Eräs ystäväni, nainen, opiskelee sukupuolentutkimusta. Lesbofeministi yllättäen.
Jutellessamme vältämme puhumasta hänen opinnoistaan
Miten sinä pystyt pitämään tuollaista ystävää?
Minä kutsun noita potilaiksi. En osaa kuvitella ystäväksi.
Miten sinä pystyt pitämään tuollaista ystävää?
Minä kutsun noita potilaiksi. En osaa kuvitella ystäväksi.
JR49
Respected Leader
Silloin aikanaan kun tutustuimme, hän ei ollut lesbo (julki) eikä feministi. Nykyisin kuitenkin kunnioitamme toistemme mielipiteitä sen verran, ettemme ala haastaa toisiamme sillä meiningillä, että sä olet vihollinen, jos et ole minun kanssasi samaa mieltä. Oli aika, jolloin täydensimme toistemme lauseita kesken puheen, koska tiesimme mitä toinen ajatteli. Ja huom, ei mitään suhdetta. Aika harvinainen ystävyys.
Mitä väliä sillä nyt on, onko lesbo tai feministi? Se ratkaisee, onko ihminen mulkku. Hän ei ole.
Sitä paitsi maanpuolustushenkinen. Suomea pitää puolustaa hänen mielestään venäläisiä vastaan. Ei siiis elättele harhakuvia siitä, mistä päin uhka tulee.
YliKoo
Greatest Leader
Kirkon rahat käymässä vähiin ja laupeus jäämässä taka-alalle. Mennään kerrasta sitten huolella yli yleisen tonttivuoratason.
”Olemme jo esittäneet kaupungin vuokratason ylittävää vuokraa. Emme ymmärrä, miksi meidän pitäisi ryhtyä antamaan kirkolle almuja”, Sadeniemi sanoo.
”Olemme jo esittäneet kaupungin vuokratason ylittävää vuokraa. Emme ymmärrä, miksi meidän pitäisi ryhtyä antamaan kirkolle almuja”, Sadeniemi sanoo.
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005185863.htmlEtusivulle
Kaupunki
Asuntojen myynti katkesi kuin seinään, syynä kirkon toimet – Helsingin Lehtisaaren asukkaat yrittävät vielä estää tontinvuokran korotukset
Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät aikovat nostaa Lehtisaaresta omistamiensa tonttien vuokria. Nyt Helsingin arvokkaimpiin alueisiin kuuluvan Lehtisaaren asuntokauppa on pysähtynyt ja hinnat laskusuunnassa.
Lehtisaaren asukasyhdistys uhkaa Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymiä oikeustoimilla, jos ne toteuttavat tontinvuokrakorotukset suunnitelmiensa mukaisesti. (KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS)
Joonas Laitinen HS
Julkaistu: 26.4. 10:30 , Päivitetty: 26.4. 11:53
HELSINGIN ja Vantaan seurakuntayhtymien suunnitelmat nostaa Lehtisaaresta omistamiensa tonttien vuokria ovat lamauttaneet alueen asuntokaupan.
Kiinteistönvälittäjien mukaan alueen asuntokauppa on ollut perinteisesti hiljaista. Nyt vireillä olevat suunnitelmat ovat tukahduttaneet kaupan lähes kokonaan.
”Tänä vuonna Lehtisaaressa on tehty tammi–maaliskuussa kaksi kerrostalokauppaa. Se on todella pieni määrä”, sanoo Suomen asuntosataman kiinteistönvälittäjä Erkki Murto-Koivisto.
Vielä vuonna 2014 alueella myytiin 15 kerrostaloasuntoa. Jos kauppavauhti jatkuu tänä vuonna alkuvuoden kaltaisena, asuntoja myydään tämän vuoden aikana yhteensä kahdeksan.
”Nykyinen epävarma tilanne tulee varmasti näkymään myös toteutuneissa hinnoissa. He, joille asunnon myyminen ja uuden kodin löytäminen on ajankohtaista, voivat joutua myymään tässä tilanteessa asuntonsa merkittävästi matalammalla hinnalla kuin tavallisesti”, Murto-Koivisto sanoo.
