Reserviläiset hinkuvat kertaamaan

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jostain ihmeen syystä kenttäpullon jakaminen meinaa unohtua kertauksissa, ainakin niissä missä itse olen ollut. Aina ne kuitenkin ollaan lopulta saatu kun on asiaa tarpeeksi tiedusteltu.

Välillä harjoitukset on järjestetty ”nopealla” aikataululla ja linjalla on reserviläisiä jakamassa varusteita. Näitä asioita harjoitellaan, jotta kovassa tilanteessa osataan paremmin.
 
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jostain ihmeen syystä kenttäpullon jakaminen meinaa unohtua kertauksissa, ainakin niissä missä itse olen ollut. Aina ne kuitenkin ollaan lopulta saatu kun on asiaa tarpeeksi tiedusteltu.

Välillä harjoitukset on järjestetty ”nopealla” aikataululla ja linjalla on reserviläisiä jakamassa varusteita. Näitä asioita harjoitellaan, jotta kovassa tilanteessa osataan paremmin.

On vähän eri asia unohtaa joku käkätin linjalla kuin rymytä päivätolkulla juomatta. Joka ukon ja etenkin joka johtajan tehtävä on huolehtia toimintakyvystä. Jos johtaja ei pysty niin sitten kuka tahansa muu ottaa roolia.

Ei vain ole uskottavaa että kertausharjoituksista joutuisi lauma ukkoja/akkoja sairaalahoitoon eikä kukaan nostaisi asiasta meteliä. Tuolla menolla voitaisiin hyvinkin puhua jo munuaisvaurioista yms.

On tietysti mahdollista että hoitavan lääkärin tekemä rikosilmoitus on vielä prosessissa.
 
Tämän vuoden alussa kävin kovassa kertauksessa jakelemassa villasukkia. Ei oikein antanut hyvää kuvaa, että komppapäällikkö unohteli rynkkyään, ja esikuntapäällikkö huusi alaisilleen naama punaisena. Stressiä taisi pukata. Oli kiinnostuneempi rosvopaistista ja saunaoluestaan (tiedän, koska istuin Transporterissa ko. kopan vieressä matkalla auttamaan varastojoukkuetta). Olin suunnilleen ainoa koko porukassa, joka vapaaehtoisesti oli käynyt kursseilla.

Ei herättänyt kauheaa luottamusta. Ei se villasukkien jakaminen, eikä koko yksikkö. Joukkuetta johtava luutnanttimme purnasi ja nurisi jatkuvasti, että saisi olla jo viimeiset kertaukset, ei ginosta.

Tuli ikävällä tavalla inttiajat mieleen kun on jo tottunut vapaaehtoisuuden tuomaan toisenlaiseen ilmeeseen.
Saatana vieköön, tuollainen ryssiminen täytyy saada kitkettyä Suomen armeijasta pois hinnalla millä hyvänsä. Noista asioista pitäisi median , lehdistön kiinnostua, se loisi painetta.
 
Saatana vieköön, tuollainen ryssiminen täytyy saada kitkettyä Suomen armeijasta pois hinnalla millä hyvänsä. Noista asioista pitäisi median , lehdistön kiinnostua, se loisi painetta.
Naurettavinta on se, että PV:n edustajan mukaan koulutustavoitteeseen päästiin, perustettava yksikkö pääsi omiin harjoituksiinsa tavoiteajassa. Joten ko. esikuntaherrat saanevat jatkaa hommassaan, heidän suunnitelmansahan toimi! Ellun kanat ja sitä rataa.
 
