Puolustusvoimien uudistetun taistelutavan perusteet videolla

SJ kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Victor Charlie kirjoitti:
Uutta tst-tapaa käytetään siellä, missä pelitilaa on, eli pohjoisessa Suomessa ja perinteisesti tapellaan etelässä. Raadollisesti ajatellen pohjoisen harvaan asutuilla alueilla ihmiset joutuvat entistä todennäköisemmin vihollisen armoille, kun kaupunkeja, teitä ja taajamia ei edes yritetä pitää hallussa. Ero on toki ollut olemassa ennenkin, mutta nyt se ennestään korostuu.

skärdis on luvannut suojaväistää Kansamme kaikissa oloissa. Muuallahan ne ihmiset voivat jäädä sodan jalkoihin, mutta ei Ruijan tähden alla.

Olen luvannut tyhjentää itärajan pikkupitäjän tarvittaessa. Kyllä jokin Tuupovaaran kirkonkylä ja sen tuhat asukasta saadaan tyhjäksi, aivan kuten saatiin viime sodissakin.

Nykyoloissa vaan herää kysymys, mihin asti tuupovaaralaiset pitäisi kuljetettavan, kun ilmeisenä tarkoituksenakaan ei ole puolustaa koko maata. Ryssän panssarikiilat halkovat tuotapikaa pohjanmaan lakeuksia ja ruutiukot vain postaavat kunnantalojen ympärillä poteroissaan onnellisen tietämättöminä.

Missasinko viestisi pointin, vai oletko missannut tiedon, että niissä kunnissa, missä oletetaan evakuoinnin olevan tarpeen, on kyllä suunnitelmat? Ja ne kunnat mihin nämä evakuoidaan ovat oletettavasti tehneet suunnitelmat evakkojen vastaanottoa varten.

Vedän tämän hatusta mutta uskoisin että ei kunnilla ole niinkään suunnitelmia vaan valtiolla ihan jo muitakin sellaisia tilanteita varten että täytyy isoja alueita tyhjentää ihmisistä. Tuollainen vaatisi sen tahon yhteistyötä kunnilta ja resurssointia että en usko että kovin äkkiä onnistuu...
 
Iso-Mursu kirjoitti:
PSJ-Ukko kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
90-Luvulla sain esittää lääkintäpuolen hemmona mielipiteitäni lääkintäpuolen korkeille upseereille.

Meillä oli ollut loppusodassa kokeiltavana vermeitä tuleviin 05 kokoonpanoihin.

Ehdottamani mönkijä haavoittuneiden evakointiin sai jonkin sortin vastauksen epäsotilaallisena ja fiskarssin retkikirves per lämärikin oli kuulemma hienostelua.

Pasitkin voidaan muuttaa lääkintävaunuiksi jotka sitten komppaniatasolla (ehkä?) toimivat - oikea toiminta toimii sitten pataljoonan JSP:llä.
Nythän joka ryhmään tulee oma lääkintämies mikä huomattavasti helpottaa ensiminuuttien kriittistä hoidon tarvetta.
Ja kyllä siviilistä tuodaan joka ikinen mönkijä ja motocrossi mitkä sitten valjastetaan joukkojen käytettäväksi. Tuossa muutamassa (mm kaupunkijääkärikomppanian perustaminen) videossa sitä alustellaan sitä mönkijän käyttöä, ja ei turhaan, kätevä väline se on. Sama moottorikelkan kanssa.

Ja, no, tuosta ehdotuksestasi... kuka nyt on koskaan pitänyt upseereita järkimiehinä ;)


Edit: fiksattu oikea quoten sanoja!

Fiskarssin retkikirvestä perustelin sillä että meidän odotettiin vuolevan kaiken varalta yli ranteen vahvusia puita poikki puukoilla hätäpaarien tekoon.

Siinä kerkiää äkkiä potilas kuolla kun alkaa nykertämään moista hommaa puukolla. Retkikirveen (jos ei fiskarssia) saa muutamalla eurolla.

Meidän aikana oli puhetta että jos haavoittuneen saisi etulinjasta JSP:lle muutamassa tunnissa niin se olisi jo hyvä saavutus. Ongelmanahan oli 90 kokoonpanossakin se että haavoittuneiden kantaminen olisi ollut käytännössä mahdotonta.

Komppanian sidontapaikalle kantomatka on ok lyhyt. Mutta sidontapaikan pari lääkintämiestä ei riitä kantamaan komppania-patalojoona välillä haavoittuneita. Eli haavoittuneiden kuljetukseen joko tarvittiin komppanian reserviä tai ajoneuvoja.

