SOTE-Soppa; hyödyt, haitat ja murinat

Professorit löysivät julkisen terveydenhuollon todellisen ongelman, se on ->työnantajan maksama yksityinen työterveydenhuolto. :rolleyes:

Ilmeisesti pitäisi kieltää lailla ja pakottaa ihmiset julkiselle puolelle töihin.

Professorit tarttuisivat rohkeasti ”pyhiin lehmiin” – näin asiantuntijat pelastaisivat julkiset terveyspalvelut​


Keskimäki kertoo esimerkin omasta elämästään. Hän yritti saada vastaanottoaikaa lääkärille julkiselle puolelle. Aikaa olisi pitänyt odottaa Keskimäen mukaan kuusi viikkoa. Yksityiselle lääkärille hän olisi saanut lääkäriajan samalle päivälle.

– Se, että esimerkiksi työterveydessä kiireettömään hoitoon pääsee muutaman tunnin varoitusajalla, on todennäköisesti tarpeetonta. On mahdollista, että se lisää myös palveluiden hukkakäyttöä.

Myös Kristiina Patja katsoo, että hoitoonpääsyn eriarvoistuminen työterveydenhuollon sairaanhoitoon oikeutettujen ja julkisten palveluiden varassa olevien välillä on asia, joka päättäjien pitäisi ratkoa.

– Kansalaisten kokemus epäoikeudenmukaisuudesta on aito. Tämä on se iso poliittinen kysymys, joka pitäisi ratkaista. Se ei tarkoita sitä, että työterveyshuolto olisi jotenkin huono asia. Meidän pitää kuitenkin tunnistaa, millaista epäluottamusta ja terveyshaittaa meidän tämänhetkiset ratkaisut tuottavat.

Tutkimusten mukaan terveyspalvelut jakautuvat Suomessa epätasa-arvoisesti niin tulo- kuin koulutustasonkin perusteella. Keskimäki uskoo, että osaa väestöstä jopa ylihoidetaan.

– Käytämme aivan liikaa voimavaroja keskimääräistä terveempien ja keskimääräistä hyväosaisempien ihmisten hoitamiseen, hän sanoo.

Keskimäki ei usko, että mikään poliittinen puolue olisi valmis ravistelemaan nykyjärjestelmää. Hän nimittää työterveyshuoltoa ”pyhäksi lehmäksi”, johon ei rohjeta kajota.

 
Professorit löysivät julkisen terveydenhuollon todellisen ongelman, se on ->työnantajan maksama yksityinen työterveydenhuolto. :rolleyes:

Ilmeisesti pitäisi kieltää lailla ja pakottaa ihmiset julkiselle puolelle töihin.

Professorit tarttuisivat rohkeasti ”pyhiin lehmiin” – näin asiantuntijat pelastaisivat julkiset terveyspalvelut​


Keskimäki kertoo esimerkin omasta elämästään. Hän yritti saada vastaanottoaikaa lääkärille julkiselle puolelle. Aikaa olisi pitänyt odottaa Keskimäen mukaan kuusi viikkoa. Yksityiselle lääkärille hän olisi saanut lääkäriajan samalle päivälle.

– Se, että esimerkiksi työterveydessä kiireettömään hoitoon pääsee muutaman tunnin varoitusajalla, on todennäköisesti tarpeetonta. On mahdollista, että se lisää myös palveluiden hukkakäyttöä.

Myös Kristiina Patja katsoo, että hoitoonpääsyn eriarvoistuminen työterveydenhuollon sairaanhoitoon oikeutettujen ja julkisten palveluiden varassa olevien välillä on asia, joka päättäjien pitäisi ratkoa.

– Kansalaisten kokemus epäoikeudenmukaisuudesta on aito. Tämä on se iso poliittinen kysymys, joka pitäisi ratkaista. Se ei tarkoita sitä, että työterveyshuolto olisi jotenkin huono asia. Meidän pitää kuitenkin tunnistaa, millaista epäluottamusta ja terveyshaittaa meidän tämänhetkiset ratkaisut tuottavat.

Tutkimusten mukaan terveyspalvelut jakautuvat Suomessa epätasa-arvoisesti niin tulo- kuin koulutustasonkin perusteella. Keskimäki uskoo, että osaa väestöstä jopa ylihoidetaan.

– Käytämme aivan liikaa voimavaroja keskimääräistä terveempien ja keskimääräistä hyväosaisempien ihmisten hoitamiseen, hän sanoo.