Juttelin nyt jouluna kummipojan kanssa, joka kävi kertausharjoituksessa, Sodankylässä. Kertoi, ettei maastoon lähdössä ollut antaa kellekkään juomapulloa/kenttäpulloa...olivat hyökkäilleet pari pitkää päivää metsässä, tulos: porukkaa sairaalassa letkuissa nestehukan vuoksi. Saatana mitä tumpelotoimintaa, ei kyllä anna kaksista kuvaa toiminnasta.
Vuorokaudessa kuluu jo paljon nestettä eikä pelkkä kenttäpullo riitä vaan myös vesihuolto pitää järjestää. Nuo taistelumuonat tarvitsevat myös vettä kaverikseen, ja jos vettä ei saa pitkään aikaan, ei viisi litraakaan ole yhtään liikaa mukana.
 
Vuorokaudessa kuluu jo paljon nestettä eikä pelkkä kenttäpullo riitä vaan myös vesihuolto pitää järjestää. Nuo taistelumuonat tarvitsevat myös vettä kaverikseen, ja jos vettä ei saa pitkään aikaan, ei viisi litraakaan ole yhtään liikaa mukana.
Kannan aina vähintään kolmea kenttäpulloa mukana ryynäämisessä, aina. Olisi kesälläkin ruotsalaisten takaa-ajamana tullut kuolo ihan kirjaimellisesti kun kesähelteellä rämmittiin suossa.
 
Kannan aina vähintään kolmea kenttäpulloa mukana ryynäämisessä, aina. Olisi kesälläkin ruotsalaisten takaa-ajamana tullut kuolo ihan kirjaimellisesti kun kesähelteellä rämmittiin suossa.
Nykyiseen taisteluliiviin menee kolmen litran juomarakko mukavasti, mutta sen lisäksi kokkailuun yms. olisi hyvä olla pari litraa kenttäpulloissa.
 
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jostain ihmeen syystä kenttäpullon jakaminen meinaa unohtua kertauksissa, ainakin niissä missä itse olen ollut. Aina ne kuitenkin ollaan lopulta saatu kun on asiaa tarpeeksi tiedusteltu.

Välillä harjoitukset on järjestetty ”nopealla” aikataululla ja linjalla on reserviläisiä jakamassa varusteita. Näitä asioita harjoitellaan, jotta kovassa tilanteessa osataan paremmin.
Voi hevosen kohtu!
Aikuinen mies kun menee kertaamaan, sillä on tasan oma kello, sukat, kalsarit, juomapullo(ja),puukko,tulivehkeet,kynä,lehtiö! Saatana vieköön.
 
Voi hevosen kohtu!
Aikuinen mies kun menee kertaamaan, sillä on tasan oma kello, sukat, kalsarit, juomapullo(ja),puukko,tulivehkeet,kynä,lehtiö! Saatana vieköön.
Aiemmasta kertomuksesta päätellen, näin on ajateltu harjoituksen johdossa. Sen perusteella on päätetty myös jättää koulutus vähemmälle, keskittyen rosvopaistiin ja saunakaljoihin. Ei ihme, että reserviläisten ajatus oli että saisi olla viimeinen kertausharjoitus.

Onneksi itselläni on ollut hyvähenkistä toimintaa, niin reserviläisten kuin henkilökunnan kanssa. Etenkin viimeaikaiset harjoitukset ovat nostaneet mielenkiintoa myös vapaaehtoisia kursseja kohtaan. Vain yksi harjoitus jätti huonon maun, valitettavasti se oli aikoinaan ensimmäinen jonka jälkeen kiinnostus jäikin vähemmälle.

Joskus parikymmentä vuotta sitten alettiin rakentaa maakuntajoukkoja. Olin nuori ja innokas, joten olin erikseen lähettänyt sotilasläänin esikuntaan sähköpostia halukkuudesta liittyä. Sain käskyn, huomasin olevani yksi harvoista nuorista mutta ei se mitään, olihan siellä yksi tuttu samalta RUKin kurssilta. Ensimmäinen pettymys tuli esittelytilaisuudessa, läänin komentaja tykkäsi ottaa kaikki meidät nuoret puujalkavitsiensä kohteeksi ja öhöttely tarttui vanhempiin esimerkin mukaisesti. No, päästiin kuitenkin suunnittelemaan tehtäviä joita joukolla voisi olla. Oma ryhmätyö annettiin kohteelle vietyä: "Miettikääpä millaisen joukon tarvitsette suojaamaan tämän kohteen." Suunnitelma tehtiin ja esiteltiin. Palautetta ei sitten oikein saatu, lähinnä kuultiin millä kaikilla tavoilla voidaan häiritä kohdetta ja kuulemma yhdellä kevyellä heittimellä saadaan riittävästi vaikutusta. Eikä sen jahtaamiseen ole mitään mahdollisuutta, tähän toki öhöttelyt päälle.

