SU-75 Checkmate

Toki, mutta miksi Venäjä olisi useinkaan vahvemmalla kuin Kiina jolla on kauppapoliittista kykyä. Venäjällä lähinnä palkkasotureita.
Esim. Intia osti Ranskalta Rafaleja vaikka eivät olleet halvimpia koneita, mutta heillä oli aiemmista Ranskan koneista ilmeisesti hyviä kokemuksia. Monilla mailla Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa on venäläisia vanhempia koneita käytössä nyt. Ehkä osa näistä maista haluaa pysyä venäläisissä koneissa jostain syystä - en tiedä mitä kaikkea diileihin sisältyy, varmaan eri maissa kilpailutuksen tarve ja säännöt erilaiset kuin Euroopassa.
 
Venäjällä on kans kehitetty melkonen joukko kaikenlaisia wunderwaffeja ja ilmailuteollisuuden tuotteita, jotka ovat jääneet prototyyppiasteelle jos sinnekään, meissuilla on ollut tarjolla aina melkeinpä runsaudenpula renkaista potkittaviksi. Kehitysprojekteihin mitä ilmeisimmin rahoitusta tulee,

Olen kuitenkin sangen skeptinen näiden koneprojektien suhteen.
Mistä projekteista nyt puhut? Eihän siellä ole ollut mitään uutta koneprojektia pitkään aikaan? Onko mitään Neukkujen jälkeen edes messuilla?
 
Joo, Venäjä ei kovin herkästi aseta arabimaita aseidenvientikieltoon tai muillekaan pakotelistoille joidenkin ihmisoikeuksien takia, joten kaupoissa on poliittisen turvallisuuden ulottuvuus. Samaa voisi tietysti sanoa Kiinasta, mutta arabit ovat MiGeillä ja Suhoilla suhanneet nyt puoli vuosisataa, joten tyytyväisiä asiakkaita varmaankin riittää, jotka kiinalaisten pitäisi saada vakuuttuneiksi. Lisäksi kaikenlaisilla staneillahan on yleensä vastuksinaan toisia staneja, joilla ei ole teknillistä etumatkaa (iipat toki asia erikseen). Siksi mua onkin vähän kummastuttanut, miten vaikkapa Iranilla ei ole jo pitkään ollut mahtavaa Su-30 -lauttaa? MiG-29:ääkin vain hassu puolitoista tusinaa. Rahaa öljymaalla varmasti olisi, joten kummaksun.

Tästä tulee tietysti mieleen sellainen aasinsilta, että pyrkiiköhän Venäjä polkemalla näitä lasikuitumalleja messuille saamaan juuri tästä sen omasta asiakasryhmästä tuotekehitysinvestointeja? Venäjällä on kuitenkin aika kehitysmaatalous (noin Italian BKT mutta kolme kertaa sen väestö) ja ysärillähän koko ilmailuteollisuuden kehitys oli pitkälti Kiinan tilausten varassa. Tyrkytetään öljysheikeille ja pikkuhitlereille kaikkea kivaa, jotta saataisiin valuuttaa pyörittämään teollisuuden rattaita? Vai onko todellisuus raadollisempi, eli suurvallan täytyy puuhastella huipputeknologian kanssa jatkuvasti osoittaakseen oelvansa suurvalta?
 
Joo, Venäjä ei kovin herkästi aseta arabimaita aseidenvientikieltoon tai muillekaan pakotelistoille joidenkin ihmisoikeuksien takia, joten kaupoissa on poliittisen turvallisuuden ulottuvuus. Samaa voisi tietysti sanoa Kiinasta, mutta arabit ovat MiGeillä ja Suhoilla suhanneet nyt puoli vuosisataa, joten tyytyväisiä asiakkaita varmaankin riittää, jotka kiinalaisten pitäisi saada vakuuttuneiksi. Lisäksi kaikenlaisilla staneillahan on yleensä vastuksinaan toisia staneja, joilla ei ole teknillistä etumatkaa (iipat toki asia erikseen). Siksi mua onkin vähän kummastuttanut, miten vaikkapa Iranilla ei ole jo pitkään ollut mahtavaa Su-30 -lauttaa? MiG-29:ääkin vain hassu puolitoista tusinaa. Rahaa öljymaalla varmasti olisi, joten kummaksun.

