Seuraavassa postauksessa oma mielipiteeni ja pohdintaa FSB:n maahanmuuttoon liittyvästä strategiasta.
Ensinnäkin tämä on yksityistä konjektuuria, joka perustuu aihetodisteisiin ja anekdootteihin, joiden luotettavuus on lähtökohtaisesti kyseenalainen. Silti, haluaisin esittää tällaisen näkemyksen, jonka itse luulen pitävän paikkansa, Venäläisen vakoilutoiminnan strategiasta suhteessa kansainväliseen politiikkaan ja maahanmuuttoilmiöön.
Muutama historiallinen pohjustava aihetodisteenkaltainen pointti:
Neuvostoliiton salaisen poliisin kehityksen ja kylmän sodan suurvaltojen vastakkainasettelun aikana vallitsi seuraavanlainen asetelma, jonka ajattelen olevan eräs avaintekijä. Neuvostoliitossa ollaan oltu akuutisti tietoisia siitä, että jokainen joka poistui Neuvostoliitosta oli automaattesesti ja välittömästi epäilynalainen Läntisen vastatiedustelun näkökulmasta. Normaalisti ihmiset eivät voineet poistua Neuvostoliiton alueelta. Tämä oli tietenkin edullista Läntisille tiedustelupalveluille. On nimittäin käytännöllistä voida kohdentaa resursseja tehokkaasti epäiltyihin henkilöihin, ja kun melkein jokainen Neuvostoliitosta lähtevä diplomaatti tai muu henkilö, oli joko suoraan salaisen poliisin palveluksessa, tai muutoin joutui edistämään salaisen poliisin tavoitteita, oli hyödyllistä seurata melkein jokaista NL:sta poistuvaa henkilöä. Miten Neuvostoliitto ratkaisi ongelman? Se ei voinut täysin ratkaista sitä, vaikka yrittikin käyttää välikäsiä. Kun Neuvostoliitto romahti, valtavat ihmismassat vaelsivat rautaisen esiripun Itä-puolelta Länteen. Tässä joukossa on voinut olla mielivaltainen määrä Neuvostotiedustelukontakteja, ja koska ihmisiä siirtyi niin paljon, Länsi menetti etunsa; Tai ainakin tämän yhden muuttujan joka tuki Lännen tiedustelua; Voisi tietenkin sanoa että suhteessa NL romahtaminen oli merkittävämpi takaisku Idässä, mutta heidän kannaltaan asiassa voi olla hopeareunus. Lisäksi, Lännessä on saatettu menettää valppaus NL/Venäjän suhteen. Vaikka KGB lakkautettiin, siihen kuuluneet ihmiset eivät hävinneet vaan jatkoivat elämäänsä ja olivat edelleen olemassa. Nykyisessä kv. asetelmassa tämä lienee erityisen ilmeistä.
Jakatunut lojaliteetti
Törmäsin jakautunut lojaliteetti termiin katsellessani/kuunnellessani entisen KGB loikkarin nimeltä Yuri Bezmenov haastattelua. Hän työskentelin KGB:n propagandaupseerina Intiassa. Kertomansa mukaan hän ihastui Intiaan, ja selitti että tällä ilmiöllä on termi, jota KGB:ssä kutsutaan "jakautuneeksi lojaliteetiksi", eli kun KGB:n upseeri tai työntekijä alkaa arvostaa kohdemaataan ja se alkaa heikentämään heidän määrätietoisuuttaan ja aiheuttamaan epävarmuutta.
Bezmenovin mukaan Venäläiset pitivät tätä erityisen vaarallisena. Mutta on hyvä huomata, että nämä henkilöt olivat silti ensisijaisesti Venäläisiä tai Neuvostoliittolaisia, ja työskentelivät "Äitivenäjän" puolesta isänmaallisesti. Entä kun värvätty henkilö ei ole edes Venäjältä, vaan vaikkapa Suomen kansalainen, joka edistää Neuvostotavoitteita Suomen tavoitteiden kustannuksella? Tämä on lähes maanpetoksellista, ja vähintäänkin omaa ilmeisen lojaalisuusongelman.
