammunnanhallinta on johtajan luukusta käsin vaunuun tuotu tiivis paketti, joka on helpohko asentaa mutta sisätilat käyvät sen kanssa aivan liian ahtaiksi. Espanjalais-slovakialainen lähestymistapa olisi ollut amerikkalaisen M60A3-tankin ammunnanhallinnan asentaminen alkuperäisen tilalle. Kroatiallakin oli tarjota oma M95 Degman-päivityspaketti ja Saksassa oli täysin konseptiasteella oleva modernisointi, jossa TPDK-1 olisi korvattu STN Atlaksen valmistamalla tähtäimellä ja laskimella sekä lisätty lämpötähtäimet sekä ampujalle että johtajalle.

Varteenotettavimmalta vaikuttanut tarjokas oli ranskalaista perua: Ranskan Wärtsilän 950 hv diesel + rattiohjaus + monisädevaihteisto, täysin uusi GIATin 120mm tykki ja Sagem Savan 15 ammunnanhallinta, joka saavuttaa 2400 m etäisyydeltä 90% osumatarkkuuden.

Panssaroinnin osalta tavoitetasoksi asetettiin etusuunnassa (30 astetta kumpaankin suuntaan eli kello 11 - kello 1) vähintään 600 mm, mielellään 800 mm suojataso nuoliammusta vastaan ja 1200 mm suojataso ontelokranaattia vastaan. Puolan PT91-MOD -päivityksessä T-72:n pohjautuvan PT-91:n alkuperäistä suojausta pystyttiin kasvattamaan 50-70% ontelokranaattia vastaan ja 30-40% nuoliammusta vastaan. Dyna-S reaktiivipanssareilla suojaustaso ontelokranaattia vastaan olisi saatu 1200 mm tasolle, siis vaadittava suojaustaso oli mahdollista toteuttaa. Uuden nuoliammuksen puolestaan tuli omata yli 600mm läpäisy, johon pystytään israelilaisen IMI M711-nuolen ja siitä muissa maissa kehitettyjen nuolten avulla.

Mitä tämä sitten olisi tullut maksamaan?

Suppea modernisointi olisi käsittänyt ammukset ja pimeätoimintakyvyn päivityksen ja pienempiä muutoksia mutta ilman lisäpanssarointia, ja sen hinta euroiksi muutettuna (ilman indeksikorotuksia) olisi ollut 300 000 - 443 000 EUR/vaunu.

Keskitason modernisointi sisältäen kokonaan uuden ammunnanhallinnan ja etusektorin ja kylkien lisäsuojauksen olisi kustantanut 540 000 - 750 000 EUR/vaunu.

Lopulta kaikenkattava vaihtoehto, jossa olisi vahvistettu kansi- ja pohjapanssareita ja lisätty lämpötähtäin myös johtajalle ja uusittu voimapaketti siten että liikkuvuus säilyy olisi tullut maksamaan noin 1 - 1.7 miljoonaa euroa / vaunu. Tosin tämä olisi vienyt T-72:n osin yli Leopard 2A4:n nykyisen suoritustason.

Hanke keskeytettiin v. 1998, jolloin aikataulu olisi ollut hankintapäätösten jälkeen se, että lopullinen protyyppi olisi ollut valmis 2003 ja sarjatuotanto olisi tapahtunut vuosina 2004-08.
 
kaislajääkäri kirjoitti:
Tai sitten vain kylmästi tuo valemaaleina/hämäyksenä käyttäminen. Kauankos siinä menee pienellä arkartelulla että T-72 alkaa muistuttaa Leoa.
Samaan syssyyn kai voi todeta, että kait sitä nykyään valemaalien tekoon on huomattavasti halvempiakin konsteja...
Klikkaa laajentaaksesi...

Serbit käyttivät pahvia ja vaneria. Halpaa. Niillä oli miltei kaikki maavoimien raskas kalusto tallella odottamassa Naton maaoperaatiota vaikka sen piti olla tuhottu. Onneksi sitä maaoperaatiota ei koskaan tullut, vaan Viktor Tshernomyrdin (jonka avustajana Mara Ahtisaari oli) sai Slobodanin taipumaan.

Lentäjän on 1-2 sekunnissa tehtävä ampumispäätös.
 
Tuossa on lisää näitä ammattilaisten käsityksiä:

"T-72 – vaunuja hankittiin puoli-ilmaiseksi Saksojen yhdentymisen jälkeen 1990-luvun alussa. Vaunut eivät siis olleet kusiuusia hankkimishetkellä. Suomessa niillä operoitiin noin 15 vuotta. Kaikkien asejärjestelmien tavoin myös taistelupanssarivaunut kuluvat käytössä ja niiden vasta-aseet kehittyvät. Jotakin piti siis tehdä. PV tutki eri vaihtoehtoja, kuten T-72:n modernisointi, uusien panssarivaunujen hankinta tai käytettyjen panssarivaunujen hankinta. Kustannukset olivat syy miksi vaihtoehdoista voitiin valita vain yksi, ei kahta tai kolmea.