Iranilaiset ovat fiksuja. Saudeja, USA:ta tai Israelia vastaan ei kuitenkaan pärjää ilma-aseella vaan asymmetrisillä kapasiteeteilla - proxyilla, lennokeilla, ballistisilla ohjuksilla, risteilyohjuksilla jne. Hävittäjien hankkiminen olisi pitkälti turhaa sen jälkeen kun niitä on hankittu sen verran että vastapuoli joutuu ottamaan ne huomioon operaatioissaan.

Vai onko todellisuus raadollisempi, eli suurvallan täytyy puuhastella huipputeknologian kanssa jatkuvasti osoittaakseen oelvansa suurvalta?

Tämä lienee totuus. Nyt on edessä avaruusohjelman alasajo kun viimeisetkin tienestimahdollisuudet häipyvät. Venäjä ottanee osin Iranista mallia tulevaisuuden kehityksessään.
 
Mistä projekteista nyt puhut? Eihän siellä ole ollut mitään uutta koneprojektia pitkään aikaan? Onko mitään Neukkujen jälkeen edes messuilla?

90-luvulta lähtien alan lehdistössä on ollut milloin mitäkin MiG 1.42:tta, 1.44:ää, Su-37:ää, S-37:ää, Il-96:n modernisointia, IrAn-140, Su-80, kantorakettien laukaisua Tu-160:sta... ja nämä taisivat kaikki kuitenkin olla ihan lentäviä koneita. Lasikuitumakettia ja pienoismallia on ollut vielä laajempi kirjo. Eipä sillä, kyllähän teollisuus aina heittelee syöttejä asiakkaiden suuntaan (kuten lännessäkin vaikkapa Sonic Cruiser, Silent Eagle, F-20 tai F-18L) ja jotkut koneet päätyvät ihan tuotantoonkin, kuten Suhoi Superjet. Ei se tietenkään venäläisten yksinoikeus ole, mutta valmiiksi tuotteeksi asti päätyy kovin vähän, piensarjoja jonkin verran mikä tuoksahtaa lähinnä teollisuustuelta.

@fulcrum in lehtiarkistossa varmaan olisi villeimpiä maketteja vaikkapa MAKS-messuilta?
 
Esim. Intia osti Ranskalta Rafaleja vaikka eivät olleet halvimpia koneita, mutta heillä oli aiemmista Ranskan koneista ilmeisesti hyviä kokemuksia. Monilla mailla Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa on venäläisia vanhempia koneita käytössä nyt. Ehkä osa näistä maista haluaa pysyä venäläisissä koneissa jostain syystä - en tiedä mitä kaikkea diileihin sisältyy, varmaan eri maissa kilpailutuksen tarve ja säännöt erilaiset kuin Euroopassa.

Ranskan koneet olivat teknisesti kehittyneitä ydinaseiden kuljettamiseen sopivia koneita ja varmasti sinänsä evaluoinneissa sopivia. On toki asiakkaita jotka haluavat nimenomaisesti venäläiskoneita, mutta ei niitä välttämättä hirvittävästi ole.
 
Joo, Venäjä ei kovin herkästi aseta arabimaita aseidenvientikieltoon tai muillekaan pakotelistoille joidenkin ihmisoikeuksien takia, joten kaupoissa on poliittisen turvallisuuden ulottuvuus. Samaa voisi tietysti sanoa Kiinasta, mutta arabit ovat MiGeillä ja Suhoilla suhanneet nyt puoli vuosisataa, joten tyytyväisiä asiakkaita varmaankin riittää, jotka kiinalaisten pitäisi saada vakuuttuneiksi. Lisäksi kaikenlaisilla staneillahan on yleensä vastuksinaan toisia staneja, joilla ei ole teknillistä etumatkaa (iipat toki asia erikseen). Siksi mua onkin vähän kummastuttanut, miten vaikkapa Iranilla ei ole jo pitkään ollut mahtavaa Su-30 -lauttaa? MiG-29:ääkin vain hassu puolitoista tusinaa. Rahaa öljymaalla varmasti olisi, joten kummaksun.
Olisko samankaltainen syy kuin miksi Argentiinan air forcella ei ole kovin uutta kalustoa?
 