Onneksi viimeinen kymmenen vuotta on reserviläisiin suhtauduttu positiivisesti, siksi myös oma tahto vapaaehtoisia kursseja kohtaan on löytynyt.
 
Aiemmasta kertomuksesta päätellen, näin on ajateltu harjoituksen johdossa. Sen perusteella on päätetty myös jättää koulutus vähemmälle, keskittyen rosvopaistiin ja saunakaljoihin. Ei ihme, että reserviläisten ajatus oli että saisi olla viimeinen kertausharjoitus.

Onneksi itselläni on ollut hyvähenkistä toimintaa, niin reserviläisten kuin henkilökunnan kanssa. Etenkin viimeaikaiset harjoitukset ovat nostaneet mielenkiintoa myös vapaaehtoisia kursseja kohtaan. Vain yksi harjoitus jätti huonon maun, valitettavasti se oli aikoinaan ensimmäinen jonka jälkeen kiinnostus jäikin vähemmälle.

Joskus parikymmentä vuotta sitten alettiin rakentaa maakuntajoukkoja. Olin nuori ja innokas, joten olin erikseen lähettänyt sotilasläänin esikuntaan sähköpostia halukkuudesta liittyä. Sain käskyn, huomasin olevani yksi harvoista nuorista mutta ei se mitään, olihan siellä yksi tuttu samalta RUKin kurssilta. Ensimmäinen pettymys tuli esittelytilaisuudessa, läänin komentaja tykkäsi ottaa kaikki meidät nuoret puujalkavitsiensä kohteeksi ja öhöttely tarttui vanhempiin esimerkin mukaisesti. No, päästiin kuitenkin suunnittelemaan tehtäviä joita joukolla voisi olla. Oma ryhmätyö annettiin kohteelle vietyä: "Miettikääpä millaisen joukon tarvitsette suojaamaan tämän kohteen." Suunnitelma tehtiin ja esiteltiin. Palautetta ei sitten oikein saatu, lähinnä kuultiin millä kaikilla tavoilla voidaan häiritä kohdetta ja kuulemma yhdellä kevyellä heittimellä saadaan riittävästi vaikutusta. Eikä sen jahtaamiseen ole mitään mahdollisuutta, tähän toki öhöttelyt päälle.

Onneksi viimeinen kymmenen vuotta on reserviläisiin suhtauduttu positiivisesti, siksi myös oma tahto vapaaehtoisia kursseja kohtaan on löytynyt.
Taitaa mennä @Rajajääkäri ja oma kertomukseni hieman sekaisin. Mutta niin, sama vaikutus - huonoa PR:ää PV:lle. Itselleni tuo saunakalja-harjoitus oli tähän mennessä ainoa kova kertaus eikä lähellekään siinä tehtävässä mihin intissä sain koulutuksen. Monelle muullekin se oli eka kerta - paitsi purnaavalle luutnantille.

Ruotsalaisten takaa-ajamana taas olin vapaaehtoisessa vastaosastossa. Siellä meininki oli juuri sellaista mihin olen tottunut vapaaehtoisissa harjoituksissa. Eroa tuohon kovaan on kuin yöllä ja päivällä.
 
Naurettavinta on se, että PV:n edustajan mukaan koulutustavoitteeseen päästiin, perustettava yksikkö pääsi omiin harjoituksiinsa tavoiteajassa. Joten ko. esikuntaherrat saanevat jatkaa hommassaan, heidän suunnitelmansahan toimi! Ellun kanat ja sitä rataa.