Synteesi
Edelliseen kappaleeseen vedoten, lienee selvää, että Venäjän salaisessa poliisissa ollaan tietoisia luontaisesta hyödystä värvätä henkilö kolmannesta maasta, ja lähettää hänet työskentelemään toiseen maahan. Tällaisia etuja on useita.
Maahanmuuttoilmiöön liittyy yksi tällainen etu: Paikasta toiseen siiryvät ihmismäärät tarjoavat suojan ja peitetarinan värvätyille henkilöille. Ilman maahanmuuttoilmiötä, jos FSB värväisi jostakin kolmannesta maasta henkilön, ja lähettäisi hänet työskentelemään Suomeen, olisi vaikeampi vastata kysymyksiin kuten miksi lähdit yms, ja tällaisia henkilöitä olisi käytännöllisempää seurata, kun heidän mukanaan ei tulisi muita satunnaisia yksilöitä tarjoamassa suojaa. Kun ihmisiä liikkuu paljon paikasta toiseen, ei ole tehokasta resurssien käyttöä yrittää selvittää jokaisen taustat äärimmäisyyksiin asti tai yrittää seurata heitä.
Toinen tällainen olennainen etu liittyy tähän lojaalisuuskysymykseen. Kun ihminen lähtee kolmannesta maasta ja työskentelee toista maata vastaan - Tässä kontekstissa käytän näiden maiden numerointia seuraavasti: 1. Maa on kontekstissa Venäjä eli FSB:n kotimaa. 2. Maa on operaatioiden kohdemaa. 3. Maa on värvätyn henkilön lähtömaa - ei tällöin tuolla henkilöllä ole tällaista lojaliteetti ongelmaa, tai ainakaan yhtä räikeää. He eivät edes työskentele omaa maatansa vastaan, eivätkä välttämättä edes liittoutunutta maata vastaan. Esimerkiksi voi ottaa vaikkapa Ernest Hemingwayn KGB taustan, joka paljastui julkisuudelle vasta joitakin vuosia sitten. Hemingway työskenteli KGB:lle ideologisista syistä, mutta ajankohtana, jolloin Neuvostoliitto ja Yhdysvallat olivat liittolaisia. Siksi Hemingway ei kokenut pettävänsä kotimaataan, eikä efektiivisesti tehnytkään niin. Hän vain auttoi liittolaisia. Tietenkin asenne muuttui kun kylmäsota alkoi, ja Hemingway halusi peitellä asiaa, FBI kiinnostui Hemingwayn Kuuban asuinkiinteistöistä yms. Mutta jos Hemingway olisi ollit yksinkertaisesti Kuubalainen tai jostain muusta Neuvostoliiton liittolaismaasta, tämän tyyppistä lojaalisuusongelmaa ei olisi syntynyt yhtä helposti.
Toinen anekdoottinen ja aihetodisteen kaltainen pointti tulee Venäjän harjoittamasta FSB:tä avustavien henkilöiden kiristämisestä. Käsittääkseni esimerkiksi jos Venäjältä kansalainen muuttaa ulkomaille ja jättää perheensä tai sukulaisiaan Venäjälle, FSB voi käyttää heitä kiristykseen tarvitteassa, ja tämä mahdollisuus vähentää kiinnostusta ryhtyä loikkariksi tai avustaa vastapuolen tiedustelujärjestöjä, vaikka kyseinen henkilö ei itse hyväksyisikään FSB:n pyrkimyksiä tai keinoja.
Joten kun henkilö lähtee kolmannesta maasta, menee toiseen maahan, ja jättää sukulaisiaan tai perhettään kolmanteen maahan, tämä antaa vipuvartta FSB:lle kiristää henkilöä ja pitää heidät lieassa.