HELSINGIN seurakuntayhtymän taloudesta ja hallinnosta vastaava yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee korotussuunnitelmia HS:n tietojen mukaan torstaina.
Omituista tapauksessa on se, ettei asiaa ole kirjattu yhteisen kirkkoneuvoston julkiselle esityslistalle. Tai on, mutta asian ymmärtäminen vaatii aikamoisia selvänäkijän kykyjä, sillä asiakohta on listalla Ei julkisuuteen -nimellä.
Kirkkoneuvoston puheenjohtaja Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki myöntää HS:lle lähettämässään sähköpostiviestissä, että asia on heidän käsittelyssään torstaina. Hän ei kuitenkaan suostu kommentoimaan asian salaisuutta tai suunniteltuja korotuksia ennen torstaita.
Vuokrakorotuksen valmistelusta vastaava Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen puolestaan perustelee Ei julkisuuteen -merkintää asiakirjojen julkisuudesta annetulla lailla.
”Ennenaikaisen tiedon julkistaminen voisi vaikuttaa merkittävällä tavalla monien yksittäisten ihmisten käyttäytymiseen. Esimerkiksi virheellisen tiedon varassa tehty asuntokauppa voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa sekä ostajille että myyjille”, Heinonen sanoo.
”Sen takia emme halua tuoda mitään asioita esiin ennen kuin ne on alustavasti yhteisessä kirkkoneuvostossa päätetty. Silloin kukaan ei käytä tietoa niin, että se aiheuttaisi ongelmia.”
Heinonen sanoo, että asia tulee julkiseksi heti, kun kirkkoneuvosto on tehnyt siitä oman päätöksensä. Lopullisen päätöksen asiasta tekee vaaleilla valittu kirkkovaltuusto, näillä näkymin toukokuussa.
Korotuksia, niiden suuruutta, niiden kohtuullisuutta tai vaikutusta asuntokauppaan Heinonenkaan ei halua kommentoida.
Muta mitä alueella siis oikein tapahtuu? Kerrataanpa.
LEHTISAARESTA puhutaan kiinteistövälittäjien piireissä ”pyhänä maana”. Nimitys johtuu siitä, että Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät omistavat suuren osan Lehtisaaren maa-alueista. Seurakunnille ne taas päätyivät 1500-luvulla tehdyn lahjoituksen peruina.
Lahjoittajan henkilöllisyydestä ei ole tietoa. Kirkko sai samoihin aikoihin maata myös nykyisen Vantaan Rekolasta.
Sittemmin pyhälle maalle nousi asuntoja, joissa asuu nykyisin noin 1 200 asukasta. Asukkaat asuvat pääosin Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien vuokraamilla tonteilla. Viimeisimmät vuokrasopimukset solmittiin 1960- ja 1970-luvuilla. Ne umpeutuvat vuoden 2019 lopussa eli hieman yli kahden vuoden kuluttua. Korotukset koskevat 22 taloyhtiötä ja niihin on HS:n tietojen mukaan tulossa 15 vuoden siirtymäaika.
Vantaan seurakuntayhtymä päätti korottaa omistamiensa tonttien vuokria viime kesänä, Helsingillä tämä prosessi on vasta käynnissä.
PERINTEISESTI hyvin Helsingin kaupunginosien tulo- ja koulutusvertailuissa menestyvästä Lehtisaaresta elää kuva vauraiden pientaloasukkaiden kaupunginosana.
Se on kuitenkin vain osa totuutta, sillä Lehtisaareen mahtuu myös 1960-luvulla rakennettua betonista kerrostalolähiötä. Tämä alue on kaukana hienostokaupunginosasta. Siihen rakennuskantaan ja sen asukkaisiin seurakuntayhtymän suunnittelemat korotukset myös suhteellisesti kaikkein ankarimmin osuvat.
