Rajavartiolaitos

J0h1F kirjoitti:
Tätä olen itsekin miettinyt: hevonen kulkee kuitenkin kesällä metsässä paremmin kuin mönkijä (niin, maastoskootteri) tai enduropyörä ja kuljettaa kuormia tasaisemmin, vaikka onkin huippunopeudeltaan hitaampi. Olisiko kuitenkin perusteltua, että meillä olisi juuri esim. RVL:llä jokin hevososasto? Suomenhevosillahan metsässä kulkeminen on verissä ja pärjäävät siellä hyvin ja oppivat sietämään sodan melskettäkin hyvin, vaikkakaan eivät ole ihan yhtä näyttäviä kuin jotkut suuren maailman rotuhevoset.

Ainakin Saksalla ja Turkilla on yhä asevoimissaan ihan hevosilla liikkuvia rakuunaosastoja vuoristo-olosuhteita varten, turkkilaisilla myös muuleja kuormajuhtina.
Klikkaa laajentaaksesi...
Rauhanajan PR:toimintana ihan hyvä idea.
 
Maastoskootteri on typerä nimitys mönkkärille, onhan se siviilissäkin vain kevyt nelipyörä. Ps.skootteri on lälläripyörä ;)
 
Kulma kirjoitti:
yle.fi

Yhdysvaltain rannikkovartioston alus vierailee Itämerellä â osallistuu Suomen ja Yhdysvaltain väliseen harjoitukseen

Suomen ja Naton nopean toiminnan joukkojen harjoitus järjestetään ensimmäistä kertaa Suomen Nato-tarkkailijajäsenyyden aikana.
yle.fi yle.fi

RVL ja NATO
Klikkaa laajentaaksesi...

Reserviläisen juttu samasta aiheesta.

reservilainen.fi

Yhdysvaltain rannikkovartioston alus harjoittelee Suomenlahdella Rajavartiolaitoksen kanssa - Reserviläinen

USCGC Hamilton on tullut tunnetuksi laajoista huumetakavarikoista merillä. Vartiolaiva Turva harjoittelee Hamiltonin kanssa vierailun aikana.
reservilainen.fi reservilainen.fi
 
Kylmää on kyyti merellä nyt avopaatilla. Eipä sillä että ei tuo meri houkuttele.
 

Rajavartiolaitos: Uudet valvontakoneemme tulevat olemaan suihkukoneita – ainakin nämä viisi konekandidaattia mukana valinnassa​

Mikko Pulliainen16.11.202216:14|päivitetty16.11.202216:14ILMAILUTEKNIIKKAKONEET JA LAITTEETASETEOLLISUUSMAANPUOLUSTUSTURVALLISUUS

Uusi kalusto toimitetaan vuosina 2026-27.​

3d29d47f-b93e-557d-bae4-fa79aeb04017

Kandidaatti. Yhtenä vaihtoehtona on israelilaisen ELTA Systemsin modifioima Gulfstream G280.
@


Rajavartiolaitoksen MVX-hanke etenee. Hankkeen tarkoituksena on korvata nykyiset Dornier 228 -valvontalentokoneet uusilla nykyistä toimintaympäristöä ja tehtäviä vastaavilla monitoimilentokoneilla.
Tietopyyntöön vastanneista 22 toimittajasta tarjouspyyntökilpailuun on nyt kutsuttu yhdeksän lentokonetoimittajaa. Valittavaa lentokonetyyppiä on jo kartoitettu, ja Rajavartiolaitos on päättänyt, että tulevat monitoimilentokoneet tulevat olemaan suihkukoneita.
”Tiedonhankinnan, demolentojen ja TRFI-vastausten perusteella on tultu tulokseen, että tietopyynnöissä esitetyt suihkukoneet ovat suorituskykyisempiä, taloudellisempia ja turvallisempia ratkaisuja suunniteltuun tehtäväprofiiliin ja toimintaympäristöön kuin esitetyt potkurikoneet”, kertoo hankepäällikkö majuri Kenneth Rosenqvist tiedotteessa.
Konetyypin valinnassa huomioidaan esimerkiksi, että samasta konetyypistä on jo toteutettu vastaavassa erikoiskäytössä olevia koneita. Lisäksi koneiden käyttö- ja ylläpitokustannusten tulee olla kohtuulliset ja koneiden ominaisuuksien ja tilojen vastata suunniteltua käyttöä ja toimintaympäristön vaatimuksia.
Alustavasti seuraavilla suihkukonetyypeillä on mahdollista täyttää suorituskykyvaatimukset:
  • Bombardier Challenger 650
  • Cessna Citation Longitude
  • Dassault Falcon 2000LXS
  • Embraer Praetor 600
  • Gulfstream G280
368e0814-a99d-5778-a3af-75e83d137c19