Henkilökohtaiset kokemukseni
Väitän myös joutuneeni henkiökohtaisesti ongelmiin Venäjän turvallisuuspalveluiden kanssa täällä Suomessa, vaikka olen ihan kantasuomalainen henkilö, enkä edes ollut millään tavalla kiinnostunut heistä tai kokoasiasta. Mutta minun mielipiteelläni ei ollut merkitystä, vaan jouduin näihin ongelmiin. Matkan varella tai näiden omien kokemuksieni aikana olen saanut vahavasti sellaisen käsityksen, että Venäjä on käyttänyt värväämiänsä henkilöitä hienovaraiseen painostus- ja häirintätoimintaan, sekä että nämä henkilöt ovat tilastollisest ja suhteellisesti melko usein ulkomaalaisia tai maahnamuuttajia. Esimerkiksi seuraavista maista lähtöisin olevia henkilöitä olen kohdannut: Vietnam, Puola, Nepal, Pakistan, Sudan, niin että henkilöt ovat osoittautuneet olevansa Venäjän värväämiä tai edistävänsä heidän tavoitteitaan tässä omassa tapauksessani
Kun yritin ymmärtää miten tämä on edes mahdollista; Eli rationalisoida miksi näin voi olla, päädyin käytännössä näihin johtopäätöksiin joita tähän postaukseen nyt olen kirjoittanut.
Mutta julkisesti, yleiskäsitys on että Venäjä on tukenut maahanmuuttovastaisia (ääri)oikeistolaisia? Miten tämä käy järkeen yllä olevan kanssa?
Ensinnäkin, mielestäni Venäjä haluaa piilottaa pitkäaikaiset tavoitteensa ja sen pitkäaikaisen hyödyn, jota se saavuttaa näiden värväämiensä välikäsien avulla kohdemaissa ja tämä tavoite on samansuuntainen maahanmuuttomyönteisyyden kanssa. Toiseksi, Venäjällä halutaan yksinkertaisesti että poliittisen päätöksenteonkyky lamaantuu keskinäisen riitelyn seurauksena. Ja kolmanneksi, he haluavat vastustaa Läntisiä arvoja, joihin lukeutuu kansainvälisyys, globaalisuus ja vastaavat asiat kuten liberalismi ja ihmisten oikeus liikkua vapaasti paikasta toiseen. Mutta samalla maahanmuuttovastaisuuden tukeminen on savuverho, jonka turvin he voivat edistää pitkäaikaisia tavoitteitaan saamalla globaalisti värväämiänsä henkilöitä yhteiskunnassa erilaisiin asemiin.
Joskin on täysin perusteltua ajatella että myös poliittisten virtauksien ja vastakkainasetteluiden rakentaminen ja lietsominen on pitkänaikavälin toimintaa, eikä pelkästään välikainen tai hetkellinen asia.
Pointtini on oikeastaan että FSB:llä on kahden raiteen strategia: He haluavat molemmat hyödyt. He haluavat että Lännessä riidellään maahanmuuttokysymyksen ympärillä, sekä he haluavat värvätä ihmisiä globaalisti omiksi pelinappuloikseen ja lähettää niitä vieraisiin maihin toimimaan. Voisi vielä huomioida että poliittisilla ilmiöillä on vastareaktionsa, ja tukemalla yhtä ääripäätä, saattaa syntyä vastareaktio. Sekin että Venäjä tukee nimenomaan maahanmuuttovastaista äärioikeistoa, saattaa olla suunnitelmallista siten, että luonnollinen vastareaktiokin palvelee Venäjän etua.
Tämän kirjoituksen ei tosin ole tarkoitus olla maahanmuuttovastainen. En itse vastusta maahanmuuttoa, ja vaikka nostakin keskustelun aiheeksi tällaisen huolen, jonka voisi tulkita maahanmuuttovastaisuudeksi, se ei oikeastaan ole tekstin pointti. Ensinnäkin, suurin osa maahanmuuttajista ei liity mitenkään Venäjään; Tämä on oikeastaan selvää jo ylläolevien perusteluiden vuoksi; Ne ihmiset jotka eivät ole Venäjän värväämiä, antavat suojaa niille jotka ovat, ja tekee vastatiedustelun resurssien kohdentamisesta vaikeampaa. Mikäli tämä arvio kuitenkin pitäisi paikkansa, lienee selvää, että vastatiedustelun täytyy varautua asiaan ja ottaa se jotenkin huomioon, yrittäessään ehkäistä Venäjän vaikutusvallan proliferoitumista maan sisällä.
No voisiko tämä postaus itsessään olla Venäläistä disinformaatiota? Ja olenko itse Venäjätrolli, kirjoittamassa tätä tekstiä, antamassa uusia argumentteja äärioikeistolle maahanmuuton vastustamiseksi?