Taistelutilanteen ollessa päällä tuskin komppanian reservistä olisi ketään laitettu minnekkään kilometrien päähän.

JSP:n tavarat olivat sitten oma lukunsa. En oikein koskaan hahmottanut miten se epäkäuytännöllinen tavaraläjä olisi liikkunut pitkin korpia taisteluiden mukana.

Eli ei 90 kokoonpanossakaan olisi haavoittuneella ollut kauhean helppoa.

Tuo on hieman outoa, koska minä ainakin sain lämärinä ollessa aina kirveen kuitille kenttälapion sijaan.

Mitä taas tulee JSP:hen, niin siihen pitää olla KA kuskaamaan se kaikki. Tämä on ihan selvä juttu ja kaikki suunnitelmat ovat sen mukaisia. Sissi -JSP tai JSP:n mukana kulkeva "kärki" tai "kevyt -JSP, miksi sitä sitten halutaan kutsua on kannettavissa sen henkilökunnan toimesta. Kahdeksan hengen osastolle oli muistaakseni kaikille jotakin kannettavaa. Neljä kantaa itse rinkat, yksi teltan, toinen kaminan, olisiko sitten lopuille ollut lääkkeet ja naamioverkot yms. Käytännössä siis sekin liikkuu jalan vain rajoitetun matkan, mutta mönkkäri tai moottorikelkka auttaa jo huomattavasti. Ja huolto pitää kuitenkin olla olemassa, muuten homma ei toimi.
 
juhapar kirjoitti:
Montako lentokonetta ja helikopteria agfaanit kivittivät alas? Hommahan tapahtui heillä täysin ilman ilmavoimia pelkällä lähi-it:llä (kk:t ja lämpöhakuiset ohjukset). Tosin maastokin oli vähän erilaista kuin meillä.

Siellähän pystyttiin vaikuttamaan tst-hekoihin, johtuen rs-kk:n tuliasemien ollessa korkeamalla kuin hekojen lentokorkeus.

Hekot:han lensivät laaksoissa tukemassa kolonnia ja afgaani kk:t olivat vuorien laella.

(mehän reppanat ollaan syvällä metsässä piilossa ja toivotaan, ettei vihollinen meitä havaitsisi)

Kuinka paljon meillä on olalta ammuttavia lämpöhakuisia ohjuksia? Voiko vihollinen harhauttamalla ja kyllästämällä estää niiden vaikutuksen ilmatoimintaansa?
 
Raveni kirjoitti:
Vedän tämän hatusta mutta uskoisin että ei kunnilla ole niinkään suunnitelmia vaan valtiolla ihan jo muitakin sellaisia tilanteita varten että täytyy isoja alueita tyhjentää ihmisistä. Tuollainen vaatisi sen tahon yhteistyötä kunnilta ja resurssointia että en usko että kovin äkkiä onnistuu...

OT alkaa
Näinköhän löytyy kykyä tai edes suunnitelmia edes valtionkaan taholta? Case Talvivaara antaa osviittaa..
Vielä 20 vuotta sitten kyllä, ja jonkinlaisia karttaharjoituksia asiaan omistautuneet lääninhallituksen yms. tahot suorittivat. Nykyisellään ei löytyne edes suunnitelmia, siksi vituilleen järjestelmä on saatu sekoitettua organisaatiouudistuksin ja kuntaliitoksin.
OT loppu.
 
SJ kirjoitti:
Missasinko viestisi pointin, vai oletko missannut tiedon, että niissä kunnissa, missä oletetaan evakuoinnin olevan tarpeen, on kyllä suunnitelmat? Ja ne kunnat mihin nämä evakuoidaan ovat oletettavasti tehneet suunnitelmat evakkojen vastaanottoa varten.

Pelastusviranomainen (Alpe) on velvollinen tekemään tuollaiset suunntelmat.
Jokaisesta kylästä pitäisi olla siis olemassa suunnitelma suojaväistöstä ja isommasta (pysyvämmästä) evakoinnista.

Suunnitelmat eivät välttämättä ole julkisia.

Edit. Eräässä etelä-suomen kaupungissa ko suunnitelma löytyy ja sitä päivitetään tasaisesti.
 
