Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

SOTATEOLLISUUS JA SODAT

Viestiketju osiossa 'Turvallisuuspolitiikka' , aloittaja baikal, 23.11.2013.

  1. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,005
    Tykkäykset:
    14,706
    Pisteet:
    1,286
    Aina julkisuudessa käsitellään amerikkalaista sotateollisuutta ja sen mahdollista osuutta konflikteihin, jopa pidetään mahdollisena, että tuo elinkeinonala luo tarvittaessa kysyntää vaikutusvaltaansa käyttäen. Aika helposti tuo väite myös hyväksytään ja kenties se välillä myös osuu oikeaan.

    Onko Venäjän aseteollisuudella maansa päätöksentekoon yhtä paljon vaikutusta? Mielestäni, jos hyväksymme väittämän amerikkalaisesta todellisuudesta, meidän on pakko hyväksyä sama myös venäläisestä vastaavasta. Mikä muka olisi "toisenlaista" Venäjällä, jopa päinvastoin, pidäkkeet saattavat olla pienempiä kuin Usassa.

    Olisi kiintoisaa tietää, missä kohtaa Venäjä alkaa saavuttaa NL:n varustelun kulta-ajat? Missä määrin valta siirtyy sotateolliselle kompleksille ja sotilaille siellä? Jos kerran Usassa näin on käynyt, miksi ei Venäjällä? Vaikuttaisiko tuollainen voimakeskittymä, kun se ryyditetään muilla voimaministeriöillä ja - virastoilla jotenkin Venäjän ulkopolitiikkaan ja esim. Suomen asemaan?
     
  2. Mainos Google AdSense



  3. Tvälups

    Tvälups Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    03.05.2010
    Viestejä:
    5,879
    Tykkäykset:
    590
    Pisteet:
    1,286
    Neuvostoliitto oli koko Kylmän sodan ajan jättiaskeleita USA:n varustelutasosta jäljessä, vaikka innokkaasti amerikan presidentit toisin vakuuttelivat.

    Kotiteollisuus ja kodat, eikuh..!

    Ällös muuten unohda seuraavia aseteollisen viennin pikkumaita: Ranska, Iso-Britannia ja Israel - ottaako ja polttaako ko. maiden asevoimat ruutia maailmalla?
     
  4. veffeade

    veffeade Eversti Lahjoittaja ELSO 2.0

    Liittynyt:
    01.06.2011
    Viestejä:
    1,920
    Tykkäykset:
    166
    Pisteet:
    316
    Eikös se ollut niin, jotta laadullisesti oltiin jäljessä; ei sinällään varustelutasossa, ukkoa ja himmeleitä löytyi, määrällisesti jopa USA:aa ja Natoa enemmäm ?. Toki viime ajat sitten meni reisille rahanpuutteen takia; sittenhän tuo kupsahtikin...
     
  5. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,005
    Tykkäykset:
    14,706
    Pisteet:
    1,286
    Yhdysvallat ei tainnut enää -41 jälkeen palautua sotataloudesta? Luotiin itseään ruokkiva ala, jonka vaikutusvalta on niin suuri, että asiantilaa ei voida demokratiassa muuttaa. NL luopui sotataloudesta pakon edessä -80-luvun loppuun mennessä, syy: rahat loppu, finito, nolla. Ja heti, kun talous, lähinnä energianvienti saatiin käyntiin, alettiin hiljalleen polkea sotatalouteen rahaa koko ajan lisää. Missään tapauksessa Venäjä ei kykene rahankäytössään haastamaan Usaa ja ei ole sitä voinut tehdä ennenkään, ei NL:n aikaan eikä nyt.

    Peluri-Kiina pelaa toisenlaista peliä, näköjään. Se kasvattaa tietyllä tapaa maltilla asevoimaansa, se satsaa poliittiseen, taloudelliseen, teolliseen ja kaupalliseen vaikutusvaltaan, onko sotatalouden aika vielä edessäpäin?

    Yllä mainitut fra gbr isr ovat taatusti toimijoita. Saksa ja Ruotsi ovat taas välikäsien kautta pelaajia.

    Missä määrin sotataloudet heiluttavat koiraa häntänä?
     
  6. OldSkool

    OldSkool Kapteeni Lahjoittaja

    Liittynyt:
    14.04.2010
    Viestejä:
    741
    Tykkäykset:
    172
    Pisteet:
    76
    Eikä unohdeta sisäpolitiikkaa USAssa. Jonkun kongressimiehen sanoin "täydellinen sotatarvike on sellainen jonka valmistusketju sisältää kaikki USAn osavaltiot". Meinaan että työpaikkoja = ääniä = päätösten suunta. En siis arvostele, totean vaan luonnonlain. Kyllä Linköpingissäkin varmaan kannatetaan sota... eikun ilmailuteollisuutta.
     