Minun tapauksessani siitä ei ole kyse, mutta en voi tietenkään mitenkään vakuuttaa ketään asiasta. Yhtä hyvin tämä voisi olla jotain disinformaatiota. Mielestäni on parempi ajatella että tällainenkin saattaa olla disinformaatiota, koska se on valppaampi tapa ajatella asiaa, ja luulen että palvelee Suomen etua enemmän kasvattaa tietoisuutta Venäjän harjoittaman disinformaation eri muodoista, joten oikeastaan se että tällaista epäiltäisiin tekstin suhteen, on tavallaan hyväkin asia, vaikka en nyt varsinaisesti sitä toivokaan. Mutta yhtä merkittävä syy skeptisyyteen on se, että näiden omien kokemuksieni aikana Venäjään liittyen, ovat Venäläiset saattaneet onnistua harhauttamaan minua niin paljon, että olen omaksunut vääristyneitä käsityksiä asioista, ja näin ollen näkemyksenikään eivät kuvaisi todellisuutta kovin tarkasti isommassa mittakaavassa. (Esimerkiksi vaikka asia olisikin näin paikallisesti, se ei välttämättä ole yleistettävissä). Ja tietenkin voin olla erehtynyt tai olla jollain muulla tavalla hyödyllinen idiootti.
Mikä minun kantani maahanmuuttoon sitten on?
Mielestäni maahanmuuttajat ja maahanmuutto ovat kaksi eri asiaa. Maahanmuuttajat ovat ihmisiä, ja maahanmuutto on politiikkaa, jonka säännöt ja toimenpiteet laatii joukko poliitikkoja. Mielestäni ihmisiä pitää lähtökohtaisesti kohdella kunnioituksella ja tasa-arvoisesti, sekä muistaa heidän oikeuksiaan, mutta maahanmuuttopolitiikka ei ole ihminen, ja mielestäni sen pitäisi perustua ensisijaisesti järkevään mutta myös humaaniin päätöksentekoon - ei liian altruistisesti, mutta ei liian itsekkäästikään.
Tilanteeni siis on se, että olen joutunut tällaisen häirinnänkohteeksi, johon liittyy myös Venäjän turvallisuuspalvelu. Olen ottanut yhteyttä asian tiimoilta paikallispoliisiin jo kauan sitten ja yrittänyt puhelimitse tiedustella ohjeita. Heidän kantansa oli, että poliisi ei voi tehdä mitään. Olen myös ollut yhteydessä Suojelupoliisiin, jolla on toki toisenlainen näkemys asioista tässä suhteessa kuin poliisilla. Olen myös yrittänyt olla reagoimatta tähän touhuun millään tavalla, siinä toivossa että asiat rauhoittuisivat omia aikojaan, mutta se ei ole toiminut. Olen valinnut siten itselleni tällaisen älyllisen itsepuolustuskeinon: Kirjoitan aiheesta jotain sellaista, jonka voisi hyvinkin kuvitella olevan sisällöltään ei-toivottua Venäjän näkökulmasta, ja sikäli kun tämä ongelma eskaloituu entisestään, niin yritän tehdä enemmän asian eteen kirjoittamalla aiheesta julkisesti netissä, tämä toivottavasti tarjoaa riittävän hyvän järkisyyn jättää minut rauhaan. Keskittyisin itse mielelläni täysin muunlaisiin asioihin, kuten omassa vähäpätöisessä elämässäni keskeisiin pikkujuttuihin, enkä varsinaisesti halua mitään osaa tässä sopassa, mutta koen ettei vaihtoehtoja ole. Lisäksi haluan vielä mainita, etten ole asian suhteen saanut oikeastaan yhtään ohjetta miltään taholta missään vaiheessa, ja joutunut itse keksimään keinot, kuten tämän itsepuolustusmenetelmän jota tässä nyt todistatte tekstiä lukemalla.
Ps. Jos luit koko tekstin, haluaisin vielä erikseen pyytää että kommentointi olisi asiallista ja pysyisi jotakuinkin aiheessa. Tässä tapauksessa siis kun aiheena on maanpuolustus, mielestäni Venäjän värväämien henkilöiden lukumäärän kasvaminen Suomalaisessa yhteiskunnassa heikentää turvallisuuttamme ja sikäli liittyy maanpuolustukseen, vaikka kyse ei olekaan laadultaan armeijaan ja perinteiseen turvallisuuteen assosioituvasta ongelmasta.
