Sekalaista mussuttelua

erja-lyytinen-mikkeli-joni-hirvonen-7.jpg
 
Syntiset suomalaiset matalissa majoissaan... sano ruattalaine!

Täytyy siihen itseni sanoa että tämä Aarrelehti on jonkin tasoinenkin lukuaitta! Hyvin kirjoitettuja ja kiinnostavia juttuja suomalaisten historiasta.


 
Syntiset suomalaiset matalissa majoissaan... sano ruattalaine!

Ylimääräiset huoneet, väliseinät, lasi-ikkunat, tuuletus, alusvaatteet ja omat sängyt ovat vasta viimeisimpien aikojen kulttuuri-ilmiö. Siinäkin on nurja puolensa.
Totisesti, alkkarit ja niiden vaihto on nurjaa puuhaa. Tuohon listaan laittaisin vielä lattiat, niitäkään tuskin useimmiten noissa savutuvissa oli ja mikäs sen parempaa kun voi suoraan kusaista, paskoa tai ylenantaa nurkkaan ja kierräyttää maata päälle.

Taitaa aika pitkälti jokainen suomalaisen kaunokirjallisuuden kultakauden kirjoittajista jeesustella noita rakennuksia (paitsi ehkei Ivalo historiallisissa romaaneissaan) tai ainakin Kianto, Alkio ja Linnankoski.

Lienee tuolla savutuksella myös jonkinlainen sontiaisia siistivä vaikutus sisätiloihin. Savunhaju peittää myös ne iljettävämmät hajut tuvasta. Huoletta saattoi myös nysää imeä sisätiloissa, tuskin se ilmanlaatu siitä paljoa huononi.

Mutta onkohan tuon energiatehokkuus totta kuitenkaan? Verrattuna siis piippu-uuni -yhdistelmään samanlaisessa rakennuksessa?
 
Viimeksi muokattu:
Totisesti, alkkarit ja niiden vaihto on nurjaa puuhaa. Tuohon listaan laittaisin vielä lattiat, niitäkään tuskin useimmiten noissa savutuvissa oli ja mikäs sen parempaa kun voi suoraan kusaista, paskoa tai ylenantaa nurkkaan ja kierräyttää maata päälle.
Puinen lattia lienee ollut käytössä ainakin jo uudemmalla ajalla, ja tarpeet käytiin tekemässä pihan perällä tunkiolla. Sinne kertynyt kakka oli arvokas lannoite, josta kerrotaan, että tarkimmat isännät kantoivat jopa muualta löytämänsä pökäleet visusti tunkioonsa. Rahvas oli muuten ilmeisesti puhtaampaa kuin vaikka ulkomainen herrasväki, koska kansa kuitenkin saunoi viikoittain.
 
Mutta onkohan tuon energiatehokkuus totta kuitenkaan? Verrattuna siis piippu-uuni -yhdistelmään samanlaisessa rakennuksessa?

Saattaa olla perää. Takka tai uunihan hukkaa osan lämmöstä kirjaimellisesti savuna ilmaan piipun kautta.

Itse olen miettinyt että mahtoiko ihmisten häkämyrkytyksen sietokynnys kasvaa.

Savupirtti saattoi olla energiatehokas ja varmaan auttoi syöpäläisiä vastaan, mutta kyllähän toi on ollut kamala asumismuoto.
 
Saattaa olla perää. Takka tai uunihan hukkaa osan lämmöstä kirjaimellisesti savuna ilmaan piipun kautta.

Itse olen miettinyt että mahtoiko ihmisten häkämyrkytyksen sietokynnys kasvaa.

Savupirtti saattoi olla energiatehokas ja varmaan auttoi syöpäläisiä vastaan, mutta kyllähän toi on ollut kamala asumismuoto.
Kyllä ennen vaan oli asiat niin paljon paremmin;) energiatehokkuus oli etusijalla ettei jäätiköt sula.

Voihan se hyvinkin olla että häkämyrkytyksen sietokynnys oli parempi. Jos miettii tupakoitsijoita niin ei varmasti joka pölli ala heittää päästä, kun taasen neitsytkeuhko kun vetäsee kunnon henkoset niin maailma on karuselli vähän aikaa. Johtuu siitä että saa häkämyrkytyksen johon jatkuvasti polttava on jo siedättynyt.

Savupirttiaikoina keuhkot oli kovilla se on varmaa, toisaalta mikähän mahtoi olla ihmisten ja varsinkin miesten elinajanodote? 40v?
 
Tämä vielä korostuu, jos piipussa ei ole savupeltejä. Pellittömiä hormeja näkee joskus ulkomailla, ja joissain kämppien vanhoissa avotakoissa.

Perheen mökillä on on tuollainen takka. Olen kutsunut sitä termillä "viihdetakka". Se on nätti ja helppo käyttää, mutta lämpöarvo on olematon.

Piipusta vetää niin lujaa että tuli syttyy tosi helposti ja klapit palaa kauniisti iloisella roihulla. Tarjoaa lämpöä tasan sen hetken kun puut palavat. Takka jäähtyy silmänräpäyksessä kun viimeinen klapi on palanut.
 