Keskimäki ei usko, että mikään poliittinen puolue olisi valmis ravistelemaan nykyjärjestelmää. Hän nimittää työterveyshuoltoa ”pyhäksi lehmäksi”, johon ei rohjeta kajota.

Proffien ajatuksenjuoksu katkee ideologisesti näppärällä hetkellä.
Jätetään kysymättä miksi tilanne on näin. Todennäköisesti tämä on tarkoituksellista, koska vastaukset ovat kaikkien tiedossa.
Niitä ovat:
-Parempi työn organisointi
-Motivoitunut henkilöstö
-Resurssien järkevämpi käyttö

Kaikki asioita joita julkinen terveydenhuolto on jättänyt valitsematta.

Toinen asia on miten nykyisenkaltaisen työterveyshuollon alasajo auttaisi? Ideahan on saada tähän osoitetut varat ja henkilöstö sille julkiselle puolelle. Ei siis tehostettaisi, tai parannettaisi toimintaa, vaan syötettäisiin monsterille lisää rahaa.
 
Niitä ovat:
-Parempi työn organisointi
-Motivoitunut henkilöstö
-Resurssien järkevämpi käyttö

Ei ole kuulemma mitään näyttöä, että yksityinen toimisi paremmin. Anekdootti:

Kävin pari kuukautta sitten julkisella puolella hakemassa itselleni lähetteen uniapneatutkimuksiin. Se meni oikeastaan aika näppärästi, terveyskeskus oli hyvin organisoitu.

En kuullut mitään ja kun kuukauden jälkeen otin yhteyttä terveyskeskukseen, eivät osanneet sanoa juuta eikä jaata (vastaamiseen meni ensin kolme viikkoa), eivät pääse sairaalan järjestelmiin. Otin yhteyttä sairaalaan ainoan sp. kanavan kautta; eivät pääse ajanhallintaan, koska eri osasto, mutta lähete on. Pitäisi soitella jonnekin jos haluan lisätietoja, mutta kiire ja jonot ovat pitkät.

Mielestäni helvetin tehotonta toimintaa jos vielä 2023 pitää hommat hoitaa puhelimella. Enkä edelleenkään tiedä, milloin tutkimukset saattaisivat olla, edes kvartaalin tasolla.

Halusin vain kerrankin kokeilla kuinka hyvin tuo toimii, kun kuitenkin neljännes palkasta menee mm. näihin huippupalveluihin.
 
Neurologian professori Juha Rinne kertoo että nyt sitten olisi ihmelääkkeitä Alzheimeriin.
Neurologian professorit Juha ja Jaakko Rinne muuten ovat kuuluisan neurologian professori Urpo Rinteen poikia.
Parkinson tutkjia Urpo Rinne tuomittiin vuonna 2001 10 miljoonan euron tutkimusrahojen kavalluksesta neljäksi vuodeksi vankeuteen. Myös pojat Juha ja Jaakko saivat sakkorangaistukset perintö- ja lahjaveron ilmoittamatta jättämisestä. Rinteet ovat toimineen Tyksissä.
Tieteelline ura jatkui veljeksiltä kuitenkin kuin tyhjää vain.

Uutisessa ei vaan kerrota että lääkkeet ovat aika kalliita ja on kyseenalaista kannattakoo niitä antaa juurikin siitä potilaille.
Lääkkeen nimen perässä oleva MAB tulee sanoista Monoklonaalinen AntiBody ja ne ovat kalliita biologisesti lääkkeitä.
Näissäkin tapauksissa ne ovat patenttien takana (20 vuotta) jolloin lääkäfirma voi ottaa niistä mitä paarhaaksi näkee.

Kuvitellaan että meillä olisi 100 000 tarvitsijaa lääkkeelle, niin se maksaisi 2 miljardia vuodessa kun vuosikustannus lääkkeelle olisi 20 000 euroa.
Se vaikutus tällä hyvällä lääkkeellä olisi että ihmiset eläisivät vieläkin pidemmälle eli aiheuttasivat silläkin tavalla lisäkiskustannuksia.

SOTE on kyllä aivan pohjaton Kankkula kaivo!
 
Viimeksi muokattu:
Neurologian professori Juha Rinne kertoo että nyt sitten olisi ihmelääkkeitä Alzheimeriin.
Neurologian professorit Juha ja Jaakko Rinne muuten ovat kuuluisan neurologian professori Urpo Rinteen poikia.
Parkinson tutkjia Urpo Rinne tuomittiin vuonna 2001 10 miljoonan euron tutkimusrahojen kavalluksesta neljäksi vuodeksi vankeuteen. Myös pojat Juha ja Jaakko saivat sakkorangaistukset perintö- ja lahjaveron ilmoittamatta jättämisestä. Rinteet ovat toimineen Tyksissä.
Tieteelline ura jatkui veljeksiltä kuitenkin kuin tyhjää vain.