Esimerkiksi Hiidenkiukaantie 1–3 -nimisen yhtiön asukkaiden neliökohtaiset tontinvuokrakulut viisinkertaistuvat, jos Helsingin seurakuntayhtymän suunnitelmat toteutuvat. Yhtiössä on noin 120 asuntoa.
Yhtiön tonttivuokra on nykyisin matala. Asukkaat maksavat tontista vuokraa asuinneliötä kohti nykyisin noin 1,1 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi 40 neliön asunnossa vuokran osuus vastikkeesta on siis noin 44 euroa.
Jatkossa Hiidenkiukaantien tonttivuokra on sen sijaan nousemassa todella korkeaksi. Helsingin seurakuntayhtymä aikoo nostaa vuokraa niin, että vuokran osuus asukkaiden asuinmenoista nousee 5,4 euroon asuinneliöltä. Jatkossa 40 asunnossa vuokran osuus vastikkeesta nousee 216 euroon kuukaudessa.
Jos seurakuntayhtymien suunnittelemat tonttivuokrakorotukset toteutuvat, Hiidenkiukaantie 1–3:n hoitovastikkeen ja tonttivuokran yhteenlaskettu summa on 8,4 euroa asuinneliötä kohti. Näin ollen 40 neliön asunnon hoitovastike ja tonttivuokra ovat yhteensä 336 euroa.
”Helsingin keskimääräinen hoitovastike on noin 4,8 euroa neliöltä. Jos suunnitelmat toteutuvat, neliökohtaiset hoitovastikkeet nousevat 8–9 euron välille. Silloin esimerkiksi pelkästään 100 neliön asunnosta maksetaan vastiketta lähes saman verran kuin vastaavan kokoisista asunnoista maksetaan vuokraa. Se tekee Lehtisaaresta kakkosluokan alueen”, kiinteistönvälittäjä Murto-Koivisto sanoo.
”Tosin eivät ne, joilla on oikeasti paljon rahaa, ole halunneet tähänkään mennessä mennä Lehtisaareen, sillä taloyhtiöt eivät omista maata.”
Myös asukkaat pelkäävät jäävänsä pyhälle maalle loukkuun, jos suunnitelmat toteutuvat.
”Lopputuloksena jo nyt niukat palvelut tulisivat kuihtumaan olemattomiin Lehtisaaressa, nykyinen asuntokanta ränsistyisi ja alueella asuvat ihmiset joutuisivat taloudelliseen ahdinkoon, jopa konkurssiin”, sanoo Lehtisaaren asukasyhdistyksen puheenjohtaja Matti Sadeniemi.
SEURAKUNTAYHTYMIEN suunnittelemat korotukset ovat todella korkeita myös esimerkiksi Helsingin kaupungin tonttivuokrankorotuksiin verrattuna.
Esimerkiksi Munkkiniemessä, lähellä merta sijaitsevan kerrostalotontin asukkaat maksavat kaupungille vuokraa 2,3 euroa asuinneliötä kohti. Munkkiniemi on hyvä vertailukohta siksi, että myös sitä pidetään arvostettuna alueena.
Aivan Helsingin ydinkeskustassa, Kampissa ja Etu-Töölössä, Helsinki puolestaan aikoo nostaa kerrostaloasukkaidensa vuokria niin, että asukkaat maksaisivat 2030-luvun alussa vuokraa hieman yli 3,2 euroa asuinneliötä kohti. Helsinki omistaa kuitenkin vain murto-osan ydinkeskustan maista, suuri osa niistä on yksityisessä omistuksessa.
Lehtisaaren tonttivuokrakysymykset puhuttivat myös HS:n pormestaritentissä ennen kuntavaaleja.
Katso, miten Anni Sinnemäki (vihr) ja Jan Vapaavuori (kok) kommentoivat kaupungin ja Lehtisaaren tonttivuokria ja niiden eroja.