Taistelupanssarivaunu on asejärjestelmänä monimutkainen, tai ainakin moniosainen. Vaunut, kuten mikä tahansa ase, vaativat huoltoa ja koulutetun, osaavan ja motivoidun henkilöstön niitä käyttämään. Mikäli molempia vaunutyyppejä olisi haluttu jatkossa operoida, olisi panssariaselajin ammattisotilaiden määrä pitänyt käytännössä lähes tuplata, yksi henkilöstö T-72 – kalustolle ja toinen Leo – kalustolle. Jotta reserviläisten suorituskyky säilyy, tulee heitä kouluttaa kertausharjoituksin. Ammattisotilaita tarvitaan tätä koulutusta antamaan. Myös sodan ajan joukkoja johtamaan olisi tarvittu ammattisotilaita.

Taistelupanssarivaunu vaatii myös huoltoa. Vaunuja ei voi pelkästään varastoida kuusen alle ja ottaa käyttöön tarvittaessa. Vaunuissa on sähköjärjestelmiä, viestivälineitä, optiikkaa, ruostuvaa terästä, käyttöä vaativia moottoreita ja vaihdelaatikkoja, jumiutuvia laakereita, teloja, konekiväärejä ja vaikka mitä. Panssariaselajin huoltohenkilöstö olisi siis pitänyt tuplata, samoin kuin varastointitilat. Varastoiminen on muuten PV:lle kallista puuhaa, toisin kuin edustaja Niinistö väittää. PV ei omista rakennuksia, vaan maksaa niistä vuokraa. Kasarmit, varastohallit, esikunnat jne ovat Senaattikiinteistön omistuksessa. Panssariprikaatiin olisi pitänyt rakentaa lisää toimitiloja ja varastorakennuksia lisääntyneelle henkilöstölle ja kalustolle.

Vaikka mitään muuta ei olisikaan tehty, T-72:iin olisi ainakin pitänyt hankkia uusi ampumatarvike. Panssarivaunu ilman ampumatarvikkeita pääaseeseen on melko hyödytön kapistus. Vanhan ampumatarvikkeen teho ei ollut riittävä ja ruutikin ihan oikeasti vanhenee. Lisää kustannuksia.

Aiemmin T-72 – kalusto oli sodan ajan panssariprikaatin iskevin osa. Mikäli tällainen sodan ajan joukko olisi haluttu säilyttää, olisi pitänyt uusia myös joukon viestikalusto, ilmatorjuntakalusto ja pioneerikalusto. Epäsuoran tulen kalusto olisi pitänyt modernisoida. BMP-2 – kalusto olisi sentään mennyt sellaisenaan. Koska rahaa tähän ei olisi ollut, useilla keskustelupalstoilla reserviläiset ovat esittäneet vaunujen hajauttamista alueellisten joukkojen käyttöön.

Taktisesta näkökulmasta vaunujen hajauttaminen ei ole ollut menestyksekäs konsepti. Panssarivoima keskittämällä on saavutettu parempia tuloksia, kysykää vaikka ranskalaisilta. Vaunujen huolto (niitä pitää huoltaa myös sodan aikana) olisi mahdotonta mikäli vaunut olisivat hajautettuina eri puolilla maata. Huoltohenkilöstön tuplaaminen ei siis riittäisi, se olisi pitänyt ainakin kolminkertaistaa.

T-72 – vaunun jatkokäyttö ei siis olisi ollut mahdotonta, mutta kaikissa tapauksissa sillä olisi ollut hintalappu. Asiansa hallitsevien ammattisotilaiden mielestä tämä hintalappu olisi ollut liian suuri saavutettuun hyötyyn nähden. Kouluttajahenkilöstö tuplaamalla ja huoltohenkilöstö triplaamalla, lisää varastointitilaa rakentamalla sekä ostamalla uusi ampumatarvike alueellisilla joukoilla olisi ollut käytössään 1970-luvun panssarivaunu joka edelleen olisi ollut suorituskyvyltään selkeästi heikompi kuin Venäjän maavoimien uudemmat T-72 versiot, T-80 – vaunut ja T-90 – vaunut. Valitettavasti jos halutaan jotain uutta, jostain pitää luopua."
 
Tietojeni mukaan raskaan taisteluvaunun asiallinen, seuraavaan suorituskykyluokkaan tähtäävä modaus maksaa kaikkineen ennakkoversioineen koepaketteineen yli miljoona E per vaunu, jos modattavia on vähintään 100. Helposti siis 120 miljoonaa per 100 vaunua. Jos taas käy kuten kopiopaperisotkussa, niin tuohan maksaa helposti 500 miljoonaa.....:rolleyes: ja aivan sama se on bemarin kanssakin, ei siihen muutamalla kymppitonnilla saa kuin uuden antennin ja värityksen, pari uutta palikkaa alustaan ja tiivisteiden vaihdon. Entäs panssarihaupitsi 122, alusta, kone ja kytkin, vaihteisto ja kenties pääase, paikannuskilkuttimet ja päätteet. Kysymys: mistä osat? Kannibalisoidaan parhaat, yhdistellään ja saadaan kenties kasaan kolme pstoa kalustoa. Siihen päätettä ja paikannusta, tulee halvaksi. Perspektiivi: korkeintaan 15 v lisäaikaa.
 
Sveitsillähän on pitkät perinteet vaunujen/tornien käytöstä kiinteinä asemina. Tosin taitavat olla niistä luopumassa. Onko kellään tarkempaa tietoa tästä? ja joo, onhan Sveitsissä maaston muodot ihan erilaiset kuin meillä, joten kiinteiden asemien käyttö on perustellumpaa
 
Pullosorsa kirjoitti:
Sveitsillähän on pitkät perinteet vaunujen/tornien käytöstä kiinteinä asemina. Tosin taitavat olla niistä luopumassa. Onko kellään tarkempaa tietoa tästä? ja joo, onhan Sveitsissä maaston muodot ihan erilaiset kuin meillä, joten kiinteiden asemien käyttö on perustellumpaa
Klikkaa laajentaaksesi...

Onhan sitä Suomessakin harrastettu tärkeiden kohteiden suojauksessa (Sturmit). Ongelma on, että nykypäivän sodankäynnissä kaikki paikallaan oleva tuppaa kuolemaan. Jos hyökkääjällä on ylipäänsä kyky toimia panssarivaunuja vastaan, niin torniin osuminen ei enää ole kovin vaikeaa eikä T-72:n torni kestä osumia.
 
pstsika kirjoitti:
sekä muuttaa käyttöperiaate taistelupanssarivaunusta "jalkaväen liikkuvaksi asepesäkkeeksi tehtävänään jalkaväen tukeminen suora-ammunnoin"?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkoitat kai sekä "muuttaa taistelupanssarivaunun käyttöperiaate 'vihollisen taistelupanssarivaunuja vastaan taistelemisesta' 'jalkaväen liikkuvaksi asepesäkkeeksi tehtävänään jalkaväen tukeminen suora-ammunnoin'?"
/saivartelu. ;)

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ehkä hölmö kysymys, mutta luulen, että Suomessa tuo "TSTPSV=moderni PST-vaunu" varmaan tulee kaluston vähäisyydestä?
 
"Entäs panssarihaupitsi 122, alusta, kone ja kytkin, vaihteisto ja kenties pääase, paikannuskilkuttimet ja päätteet. Kysymys: mistä osat?"

2S1 on Ällitälli-aseperheen jäsen, alusta lienee sama kuin MT-LBu:ssa. Mm. Venäjällä Gvozdikoja on muutettu 120mm kranaatinheitinajoneuvoiksi. Tuossa puolalainen HSW:n versio, jossa alustakin on kai uusi. Taustalla oleva Rosomak vihjaa, ettei Puolassa ehkä sittenkään ole kiinnostusta ostaa Patrian Amos/Nemo -torneja.

galeria_SM120_750.jpg


http://www.hsw.pl/czytaj/648
 
Polakit haluavat tukea omaa aseteollisuutta ja tuo heikäläisten torni ei ole miehittämätön kuten Patria NEMO. Tosin putkessa vaikuttaa olevan samanlainen suoja (vai mikä lie) jollainen on myös Patrian tuotteessa.
 
Muistuttaisin muuten yhdestä jutusta, eli siitä, että nuo PSH122:t oli ainakin jonkun luennon materiaalin mukaan ihan uusia. En tiedä, että onko niillä keretty sitten niin paljon ajella, että ne on kulumassa loppuun konepuolella, mutta modernisaatio projekti niille on vissiin käynnissä. Olettaisin, että PV ei rupeaisi modernisoimaan noita, jos ne olisivat loppuunkuluneita, ellei sitten tarkoitus ole uusia konehuone siinä samalla.

Tuossa oli juttua siitä, että panssarien ripotteleminen jalkaväelle ei olisi hyvä ratkaisu, niin siitä olisin hieman erimieltä. Olihan Saksalaisillakin Stug:it jyvitettynä jalkaväelle aluksi tykistötueksi ja myöhemmin panssarintorjuntaan tarkoitettuna ja usein toimivat pieninä osastoina, ellei jopa yksittäisinä vaunuina. Ryssilläkin taitaa olla jalkaväki osastoissa komppanioille alistettuna joukkue tankkeja. Joten en näe mitään estettä sille, etteikö T-72:t olisi voineet olla ripoteltuna samalla kun Leopardit ovat keskitettynä omalla tahollaan.
 