Tvälups kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Vedän tämän hatusta mutta uskoisin että ei kunnilla ole niinkään suunnitelmia vaan valtiolla ihan jo muitakin sellaisia tilanteita varten että täytyy isoja alueita tyhjentää ihmisistä. Tuollainen vaatisi sen tahon yhteistyötä kunnilta ja resurssointia että en usko että kovin äkkiä onnistuu...

OT alkaa
Näinköhän löytyy kykyä tai edes suunnitelmia edes valtionkaan taholta? Case Talvivaara antaa osviittaa..
Vielä 20 vuotta sitten kyllä, ja jonkinlaisia karttaharjoituksia asiaan omistautuneet lääninhallituksen yms. tahot suorittivat. Nykyisellään ei löytyne edes suunnitelmia, siksi vituilleen järjestelmä on saatu sekoitettua organisaatiouudistuksin ja kuntaliitoksin.
OT loppu.

Suunnitelmien olemassaolokaan ei kerro mitään kyvystä. Uskoni Asiaan on valitettavasti samanlainen kuin tvälupsin. Ja pitkälti mainituista syistä.
 
Totta tuokin. Meillä ei ole juuri harjoiteltu väestön evakointeja. Kartta/esikunta harjoituksia on pidetty, mutta niiden antama kuva saattaa olla valheellinen.
Kertomani kaupungin erinäisissä VSS suunnitelmissa on esim otettu huomioon, erilaisten viranomaisohjeiden aiheuttat ei-toivotut vaikutukset. Ne tiedetään(arvailua), tarvittaessa lasketaan sitten riski vs panos.

Toisaalta ei meillä ole harjoiteltu todellisilla joukoilla, esimerkiksi prikaatin perustamista, siirtymistä ja ryhmittymistä puolustukseen.
 
kimmo.j kirjoitti:
Toisaalta ei meillä ole harjoiteltu todellisilla joukoilla, esimerkiksi prikaatin perustamista, siirtymistä ja ryhmittymistä puolustukseen.

Puhumattakaan prikaatin huoltoa vihollisvaikutuksen alla.
 
AKE-ukki kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Toisaalta ei meillä ole harjoiteltu todellisilla joukoilla, esimerkiksi prikaatin perustamista, siirtymistä ja ryhmittymistä puolustukseen.

Puhumattakaan prikaatin huoltoa vihollisvaikutuksen alla.

Onhan niitä harjoiteltu, hyvät miehet.:angel: Toki aikaa on jo sen verran, että nuorimmat ressut eivät olleet vielä edes kehdossa keinuneet, kun näitä treenattiin.....

Yksi Georgian sodan opetuksista SAATTAA OLLA SE, että joukkoja ei voida enää perustaa siten, että vuokrataan Kunnasta c koulurakennuskompoosi ja aletaan syöttää sinne rekkaliikennettä ja linja-autoja yhtenä Jormana. Joillekin jo käytössä oleville aseille on silkkaa huumoria osua tuollaiseen keskittymään ja jälki on poikkeuksetta taatusti rumaa. Jopa pohjalaiset saattaisivat kieltäytyä hakemasta leipälaukku-saapaspari-kivääri-yhdistelmäänsä, kun pari perkkiä olisi savutettu kuuta kiertämään. Ei helppoa, ei helppoa. Kategorinen ko. asevaikutuskyvyn kieltäminen on peffasta.
 
AKE-ukki kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Toisaalta ei meillä ole harjoiteltu todellisilla joukoilla, esimerkiksi prikaatin perustamista, siirtymistä ja ryhmittymistä puolustukseen.

Puhumattakaan prikaatin huoltoa vihollisvaikutuksen alla.

Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen että jos pilliin vihelletään niin paljon tulee olemaan ongelmia on taistelu tapa sitten mikä hyvänsä.
 
Raveni kirjoitti:
AKE-ukki kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Toisaalta ei meillä ole harjoiteltu todellisilla joukoilla, esimerkiksi prikaatin perustamista, siirtymistä ja ryhmittymistä puolustukseen.

Puhumattakaan prikaatin huoltoa vihollisvaikutuksen alla.

Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen että jos pilliin vihelletään niin paljon tulee olemaan ongelmia on taistelu tapa sitten mikä hyvänsä.

No ei välttämättä. Hommat vaan saattavat kulkea kovin toisella tapaa kuin me arvioidaan. Joukkojen perustaminen tuskin on turhaan pantu leimattujen paperien sarjaan. Mielikuvamme viikkokausia pitäjän peruskoulun pihalla norkoilevista reserviläisistä voi olla väärä. Ja onkin.