  7. OldSkool

    OldSkool Kapteeni Lahjoittaja

    Liittynyt:
    14.04.2010
    Viestejä:
    741
    Tykkäykset:
    172
    Pisteet:
    76
    Missä määrin? Jos valtio valmistaa puolustustarvikkeen arvonmuodostuksen valtaosan itse (US ainakin) niin tottakai häntä on vahvempi kuin sellaisessa maassa joka enemmänkin integroi palikoita ja lisäarvo on pieni. Mutta samalla tavalla, heiluttaako autoteollisuuden tarpeet Saksan politiikkaa? Viini Ranskan? Nokia Suomen ... ai niin, Lex Nokiaahan ei koskaan käytetty vai...

    Hyvä kysymys baikalilta, mutta en osaa sanoa, pitäisi katsoa teollisuudenhaarojen suhteelliset liikevaihdot, arvonmuodostus ja työllistäminen per maan yleiset tilastot. Ehkä joku rauhantutkimuslaitos tekeekin tuollaista taustatyötä?
    Kiina mielestäni pelaa strategisesti oikein ja hosumatta, jos maa pysyy kasassa niin rooli kasvaa kuin lumipallo. Joku sanoi että kvartaali tarkoittaa kiinassa 25 vuotta. Niiden pitää saada export-sotatarvikkeet markkinoille eräänlaisen etelä-afrikka -brändin tavoin: vähän kummallisia ja pikkuisen lievästi pohdituttavia, mutta moderneja ja hoitaa hommansa. Mutta monipuolinen vienti pitää saada alkamaan kohta. Tietoturvaepäilyt on myrkkyä, erityisesti kiinan ja venäjän viennille. Miettikääs sitä.
     
  8. Huhta

    Huhta Kenraali ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    2,129
    Tykkäykset:
    1,951
    Pisteet:
    636
    Uskon tässä asiassa pätevän kaksi eri lainalaisuutta hallintojärjestelmästä riippuen:

    1) Diktatuurinomaisesti hallituissa totalitaristismiin kallistuvissa valtioissa asevoimat suojelevat valtionjohtoa sekä ulkoisilta että sisäisiltä uhilta. Tämä johtaa siihen, että asevoimissa hallitsevat sellaiset henkilöt, jotka ovat uskollisia valtionjohdolle, joka myös sitten pitää huolen omistaan. Venäjä ja edellisen hallinnon aikainen Ukraina ovat malliesimerkkejä tässä suhteessa. Tällaisissa valtioissa poliitikot voivat varastaa rahaa kansalta hyvin erilaisin keinoin, eli asekauppaan liittyvät lahjukset eivät ole poliitikon ainoa keino lihottaa tilipussia. Poliitikkojen ei myöskään tarvitse ajatella äänestäjiä, eli työllisyyspolitiikasta ei tarvitse huolehtia.

    2) Liberaaleissa demokratioissa, kuten Suomi, asevoimien tehtävä on suojella valtiota ja sitä kautta kansaa. Tällaisissa valtioissa asevoimissa hallitsevat henkilöt, jotka ovat osoittautuneet ammattitaitoisiksi ja olleet kunnianhimoisia. He ovat edenneet omilla kyvyillään, eivät perhetaustansa ansiosta. (Toki nepotismia esiintyy tällaisessakin järjestelmässä, mutta huomattavasti vähemmän kuin edellisessä.) Asevoimia hallitsevilla henkilöillä on tällöin todennäköisesti persoonallisuuspiirteitä, joihin kuuluu oman edun ajaminen: he haluavat johtaa, he haluavat olla arvostettuja ja he haluavat saavuttaa korkean aseman. Tällaiseen väliin aseteollisuuden edustajan on hyvä lyödä kiilaa tarjoamalla työpaikkaa Patrian palveluksessa eläkepäiville, kunhan upseeri edistää heidän AMV:n/AMOS:n/NEMO:n menestymistä PV:n testeissä ja hankinnoissa. Myös poliitikoilla on näissä valtioissa erilainen tilanne kuin diktatuureissa: äänestäjät ja heidän mielipiteensä ovat hyvin tärkeitä poliitikon uran kannalta. Poliitikolle on merkitystä sillä, että hänen äänestäjillään on töitä (kts. maastokuorma-autohankinnat). Suomalainen poliitikko ei voi tyhjentää Suomen Pankin reservivarantoja, vaikka ukrainalainen virkaveli niin voikin tehdä. Ainoa - tai helpoin - keino saada lihotusta tilipussiinsa on ottaa muutaman miljoonan lahjus 10 miljardin euron hävittäjähankinnan yhteydessä.


    Näin ollen, niin paradoksaaliselta kuin asia ensi alkuun vaikuttaa, arvelisin sotateollisuuden olevan Venäjän tapauksessa jopa pienempi tekijä sotien taustalla kuin nyt vaikkapa Yhdysvaltain tapauksessa. Siten venäläinen aseteollisuus ei juurikaan vaikuta Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan, mitä viestiketjun aloittaja ilmeisesti pohti.
     

Jaa tämä sivu