Iranilaiset ovat fiksuja. Saudeja, USA:ta tai Israelia vastaan ei kuitenkaan pärjää ilma-aseella vaan asymmetrisillä kapasiteeteilla - proxyilla, lennokeilla, ballistisilla ohjuksilla, risteilyohjuksilla jne. Hävittäjien hankkiminen olisi pitkälti turhaa sen jälkeen kun niitä on hankittu sen verran että vastapuoli joutuu ottamaan ne huomioon operaatioissaan.
Omaa ilmailuteollisuutta Iranissa kuitenkin herätellään ja kopioidaan jotain F-5:ttä. Jotain erikoista tässä kyllä on :unsure:. Luulisi, että niiden ja MiG-21:den korvaaminen onnistuisi helpoimmalla ja halvimmalla juuri venäläisellä MiG-35:llä tjsp.
 
Olisko samankaltainen syy kuin miksi Argentiinan air forcella ei ole kovin uutta kalustoa?
Ulkomainen painostus? Tuskin, hävittäjäkaupoissa puhutaan kuitenkin miljardeista helposti eikä Venäjällä tai Kiinalla olisi kovin paljon tarvetta korvaansa loksauttaa ulkomaiden protesteille Iranin-kaupoista. Iraniin on kuitenkin viety sitä 29:ää ja viety lisenssi An-140:lle, eli kyse ei myöskään ole mistään saartoyrityksestä. Argentiinan kohdalla Britannia kykenee painostamaan useimmat maat pois kaupoista merkittävänä kompoenttituottajana, jolla on sananvaltaa läntisessä ilmailuteollisuudessa (USA ja iipat ovat silti myyneet sodan jälkeenkin, mutteivät kovin timmiä rautaa). Kenties Ranska olisi nyt brexitin jälkeen halukas myymään Rafaleja, mutta onkohan Argeilla varaa? Venäjältäkin argit varmasti koneita saisivat, mutta maan taloudessa on aika krooninen krapula.
 
Esim. Intia osti Ranskalta Rafaleja vaikka eivät olleet halvimpia koneita, mutta heillä oli aiemmista Ranskan koneista ilmeisesti hyviä kokemuksia. Monilla mailla Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa on venäläisia vanhempia koneita käytössä nyt. Ehkä osa näistä maista haluaa pysyä venäläisissä koneissa jostain syystä - en tiedä mitä kaikkea diileihin sisältyy, varmaan eri maissa kilpailutuksen tarve ja säännöt erilaiset kuin Euroopassa.

Intialla ja monella muulla on ollut vaikeuksia varaosien saannin kanssa mitä tulee itänaapurin koneisiin, halpoja silloin kun niitä ostetaan, mutta ongelmia tulee sitten sen jälkeen mikäli uutiset pitävät paikkansa.
 
Ulkomainen painostus? Tuskin, hävittäjäkaupoissa puhutaan kuitenkin miljardeista helposti eikä Venäjällä tai Kiinalla olisi kovin paljon tarvetta korvaansa loksauttaa ulkomaiden protesteille Iranin-kaupoista. Iraniin on kuitenkin viety sitä 29:ää ja viety lisenssi An-140:lle, eli kyse ei myöskään ole mistään saartoyrityksestä.
Tietääkseni Pohjois-Koreaankaan ei ole hirveesti länsiaseita myyty joten en ihmettele vaikka isot pojat olisivat sopineet keskenään että Iranille ei nyt uusia koneita pahemmin myydä. Jos muistat millaisia kokemuksia USA:lla oli Shaahin vallan loppuessa.
kuten
 