Eipä ne voi muuta sanoa julkisuuteen.

Sama kuin Hulko eläkkeelle lähtöpuhe. Maavoimat on hyvässä iskussa.

Media ei kuunnellut puheen loppuun, jossa sanottiin puutteet.

Nyt porukka inttää että Maavoimat on hyvässä iskussa. Miksi ostetaan Nato turhakkeita 2,2 miljardilla.
 
Tämän vuoden alussa kävin kovassa kertauksessa jakelemassa villasukkia. Ei oikein antanut hyvää kuvaa, että komppapäällikkö unohteli rynkkyään, ja esikuntapäällikkö huusi alaisilleen naama punaisena. Stressiä taisi pukata. Oli kiinnostuneempi rosvopaistista ja saunaoluestaan (tiedän, koska istuin Transporterissa ko. kopan vieressä matkalla auttamaan varastojoukkuetta). Olin suunnilleen ainoa koko porukassa, joka vapaaehtoisesti oli käynyt kursseilla.

Ei herättänyt kauheaa luottamusta. Ei se villasukkien jakaminen, eikä koko yksikkö. Joukkuetta johtava luutnanttimme purnasi ja nurisi jatkuvasti, että saisi olla jo viimeiset kertaukset, ei ginosta.

Tuli ikävällä tavalla inttiajat mieleen kun on jo tottunut vapaaehtoisuuden tuomaan toisenlaiseen ilmeeseen.

Kaljoihinsa keskittyvä esikuntapäällikkö ei edesauta porukan oppimista tai motivaatiota eikä mitään järkevää tavoitetta. Luulisi, että tuollainen saataisiin jo siivottua pois.

Miten noissa harjoituksissa muutoin toimi miehistö – päällystö -akseli?
 
Kaljoihinsa keskittyvä esikuntapäällikkö ei edesauta porukan oppimista tai motivaatiota eikä mitään järkevää tavoitetta. Luulisi, että tuollainen saataisiin jo siivottua pois.

Miten noissa harjoituksissa muutoin toimi miehistö – päällystö -akseli?
Meitä tyhjiä arpoja ei hirveästi ko. kovassa harjoituksessa ollut, pääosin kulmarautaa ja nappikauluksia. Mutta oli siinä positiivistakin, varastojoukkue painoi duunia ja huolto toimi moitteetta, siviiliosaaminen oli hyötykäytössä. Huomasin, että nappikaulusten välillä oli skismaa (jojot vs esikuntapäälllikkö) ja se aiheutti myöskin seläntakana purnausta. Paikalla ollut PV:n kantahenkilökunta oli hyvin ammattimaista ja suhtautui meihin ihmismäisesti. Kävin useita kiintoisia keskusteluja Ukrainan tilanteesta - koko rähinä oli vasta alkanut.
 
Meitä tyhjiä arpoja ei hirveästi ko. kovassa harjoituksessa ollut, pääosin kulmarautaa ja nappikauluksia. Mutta oli siinä positiivistakin, varastojoukkue painoi duunia ja huolto toimi moitteetta, siviiliosaaminen oli hyötykäytössä. Huomasin, että nappikaulusten välillä oli skismaa (jojot vs esikuntapäälllikkö) ja se aiheutti myöskin seläntakana purnausta. Paikalla ollut PV:n kantahenkilökunta oli hyvin ammattimaista ja suhtautui meihin ihmismäisesti. Kävin useita kiintoisia keskusteluja Ukrainan tilanteesta - koko rähinä oli vasta alkanut.
Vapaaehtoisessa vastaosastossa taas meno oli suhteellisen epäformaalia. Johtamistehtäviä kierrätettiin, au:t johtivat välillä joukkueita ja pääsinpä itsekin johtamaan ryhmää. Taistelusuunnitelmien laadinnassa meitä ärjiitä kuultiin ja asioita pohdittiin. Oikein positiivinen keikka.
 