Onhan jotain avattu jo huollon uusimisestakin. Konttipelillä aiotaan mennä eikä ripotella vaan jaetaan.
 
SJ kirjoitti:
Tuo on hieman outoa, koska minä ainakin sain lämärinä ollessa aina kirveen kuitille kenttälapion sijaan.

Mitä taas tulee JSP:hen, niin siihen pitää olla KA kuskaamaan se kaikki. Tämä on ihan selvä juttu ja kaikki suunnitelmat ovat sen mukaisia. Sissi -JSP tai JSP:n mukana kulkeva "kärki" tai "kevyt -JSP, miksi sitä sitten halutaan kutsua on kannettavissa sen henkilökunnan toimesta. Kahdeksan hengen osastolle oli muistaakseni kaikille jotakin kannettavaa. Neljä kantaa itse rinkat, yksi teltan, toinen kaminan, olisiko sitten lopuille ollut lääkkeet ja naamioverkot yms. Käytännössä siis sekin liikkuu jalan vain rajoitetun matkan, mutta mönkkäri tai moottorikelkka auttaa jo huomattavasti. Ja huolto pitää kuitenkin olla olemassa, muuten homma ei toimi.

Meillä loppusodassa JSP:llä oleva lääkintäjoukkue oli vain 1/3 kirjavahvuudesta. Ajoneuvoina yksi sirran ja teka. Oli siis pientä säätöä kuljettaa kaikki laatikot.

Onneksi oli kesä koska raskaan JSP:n pystyttäminen hankeen kaikkine 18 laatikolla olisi ollut aikamoinen urakka halutussa ajassa.

Kevyen jsp:n kanssa ei pelattu kuin parissa harjoituksessa. Mutta kyllä senkin siirtäminen olisi ollut tuskaa omien tetsarien kanssa. Ainakin pidempiä matkoja.

Aika tiukasti oltiin JSP:n kanssa uralta noin 100m - 200m päässä.

Mutta mikähän oli mulla pointtina
 
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Tuo on hieman outoa, koska minä ainakin sain lämärinä ollessa aina kirveen kuitille kenttälapion sijaan.

Mitä taas tulee JSP:hen, niin siihen pitää olla KA kuskaamaan se kaikki. Tämä on ihan selvä juttu ja kaikki suunnitelmat ovat sen mukaisia. Sissi -JSP tai JSP:n mukana kulkeva "kärki" tai "kevyt -JSP, miksi sitä sitten halutaan kutsua on kannettavissa sen henkilökunnan toimesta. Kahdeksan hengen osastolle oli muistaakseni kaikille jotakin kannettavaa. Neljä kantaa itse rinkat, yksi teltan, toinen kaminan, olisiko sitten lopuille ollut lääkkeet ja naamioverkot yms. Käytännössä siis sekin liikkuu jalan vain rajoitetun matkan, mutta mönkkäri tai moottorikelkka auttaa jo huomattavasti. Ja huolto pitää kuitenkin olla olemassa, muuten homma ei toimi.

Meillä loppusodassa JSP:llä oleva lääkintäjoukkue oli vain 1/3 kirjavahvuudesta. Ajoneuvoina yksi sirran ja teka. Oli siis pientä säätöä kuljettaa kaikki laatikot.

Onneksi oli kesä koska raskaan JSP:n pystyttäminen hankeen kaikkine 18 laatikolla olisi ollut aikamoinen urakka halutussa ajassa.

Kevyen jsp:n kanssa ei pelattu kuin parissa harjoituksessa. Mutta kyllä senkin siirtäminen olisi ollut tuskaa omien tetsarien kanssa. Ainakin pidempiä matkoja.

Aika tiukasti oltiin JSP:n kanssa uralta noin 100m - 200m päässä.

Mutta mikähän oli mulla pointtina

Oiskohan seuraavaa:

Jos ei logistiikka toimi, niin homma kusee!
 
Niin, tai logiikka saattoi olla sekin että lähellä määrävahvuutta olevalla joukolla ra-harjoituksissa tuskallinen suoritus ei välttämättä olekaan niin vaikeaa. Nimim. Omajoukko(miinus miinus miinus) -harjoituksiin joskus leipääntynyt...
 
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Tuo on hieman outoa, koska minä ainakin sain lämärinä ollessa aina kirveen kuitille kenttälapion sijaan.