Vapaavuori: Kirkko suhtautuu tonttivuokriin eri tavalla kuin kaupunki
Lehtisaaren asukasyhdistyksen Sadeniemi pitää seurakuntayhtymien korotussuunnitelmia kohtuuttomina juuri siksi, että ne eivät ole missään linjassa kaupungin yleiseen hintatasoon nähden. Asukkaat toivovatkin, että heidät otettaisiin mukaan arvioimaan tonttivuokraan vaikuttavaa maanarvoa.
Asukkaat ovat esittäneet seurakuntayhtymille kompromissia. Sen mukaan kerros- ja rivitalotonttien vuokraa nostettaisiin niin, että kuukausikohtaiset asumiskustannukset nousisivat asuinneliötä kohti noin kolmeen euroon. Pari- ja omakotitalotonttien kohdalla vastaava korotus olisi 3,6 euroa per neliö.
”Olemme jo esittäneet kaupungin vuokratason ylittävää vuokraa. Emme ymmärrä, miksi meidän pitäisi ryhtyä antamaan kirkolle almuja”, Sadeniemi sanoo.
Jos seurakuntayhtymä ei asukkaiden kompromissiesitykseen suostu, edessä on oikeusprosessi, Sadeniemi sanoo.
”Jos tämä ei saa kirkossa kannatusta, niin ajaudumme ikävä kyllä siihen tilanteeseen, että joudumme katsomaan, mikä on tuomioistuimen käsitys kohtuullisesta vuokratasosta”, Sadeniemi sanoo.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Kysely: Yli puolet suomalaisista uskoo terrori-iskuun Suomessa vuoden sisällä
Jopa 54 prosenttia Ylen Taloustutkimuksella teettämään tutkimukseen vastanneista pitää iskua lähitulevaisuudessa vähintään melko todennäköisenä. Luottamus viranomaisiin on kuitenkin melko vahvaa.
Jopa 54 prosenttia Ylen Taloustutkimuksella teettämään tutkimukseen vastanneista pitää iskua lähitulevaisuudessa vähintään melko todennäköisenä. Luottamus viranomaisiin on kuitenkin melko vahvaa.
27.4.2017 klo 06:00
Poliisi on eristänyt iskupaikan Tukholman keskustassa.Jonas Ekstromer / EPA
Peräti 54 prosenttia Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastanneista pitää terrori-iskua Suomeen seuraavan vuoden sisällä joko erittäin tai melko todennäköisenä.
Tutkimukseen vastasi 1002 ihmistä ja sen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.
Jo aiemmin
kävi ilmi, että huhtikuinen isku Tukholman keskustassa lisäsi suomalaisten väkivallan ja terrorismin pelkoa.
- Kyllä sitä miettii pienten lasten kanssa, että mihin uskaltaa enää lähteä, toteaa Niina Laurenti Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
- Toki missä päin maailmaa tahansa joku epätasapainoinen yksilö voisi periaatteessa jotain tehdä, mutta en itse pelkää asiaa mitenkään, tuumaa Lassi Laamanen.
- En ehkä itse vetäisi rastia ihan noin todennäköiseen ruutuun, mutta toki kaikki mahdollista on.
Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Irak-projektin johtaja ja terrorismin asiantuntija Hussein Al-Taee ymmärtää kyselyyn vastanneiden huolen.
- Tässä on ollut viime aikoina iskuja Suomen ympärillä sekä Pietarissa että Tukholmassa. Todellisuudessa tilanne Suomessa on hieman toisenlainen kuin näissä muissa maissa ja kaupungeissa. Toki riski on mahdollinen ja se on kasvanut viime aikoina, kun otetaan huomioon kuinka monia seurattavia Suomessakin on, Al-Taee sanoo.
- Niiden ihmisten määrä, jotka ovat potentiaalisia iskun tekijöitä, on paljon pienempi kuin muualla. Toinen asia, joka erottaa Suomen on, että täällä on valmistauduttu todella paljon paremmin kuin toisaalla.
