Hyvin vastaavista havainnoista itsekin kirjoitin tässä samassa ketjussa. MakkaranpaistoKorkeakoulu ei houkuttele ikäluokan parhaimmistoa. Selailin väitöskirjaa läpi, mutta en nähnyt johtopäätöksiä asian suhteen. Onko asia ongelma edes sodan aikana ja voiko siihen vaikuttaa? Korvaako kova into ja kokemus puuttuvan älyn..
Kummasti tämä Aallon tutkimus aina pulpahtaa pinnalle tasaisin välein. Varmaan herkullinen aihe kun joku oikein tieteellisesti todistelee että kapiaiset on tyhmiä...
Kannattaisi kuitenkin lukea kyseinen tutkimus ihan kunnolla läpi. Siinä on tiettyjä ansioitakin ja monissa kohdissa havaintoihin voi yhtyä. Itsekkin on aina välillä kaivannut vähän enemmän ei niin normeihin sitoutuneita upseereita, jotka uskaltaisivat rikkoa rajoja.
Meikäläistä Aallon työssä vaivaa siitä kumpuava asenne, voisi jopa sanoa asennevamma upseereita kohtaan, joka syö sen uskottavuutta. Kaikki mitä puolustusvoimat on tehnyt tai tekee on väärin. Kadettikoulun pääsykokeissa painotetaan liikaa liikuntaa, halutaan vain tyhmiä lihaskimppuja strategisten älykköjen sijaan. Seuraavassa hengenvedossa valitetaan että upseerit ovat liian huonokuntoisia sodan ajan tehtäviinstä. MPKK:n tutkimus on heikkotasoista ja surkeaa. Kun korkeakoulujen rehtorien asettama arviointielin toteaa MPKK:n tutkimuksen olevan korkeatasoista ja korkeakoulun tason täyttävää, on selvitys tehty väärin. Yleisesikuntaupseerien valinta ja koulutus on heikkoa eikä lähelläkään saksalaisten tasoa ennen Toista Maailmansotaa. Jotenkin vain Aallolta unohtui että nuo juntit suomalaiset ye-upseerit olivat ainoita jotka Pohjois-Suomessa pääsivät edes lähelle asetettuja tavoitteita, saksalaisten jäädessä pääpiirtein lähtöasemiinsa. Samat hönöt sitten vielä nöyryyttivät saksalaisia Suursaaressa ja Torniossa. Puhumattakaan siitä että kumman maan armeija kärsi totaalisen tappion ja jätti maansa ja kansansa vihollisen raiskattavaksi? Ei saksalaiset voi Hitleriä kaikesta syyttää, kyllä Saksan sodanjohdossa tehtiin lukuisia vakavia virheitä ihan omin voiminkin. Jne jne.
Toinen asia mikä vaivaa on se, että Aalto ei ymmärrä alkuunkaan miten asevoimat toimivat. Upseereista noin 1% pääsee uransa aikana tekemään mitään strategisen tason tehtäviä. Pitääkö silloin kaikkien upseereiden olla huonokuntoisia neroja, jotka turhautuvat alemman tason tehtävissä, vai pitäisikö pääosan olla hyväkuntoisia ja toimeenpanokykyisiä keskitason kovia ammattilaisia?
Kannattaa kuitenkin muistaa, että suomalaiset upseerit on moneen kertaan testattuja. Ensiksi pitää päästä suorittamaan asepalvelus. Sitten pitää kisata itsensä vähintään aliupseerikurssille, mieluummin reserviupseerikurssillekin, koska hyvin harva pääsee pelkällä AUK:lla kadikseen. Tämän jälkeen on vielä Kadettikoulun pääsykokeet. Kaikissa näissä, varsinkin kahdessa viimeisessä, testataan soveltuvuutta käytännön sodan ajan johtajaksi, joka kykenee toimenpanemaan nopeasti käsketyt tehtävät. Upseerin peruskauraa. Aikanaan sitten niistä kadeteista kuoriutuu ylempiä upseereita, joista muutama pääsee monen karsintavaiheen jälkeen strategisen tason tehtäviin. Siinä varmaan tarvitaan jo aikalailla älyäkin. Upseerikoulutukseen pääseminen on meillä paljon vaikeampaa kuin valtaosassa armeijoista. Ja tulokset näkyy kun porukat käy maailmalla. Ei tarvitse hävetä heidän osaamistaan.
Johtajakoulutukseen varusmiehistä pääsee meillä noin viidesosa. Kisa RUK:iin on verinen. Kadettikouluun pääsee noin joka viides hakija, jotka kaikki siis ovat vuoden palvelleita ja jo johtajakoulutuksen saaneita.
Ruotsissa paikallinen MPKK on itsenäinen hallituksen alainen viranomainen joka ei ole puolustusvoimien johdossa. Upseerikoulutusta on kehitetty pääosin siviilikoulutuksen ja yliopistomaailman ehdoilla. Valitsevat upseerikoulutukseen väkeä täysin akateemisin perustein. Viime upseerikurssille oli 150 paikkaa, 100 saivat täyteen. Rivissä olevien ruotsalaisten upseerien mukaan valmistuvista vain pieni osa kykenee aidosti sodanjohtamiseen, vaikka ovatkin varmaan tosi älykkäitä. Tätäkö meille ihan tosissaan halutaan?