Ensinnäkin tämä on yksityistä konjektuuria, joka perustuu aihetodisteisiin ja anekdootteihin, joiden luotettavuus on lähtökohtaisesti kyseenalainen. Silti, haluaisin esittää tällaisen näkemyksen, jonka itse luulen pitävän paikkansa, Venäläisen vakoilutoiminnan strategiasta suhteessa kansainväliseen politiikkaan ja maahanmuuttoilmiöön.
Muutama historiallinen pohjustava aihetodisteenkaltainen pointti:
Neuvostoliiton salaisen poliisin kehityksen ja kylmän sodan suurvaltojen vastakkainasettelun aikana vallitsi seuraavanlainen asetelma, jonka ajattelen olevan eräs avaintekijä. Neuvostoliitossa ollaan oltu akuutisti tietoisia siitä, että jokainen joka poistui Neuvostoliitosta oli automaattesesti ja välittömästi epäilynalainen Läntisen vastatiedustelun näkökulmasta. Normaalisti ihmiset eivät voineet poistua Neuvostoliiton alueelta. Tämä oli tietenkin edullista Läntisille tiedustelupalveluille. On nimittäin käytännöllistä voida kohdentaa resursseja tehokkaasti epäiltyihin henkilöihin, ja kun melkein jokainen Neuvostoliitosta lähtevä diplomaatti tai muu henkilö, oli joko suoraan salaisen poliisin palveluksessa, tai muutoin joutui edistämään salaisen poliisin tavoitteita, oli hyödyllistä seurata melkein jokaista NL:sta poistuvaa henkilöä. Miten Neuvostoliitto ratkaisi ongelman? Se ei voinut täysin ratkaista sitä, vaikka yrittikin käyttää välikäsiä. Kun Neuvostoliitto romahti, valtavat ihmismassat vaelsivat rautaisen esiripun Itä-puolelta Länteen. Tässä joukossa on voinut olla mielivaltainen määrä Neuvostotiedustelukontakteja, ja koska ihmisiä siirtyi niin paljon, Länsi menetti etunsa; Tai ainakin tämän yhden muuttujan joka tuki Lännen tiedustelua; Voisi tietenkin sanoa että suhteessa NL romahtaminen oli merkittävämpi takaisku Idässä, mutta heidän kannaltaan asiassa voi olla hopeareunus. Lisäksi, Lännessä on saatettu menettää valppaus NL/Venäjän suhteen. Vaikka KGB lakkautettiin, siihen kuuluneet ihmiset eivät hävinneet vaan jatkoivat elämäänsä ja olivat edelleen olemassa. Nykyisessä kv. asetelmassa tämä lienee erityisen ilmeistä.
Jakatunut lojaliteetti
Törmäsin jakautunut lojaliteetti termiin katsellessani/kuunnellessani entisen KGB loikkarin nimeltä Yuri Bezmenov haastattelua. Hän työskentelin KGB:n propagandaupseerina Intiassa. Kertomansa mukaan hän ihastui Intiaan, ja selitti että tällä ilmiöllä on termi, jota KGB:ssä kutsutaan "jakautuneeksi lojaliteetiksi", eli kun KGB:n upseeri tai työntekijä alkaa arvostaa kohdemaataan ja se alkaa heikentämään heidän määrätietoisuuttaan ja aiheuttamaan epävarmuutta.
Bezmenovin mukaan Venäläiset pitivät tätä erityisen vaarallisena. Mutta on hyvä huomata, että nämä henkilöt olivat silti ensisijaisesti Venäläisiä tai Neuvostoliittolaisia, ja työskentelivät "Äitivenäjän" puolesta isänmaallisesti. Entä kun värvätty henkilö ei ole edes Venäjältä, vaan vaikkapa Suomen kansalainen, joka edistää Neuvostotavoitteita Suomen tavoitteiden kustannuksella? Tämä on lähes maanpetoksellista, ja vähintäänkin omaa ilmeisen lojaalisuusongelman.
Synteesi
Edelliseen kappaleeseen vedoten, lienee selvää, että Venäjän salaisessa poliisissa ollaan tietoisia luontaisesta hyödystä värvätä henkilö kolmannesta maasta, ja lähettää hänet työskentelemään toiseen maahan. Tällaisia etuja on useita.