Uutisessa ei vaan kerrota että lääkkeet ovat aika kalliita ja on kyseenalaista kannattakoo niitä antaa juurikin siitä potilaille.
Lääkkeen nimen perässä oleva MAB tulee sanoista Monoklonaalinen AntiBody ja ne ovat kalliita biologisesti lääkkeitä.
Näissäkin tapauksissa ne ovat patenttien takana (20 vuotta) jolloin lääkäfirma voi ottaa niistä mitä paarhaaksi näkee.

Kuvitellaan että meillä olisi 100 000 tarvitsijaa lääkkeelle, niin se maksaisi 2 miljardia vuodessa kun vuosikustannus lääkkeelle olisi 20 000 euroa.
Se vaikutus tällä hyvällä lääkkeellä olisi että ihmiset eläisivät vieläkin pidemmälle eli aiheuttasivat silläkin tavalla lisäkiskustannuksia.

SOTE on kyllä aivan pohjaton Kankkula kaivo!
Tuota pohjaton kankkulan kaivo- termiä en ehkä kuitenkaan siitä käyttäisi: se on toisille myös ehtymätön runsauden sarvi. Jopa myöhempien aikojen Sampo. Riippuu vain katsantokannasta..
 
Professori Timo Vesikari oli harhauttanut Tampereen Yliopistoa 3,5 miljoonan euron arvosta.
Hepatiittitutkimuksen rahoitus olikin mennyt Vesikarin omalle tilille eikä Yliopistolle.
Vesikari tuomittiin törkeästä petoksesta kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen ja maksamaan 3,5 milj korvaukset Tampereen Yliopistolle
 
Oletan, että kyseessä on vain ns. ilta- ja viikonloppupäivystys, jossa annetaan vain kiireellisiin tapauksiin kiireellinen ensiapu. Eli klo 8-15 päivystys toimii terveysasemilla/hammashoitoloissa näissä pienemmissäkin kunnissa, joissa nyt vielä em. vielä sijaitsee. Ei sillä, jos se hammassärky tai tapaturma yllättää siellä Kuhmossa klo 15:01 tai vastaavasti klo 17:01, tekee tiukkaa enää ehtiä vastaanotolle ja takaisin kotona oletkon jo seuraavan päivän puolella.
 
Onko tuosta sotesta ollut vielä muuta taloudellista muutosta, kuin että kunnat myy itselleen tarpeettomaksi käyneitä sote kiinteistöjä kilpaa sijoitusyhtiöille lypsylehmiksi? Joku vois penkoa minkälaisia poliitikkoja näiden yhtiöiden taustalla häärii... On taas hölömölän hommat menossa.
 
Onko tuosta sotesta ollut vielä muuta taloudellista muutosta, kuin että kunnat myy itselleen tarpeettomaksi käyneitä sote kiinteistöjä kilpaa sijoitusyhtiöille lypsylehmiksi? Joku vois penkoa minkälaisia poliitikkoja näiden yhtiöiden taustalla häärii... On taas hölömölän hommat menossa.
Osittainhan tässä on taustalla päästä rakennuttamisen aiheuttamasta velasta eroon ja toisaalta epäluottamuksesta Hyvinvointialueita kohtaan.
 
Ruotsinkielisillä alueilla on ihmiset ovat terveimpiä. Syksyllä julkaistaan kuntakohtaiset tiedot.
 
Lastensuojelu on aikamoinen musta aukko johon uppoaa rahaa. Kaikkein kalleinta on ongelmalasten sijoituskodit, jotka takovat rahaa.
Hyvänä esimerkkinä on Paavo Väyrysen businekset.
Se mistä vaietaan, niin enevässä määrässä nämä laitoskodeissa olevat nuoret ovat maahanmuuttajataustaisia.

Lastensuojelun tarpeen lisääntyminen on jonkinlainen ajankuva.

Vuonna 2021 lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli yli 38 000 ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna yli 17 700 lasta. Vuosituhannen alkuun verrattuna kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lähes kaksinkertaistunut.

Vuonna 2020 lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kustannukset olivat noin 1,2 miljardia euroa vuodessa.