Havainnekuvat. Konekandidaatit järjestyksessä ylhäältä alas: Bombardier Challenger 650, Cessna Citation Longitude, Dassault Falcon2000LXS, Embraer Praetor 600 ja Gulfstream G280.
HANKINTA TOTEUTETAAN tarjouspyyntökilpailuna, jossa mukana ovat järjestelmätoimittajat, jotka toteuttavat valvontalaitteistojen integroinnin konekalustoon. Toimittajat ja heidän tarjoamansa konetyypit ovat
  • Dassault Aviation – Falcon 2000LXS
  • Elbit Systems – Embraer Praetor 600 tai Bombardier Challenger 650
  • ELTA Systems – Gulfstream G280
  • Field Aerospace – Bombardier Challenger 650
  • General Dynamics Mission Systems-Canada – Bombardier Challenger 650
  • L3Harris Technologies – Falcon 2000LXS
  • PAL Aerospace – Ei tiedossa
  • Sierra Nevada Corporation - Bombardier Challenger 650
  • ST Airborne Systems – Bombardier Challenger 650 tai Cessna Citation Longitude
Tarjouspyynnön vastausten perusteella yhdeksästä toimittajasta karsitaan keväällä 3–5 toimittajaa, joiden kanssa edetään neuvotteluihin. Neuvotteluista on tarkoitus pitää ensi kesän ja syksyn aikana kaksi kierrosta, joiden välillä toimittajia voidaan vielä karsia.
Tavoitteena on hankintasopimuksen tekeminen valitun toimittajan kanssa vuoden 2023 loppuun mennessä. Koneet on tarkoitus saada operatiiviseen käyttöön vuosien 2026–2027 aikana.
Valvontalentokoneiden tärkeimmät tehtävät ovat rajojen valvonta maalla ja merellä, merihätään joutuneiden pelastamisen tukeminen, merellisten ympäristövahinkojen havaitseminen ja niiden torjuntaoperaatioissa tukeminen.
Uusien koneiden suunnittelussa huomioidaan myös kasvava tarve itärajan valvonnan ja sen yhteydessä tehtävän Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnan tehostamiseen.
Hallitus päätti 5.4.2022 pidetyssä kehysriihessä osoittaa 163 miljoonaa euroa Dornier 228 -valvontalentokoneet korvaavien monitoimilentokoneiden hankintaan.
 
Hieman vertailin noita Rajan jettiehdokkaita:

Bombardier Challenger 650
+ pitkä toimintamatka, ISA 7400 km
+ levein kabiini < jopa 6 työasemaa
+ luvataan suurta voimantuottoa ja jäähdytystä laitteille(?)
+ suurin maksimihyötykuorma
+ yli 1000 kpl toimitettuja koneita
+ eniten vaihtoehtoja varustelussa ( toimittajat)
+ tehokkaimmat moottorit > 41KN GE CF 34-3B
- raskain kone ja alhaisin maksimilentokorkeus
- ei kykene operoimaan maksimipainolla 1,5 km kiitoteiltä (nousu)
https://defense.bombardier.com/en/aircraft/challenger-650#bba-pdp-section-5

Gulfstream G280
+ 13,7km matkalentokorkeus - kevyt kone
+ toiminta 1,5 km kiitoteiltä
- kapea kabiini ( 30 cm kapeampi kuin 650)
- n. 700km lyhyempi toimintasäde vs. 650 ISA
https://www.gulfstream.com/en/aircraft/gulfstream-g280/

Falcon 2000LXS
+ pitkä toimintamatka ISA 7400 km
+ korkein kabiini, 188 cm
+ leveä siipi 21,38m > taloudellinen lentää matalalla?, suuri maksimilaskupaino ( alle 2 tn maksiminousupainon)
+ selkeä ohjaamo > isot näytöt
+ yli 550 konetta lentää
+ toiminta 1,5 km kiitoteiltä
- ei ehkä edullisin käyttää
- kaikkein pienitehoisimmat moottorit > P&W 308 / 7000lbs
https://www.dassaultfalcon.com/en/Aircraft/Models/2000LXS/Pages/overview.aspx#

Embraer Praetor 600
+ leveä siipi 21,5 m > samat edut kuin Falconilla
+ yli 7400 km toimintamatka
+ selkein ja ehkä kehittynein ohjaamo (Rockwell & Collins) ja sidestick-ohjaus ainoana
+ operointi lentopinnalla 450
- kapein kabiini
- vähän tuotettuja koneita
https://executive.embraer.com/global/en/praetor-600

Citation Longitude
+ mainitaan ainoana käyttökustannukset (arvio)
+ täysin integroitu autothrottle (fail-safe)
+ hyvä matkalentokorkeus 13,7 km
+ toiminta 1,5km kentältä
- näkyvyysavustimet (HUD, EVC) lisävarusteina ainoastaan
- Garmin G5000 flightdeck on mielestäni sekavanoloinen > paljon näyttöjä eri paikoissa
https://cessna.txtav.com/en/citation/longitude

Vertailu on vain itse lentokoneisiin ja tietysti vain julkisten tietojen valossa. Vaikuttaa omat mieltymykset ja paljon muutakin pitää ottaa huomioon.
 