Voi hevosen kohtu!
Aikuinen mies kun menee kertaamaan, sillä on tasan oma kello, sukat, kalsarit, juomapullo(ja),puukko,tulivehkeet,kynä,lehtiö! Saatana vieköön.
Ymmärrän, että sellainen joka on käynyt useasti kertaamassa, on jo oppinut mitä kannattaa ottaa kotoa mukaan omaa oloa ja toimintaa parantamaan, mutta siellä käy myös hyvin paljon porukkaa kertaamassa ensimmäistä kertaa. Kun käskyssä pyydetään ottamaan omat hygieniavälineet mukaan (poislukien sitoutuneet joilla on kamat kuitilla), voi minusta reserviläinen olettaa PV:n jakavan kaiken muun tarpeellisen, mukaanlukien kenttäpullon. Ei luulisi olevan kummoinen homma kirjoittaa käskyn varustusosioon paria sanaa lisää, jos on varusteita joita toivotaan reserviläisen tuovan mukanaan. Saatana vieköön aikuisia ne PV:n henkilökuntakin on!
 
Ei ole kokemusta kertausharjoituksista, mutta juuri ennen joulua nuorempi kollega esitteli käskyn liitteenä ollutta ohjetta varustuksesta.

Käsky oli, että henkilötodistuksen, pankkikortin, silmälasien ja mahdollisten lääkkeiden lisäksi ei yhtään mitään mukaan. Me setämiehet pohdimme, että ehkä kuitenkin kannattaisi ottaa parit omat kalsarit taskuun...
 
Ymmärrän, että sellainen joka on käynyt useasti kertaamassa, on jo oppinut mitä kannattaa ottaa kotoa mukaan omaa oloa ja toimintaa parantamaan, mutta siellä käy myös hyvin paljon porukkaa kertaamassa ensimmäistä kertaa. Kun käskyssä pyydetään ottamaan omat hygieniavälineet mukaan (poislukien sitoutuneet joilla on kamat kuitilla), voi minusta reserviläinen olettaa PV:n jakavan kaiken muun tarpeellisen, mukaanlukien kenttäpullon. Ei luulisi olevan kummoinen homma kirjoittaa käskyn varustusosioon paria sanaa lisää, jos on varusteita joita toivotaan reserviläisen tuovan mukanaan. Saatana vieköön aikuisia ne PV:n henkilökuntakin on!
Olen eri mieltä tässä; miten vitussa se meidän isä osasi takuuvarmasti ottaa kertaamaan enemmän omaa varustetta,tulitikut/puukko?
Mikä vittu meitä nykyään vaivaa, uusavuttomuus.
Ihan liikaa nykyään kuulee harjoituksissa: pnks tikui,lainaatko lettermänniä,jne. Oikeesti,miehet nyt vittu! Vähän skarppia!
Nyt ei ole se mamma huolehtimassa lu lähetään kahdeksi yöksi sokos hotelliin…
 
Ei ole kokemusta kertausharjoituksista, mutta juuri ennen joulua nuorempi kollega esitteli käskyn liitteenä ollutta ohjetta varustuksesta.

Käsky oli, että henkilötodistuksen, pankkikortin, silmälasien ja mahdollisten lääkkeiden lisäksi ei yhtään mitään mukaan. Me setämiehet pohdimme, että ehkä kuitenkin kannattaisi ottaa parit omat kalsarit taskuun...
On niitä joskus toisinkinpäin; ”ota mukaasi liikuntavarusteet” on jääny infoon jostain copy-paste ilmosta. Siinä ukot teltassa ihmettelee mihin saatanaan näitä puman lenkkareita nyt tarttee.
Täytyy kyllä sanoa,että majuri tuli kyseisen harjoituksen lopussa auditorioon henk koht sanomaan että kyseessä hänen vika,turpaan saa vetää loppukahvien jälkeen :)
 
Back
Top