 
Lastensuojelu on aikamoinen musta aukko johon uppoaa rahaa. Kaikkein kalleinta on ongelmalasten sijoituskodit, jotka takovat rahaa.
Hyvänä esimerkkinä on Paavo Väyrysen businekset.
Se mistä vaietaan, niin enevässä määrässä nämä laitoskodeissa olevat nuoret ovat maahanmuuttajataustaisia.

Lastensuojelun tarpeen lisääntyminen on jonkinlainen ajankuva.

Vuonna 2021 lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli yli 38 000 ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna yli 17 700 lasta. Vuosituhannen alkuun verrattuna kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lähes kaksinkertaistunut.

Vuonna 2020 lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kustannukset olivat noin 1,2 miljardia euroa vuodessa.



Tämä nyt mielestäni vaikuttaa enemmän kuin joku korona.

" Meillä on ihan hirveästi huonosti voivia aikuisia. Siellä on niitä, jotka ottavat apua vastaan mutta myös sellaisia, jotka eivät ota – ja he tekevät omia lapsia. Eikä kaikilla ole elämänhallinta siinä jamassa, että joku olisi aamulla hereillä, kun lapsi lähtee aamulla kouluun tai edes silloin, kun lapsi tulee koulusta.


Vanhempien läsnäolo on lapselle korvaamatonta, Laine muistuttaa.


– Suosittelen aina olemaan kiinnostunut siitä, kenen kanssa ja missä nuori liikkuu. Kuin myös siitä, mitä lapsi tekee puhelimella ja mitä sovelluksia hän käyttää.


Hänen mielestään liian harva vanhempi ymmärtää, millainen maailma lapsille puhelimen kautta avautuu."



Ja aiheuttaisiko juuri se maahanmuttokin lisää paineita lapsille? Rikollisuus lisääntynyt ja juuri niitten nuorten/lapsien tekemät, vaikkei ne Tapostelijat ja Hutisalot sitä myönnä.
Ei kai sentään, niitten tuoma oma kulttuuri vaan rikastuttaa maatamme.:cool:
 
Tämä nyt mielestäni vaikuttaa enemmän kuin joku korona.

" Meillä on ihan hirveästi huonosti voivia aikuisia. Siellä on niitä, jotka ottavat apua vastaan mutta myös sellaisia, jotka eivät ota – ja he tekevät omia lapsia. Eikä kaikilla ole elämänhallinta siinä jamassa, että joku olisi aamulla hereillä, kun lapsi lähtee aamulla kouluun tai edes silloin, kun lapsi tulee koulusta.


Vanhempien läsnäolo on lapselle korvaamatonta, Laine muistuttaa.


– Suosittelen aina olemaan kiinnostunut siitä, kenen kanssa ja missä nuori liikkuu. Kuin myös siitä, mitä lapsi tekee puhelimella ja mitä sovelluksia hän käyttää.


Hänen mielestään liian harva vanhempi ymmärtää, millainen maailma lapsille puhelimen kautta avautuu."



Ja aiheuttaisiko juuri se maahanmuttokin lisää paineita lapsille? Rikollisuus lisääntynyt ja juuri niitten nuorten/lapsien tekemät, vaikkei ne Tapostelijat ja Hutisalot sitä myönnä.
Ei kai sentään, niitten tuoma oma kulttuuri vaan rikastuttaa maatamme.:cool:
Maahanmuutto ei ole syyllinen ihan kaikkeen.
Toki maahanmuuttaja nuorilla on omanlaisiaan haasteita jos/kun he haluavat jahdata unelmiaan jotka saattavat olla lähempänä kantasuomalaisen nuoren unelmia, mutta perhe/suku vaatii noudattamaan perinteitä, tai muuten torppaa niitä.

Valtaosa nuorista oireilee koska vanhemmat ovat laiminlyöneet velvollisuutensa, ohjata, tukea ja kannustaa.
Meilä on nuoria joiden vanhemmat eivät koskaa nähneet omien vanhempiensa, siis lastensa isovanhempien, käyvän töissä, on syntynyt ihmisryhmä joka ei näe mitään toivoa paremmasta, ainakaan jos ei puhuta sosiaalitukia parannusta.
Oma kokemus näistä on, että näitä nuoria on paljon. Vanhemmat saattavat sanoa "Mitä sä kouluja käyt, ei susta kuitenkaan mitään tule". Näitä muista omilta keikoilta useita. Päihteidenkäytöllä on oma merkittävä ja asioita pahentava osuutensa asiassa.
 
