Asiaa voi lähestyä myös toista kautta: miten iso osa aluksesta on lopulta varattu evakoille, tai merestä kerätylle tavaralle? Se ei ole 100%, vaan vaikkapa 10%. Evakuointeihin ei tarvita yksinomaan korvamerkittyjä tiloja, vaan niiden rinnalla myös monitoimisia, joten kokonaistilantarve ei välttämättä kasva lainkaan Turvasta. Merkittävin yksittäinen muutos lienevät siis nuo kerätyn tavaran säiliöt perän työkannen alla. En ole enää kartalla rungon sisäisten öljynkeräyskalustojen kehityksestä, mutta pelkästään tuota kautta voitaisiin periaatteessa säästää paljonkin tilaa. Eivät nuo julki annetut lukemat siis tarkoita, että kaikki kääntyisi päälaelleen, vaan tuo on enemmänkin tavanomaista prototyypin pohjalta tapahtuvaa viilausta. Muutos säiliötilavuudessa on joka tapauksessa kunnianhimoinen, kun Turvassa on n. 1000 m3 säiliöt öljylle ja n. 200 m3 kemikaaleille. Jokainen voi äärimittojen pohjalta haarukoida rungon kokonaistilavuutta ja em. säiliöiden osuutta siitä.
Rajavartiolaitos
- Viestiketjun aloittaja MoRsE
- Aloitus PVM
Tiedotteessa mainitaan öljynkeräyskapasiteetiksi 1180 m3, eli fyysisesten tankkien koko ei tuplaannu. Joko keräysnopeutta ollaan saatu kasvatettua uusilla järjestelmillä tai laivoihin tulee järjestelmät joilla pystytään "dumppaamaan" kerätty Öljy kellumaan irtosäiliöissä takaisin mereen. Tai sitten kenraali on puhunut läpiä päihinsä..
Kiitos tästä. Kannattaisi lukea ensin lähteet, vaikka on miten mökkilaiturilla ja lomatunnelmissa
Tiedotteessa mainitaan öljynkeräyskapasiteetiksi 1180 m3, eli fyysisesten tankkien koko ei tuplaannu. Joko keräysnopeutta ollaan saatu kasvatettua uusilla järjestelmillä tai laivoihin tulee järjestelmät joilla pystytään "dumppaamaan" kerätty Öljy kellumaan irtosäiliöissä takaisin mereen. Tai sitten kenraali on puhunut läpiä päihinsä..
Sen verran olen joskus muinoin Turvan tilajärjestelyihin tutustunut, että tuo aluksen säiliökapasiteetin tuplaus olisi ollutkin varsin haasteellista. Käytössä on varmaan tullut esiin kaikenlaista muuta paranneltavaa, mutta keräyssäiliöiden kasvattamiseen on aluksella niukalti fyysistä tilaa. Paitsi jos konehuone olisi viety keskilaivasta muualle. Omat voimakkaat rajoitteensa senkin sijoittelulle on kuitenkin olemassa, tai tulisi samoin tein "vähän" isompaa muutostarvetta propulsio-osastolle. Eikä tuo kyllä muutenkaan kuulosta houkuttelevalle oikein mistään näkökulmasta.
Uudet vartiolaivat kasataan Suomessa. Osa rungoista valmistetaan Suomen ulkopuolella mutta EU-alueella. Kokoonpanoon tarvitaan telakka-allas muttei hallia. Tuo rajoittaa vaihtoehtoja voimakkaasti ( jos tulkinta on oikein ). Kasatun rungon varusteluun olisi ollut enemmän vaihtoehtoja.
www.tekniikkatalous.fi
TS: Meyer ei rakennakaan Rajavartiolaitoksen kahta laivaa Turussa – ei kerro vielä, missä
Kovin montaa vaihtoehtoa laivojen rakennuspaikaksi ei ole.