Mitä taas tulee JSP:hen, niin siihen pitää olla KA kuskaamaan se kaikki. Tämä on ihan selvä juttu ja kaikki suunnitelmat ovat sen mukaisia. Sissi -JSP tai JSP:n mukana kulkeva "kärki" tai "kevyt -JSP, miksi sitä sitten halutaan kutsua on kannettavissa sen henkilökunnan toimesta. Kahdeksan hengen osastolle oli muistaakseni kaikille jotakin kannettavaa. Neljä kantaa itse rinkat, yksi teltan, toinen kaminan, olisiko sitten lopuille ollut lääkkeet ja naamioverkot yms. Käytännössä siis sekin liikkuu jalan vain rajoitetun matkan, mutta mönkkäri tai moottorikelkka auttaa jo huomattavasti. Ja huolto pitää kuitenkin olla olemassa, muuten homma ei toimi.

Meillä loppusodassa JSP:llä oleva lääkintäjoukkue oli vain 1/3 kirjavahvuudesta. Ajoneuvoina yksi sirran ja teka. Oli siis pientä säätöä kuljettaa kaikki laatikot.

Onneksi oli kesä koska raskaan JSP:n pystyttäminen hankeen kaikkine 18 laatikolla olisi ollut aikamoinen urakka halutussa ajassa.

Kevyen jsp:n kanssa ei pelattu kuin parissa harjoituksessa. Mutta kyllä senkin siirtäminen olisi ollut tuskaa omien tetsarien kanssa. Ainakin pidempiä matkoja.

Aika tiukasti oltiin JSP:n kanssa uralta noin 100m - 200m päässä.

Mutta mikähän oli mulla pointtina

Joo, ja pitää mainita, että sitä KA:a ei ole varattu JSP:lle, vaan se pitää tilata ajostolta. Vissiin siellä ajattelivat, että teka hoitaa homman.
 
AKE-ukki kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Tuo on hieman outoa, koska minä ainakin sain lämärinä ollessa aina kirveen kuitille kenttälapion sijaan.

Mitä taas tulee JSP:hen, niin siihen pitää olla KA kuskaamaan se kaikki. Tämä on ihan selvä juttu ja kaikki suunnitelmat ovat sen mukaisia. Sissi -JSP tai JSP:n mukana kulkeva "kärki" tai "kevyt -JSP, miksi sitä sitten halutaan kutsua on kannettavissa sen henkilökunnan toimesta. Kahdeksan hengen osastolle oli muistaakseni kaikille jotakin kannettavaa. Neljä kantaa itse rinkat, yksi teltan, toinen kaminan, olisiko sitten lopuille ollut lääkkeet ja naamioverkot yms. Käytännössä siis sekin liikkuu jalan vain rajoitetun matkan, mutta mönkkäri tai moottorikelkka auttaa jo huomattavasti. Ja huolto pitää kuitenkin olla olemassa, muuten homma ei toimi.

Meillä loppusodassa JSP:llä oleva lääkintäjoukkue oli vain 1/3 kirjavahvuudesta. Ajoneuvoina yksi sirran ja teka. Oli siis pientä säätöä kuljettaa kaikki laatikot.

Onneksi oli kesä koska raskaan JSP:n pystyttäminen hankeen kaikkine 18 laatikolla olisi ollut aikamoinen urakka halutussa ajassa.

Kevyen jsp:n kanssa ei pelattu kuin parissa harjoituksessa. Mutta kyllä senkin siirtäminen olisi ollut tuskaa omien tetsarien kanssa. Ainakin pidempiä matkoja.

Aika tiukasti oltiin JSP:n kanssa uralta noin 100m - 200m päässä.

Mutta mikähän oli mulla pointtina

Oiskohan seuraavaa:

Jos ei logistiikka toimi, niin homma kusee!

Jotenkin noin.

Esim. Jääkäripataljoon 90:n lääkintäjoukkueessa olisi ollut tarvetta ihan ylimääräisille lihaksille.
 
SJ kirjoitti:
Joo, ja pitää mainita, että sitä KA:a ei ole varattu JSP:lle, vaan se pitää tilata ajostolta. Vissiin siellä ajattelivat, että teka hoitaa homman.

En muista miten nuo kuljetusjutut olisi oikeaoppisesti pitänyt järjestää.

Liekkö ollut joku jopa idean tynkä miksi hötkyiltiin noin suurella alimiehityksellä. Mutta eipä tuohon aikaan kauhean montaa lämäriä koko prikaati saapumiserästä kouluttanutkaan.
 
Mielenkiintoista kuulla Iso-Mursun kokemuksia.