Maahanmuuttoilmiöön liittyy yksi tällainen etu: Paikasta toiseen siiryvät ihmismäärät tarjoavat suojan ja peitetarinan värvätyille henkilöille. Ilman maahanmuuttoilmiötä, jos FSB värväisi jostakin kolmannesta maasta henkilön, ja lähettäisi hänet työskentelemään Suomeen, olisi vaikeampi vastata kysymyksiin kuten miksi lähdit yms, ja tällaisia henkilöitä olisi käytännöllisempää seurata, kun heidän mukanaan ei tulisi muita satunnaisia yksilöitä tarjoamassa suojaa. Kun ihmisiä liikkuu paljon paikasta toiseen, ei ole tehokasta resurssien käyttöä yrittää selvittää jokaisen taustat äärimmäisyyksiin asti tai yrittää seurata heitä.
Toinen tällainen olennainen etu liittyy tähän lojaalisuuskysymykseen. Kun ihminen lähtee kolmannesta maasta ja työskentelee toista maata vastaan - Tässä kontekstissa käytän näiden maiden numerointia seuraavasti: 1. Maa on kontekstissa Venäjä eli FSB:n kotimaa. 2. Maa on operaatioiden kohdemaa. 3. Maa on värvätyn henkilön lähtömaa - ei tällöin tuolla henkilöllä ole tällaista lojaliteetti ongelmaa, tai ainakaan yhtä räikeää. He eivät edes työskentele omaa maatansa vastaan, eivätkä välttämättä edes liittoutunutta maata vastaan. Esimerkiksi voi ottaa vaikkapa Ernest Hemingwayn KGB taustan, joka paljastui julkisuudelle vasta joitakin vuosia sitten. Hemingway työskenteli KGB:lle ideologisista syistä, mutta ajankohtana, jolloin Neuvostoliitto ja Yhdysvallat olivat liittolaisia. Siksi Hemingway ei kokenut pettävänsä kotimaataan, eikä efektiivisesti tehnytkään niin. Hän vain auttoi liittolaisia. Tietenkin asenne muuttui kun kylmäsota alkoi, ja Hemingway halusi peitellä asiaa, FBI kiinnostui Hemingwayn Kuuban asuinkiinteistöistä yms. Mutta jos Hemingway olisi ollit yksinkertaisesti Kuubalainen tai jostain muusta Neuvostoliiton liittolaismaasta, tämän tyyppistä lojaalisuusongelmaa ei olisi syntynyt yhtä helposti.
Toinen anekdoottinen ja aihetodisteen kaltainen pointti tulee Venäjän harjoittamasta FSB:tä avustavien henkilöiden kiristämisestä. Käsittääkseni esimerkiksi jos Venäjältä kansalainen muuttaa ulkomaille ja jättää perheensä tai sukulaisiaan Venäjälle, FSB voi käyttää heitä kiristykseen tarvitteassa, ja tämä mahdollisuus vähentää kiinnostusta ryhtyä loikkariksi tai avustaa vastapuolen tiedustelujärjestöjä, vaikka kyseinen henkilö ei itse hyväksyisikään FSB:n pyrkimyksiä tai keinoja.
Joten kun henkilö lähtee kolmannesta maasta, menee toiseen maahan, ja jättää sukulaisiaan tai perhettään kolmanteen maahan, tämä antaa vipuvartta FSB:lle kiristää henkilöä ja pitää heidät lieassa.
Henkilökohtaiset kokemukseni
Väitän myös joutuneeni henkiökohtaisesti ongelmiin Venäjän turvallisuuspalveluiden kanssa täällä Suomessa, vaikka olen ihan kantasuomalainen henkilö, enkä edes ollut millään tavalla kiinnostunut heistä tai kokoasiasta. Mutta minun mielipiteelläni ei ollut merkitystä, vaan jouduin näihin ongelmiin. Matkan varella tai näiden omien kokemuksieni aikana olen saanut vahavasti sellaisen käsityksen, että Venäjä on käyttänyt värväämiänsä henkilöitä hienovaraiseen painostus- ja häirintätoimintaan, sekä että nämä henkilöt ovat tilastollisest ja suhteellisesti melko usein ulkomaalaisia tai maahnamuuttajia. Esimerkiksi seuraavista maista lähtöisin olevia henkilöitä olen kohdannut: Vietnam, Puola, Nepal, Pakistan, Sudan, niin että henkilöt ovat osoittautuneet olevansa Venäjän värväämiä tai edistävänsä heidän tavoitteitaan tässä omassa tapauksessani
Kun yritin ymmärtää miten tämä on edes mahdollista; Eli rationalisoida miksi näin voi olla, päädyin käytännössä näihin johtopäätöksiin joita tähän postaukseen nyt olen kirjoittanut.
