Itse vaan mietin, että kuinka paljon maavoimat supistuvat sodanajan vahvuudessaan 2030 ja 2040 - vuosikymmenillä. Ottaen huomioon, että juuri tuona aikana vanhenee aika paljon maavoimien kalustoa, ja samaan aikaan pitää uusia myös merivoimilta usean aluksen suorituskykyä (Haminat, Pansiot ja Katanpäät). Realistista on varmaankin, että operatiiviseltä puolelta löytyy kaksi Operatiivinen Yhtymä 2035 (hyvällä tuurilla kolme) - yhtymää. Tuskin rahkeet riittävät sitten mekanisoituja ja moottoroituja taisteluosastoja enää korvaamaan. Ja sitten riittääkö enää varoja pitää alueellisia jalkaväkiprikaateja, vai siirrytäänkö alueellisessa järjestelmässä siihen, että on taisteluosastoja ja siihen päälle paikallispataljoonia.
Ja vanheneva väestökin tuo ongelmansa sodan ajan vahvuuden ylläpitoon. Suomessa syntyi viime vuonna 45000 lasta, josta noin puolet on poikia, ja jos kaksi kolmasosaa suorittaa varusmiespalveluksen, niin se tarkottaisi 15000 koulutettua miestä vuodessa. Ja jos 35 vuotta ja sitä nuoremmat miehittää pääsääntöisesti sodanajan joukot, se tarkoittaa 225000 miestä sodan ajan vahvuuteen. Ja tämä tietysti jättää vielä huomioimatta sen, että tuossa 15 vuoden aikana kerkeää tulemaan onnettomuutta, sairautta, jne... niin kaikki koulutetut eivät ole siinä kunnossa (tai edes hengissä) että voisivat sotaan mennä, ja jotkut voivat olla sellaisissa hommissa siviilipuolella, että ei haluta laitta sotaan. Joten jos nykyinen 280000 vahvuus halutaan säilyttää, tulee sodanajan joukkoihin sijoittaa nykyisen 35 vuoden sijaan kaikki 40-vuotiaat ja sitä nuoremmat varusmiespalveluksen käyneet.
Ja toki voidaan naisille laittaa asevelvollisuus myös, millä voisi paikata kutistuvia saapumiseriä. Israelissa kolmasosa asevelvollisista on naisia, eli samalla luvulla meidän väestöpohjaan suhteutettuna tämä tekisi 15000 miestä ja 7500 naista suorittamassa asevelvollisuutta. Näin saataisiin 15 vuoden aikana koulutettua 337500 sodan ajan vahvuus miinus tällä aikavälillä reservissä sairastuneet/vammautuneet ja kuolleet. Joten sitten olisi vahvuudesta sata tuhatta naisia ja kaksi sataa tuhatta miehiä. Ja jos tähän päälle tulisi vielä Jatkosodan mallilla naisia Lotta Svärdin kaltaisiin tehtäviin sama suhdeluku eli noin puolet sodanajan joukkojen vahvuudesta, olisi rintamatehtäviin sitoutuneena noin 300000 taistelijaa ja 150000 ''Lottaa''. Mikä voisi olla aika lailla maksimi mitä väestöpohjasta (melkein 10%) voisi olla sitoutuneena rintamalle.
Ja tämäkin olettaen, että budjetti pystyy takaamaan hyväksyttävän varustustason 280000 taistelijalle. Todennäköistä on, että mitään Neukkulan romahduksen ja Saksojen yhdistymisen jälkeistä ''halppiskirpparia'' ei kaluston suhteen ole tulossa, ellei nyt esim. Etelä-Korea ja Pohjois-Korea yhdisty ja sieltä virtaa sitten Etelä-Korean maavoimilta kalustoa halvalla markkinoille. Mikä ei ole tuossa tilanteessakaan itsestäänselvyys, koska yhdistynyt Korea tarvitsee vahvat asevoimat Kiinan ambitioita hillitsemään. Joten saattaa olla, että kustannussyistä maavoimien sodan ajan vahvuus kokee välttämättä kutistumisen 2030 - ja 2040 - luvuille tultaessa, ja täten nykyinen syntyvyys riittää tuottamaan tarpeeksi isot saapumiserät PVlle.