Yle Uutisgrafiikka
Viranomaiset saavat luottamuksen
Vaikka iskut ovat selvästi saaneet suomalaisia varpailleen, luottamus viranomaisiin ja hallitukseen on pysynyt jokseenkin hyvänä. Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia uskoi, että mahdollisen iskun estämiseen on valmistauduttu joko erittäin hyvin tai melko hyvin.
Kuitenkin 28 prosenttia piti valmistautumista joko melko huonona tai erittäin huonona. Perussuomalaisia äänestävistä liki joka viides piti valmistautumista erittäin huonona.
Hussein Al-Taeen mukaan lainsäädännön päivittäminen ja lisäresurssit olisivat tärkeitä, jotta tiedustelu saadaan ajan tasalle. Tällä hetkellä Suojelupoliisi ei voi hankkia tietoa ulkomailla, vaikka konfliktialueilla on huomattava joukko ihmisiä.
- Vierastaistelijoiden suunnitelmat pitäisi kyetä havaitsemaan siellä, missä he ovat tällä hetkellä ennen kuin palaavat kohti Suomea tai Pohjolaa, Al-Taee toteaa.
- Tässä suhteessa resurssien lisääminen nimenomaan tiedustelun ja puolustuksen suuntaan on tärkeää.
Pehmeitä ja kovia keinoja
Miten sitten terroriuhan voisi estää? Vastanneista 50 prosenttia painottaisi niin sanottuja pehmeitä keinoja eli syrjäytymisen vastaista työtä ja tehokasta kotouttamispolitiikkaa.
Toisaalta 40 prosenttia luottaa koviin keinoihin, kuten maahanmuuttopolitiiikan tiukentamiseen ja rangaistusten koventamiseen. Kovan linjan kannattajia on perussuomalaisten äänestäjistä jopa 90 prosenttia.
Al-Taeen näkemys on, että kumpiakin tarvitaan.
- Pitkällä tähtäimellä pehmeät keinot tuottavat parempaa tulosta. Samanaikaisesti kovat keinot on myöskin tärkeitä. Sillä tavoin annetaan tietynlaisia varoituksia siitä, että jos ylitetään joitain rajoja, niin valtiovalta kykenee myöskin vahvoihin reaktioihin.
Tukholman ja Pietarin iskut toivat terrorismin Suomen rajoille. Mikä saa ihmisen ajamaan rekan väkijoukkoon? Mitkä ovat terrorismin juuret? Miten Syyrian sodan ratkaiseminen vaikuttaisi terrorismin hillitsemiseen? A-teema: Terrorismin uhka Yle TV1 27.4. klo 21.05 alkaen. #ateema
http://yle.fi/uutiset/3-9580867
IL: Venäläismies yritti kuljettaa Suomeen ammuksia yhteensä 27 kilon edestä, mutta jäi kiinni rajalla.
IL-klikki_otsikon perusteella voisi aiheellisesti olettaa asian olevan juuri toisinpäin.
Koska salakuljetusyritys torjuttiin Venäjän viranomaisten toimesta, eikä Suomen, vain salaliittoteoreetikko voisi yhdistää tämän tapauksen venäläisten tonttikauppoihin liittyviin uhkakuviin.
IL-klikki_otsikon perusteella voisi aiheellisesti olettaa asian olevan juuri toisinpäin.
En jaksa selvittää, kenen päätös tuo on.
Eikä tuo ole mikään syy, vaan kaikkia yliopiston yksiköitä arvioidaan samalla (puoleettomalla) mittarilla. Tämmöisillä saadaan äkkiä karsittua yliopistoista löysät pois.
Olikohan hemmolla tiedossa suomalainen ostaja?
Umkhonto
Ylipäällikkö
No nyt täytyy sanoa että soo-soo.