Mutta julkisesti, yleiskäsitys on että Venäjä on tukenut maahanmuuttovastaisia (ääri)oikeistolaisia? Miten tämä käy järkeen yllä olevan kanssa?
Ensinnäkin, mielestäni Venäjä haluaa piilottaa pitkäaikaiset tavoitteensa ja sen pitkäaikaisen hyödyn, jota se saavuttaa näiden värväämiensä välikäsien avulla kohdemaissa ja tämä tavoite on samansuuntainen maahanmuuttomyönteisyyden kanssa. Toiseksi, Venäjällä halutaan yksinkertaisesti että poliittisen päätöksenteonkyky lamaantuu keskinäisen riitelyn seurauksena. Ja kolmanneksi, he haluavat vastustaa Läntisiä arvoja, joihin lukeutuu kansainvälisyys, globaalisuus ja vastaavat asiat kuten liberalismi ja ihmisten oikeus liikkua vapaasti paikasta toiseen. Mutta samalla maahanmuuttovastaisuuden tukeminen on savuverho, jonka turvin he voivat edistää pitkäaikaisia tavoitteitaan saamalla globaalisti värväämiänsä henkilöitä yhteiskunnassa erilaisiin asemiin.
Joskin on täysin perusteltua ajatella että myös poliittisten virtauksien ja vastakkainasetteluiden rakentaminen ja lietsominen on pitkänaikavälin toimintaa, eikä pelkästään välikainen tai hetkellinen asia.
Pointtini on oikeastaan että FSB:llä on kahden raiteen strategia: He haluavat molemmat hyödyt. He haluavat että Lännessä riidellään maahanmuuttokysymyksen ympärillä, sekä he haluavat värvätä ihmisiä globaalisti omiksi pelinappuloikseen ja lähettää niitä vieraisiin maihin toimimaan. Voisi vielä huomioida että poliittisilla ilmiöillä on vastareaktionsa, ja tukemalla yhtä ääripäätä, saattaa syntyä vastareaktio. Sekin että Venäjä tukee nimenomaan maahanmuuttovastaista äärioikeistoa, saattaa olla suunnitelmallista siten, että luonnollinen vastareaktiokin palvelee Venäjän etua.
Tämän kirjoituksen ei tosin ole tarkoitus olla maahanmuuttovastainen. En itse vastusta maahanmuuttoa, ja vaikka nostakin keskustelun aiheeksi tällaisen huolen, jonka voisi tulkita maahanmuuttovastaisuudeksi, se ei oikeastaan ole tekstin pointti. Ensinnäkin, suurin osa maahanmuuttajista ei liity mitenkään Venäjään; Tämä on oikeastaan selvää jo ylläolevien perusteluiden vuoksi; Ne ihmiset jotka eivät ole Venäjän värväämiä, antavat suojaa niille jotka ovat, ja tekee vastatiedustelun resurssien kohdentamisesta vaikeampaa. Mikäli tämä arvio kuitenkin pitäisi paikkansa, lienee selvää, että vastatiedustelun täytyy varautua asiaan ja ottaa se jotenkin huomioon, yrittäessään ehkäistä Venäjän vaikutusvallan proliferoitumista maan sisällä.
No voisiko tämä postaus itsessään olla Venäläistä disinformaatiota? Ja olenko itse Venäjätrolli, kirjoittamassa tätä tekstiä, antamassa uusia argumentteja äärioikeistolle maahanmuuton vastustamiseksi?