Rauman telakka on ainoita jos ei ainoa jossa vartiolaivoja voisi ajatella kasattavan. Jos puhutaan pelkästä varustelusta laiturissa niin mukaan saadaa Työvene Uudestakaupungista ja ehkä Olkiluodonkin telakka? Ensin mainittu hoiti tosiaan aikanaan Louhen varustelun Latviassa hitsattuun runkoon. Jälkimmäinen rakensi aikanaan miinalautat ja oli jotenkin mukana myös niiden peruskorjauksessa.
Olkiluodossa on telakka-allas mutta siinä riittää leveys juuri kymmenmetriselle miinalautalle eli vartiolaivaa ei tuolla rakenneta. Alue on sekä Patrian/Millogin että Meyerin kanssa yhteistyötä tekevän teräsfirman hallinnassa eli sikäli mahdollinen. Ugissa ei varsinaista telakka-allasta kaiketi ole? Porissakin olisi jonkinlainen telakka-alue mutta siellä touhutaan kai nykyään tuulivoiman parissa.
Jos vartiolaivojen runkoja ei kasata Turussa niin vaihtoehtoisena lokaationa jäljelle jää lähinnä Rauma.
Olkiluodossa on telakka-allas mutta siinä riittää leveys juuri kymmenmetriselle miinalautalle eli vartiolaivaa ei tuolla rakenneta. Alue on sekä Patrian/Millogin että Meyerin kanssa yhteistyötä tekevän teräsfirman hallinnassa eli sikäli mahdollinen. Ugissa ei varsinaista telakka-allasta kaiketi ole? Porissakin olisi jonkinlainen telakka-alue mutta siellä touhutaan kai nykyään tuulivoiman parissa.
Jos vartiolaivojen runkoja ei kasata Turussa niin vaihtoehtoisena lokaationa jäljelle jää lähinnä Rauma.
Verrokkia mitä ostetaan Ruotsissa parhaillaan. Eli näitä pieniä hankkivat ulkomailta.
www.kustbevakningen.se
KBV 034 on isompi 890 tn, vuodelta 2013. Tehty Stralsundissa, Saksassa.
www.balticshipping.com
Stor förmåga i litet format och minskad klimatpåverkan med ny fartygsserie - Kustbevakningen
KBV 034 on isompi 890 tn, vuodelta 2013. Tehty Stralsundissa, Saksassa.
BalticShipping.com
www.balticshipping.com
Viimeksi muokattu:
KBV.n 310-sarja ja sen korvaava uusi 320-sarja vastaavat lähinnä suomen partioveneitä (PV08-lka). Eli isommalla kalustolla naapurissa operoidaan.
Nuo 031-034 ovat sitten ympäristövahinkojen torjuntaan erikoistuneita, joille vastineet meillä ehkäpä Halli ja Hylje.
KBV001-003 ovat sitten oikeita vartiolaivoja, joille meillä vastineena vl Turva.
Nuo 031-034 ovat sitten ympäristövahinkojen torjuntaan erikoistuneita, joille vastineet meillä ehkäpä Halli ja Hylje.
KBV001-003 ovat sitten oikeita vartiolaivoja, joille meillä vastineena vl Turva.
Kustaanmiekka
Kenraali
Vartiolaivojen suunnittelussa on otettu oppia/vaikutteita Ukrainan sodasta. Mitä lie sitten käytännössä tarkoittaa?
Tämä juttu harmillisesti maksumuurin takana:
www.kauppalehti.fi
Tämä juttu harmillisesti maksumuurin takana:
Näin rajavartiolaitoksen 98-metriset laivat varustellaan – helikopterikenttä, 800 metriä öljypuomia, kolme partiovenettä
Ukrainan sota eli turvallisuusympäristön muutos vaikutti alukseen tuleviin ratkaisuihin, myöntää kenraaliluutnantti.
Näin rajavartiolaitoksen 98-metriset laivat varustellaan – helikopterikenttä, 800 metriä öljypuomia, kolme partiovenettä
Ukrainan sota eli turvallisuusympäristön muutos vaikutti alukseen tuleviin ratkaisuihin, myöntää kenraaliluutnantti.
harrastelija
Korpraali
Eikös ne kentän reunat ole kuitenkin saranoitu ja voidaan kääntää sisään:
Ei ole, laidat taittuu siitä samalta kohdalta mistä kylki alkaa.