Lastensuojelu on aikamoinen musta aukko johon uppoaa rahaa. Kaikkein kalleinta on ongelmalasten sijoituskodit, jotka takovat rahaa.
Hyvänä esimerkkinä on Paavo Väyrysen businekset.
Se mistä vaietaan, niin enevässä määrässä nämä laitoskodeissa olevat nuoret ovat maahanmuuttajataustaisia.

Lastensuojelun tarpeen lisääntyminen on jonkinlainen ajankuva.

Vuonna 2021 lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli yli 38 000 ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna yli 17 700 lasta. Vuosituhannen alkuun verrattuna kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lähes kaksinkertaistunut.

Vuonna 2020 lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kustannukset olivat noin 1,2 miljardia euroa vuodessa.



En ole ihan varma että mikä oli ajatuksesi tässä sijoituskotien ja muiden lasketensuojelu paikojen osalta.
Paavon kohdalla ja miksei muuallakin saattaa olla huonoa hankinta menettelyä, mutta oikean mallinen kilpailuttaminen saa aikaan markkinahinnan tuolle toiminnalle ja väitän, että halvemmalla kuin julkishallinnon puolelta.
 
En kuullut mitään ja kun kuukauden jälkeen otin yhteyttä terveyskeskukseen, eivät osanneet sanoa juuta eikä jaata (vastaamiseen meni ensin kolme viikkoa), eivät pääse sairaalan järjestelmiin. Otin yhteyttä sairaalaan ainoan sp. kanavan kautta; eivät pääse ajanhallintaan, koska eri osasto, mutta lähete on. Pitäisi soitella jonnekin jos haluan lisätietoja, mutta kiire ja jonot ovat pitkät.
Päivitys

Kun taas aikaa kului ja kului, lähetin sähköpostia suoraan kys. sairaalan ylilääkärille, joka forwardoi sen takaisin terveyskeskuksen ylilääkärille. Joka sitten soitti minulle, kun oli ensin soittanut oikeaan paikkaan. Vastaus pääpiirteissään "hyvä että olit yhteydessä, ajanvaraus oli jäänyt jostain syystä käsittelemättä, kuukauden päästä saat ajan."

Mitenhän ei-vittumaiset asiakkaat saavat asiansa hoidettua. :unsure:
 
En ole ihan varma että mikä oli ajatuksesi tässä sijoituskotien ja muiden lasketensuojelu paikojen osalta.
Paavon kohdalla ja miksei muuallakin saattaa olla huonoa hankinta menettelyä, mutta oikean mallinen kilpailuttaminen saa aikaan markkinahinnan tuolle toiminnalle ja väitän, että halvemmalla kuin julkishallinnon puolelta.

Ajatus oli se että nuorten laitoskotipaikka on äärimmäisen kallista oli se sitten julkinen taikka yksityinen. Siellä tarvitaan ympärivuorakautista vahtimista ja yms.
Trendi on että huostaan otettujen lasten määrä kasvaa jatkuvasti. 1,2 mrd on valtava summa tälläisestä toiminnasta.
Silloin kun ne lapset/nuoret ovat murrosiässä niin on hyvin todennäköistä että julkisella puolella jopa halutaan päästä niistä eroon. Niitä ei yksinkertaisesti haluta ottaa koska ne tuottavat niin paljon vaivaa.
Aina välillä saa lukea näiden nuorten tempauksista. Stadissa oli sellainen tapaus kun kaksi tyttöä oli varastanut hoitajan virka-auton ja ajaneet se ryttyyn.
Klassikkotapaus on se että karkurityttö on löytänyt tiensä vanhempien miesten majoitukseen.

Niistä laitossijoutuksista on todennäköisesti pulaa ja siksi yksityinen taho voi hinnoitella itsensä aika tuottavasti.

P.S
Tässä on tieto vuodelta 2019
”Kaupungin omassa laitoksessa keksimääräinen hoitovuorokauden hinta oli viime vuonna 320 euroa. Ostopalveluna hankitun laitospaikan keskimääräinen hinta on korotusten jälkeen 350 euron luokkaa.”

Ymmärrätte varmaan että tälläisestä ”hotellitoiminnasta” syntyy helpolla miljoonabusiness.
 
Viimeksi muokattu:
Kun aikoinaan tehtiin päätös että valtio korvaa kunnille huostaanoton kulut, niin moni kunta tarttui tähän ja sen sijaan että olisi tarjottu tukea sosiaalitoimiston kautta, tehtiinkin vain huostaanottopäätös...

Ei sitten ihme että tuli markkinoille kaikenlaista toimijaa ja hinnakkaaksi meni...
 
Back
Top