90-luvulta lähtien alan lehdistössä on ollut milloin mitäkin MiG 1.42:tta, 1.44:ää, Su-37:ää, S-37:ää, Il-96:n modernisointia, IrAn-140, Su-80, kantorakettien laukaisua Tu-160:sta... ja nämä taisivat kaikki kuitenkin olla ihan lentäviä koneita. Lasikuitumakettia ja pienoismallia on ollut vielä laajempi kirjo. Eipä sillä, kyllähän teollisuus aina heittelee syöttejä asiakkaiden suuntaan (kuten lännessäkin vaikkapa Sonic Cruiser, Silent Eagle, F-20 tai F-18L) ja jotkut koneet päätyvät ihan tuotantoonkin, kuten Suhoi Superjet. Ei se tietenkään venäläisten yksinoikeus ole, mutta valmiiksi tuotteeksi asti päätyy kovin vähän, piensarjoja jonkin verran mikä tuoksahtaa lähinnä teollisuustuelta.

@fulcrum in lehtiarkistossa varmaan olisi villeimpiä maketteja vaikkapa MAKS-messuilta?
Mig 1.42/44 taisi kaatua rehdisti konkurssissa kuin koko muukin valtio ysärillä. Tyyppihän oli neukkuperintöä.
Su37 varmaan samaa ongelmaa, mutta eikös Su35 ole aikalailla suora jatkumo tuosta demostrasttorista että sikäli kone on tuotannossa.

S37 taisi myös olla demostraattori eikä varsinainen uuden tyypin projekti? Siivet nyt ainakin on hylätty mutta siinähän testattiin myös sisäistä asekuormaa. Olisiko T50 kuilut siitä kehitetty.


Screenshot_20211115-213808.jpg
 
90-luvulta lähtien alan lehdistössä on ollut milloin mitäkin MiG 1.42:tta, 1.44:ää, Su-37:ää, S-37:ää, Il-96:n modernisointia, IrAn-140, Su-80, kantorakettien laukaisua Tu-160:sta... ja nämä taisivat kaikki kuitenkin olla ihan lentäviä koneita. Lasikuitumakettia ja pienoismallia on ollut vielä laajempi kirjo. Eipä sillä, kyllähän teollisuus aina heittelee syöttejä asiakkaiden suuntaan (kuten lännessäkin vaikkapa Sonic Cruiser, Silent Eagle, F-20 tai F-18L) ja jotkut koneet päätyvät ihan tuotantoonkin, kuten Suhoi Superjet. Ei se tietenkään venäläisten yksinoikeus ole, mutta valmiiksi tuotteeksi asti päätyy kovin vähän, piensarjoja jonkin verran mikä tuoksahtaa lähinnä teollisuustuelta.

@fulcrum in lehtiarkistossa varmaan olisi villeimpiä maketteja vaikkapa MAKS-messuilta?

Iso ero on myös siinä, että Venäjältä puuttuu X-merkinnät kokonaan. Tästä syystä osa pitää eism. Su-47- ja vastaavia puhtaita teknologiademoja vakavasti otettavina tuotantomallien prototyyppeinä.
 
Iso ero on myös siinä, että Venäjältä puuttuu X-merkinnät kokonaan. Tästä syystä osa pitää eism. Su-47- ja vastaavia puhtaita teknologiademoja vakavasti otettavina tuotantomallien prototyyppeinä.
MiG 1.42:n piti olla vastaus ATF:lle eli myöhemmälle F-22 koneelle. MiG 1.44 oli MiG 1.42:n teknologiademo vastaten YF-22:ta.
 
Omaa ilmailuteollisuutta Iranissa kuitenkin herätellään ja kopioidaan jotain F-5:ttä. Jotain erikoista tässä kyllä on :unsure:. Luulisi, että niiden ja MiG-21:den korvaaminen onnistuisi helpoimmalla ja halvimmalla juuri venäläisellä MiG-35:llä tjsp.