Minun tapauksessani siitä ei ole kyse, mutta en voi tietenkään mitenkään vakuuttaa ketään asiasta. Yhtä hyvin tämä voisi olla jotain disinformaatiota. Mielestäni on parempi ajatella että tällainenkin saattaa olla disinformaatiota, koska se on valppaampi tapa ajatella asiaa, ja luulen että palvelee Suomen etua enemmän kasvattaa tietoisuutta Venäjän harjoittaman disinformaation eri muodoista, joten oikeastaan se että tällaista epäiltäisiin tekstin suhteen, on tavallaan hyväkin asia, vaikka en nyt varsinaisesti sitä toivokaan. Mutta yhtä merkittävä syy skeptisyyteen on se, että näiden omien kokemuksieni aikana Venäjään liittyen, ovat Venäläiset saattaneet onnistua harhauttamaan minua niin paljon, että olen omaksunut vääristyneitä käsityksiä asioista, ja näin ollen näkemyksenikään eivät kuvaisi todellisuutta kovin tarkasti isommassa mittakaavassa. (Esimerkiksi vaikka asia olisikin näin paikallisesti, se ei välttämättä ole yleistettävissä). Ja tietenkin voin olla erehtynyt tai olla jollain muulla tavalla hyödyllinen idiootti.
Mikä minun kantani maahanmuuttoon sitten on?
Mielestäni maahanmuuttajat ja maahanmuutto ovat kaksi eri asiaa. Maahanmuuttajat ovat ihmisiä, ja maahanmuutto on politiikkaa, jonka säännöt ja toimenpiteet laatii joukko poliitikkoja. Mielestäni ihmisiä pitää lähtökohtaisesti kohdella kunnioituksella ja tasa-arvoisesti, sekä muistaa heidän oikeuksiaan, mutta maahanmuuttopolitiikka ei ole ihminen, ja mielestäni sen pitäisi perustua ensisijaisesti järkevään mutta myös humaaniin päätöksentekoon - ei liian altruistisesti, mutta ei liian itsekkäästikään.
Tilanteeni siis on se, että olen joutunut tällaisen häirinnänkohteeksi, johon liittyy myös Venäjän turvallisuuspalvelu. Olen ottanut yhteyttä asian tiimoilta paikallispoliisiin jo kauan sitten ja yrittänyt puhelimitse tiedustella ohjeita. Heidän kantansa oli, että poliisi ei voi tehdä mitään. Olen myös ollut yhteydessä Suojelupoliisiin, jolla on toki toisenlainen näkemys asioista tässä suhteessa kuin poliisilla. Olen myös yrittänyt olla reagoimatta tähän touhuun millään tavalla, siinä toivossa että asiat rauhoittuisivat omia aikojaan, mutta se ei ole toiminut. Olen valinnut siten itselleni tällaisen älyllisen itsepuolustuskeinon: Kirjoitan aiheesta jotain sellaista, jonka voisi hyvinkin kuvitella olevan sisällöltään ei-toivottua Venäjän näkökulmasta, ja sikäli kun tämä ongelma eskaloituu entisestään, niin yritän tehdä enemmän asian eteen kirjoittamalla aiheesta julkisesti netissä, tämä toivottavasti tarjoaa riittävän hyvän järkisyyn jättää minut rauhaan. Keskittyisin itse mielelläni täysin muunlaisiin asioihin, kuten omassa vähäpätöisessä elämässäni keskeisiin pikkujuttuihin, enkä varsinaisesti halua mitään osaa tässä sopassa, mutta koen ettei vaihtoehtoja ole. Lisäksi haluan vielä mainita, etten ole asian suhteen saanut oikeastaan yhtään ohjetta miltään taholta missään vaiheessa, ja joutunut itse keksimään keinot, kuten tämän itsepuolustusmenetelmän jota tässä nyt todistatte tekstiä lukemalla.
Ps. Jos luit koko tekstin, haluaisin vielä erikseen pyytää että kommentointi olisi asiallista ja pysyisi jotakuinkin aiheessa. Tässä tapauksessa siis kun aiheena on maanpuolustus, mielestäni Venäjän värväämien henkilöiden lukumäärän kasvaminen Suomalaisessa yhteiskunnassa heikentää turvallisuuttamme ja sikäli liittyy maanpuolustukseen, vaikka kyse ei olekaan laadultaan armeijaan ja perinteiseen turvallisuuteen assosioituvasta ongelmasta.