Pimeys kuului myös olennaisena osana savupirtin olemukseen, mikä rajoitti paljon kaikenlaista sisällä työskentelyä. Normaali valaistus oli vain pihdissä palava päre, mikä ei mitään hienomekaanikon hommia mahdollistanut. Kynttilät olivat kalliita, eikä niitä rahvas polttanut kuin ehkä jouluna. Lasi-ikkunoiden yleistyminen tietysti korjasi tilannetta, mutta vain jos ulkoa riitti valoa. Tätä heikon valaistuksen aiheuttamaa haittaa kaikenlaiselle työlle valitettiin vielä 1900- luvun alun julkaisuissakin.
 
Pimeys kuului myös olennaisena osana savupirtin olemukseen, mikä rajoitti paljon kaikenlaista sisällä työskentelyä. Normaali valaistus oli vain pihdissä palava päre, mikä ei mitään hienomekaanikon hommia mahdollistanut. Kynttilät olivat kalliita, eikä niitä rahvas polttanut kuin ehkä jouluna. Lasi-ikkunoiden yleistyminen tietysti korjasi tilannetta, mutta vain jos ulkoa riitti valoa. Tätä heikon valaistuksen aiheuttamaa haittaa kaikenlaiselle työlle valitettiin vielä 1900- luvun alun julkaisuissakin.


266223050_10223740299807541_9003702982920309873_n.jpg
 
Savupirtti oli varmasti aikanaan energiatehokas paketti. Eikä siinä ole varaa paljon itkeä nokea ym. kun ulkona on nelkytä astetta vilua. Mikä oli vaihtoehto? Kun piti rakentaa ilman rahaa ja ammattitaitoa? Mistä tiilet hormiin, uuniin ja mistä laastit, raudat ja pellit. Kun taskussa on penni tai äyri, kopeekka tai lati, niin ei siinä isoja peliliikkeitä harrasteta.

Keuhkosairauksia oli kosolti samoin silmäpaskoa ja jotain muuta silmäsairautta. Joku ammoinen kirjoittaja ahersi paperille, miten tihrusilmäisiä savolaiset ovat.....mikä mahtoi olla ihmisten ihonväri tuolloin kevään tullen....ehkä jopa raukean ruskea. Eli kulttuurista omintaa harrastettiin jo silloin:cool:
 
Ja jotta tuo asumisen lämpötalous oikein saatiin maksimoitua, niin pirttiin oijustettiin myös eläimet pakkaskausiksi. Pari lehmää ja liuta lampaita on varmasti kohentanut lämpötaloutta. Kodikkaasti kotkottava kanaparvi kurkihirrellä on ollut toimiva konsepti. Jos siihen on vielä ollut hevonen karauttaa pirttiin helmikuun heleillä keleillä, niin aina paree. Mitäs siitä tulee. Pari lehmää, lampaita korvallinen, hevonen....liukkaasti reilut kolme kw silkkaa lämpöä tupaan.

On ollut kätevää kerätä kananmunat talteen, lypsää lehmät jne. suoraan aamiaiselle, lähiruokaa sitten ihan viimosen päälle. Tuoksuun tottuu ja hajut on pikku juttu. Kunhan on lämmintä ja ravintoa.

Perhana, kun en muista kuka kirjoittaja on näitä kirjannut ylös, tästä kotiseudulta oli ensimmäiset kirjaukset noin v. 1680. Olikohan tuolloin uusi papinköriläs, joka marmatti asumisjärjestelystä ja taisi valittaa mm. Käkisalmeen asti aiheesta.

Mutta miettikäähän energiatehokkuutta. Jos nykyisin saataisiin samankaltaisia järjestelyjä, niin pörssisähkön hinta ei ampuisi ryöstöasteelle koskaan. :cool:
 
Ja jotta tuo asumisen lämpötalous oikein saatiin maksimoitua, niin pirttiin oijustettiin myös eläimet pakkaskausiksi. Pari lehmää ja liuta lampaita on varmasti kohentanut lämpötaloutta. Kodikkaasti kotkottava kanaparvi kurkihirrellä on ollut toimiva konsepti. Jos siihen on vielä ollut hevonen karauttaa pirttiin helmikuun heleillä keleillä, niin aina paree. Mitäs siitä tulee. Pari lehmää, lampaita korvallinen, hevonen....liukkaasti reilut kolme kw silkkaa lämpöä tupaan.

On ollut kätevää kerätä kananmunat talteen, lypsää lehmät jne. suoraan aamiaiselle, lähiruokaa sitten ihan viimosen päälle. Tuoksuun tottuu ja hajut on pikku juttu. Kunhan on lämmintä ja ravintoa.

Perhana, kun en muista kuka kirjoittaja on näitä kirjannut ylös, tästä kotiseudulta oli ensimmäiset kirjaukset noin v. 1680. Olikohan tuolloin uusi papinköriläs, joka marmatti asumisjärjestelystä ja taisi valittaa mm. Käkisalmeen asti aiheesta.

Mutta miettikäähän energiatehokkuutta. Jos nykyisin saataisiin samankaltaisia järjestelyjä, niin pörssisähkön hinta ei ampuisi ryöstöasteelle koskaan. :cool:
No mutta siinä ois vihreille sitä oikeaa tavoitetta. Kukahan vaan osaisi esittää tämän idean heille?

Voisivat vaikka Iiris, Maria ja Emma näyttää esimerkkiä.;)
 
Back
Top