Ulkomainen painostus? Tuskin, hävittäjäkaupoissa puhutaan kuitenkin miljardeista helposti eikä Venäjällä tai Kiinalla olisi kovin paljon tarvetta korvaansa loksauttaa ulkomaiden protesteille Iranin-kaupoista. Iraniin on kuitenkin viety sitä 29:ää ja viety lisenssi An-140:lle, eli kyse ei myöskään ole mistään saartoyrityksestä. Argentiinan kohdalla Britannia kykenee painostamaan useimmat maat pois kaupoista merkittävänä kompoenttituottajana, jolla on sananvaltaa läntisessä ilmailuteollisuudessa (USA ja iipat ovat silti myyneet sodan jälkeenkin, mutteivät kovin timmiä rautaa). Kenties Ranska olisi nyt brexitin jälkeen halukas myymään Rafaleja, mutta onkohan Argeilla varaa? Venäjältäkin argit varmasti koneita saisivat, mutta maan taloudessa on aika krooninen krapula.

Ei Iranilla ole rahaa. Pakotteet toimivat. No, sentään tarjoavat öljyä koneita vastaan - eivät palmuöljyä, kuten Malesia.

Since the lifting of the arms embargo, Iran is rumored to have shown interest in purchasing 36 J-10Cs. However, Beijing is reportedly reluctant to sell it the jets since, instead of hard cash, Tehran wants to trade oil for the jets. Economic sanctions and the dramatic decrease in the value of its national currency have taken a heavy toll on Iran economically. Meanwhile, China is not interested in exchanging J-10s for oil.

 
Iso ero on myös siinä, että Venäjältä puuttuu X-merkinnät kokonaan. Tästä syystä osa pitää eism. Su-47- ja vastaavia puhtaita teknologiademoja vakavasti otettavina tuotantomallien prototyyppeinä.
No, aikanaan käytettiin tyyppimerkintää Ye erilaisille koekoneille. Pointti oli lähinnä siinä, että messuille on tarjottu jatkuvasti renkaidenpotkijoille karkkia, vaikka taloudellisia tai välttämättä teknillisiäkään saunoja tuotannon aloittamiseen ei ole aina edes ollut. Ei koske ainoastaan hävittäjäkehitystä tai edes ilmailusektoria, pitihän ysärillä tulla myös vaikkapa maavoimien wunderwaffe T-95. Tietysti osa projekteista on ainakin osin neukkuaikana aloitettuja tutkimusprojekteja, mutta pysyn edelleen siinä kannassa, että touhsusa on vähän heikosti punaista lankaa ja tuotekehitystä tehdään usein enemmän teollisuustuet kuin sarjatuotanto mielessä. Tätähän on nähty länsimaissakin, joilla vaikkapa korruptio ja suurvaltapyristely eivät ole ihan yhtä laajoja ongelmia kuin Venäjällä.
 
Ei Iranilla ole rahaa. Pakotteet toimivat. No, sentään tarjoavat öljyä koneita vastaan - eivät palmuöljyä, kuten Malesia.




Tai ehkä oikeammin, kovaa valuuttaa ei ole. Venäjä ei varmasti öljyntuottajana hyväksyi kuin dollareita, Kiinan kuvittelisi taipuvan öljyynkin maksuvälineenä, erityisesti kun äljyn hinta on rajusti noussut. Toisaalta kiinalaisten ei ole myöskään mikään pakko, lainakolonialismi varmaankin tuottaa jo hedelmää.
 
Ihan maallikkona on tullut mieleen ettei R ja K taida ihan bestiksiä olla koska eivät tee yhteistä konetta. Nl peruja olevat "kovan puolen" osaaminen ja hiljainen tieto yhdistettynä kiinalaiseen elektroniikkaosaamiseen ja valtaviin resursseihin voisi ehkä tuottaa oikeasti hyvän koneen ja kun Kiina tilaisi niit'ä nyt alkuun 5000 kpl niin alettaisiin saada jo mittakaavaetuja jne.
 
Back
Top