[Nipotus] Siivissä puhutaan yleensä kärkivälistä tai yksittäisen siiven pituudesta. Siiven leveys tuo ensimmäisenä mieleen mitan johtoreunasta jättöreunaan, vaikka ei ole oikea termi (jänne) siihenkään. [/nipotus]

Pitkä kärkiväli (iso sivusuhde, pieni siipikuormitus) ei ole ihanteellinen matalalla lennettäessä. Ilma on paksua, jolloin ison siiven nostovoimakerrointa tarvitaan vain vähän ja ison otsapinta-alan muotovastus on suuri. Lisäksi nousevat virtaukset ja pyörteet tekevät lennosta pienisiipisempää konetta röykkyisempää. Eli iso siipi on hyvä korkealla, pieni siipi matalalla. Paitsi jos nopeudet ovat todella alhaisia (purjekoneet).
 
mechanicus kirjoitti:
[Nipotus] Siivissä puhutaan yleensä kärkivälistä tai yksittäisen siiven pituudesta. Siiven leveys tuo ensimmäisenä mieleen mitan johtoreunasta jättöreunaan, vaikka ei ole oikea termi (jänne) siihenkään. [/nipotus]

Pitkä kärkiväli (iso sivusuhde, pieni siipikuormitus) ei ole ihanteellinen matalalla lennettäessä. Ilma on paksua, jolloin ison siiven nostovoimakerrointa tarvitaan vain vähän ja ison otsapinta-alan muotovastus on suuri. Lisäksi nousevat virtaukset ja pyörteet tekevät lennosta pienisiipisempää konetta röykkyisempää. Eli iso siipi on hyvä korkealla, pieni siipi matalalla. Paitsi jos nopeudet ovat todella alhaisia (purjekoneet).
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, meni väärinpäin tuo teksti eli tosiaan piti sanoa että PITKÄ siipi on parempi korkealla, missä ilma on ohutta. Poislukien yliääninopeudessa ja siitä eteenpäin.
 
Meyer Turku rakennuttaa Rajavartiolaitoksen tilaamien kahden vartiolaivan lohkoja Puolassa. Aikaisemmin Meyer Turku on kertonut, että vartiolaivojen osia tehdään myös ulkomailla. Meyer Turku kertoi tilauksen varmistuessa viime kesänä, että vartiolaivat rakennetaan Meyerin Turun telakan ulkopuolella, mutta Suomessa.

Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pullikertoo, että suomalaista yhteistyötelakkaa ei vielä kerrota.

 – Kerromme telakan nimen, kun asia varmistuu, Pulli kertoo.

Alukset ovat lähes sata metriä pitkiä, joten telakan rakennusaltaan täytyy olla sen mukainen. Helsingin telakalla niitä tuskin voitaisiin rakentaa, joten käytännössä vaihtoehdoiksi jäävät Rauman telakka, Uudenkaupungin työvene ja Millog Marine & Power Teijossa.

– Meillä ei ole asiasta ollut neuvotteluja, kertoo Millog Marine & Powerin toimitusjohtaja Janne Sirviö.

Vartiolaivoja ei Meyr Turun mukaan ole tarkoituksenmukaista rakentaa Turussa, kun samaan aikaan telakalla on rakenteilla kolme jättimäistä Icon-luokan alusta varustamo Royal Caribbeanille.

Rajavartiolaitos ja Meyer Turku Oy solmivat aiesopimuksen alusten rakentamiseksi elokuussa 2021. Hankintasopimus allekirjoitettiin noin vuotta myöhemmin.

Alusten tehtäviä ovat muun muassa rajojen valvonta, meripelastus ja ympäristövahinkojen torjunta. Alukset on näillä näkymin luovutettu tilaajalleen syksyyn 2026 mennessä.
 
Tulevan rajavartijan mietteitä.

rajamedia.raja.fi

Rajavartijaoppilas harjoittelemassa kaakossa | Rajamedia

rajamedia.raja.fi rajamedia.raja.fi


Mieleen jäi hyvin erään tulevan kollegan kommentti, että rajavartijaa voisi verrata tavallaan palomieheen. Jos rajalla ei tapahdu mitään, niin turhaan tarvitsee asioiden kanssa hätäillä. Kun partioauto ajaa pillit päällä johonkin suuntaan ja virkamiehet ovat hampaisiin asti aseistautuneita ja suojautuneita, niin valtakunnassa ei ole kaikki hyvin.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top