Eivät tuota Ukrainan oppia paljasta. Ullatus.Vartiolaivojen suunnittelussa on otettu oppia/vaikutteita Ukrainan sodasta. Mitä lie sitten käytännössä tarkoittaa?
Tämä juttu harmillisesti maksumuurin takana:
Näin rajavartiolaitoksen 98-metriset laivat varustellaan – helikopterikenttä, 800 metriä öljypuomia, kolme partiovenettä
Ukrainan sota eli turvallisuusympäristön muutos vaikutti alukseen tuleviin ratkaisuihin, myöntää kenraaliluutnantti.
Näin rajavartiolaitoksen 98-metriset laivat varustellaan – helikopterikenttä, 800 metriä öljypuomia, kolme partiovenettä
Ukrainan sota eli turvallisuusympäristön muutos vaikutti alukseen tuleviin ratkaisuihin, myöntää kenraaliluutnantti.
Mielenkiintoisin tieto, jota en myöskään muista aiemmin mistään kuulleni, on laivojen kotisatama. Jatkossa kaikki kolme vartiolaivaa tukeutuvat Lappohjaan.
Helpottaa varmaan miehistöjen ja kalustonkin pyörittämistä verrattuna siihen että oltaisiin rinnan Turussa ja Kirkkonummella.
Raveni
Greatest Leader
Vaikea oikeastaan keksiä hajauttamisen hyötyjä tilanteessa jossa alus on sen verran suuri, että omaa pitkän toiminta-ajan eli voi siirtyä toiminta-alueelle kauempaakin. Ja onhan noita pienempiä edelleenkin siellä sun täällä joiden toiminta-alue rajoittuu käytännön syistä lähialueelle.
Merivartioasemat veneineen ovat tietysti oma lukunsa.
Jos ajattelee miehistöjen värväämistä niin läntinen Uusimaa lienee kohtuuhintainen alue asua verrattuna Turkuun tai Kirkkonummeen. En tiedä mutta oletan. Eikä tule niin herkkään tarvetta muuttaa töiden takia jos homma vaihtuu alukselta toiselle.
Perinteisesti ei ole ollut tarvetta muuttaa töiden perässä eri paikkakunnalle kun palvellut merellisessä yksikössä. Tuoputket useamman päivän pituisia, samoin kun vapaat. Työmatkojen pituudella ei niin väliä, kun ei tarvitse matka tehdä kuin 1 krt/vko.
Eräällä laivalla palvelevan ukon työmatka ylittää reilusti 900 km.
Eräällä laivalla palvelevan ukon työmatka ylittää reilusti 900 km.
Ok. Poistetaan tuo arvelu listalta.
Rajavartiolaitos perustaa uuden tukeutumispisteensä Lappohjan satamaan
Rajavartiolaitos perustaa Lappohjaan tukikohdan ulkovartiolaivojen tukeutumispisteeksi. Rajavartiolaitoksen mukaan uusi tukikohta parantaa sen toimintakykyä ja valmiutta merellisissä tehtävissä toiminnan kannalta keskeisellä merialueella. Rajavartiolaitos on tehnyt vuokrasopimuksen Lappohjan...
Vastaanpa itselleni.
Tiedotteessa mainitaan öljynkeräyskapasiteetiksi 1180 m3, eli fyysisesten tankkien koko ei tuplaannu. Joko keräysnopeutta ollaan saatu kasvatettua uusilla järjestelmillä tai laivoihin tulee järjestelmät joilla pystytään "dumppaamaan" kerätty Öljy kellumaan irtosäiliöissä takaisin mereen. Tai sitten kenraali on puhunut läpiä päihinsä..
Nyt kun lukee tiedotetta ajatuksella, niin nykyinen keräyskyky tuplaantuu. Eli tällä hetkellä oleva kyky (Turva, Uskon ja Tursas) tuplaantuu uusien laivojen myötä.
Kenraali puhui myös medialle tiedotustilaisuudessa, että havainnointi- ja VAIKUTTAMISKYKY sekä pinnan päälle, että pinnan alle paranee.
Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan?