Raketit ja ohjukset

Kiinteän polttoaineen rakettimoottorit ovat tunnettu pullonkaula Stingerien, Javelinien ja GLMRS rakettien valmistuksessa, esimerkiksi GLMRS tehdään edelleen yhdessä vuorossa valtavasta kysynnästä huolimatta, koska komponentteja puuttuu ja merkittävin on moottorit. Nyt jenkeissä on tulossa uusia yrityksiä markkinoille ja perinteisen koneistuksen sijaan valmistus perustuu 3D-tekniikkaan eli ainetta lisäävään valmistukseen, jolloin valmistuksen skaalaaminen haluttavalle tasolle on paljon yksinkertaisempaa. Muutaman vuoden sisällä valmistusmäärät tulevat olemaan jotain aivan muuta kuin nyt.

Toivoisin, että Eurooppaankin avattaisiin yksi tehdas tuottamaan juuri tuon tyyppisiä ohjuksia, kysyntää on niin paljon.


Tässä lisätietoja URSA:n omilta sivuilta.




Kyseisiä ohjuksia ollaan reilun vuoden päästä valmistamassa myös Australiassa mikä on globaalisti katsoen kyllä hyvä uutinen.

At AUSMIN, Secretary Austin made a commitment to “race ahead on accelerating Australia’s priority access to munitions through a streamlined acquisition process.”

Australia and the US are working together on a flexible guided weapons production capability in Australia, with an initial focus on the potential for co-production of Guided Multiple Launch Rocket Systems (GMLRS) missiles by 2025.

Producing GMLRS missiles in Australia will be a stepping stone towards production of more advanced, longer range weapons in the future.

Together, we will boost our collective stocks, relieve shared supply chain pressures, supplement US holdings, and expand the combined industrial power of the Alliance.

Australia is forging ahead on building the industrial foundations and other enablers to underpin an expanded munitions industry.

I’ve announced our investment of $220 million in munitions production at factories in Mulwala in New South Wales and Benalla in Victoria.



 
Viimeksi muokattu:
Espanja hankkii noita Elbitin PULS raketinheittimiä 16 kpl, mutta empä aikaisemmin tiennyt että samalla kaupassa se saa mahdollisuuden valmistaa rakettejakin kotimaisena tuotantona. Hyvä asia muillekin PULS järjestelmän käyttäjämaille.

 
Espanja hankkii noita Elbitin PULS raketinheittimiä 16 kpl, mutta empä aikaisemmin tiennyt että samalla kaupassa se saa mahdollisuuden valmistaa rakettejakin kotimaisena tuotantona. Hyvä asia muillekin PULS järjestelmän käyttäjämaille.

Ukraina on avannut silmiä ampumatarvikkeiden kulutuksen osalta. Hyvä että asiaan reagoidaan. Vielä parempi jos tuotannon puolella toteutuu muutakin kuin mahdollisuus.
 
Rheinmetall on saanut Eurooppalaiselta NATO maalta 300 miljoonan euron tilauksen raketinheittimen raketeista, joilla on 300 km kantama. Toimitukset alkaisivat jo tänä vuonna.

Mielenkiintoista kun ei sanota, että mikä maa ja mikä raketin kaliiperi edes.


 
Mielenkiintoista kun ei sanota, että mikä maa ja mikä raketin kaliiperi edes.
Espanjan PULSiin lisenssillä israelilaisia Predator Hawkeja.

In December last year, the Spanish Ministry of Defense commissioned the two companies Escribano Mechanical & Engineering and Rheinmetall Expal Munitions to supply a new high-mobility rocket launcher system called SILAM (Sistema Lanzacohetes de Alta Movilidad) for 576.5 million euros net. According to media reports, the system is based on the PULS rocket launcher technology from the Israeli defense company Elbit Systems. According to Rheinmetall, the 300 million euro order is the first order success for the group as part of its strategic portfolio expansion to include rocket artillery.
 
Viimeksi muokattu:
APKWS näyttää toimivan hienosti ainakin hitaasti lentäviä ilmamaaleja vastaan.


Pystyy ehkä perus drone-torjuntaankin, reppudroneja isompiin ainakin kuin myös helikoptereihin. Yhtenä etuna on järjestelmän monipuolisuus, HE ja HEDP raketeilla voi tuhota maamaaleja sekä panssaroituja ajoneuvoja. HEDP ontelo perustuu internetin mukaan M72 LAWiin eli kessiin (KES 66mm, Hydra 70mm, loogista), joten aivan älyttömän tehokas se ei raskaita panssareita vastaan ole. Toki noita voi paiskoa useamman kerralla, mikä saanee paksun vaunun ottamaan ainakin hatkat. Nammo tuottaa omaa multipurpose-kärkeä tähän, jossa sirpaleammuksella läpäisee metrin betonia tai 25mm terästä ja riittää erinomaisesti BTR ja BMD -tason kikottimia vastaan.

Järjestelmä on myös kevyt, ja ihan pickupille asennettava. Rakettia on myös kehuttu edulliseksi, tiedä sitten pitääkö paikkansa.

Olisiko tällaisessa ideaa mekanisoitujen ja motorisoitujen joukkojen omasuojaksi? RWS/tornin kylkeen kiinni ainakin yhdelle ajoneuvolle joukkueessa, mielellään tietysti useammalle.

Maritime -versiokin löytyy, joten miksei tällaisestä kevyestä lähitorjunta-aseesta olisi hyötyä kaikille alusluokille. Venäjä ennemmin tai myöhemmin kopioi Ukrainen meridronekonseptin, niin tällaisella vakautetulla ja IR kuvantunnistuksella lukittautuvalla tähtäinjärjestelmällä (ohjus itsessään laseria seuraava) voisi sen tyyppisten uhkien torjuntaan saada tehoa ja volyymia ilmadronejen lisäksi. Pohjanmaalle niiden RWS:ien kylkeen tällaiset, ei tarvitsisi aina järeintä ohjusta käyttää. Sopisi huthi- tai merirosvojahtiinkin, mihin varmaan ennemmin tai myöhemmin päästään osallistumaan jossain päin maapalloa.



https://www.youtube.com/watch?v=V092M25KeUA
 
Viimeksi muokattu:
Piti tuota APKWS hintatasoa hieman penkaista. Ei nyt ihan ilmaisia raketteja kuitenkaan.

Keväällä 2023 UK ostanut 768 rakettia (sis. ohjausyksikkö + raketti kaikkinen osineen), 31m$ eli 40k kappaleelta. 2019 UAE:lle taas DSCA ilmoituksen mukaan valtuutus myydä 20004 rakettia hintaa 900m$ eli 45k kappaleelta.

Tämän 2022 TWZ artikkelin mukaan olisi 27,5k, mutta en tiedä mihin hinta perustuu, johon US miljarditilaukseen ehkä. Ihan kattava stoori videoineen kuitenkin.

 
Tähän asti kaikki APKWS:t on valmistettu varastoiduista moottoreista ja taistelukärjistä. Ehkäpä näille ei lasketa hintaa USA:n tilauksissa, mutta ulkomaille ei ilmaiseksi anneta?

Tulossa on yllä olevan mukaisesti uusia taistelukärkiä ja myös lähisytytintä on testattu. Tehokas ampumaetäisyys dronea vastaan on muihin ampumaetäisyyksiin peilaten 1-2 km (kohti tulevaan enemmän).
 
APKWS näyttää toimivan hienosti ainakin hitaasti lentäviä ilmamaaleja vastaan.


Pystyy ehkä perus drone-torjuntaankin, reppudroneja isompiin ainakin kuin myös helikoptereihin. Yhtenä etuna on järjestelmän monipuolisuus, HE ja HEDP raketeilla voi tuhota maamaaleja sekä panssaroituja ajoneuvoja. HEDP ontelo perustuu internetin mukaan M72 LAWiin eli kessiin (KES 66mm, Hydra 70mm, loogista), joten aivan älyttömän tehokas se ei raskaita panssareita vastaan ole. Toki noita voi paiskoa useamman kerralla, mikä saanee paksun vaunun ottamaan ainakin hatkat. Nammo tuottaa omaa multipurpose-kärkeä tähän, jossa sirpaleammuksella läpäisee metrin betonia tai 25mm terästä ja riittää erinomaisesti BTR ja BMD -tason kikottimia vastaan.

Järjestelmä on myös kevyt, ja ihan pickupille asennettava. Rakettia on myös kehuttu edulliseksi, tiedä sitten pitääkö paikkansa.

Olisiko tällaisessa ideaa mekanisoitujen ja motorisoitujen joukkojen omasuojaksi? RWS/tornin kylkeen kiinni ainakin yhdelle ajoneuvolle joukkueessa, mielellään tietysti useammalle.

Maritime -versiokin löytyy, joten miksei tällaisestä kevyestä lähitorjunta-aseesta olisi hyötyä kaikille alusluokille. Venäjä ennemmin tai myöhemmin kopioi Ukrainen meridronekonseptin, niin tällaisella vakautetulla ja IR kuvantunnistuksella lukittautuvalla tähtäinjärjestelmällä (ohjus itsessään laseria seuraava) voisi sen tyyppisten uhkien torjuntaan saada tehoa ja volyymia ilmadronejen lisäksi. Pohjanmaalle niiden RWS:ien kylkeen tällaiset, ei tarvitsisi aina järeintä ohjusta käyttää. Sopisi huthi- tai merirosvojahtiinkin, mihin varmaan ennemmin tai myöhemmin päästään osallistumaan jossain päin maapalloa.



https://www.youtube.com/watch?v=V092M25KeUA

Tähän asti kaikki APKWS:t on valmistettu varastoiduista moottoreista ja taistelukärjistä. Ehkäpä näille ei lasketa hintaa USA:n tilauksissa, mutta ulkomaille ei ilmaiseksi anneta?

Tulossa on yllä olevan mukaisesti uusia taistelukärkiä ja myös lähisytytintä on testattu. Tehokas ampumaetäisyys dronea vastaan on muihin ampumaetäisyyksiin peilaten 1-2 km (kohti tulevaan enemmän).

Nammo on tämän mukaan kehittämässä tuota 70 mm raketin moottoria selkeästi tehokkaammaksi (range 12-15 km). Jos tuo toteutuu niin kasetissa voisi olla puolet pidemmän kantaman rakettia ja puolet lyhyemmän ja automaattisesti maalin/tilanteen mukaan lähtee jompikumpi. Jos ei sitten ole niin pieni hintaero, että kaikki voisi olla tuota pidemmän kantaman versiota.

 
Joo. Noissa merivoimien ohjus hommissa on menossa muutoksen tuulia.
Tietysti Ruotsi kytky kauppaa tässä virittelin joka rajoitti vaihtoehtoja. Eli joka tapauksessa risteily ohjuksia saisi olla enemmän . Tiedä sitten voiko kumpaakaan laskea siihen kategoriaan mutta lähimpänä taitaa olla mitä on käytössä.
Se kumpi ohjus on nyt parempi niin vaikea sanoa. Mutta itse havittelisin sitä syvyyttä iskukykyyn rbs +300km ja gabriel +200km on ilmoitetut etäisyydet. Molempi parempi niin ei ainakaan tuotanto loppuisi kesken.
Luultavasti kyseisten ohjuisten maamaali versiot ovat kuitenkin tarkoitettu enemmän rannikko seutujen kohteisiin.
Ja maavoimille on reilusti parempia vaihtoehtoja olemassa esim tomahawk ja sitten tykistöohjukset yms.
Gabriel V:n kantamaksi arvioidaan Wikissä 400 km, joka sekin menee Merivoimien "yli 200 km" -ilmoituksen sisään. Tomahawk ei taida olla laukaistavissa kuin jostain kiinteästä siilosta, ei kuulosta kovin taistelunkestävältä. Ja muutenkin aika vähän on tarvetta ampua Uralin itäpuolelle. Suomen oloissa ilmavoima on aika ihanteellinen risteilyohjusten laukoja. Vähät ohjukset saadaan nopeasti sinne missä on tarve.

Siitä olen samaa mieltä, että tutkahakuisten meritorjuntaohjusten tutkasta on hyötyä lähinnä rannikolla. Muualla mennään puhtaasti GPS/inertialla. NSM saattaa lämpökamerallaan olla monipuolisempi.
 
Gabriel V:n kantamaksi arvioidaan Wikissä 400 km, joka sekin menee Merivoimien "yli 200 km" -ilmoituksen sisään. Tomahawk ei taida olla laukaistavissa kuin jostain kiinteästä siilosta, ei kuulosta kovin taistelunkestävältä. Ja muutenkin aika vähän on tarvetta ampua Uralin itäpuolelle. Suomen oloissa ilmavoima on aika ihanteellinen risteilyohjusten laukoja. Vähät ohjukset saadaan nopeasti sinne missä on tarve.

Siitä olen samaa mieltä, että tutkahakuisten meritorjuntaohjusten tutkasta on hyötyä lähinnä rannikolla. Muualla mennään puhtaasti GPS/inertialla. NSM saattaa lämpökamerallaan olla monipuolisempi.
US Army on hiljattain hankkinut liikkuvan maalaukaisujärjestelmän Tomahawk ja SM-6 ohjuksille. Ei tuollaisessa tietysti Suomen kannalta juuri olisi järkeä eikä sitä välttämättä edes myytäisi Suomelle.
 
Maalta laukaistavat ohjukset ovat kyllä selviytymiskyvyn ja valmiuden kannalta ihanteellinen vaihtoehto. Laukaisulavetit voivat olla kätkettynä mihin hyvänsä Helsingin huoltotunneleista Keski-Suomen metsiin ja laukaisuvalmius voidaan pitää korkeana hyvinkin pitkiä aikoja kerrallaan.

Hävittäjä taas on maassa ollessaan sidottu lentotukikohtiin. Lisäksi hävittäjän pitäminen valmiudessa on erittäin resurssi-intensiivistä - etenkin jos lavetin halutaan olevan jo valmiiksi ilmassa, mutta myös siinä tapauksessa, että moneen muuhunkin tehtävään tarvittava 100 miljoonan monitoimihävittäjä seisoo kentänlaidalla rynnäkköohjukset siivissä odottamassa kaukovaikutustehtävää. Maalaukaisulavetteja saa samaan kustannukseen monikymmenkertaisen määrän.
 
Selviytymiskyky on maalaveteilla hyvä, jos ohjukset ovat Tomahawkin luokkaa, jolloin kantama ei aseta rajoituksia. Suurimmalla osalla muista ohjuksista maalavetti pysyy vaikuttamaan vain melko pieneen kaistaleeseen rintaman takana. Omien risteilyohjusten lentäminen takalinjoilta koko maan ilmapuolustuksen läpi ei myöskäänvoi tapahtua reaktiivisesti ilman ennakkokoordinointia.

Risteilyohjukset eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti ole reaktiivisia aseita, niillä ammutaan suunitellusti. Siksi näen lavettien osalta tilanteen juuri päin vastoin. Hävittäjälavetit pystyvät suorittamaan muita tehtäviä silloin, kun kaukovaikuttamistehtäviä ei ole aktiivisena. Maalavetit ja niiden henkilöstö taas on tyhjänpanttina suurimman osan ajasta. Ja ei se pelkillä reserviläisillä pyöri.
 
Selviytymiskyky on maalaveteilla hyvä, jos ohjukset ovat Tomahawkin luokkaa, jolloin kantama ei aseta rajoituksia. Suurimmalla osalla muista ohjuksista maalavetti pysyy vaikuttamaan vain melko pieneen kaistaleeseen rintaman takana. Omien risteilyohjusten lentäminen takalinjoilta koko maan ilmapuolustuksen läpi ei myöskäänvoi tapahtua reaktiivisesti ilman ennakkokoordinointia.

Ottaen huomioon, että venäläiset ovat ilmeisesti tuhonneet yhden (1!) HIMARS:n Ukrainassa, niin ehkä sitä etäisyyttä rintamasta ei tarvita tuhansia kilometrejä, jotta maalavetin selviytymiskyky on hyvä? SCUD-jahti ei tunnetusti onnistunut edes rajattomien resurssien USA:lta ilmaherruuden kera Irakin paljaalla ja pilvipeitteettömällä aavikolla - miten se sitten onnistuisi venäläisiltä täällä, jossa on vastassa ihan oikeat ilmavoimat, huono sää ja peitteinen maasto?

Noin muutoinhan maasta laukaistavien ohjusten ulottumassa ei ole mitään varsinaista vikaa. Meille todennäköisimpiä vaihtoehtoja voisivat olla MLRS-yhteensopivat: ATACMS 300 km, PrSM 499(+) km, Joint Fire Support Missile 499 km... Kantama on aika hyvin verrannollinen JASSM:n 370 kilometriin.

Risteilyohjukset eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti ole reaktiivisia aseita, niillä ammutaan suunitellusti. Siksi näen lavettien osalta tilanteen juuri päin vastoin. Hävittäjälavetit pystyvät suorittamaan muita tehtäviä silloin, kun kaukovaikuttamistehtäviä ei ole aktiivisena. Maalavetit ja niiden henkilöstö taas on tyhjänpanttina suurimman osan ajasta. Ja ei se pelkillä reserviläisillä pyöri.

Taistelukentällä kohdataan väkisinkin aikakriittisiä maaleja - tutkia, tilaspäissiltoja, liikkuvia komentopaikkoja... Niihinkin olisi hyvä vaikuttaa ja maailmalla tarpeeseen on herätty mm. SiAW:n muodossa.

Hävittäjä on toki erinomainen lavetti siinä mielessä, että sitä voidaan käyttää muuhunkin ja että voimaa voidaan koota massoitettuihin iskuihin ympäri valtakuntaa. Toisaalta myös raskaat raketinheittimemme kykenevät käyttämään monenlaisia ampumatarvikkeita ja suorittamaan monenlaisia tehtäviä. Ja kun kaksi pakkaa raketteja mahtuu kyytiin, niin toinen voi olla vaikkapa PrSM:ää ja toinen GMLRS:ää. Tokikaan heittimet eivät iske samana päivänä massalla sekä Muurmanskiin että Pietariin, joten se puoli jää edelleen ilmavoimien vastuulle.
 
Back
Top