SJ kirjoitti:
Muistuttaisin muuten yhdestä jutusta, eli siitä, että nuo PSH122:t oli ainakin jonkun luennon materiaalin mukaan ihan uusia. En tiedä, että onko niillä keretty sitten niin paljon ajella, että ne on kulumassa loppuun konepuolella, mutta modernisaatio projekti niille on vissiin käynnissä. Olettaisin, että PV ei rupeaisi modernisoimaan noita, jos ne olisivat loppuunkuluneita, ellei sitten tarkoitus ole uusia konehuone siinä samalla.

Tuossa oli juttua siitä, että panssarien ripotteleminen jalkaväelle ei olisi hyvä ratkaisu, niin siitä olisin hieman erimieltä. Olihan Saksalaisillakin Stug:it jyvitettynä jalkaväelle aluksi tykistötueksi ja myöhemmin panssarintorjuntaan tarkoitettuna ja usein toimivat pieninä osastoina, ellei jopa yksittäisinä vaunuina. Ryssilläkin taitaa olla jalkaväki osastoissa komppanioille alistettuna joukkue tankkeja. Joten en näe mitään estettä sille, etteikö T-72:t olisi voineet olla ripoteltuna samalla kun Leopardit ovat keskitettynä omalla tahollaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toki, mutta rynnäkkötykki on aivan eriasia kuin tstpsv, kuten jokainen muistaakin. Meillä Suomessakin moni rynnäkkötykkimies oli alun alkaen kenttätykistöstä. Viipuri-ketjussa mainittu luutnantti Sippel muunmuassa.

Wiki Sturmista:

”Alun perin se oli tarkoitettu liikkuvaksi, panssaroiduksi kevyeksi tykiksi jalkaväen tukemiseen, mutta jatkuvien muutosten myötä vuoteen 1942 tultaessa sitä käytettiin myös panssarintorjuntavaununa.”

Yllättäen Tiger, Panzer IV tai Panther näkivät erilaista käyttöä.

Tästä T-72 jutusta on vängätty ennenkin ja olen samaa mieltä Sinun kanssasi tai sitten sinä olet minun kanssani samaa mieltä. :)

T-72 TSTPSV olisi tullut muuttaa käyttöperiaatteiltaan rynnäkkötykiksi siitäkin huolimatta, että sen torni kääntyy, koska ei ole mielekästä jumittaa tornia kello 12. Samalla olisin muuttanut joukkueet jaoksiksi, komppaniat pattereiksi ja pataljoonat patteristoiksi. Tuo olisi taannut sen, että sitä ei vahingossakaan käytetä, kuten TSTPSV vaan juurikin rynnäkkötykistönä m/Stug. Uusia rynnäkkötykkejä voitaisiin käyttää esim. jaos/patteri per taisteluosasto, patteri/patteristo per taisteluryhmä tms.

Jos T-72 on kerran epäkelpo TSTPSV, niin jatketaan sen käyttöä toisessa tehtävässä. Puolusvoimilla ei ole liikaa raskaita aseita ja noiden sulattaminen oli virhe, mutta valitettavasti niitä ei saa enää taiottua takaisin ja uusia ei kannata ostaa. Minä vain olisin pihinä miehenä käyttänyt ne loppuun ennen roskiin laittamista...
 
En oikeastaan olisi ruvennut muuttamaan hirveästi asioita, kun kerran miehistöt oli ainakin silloin pitkälti koulutettu. Olisi vain todettu, että vaunuja tullaan käyttämään aikaisempaa enemmän puolustuksellisesti ja alistettuna eri jalkaväkiosastoille. Lisäksi muistutettu, että jatkossa ympärillä liikkuva jalkaväki ei ole koulutettu toimimaan panssarien kanssa, mikä pitäisi ottaa huomioon, jos kyseinen osasto päättäisi lähteä hyökkäykseen. Eli käsketty toimimaan koulutuksen mukaan, tilanne huomioiden.
 
Slammer kirjoitti:
Onhan sitä Suomessakin harrastettu tärkeiden kohteiden suojauksessa (Sturmit). Ongelma on, että nykypäivän sodankäynnissä kaikki paikallaan oleva tuppaa kuolemaan. Jos hyökkääjällä on ylipäänsä kyky toimia panssarivaunuja vastaan, niin torniin osuminen ei enää ole kovin vaikeaa eikä T-72:n torni kestä osumia.
Klikkaa laajentaaksesi...


Öö: Puskasta päin pärstää ja välittömästi pakkia; ei kai siihen ammuttavaksi jäädä?.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top