Somesotilas perseillyt vapun kunniaksi.
https://mobile.twitter.com/jamesmashiri?p=s
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...a-kolarin-toinen-osapuoli-sairaalassa/758648/
Somesotilas perseillyt vapun kunniaksi.
https://mobile.twitter.com/jamesmashiri?p=s
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...a-kolarin-toinen-osapuoli-sairaalassa/758648/
Hangon varusmieskuolemasta syytteet neljälle – upseerioppilas kuoli ampumaharjoituksessa
Syyttäjä vaatii syytetyille rangaistusta kuolemantuottamuksesta ja palvelusrikoksesta.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005194047.html
http://www.turvallisuustutkinta.fi/...aonnettomuushangonsyndalenissa16.12.2015.html
Syyttäjä vaatii syytetyille rangaistusta kuolemantuottamuksesta ja palvelusrikoksesta.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005194047.html
http://www.turvallisuustutkinta.fi/...aonnettomuushangonsyndalenissa16.12.2015.html
vessaharjamies
Kapteeni
Joutuu vielä Suomessakin lähitulevaisuudessa raudoittamaan ikkunat tai pistämään kasaan jonkunlaisen naapurivartion tämän suuren maailman metsästäjä-keräilijöiden rantautumisen takia. Länsi-Euroopassa alkaa maantasossa olla aika harvassa omakotitalossa ikkunat suojaamatta...
vessaharjamies
Kapteeni
Toivottavasti vaikka taitaakin mennä enemmän poliisin toimialalle tämä. Eiköhän tässä ole lähinnä kartoitettu sitä minkälaisia murtovälineitä tarvitaan, mistä on helpoin mennä sisään ja ketkä asukkaista näyttävät olevan poissa/kotona tai nukkumassa ja mihin aikoihin. Saattavat vielä käydä toimeenkin, koska tuskin lukevat suomalaisen median uutisointia aiheesta ja ellei kukaan paikallinen ole näyttänyt konkreettisesti huomanneensa "tiedustelutoiminnan".
Ikkunoiden raudoittamiseen et saa rakennuslupaa, ja jos raudoitat omine lupinesi on siitäkin seurauksensa, kts pelastuslaki ja rakennusmääräykset. Lisäksi jos joku kuolee tulipalossa sisälle, saat syytteen ja tuomion kuolemantuottamuksesta, silloinkin jos tulipalo on ulkoapäin pyromaanin sytyttämä.
Tietysti jos ikkunoissa on kiinteästi asennetut kahvat sisäpuolella ja raudoitus kääntyy ikkunoiden mukana auki voi tilanne olla toinen. Suomessa on kuitenkin paljon rakennuksia jossa sellaisia ei ole. Siksi pitää siis ajatella asiasta muitakin näkökulmia kuin varkauksilta suojautuminen. Toisaalta ammattivarkaat osaa kyllä tunkeutua sisälle muualtakin kuin ikkunasta, jos niissä on raudoitus, tai sitten käyttää raudoitusta kiinnityspisteenä ikkunan ulos kiskaisemiseen esim autolla nykäisemällä. Tekniset keinot siis yleensä kierretään, eli niistä ei välttämättä ole edes toivomaasi hyötyä, ellei toteutus ole aivan viimeisen päälle mietitty kokonaisuus. Naapurivartio voi olla parempi tekijöiden tuntomerkkien saamiseen yhdessä teknisten keinojen kanssa, tai ennaltaehkäisyyn jos valvonta jatkuvaa ympärivuorokauden. Voimakeinoin teon estämisessä ongelmaksi tulee hyvin rajalliset voimankäyttöoikeudet, varsinkin jos konnat on aseistettuja ja valmiita niitä myös käyttämään. Niissä tilanteissa Suomessa usein tuomituksi joutuvat molemmat osapuolet.
Kyllä, teoriassa aina ja kaikkialla, käytännössä vasta sitten kun jotain on jo tapahtunut, koska resurssit ei mitenkään riitä muuhun.
Huhta
Greatest Leader
Tonttikauppoihin liittyvät kuljetukset hoidetaan diplomaattisen koskemattomuuden turvaamilla kuljetusmuodoilla. Niistä ei siis kannata huolehtia.