Potilas evakointeja ei pidä mielestäni ajatella tehtäväksi lihasvoimalla, vaan ajoneuvoin. Tapahtumapaikalta pataljoona tasolle, haavoittuneen siirron pitäisi tapahtua pataljoonan kalustoa vastavan suojan ja liikkuvuuden omaavalla kalustolla. Niissä ei tarvita ihmeelisiä hoitohimmeleitä. pari koukkua tippapusseille ja parhaimmillaan happea. Siinä se, tietysti paaripaikkoja ja pari istumapaikkaa istumaan kykeneville.

Pataljoonan tasolta sitten kuorma-auto pohjaisia tilapäisratkaisuja joissa potilaat suojataan kylmältä ja jos mahdollista yksi perusasiat osaava saattaja. Kuten jo on todettu JSP tulee sijaita kulkukelpoisen uran varressa.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Joo, ja pitää mainita, että sitä KA:a ei ole varattu JSP:lle, vaan se pitää tilata ajostolta. Vissiin siellä ajattelivat, että teka hoitaa homman.

En muista miten nuo kuljetusjutut olisi oikeaoppisesti pitänyt järjestää.

Liekkö ollut joku jopa idean tynkä miksi hötkyiltiin noin suurella alimiehityksellä. Mutta eipä tuohon aikaan kauhean montaa lämäriä koko prikaati saapumiserästä kouluttanutkaan.

Pienellä porukalla toimitaan vissiin siksi, että porukka ei olisi muutenkaan täysilukuinen ja hommanhan toimii muutenkin kahdessa vuorossa. Lisäksi kun porukkaa on vähemmän, niin kaikille riittää tekemistä.

Ja tarkennan tuota KA juttua: eli JSP:llä ei suunnitelmien mukaan ole omia ajoneuvoja, vaan ne ovat osa pataljoonan huoltoa.
 
kimmo.j kirjoitti:
Mielenkiintoista kuulla Iso-Mursun kokemuksia.

Potilas evakointeja ei pidä mielestäni ajatella tehtäväksi lihasvoimalla, vaan ajoneuvoin. Tapahtumapaikalta pataljoona tasolle, haavoittuneen siirron pitäisi tapahtua pataljoonan kalustoa vastavan suojan ja liikkuvuuden omaavalla kalustolla. Niissä ei tarvita ihmeelisiä hoitohimmeleitä. pari koukkua tippapusseille ja parhaimmillaan happea. Siinä se, tietysti paaripaikkoja ja pari istumapaikkaa istumaan kykeneville.

Pataljoonan tasolta sitten kuorma-auto pohjaisia tilapäisratkaisuja joissa potilaat suojataan kylmältä ja jos mahdollista yksi perusasiat osaava saattaja. Kuten jo on todettu JSP tulee sijaita kulkukelpoisen uran varressa.

Onneksi ovat keksineet keinot jo että tippapulloja ei tarvitse roikottaa ylhäällä. Vähän kuin lasten puhallettavaan uimakellukkeeseen tipan nestepussi sisään. Puhalletaan täyteen ilmaa "kelluke" ja laitetaan vaikka potilaan haaroväliin koko komeus. Tipan nesteethän ei saa olla liian lämpimiä tai kylmiä. Tulee muuten hallaa potilaalle.

90 tasolla meillä oli happea pataljoonatasolla. Komppaniassa oli mekaaninen imuri jolla pystyi kokeilemaan saada ylimääräiset klismat pois haavoittuneen suusta. Aika suuri osa haavoittumisista kun tulee kasvojen alueelle. Mutta aikoinaan vasta prikaatitasolla oli tarjolla hammaslääkäreitä paikkailemaan niitä vammoja kasvoissa

Meille puhuttiin aika avoimesti juuri siitä ongelmasta että taistelevasta joukkueesta saa vielä jotenkin haavoittuneen komppanian tasolle. Sen jälkeen nähtii ongelmaksi se että pataljoonaan on kunnolla matkaa ja taistelutoiminnan aikana haavoittuneiden siirtäminen on hankalaa/mahdotonta.

En tarkoittanut lisä lihaksilla että olisi joku kantopartio joka kantaisi komppanioista pataljoona tasolle haavoittuneita. Lähinnä toivoin tekeviä käsipareja sinne JSP:lle. Tosin kokemuksiani värittää tosissaan se että meitä oli vahvuudessa noin 1/3 määrävahvuudesta.

Pitäisi lukea joskus 05 lääkintäoppaat läpi.

No menee yksityiskohdiksi.
 
Back
Top