Sukellusveneet

"Meri on laaja noita dippejä tehdä". Niin on. Mutta ei niitä tarvitse tehdä kuin alle 10 km päässä saattueen keskipisteestä. Se riittää hyvin. Sonarin havaintoetäisyys voi olla kymmeniä kilometrejä. Helikopteri on todella tehokas väline tässä pelissä. Toinen on saattueen liikehdintä. Sukellusveneellä (kun niitä vastapuolella on se 2 kpl) on jo sinällään käynyt aivan peikkomainen tuuri, jos se on yleensäkään päässyt saattueen läheisyyteen. Mutkittelulla saattue pakottaa sukellusveneen itsensä liikehtimään suurella nopeudella päästäkseen ampuma-asemaan, silloin se on meluisa. Ei kopterien tarvitse olla koko ajan ilmassa. Jokainen voi laatia matemaattisen mallin, kuinka tiheästi niiden on lennettävä taatakseen vaikka 80% suojan. Loput hoitaa sitten partioveneet suorittamalla kuuntelua vuorotellen.
Kuten jo sanoin, suven tärkein päämäärä on tiedustella ja seurata vihollisen sukellusveneitä. Vasta tämän jälkeen tulevat muut tehtävät. Suomella ei myöskään ole yhtäkään kopteria, jossa on dipattava sonar tai edes sonarheitteitä. Ollaan siis tässä oman aluskaluston varassa ja vieraan ilma-avun. Toki kiinteä kuuntelulaitteisto auttaa paljon suojaamaan rannikkovesiä.
Muuten kyllä huomaa, ettet tiedä merisotataktiikasta paljonkaan. Itämeren koko ei vaikuta millään tavoin saattuetaktiikan käyttökelpoisuuteen. Toisen maailmansodan aikaan liikenne Itämerellä koottiin saattueisiin niin kuin kaikkialla muuallakin. Matemaattinen mallinnus todistaa aivan yksiselitteisesti, että se on vähiten tappioita tuottava tapa hoitaa meriliikenne sotatilanteessa. En viitsi tässä alkaa käymään sitä osaa tarkemmin eikä siitä juuri kukaan muutenkaan saisi mitään irti. Ehkä jotakin lähteitä löytyy, jos jotakuta kiinnostaa.
Joo, en, mutta kaikella kunnioituksella toinen maailmansota on aika kaukana nykypäivästä ja erilaisista kyvykkyyksistä. Vähän sama kuin vertailisit ilmasodankäynnin taktiikkaa silloin ja nyt. Eikö mikään ole muuttunut? Matemaattiset analyysit riippuvat aika paljon siitä että minkälaisia parametrejä käyttää. Pitäisi siis tietää sensorien havintoetäisyyksiä tarkkaan, vastustajan taktiikkaa, veneiden ominaisuuksia eli muutakin kuin laskea suhteellisia tappiolukuja ja pelkistettyjä todennäköisyyksiä. Aina voi laskea jä päätellä jotain, mutta kaikkea kaavat eivät kerro.

Ne saattueet havaitaan jokatapauksessa paremmin ilmasta ja pinnanalta kuin yksittäiset alukset ja ilmahyökkäys on tietysti edelleen tehokkain ja nopein tapa hoitaa asia. Ei siihen yksittäistä sukellusvenettä laiteta torpedoilla hortoilemaan. Jos vaikuttaa halutaan turvallisesti niin miinoitus etukäteen on tehokkaampi keino.
Ei kyllä kannata paljon olla huolissaan Venäjän sukellusveneistä Nato-merellä.
Ei vielä, mutta tulevaisuudessa tilanne voi muuttua. En jaa sinun yltiöpäisyytäsi Venäjän kykyjen vähättelyssä. Vaarallisin asia on aliarvioida vihollisensa ja sitä virhettä en ainakaan tee.
Aika paljon vaikuttaa vuodenaika tuohon äänen kulkuun, kuten Gotlandin kippari sanoo.

The Kiel institute expects Russia to add one to three submarines in the coming years, to bring its Baltic submarine total to four, along with its fleet of around six modern warships. Its capabilities at Kaliningrad also include medium-range ballistic missiles.

Linden says the Gotland's crew can sometimes hear Russia's vessels. The range of sound travel varies partly depending on the seasons. In winter, he said, you can hear as far as the island of Oeland – just a bit further than the distance between London and Birmingham in the UK.

"You can lie outside Stockholm and hear the chain rattling on Oeland's northern buoy," Linden said. "In the summer you can hear maybe 3,000 meters."

"If you count all the forces, with Germany in the lead and Sweden and Finland coming on board, all those have really shifted the balance in the Baltic Sea quite significantly," said Nick Childs, Senior Fellow for Naval Forces and Maritime Security at the International Institute for Strategic Studies.

"It would make it very difficult for the Russian Baltic Sea fleet to operate in a free way," he said. "But it could ... still pose challenges for NATO."
https://www.reuters.com/world/europe/natos-new-north-fresh-chances-contain-moscow-2023-07-03/
 
Kuten jo sanoin, suven tärkein päämäärä on tiedustella ja seurata vihollisen sukellusveneitä. Vasta tämän jälkeen tulevat muut tehtävät. Suomella ei myöskään ole yhtäkään kopteria, jossa on dipattava sonar tai edes sonarheitteitä. Ollaan siis tässä oman aluskaluston varassa ja vieraan ilma-avun. Toki kiinteä kuuntelulaitteisto auttaa paljon suojaamaan rannikkovesiä.

Joo, en, mutta kaikella kunnioituksella toinen maailmansota on aika kaukana nykypäivästä ja erilaisista kyvykkyyksistä. Vähän sama kuin vertailisit ilmasodankäynnin taktiikkaa silloin ja nyt. Eikö mikään ole muuttunut? Matemaattiset analyysit riippuvat aika paljon siitä että minkälaisia parametrejä käyttää. Pitäisi siis tietää sensorien havintoetäisyyksiä tarkkaan, vastustajan taktiikkaa, veneiden ominaisuuksia eli muutakin kuin laskea suhteellisia tappiolukuja ja pelkistettyjä todennäköisyyksiä. Aina voi laskea jä päätellä jotain, mutta kaikkea kaavat eivät kerro.

Ne saattueet havaitaan jokatapauksessa paremmin ilmasta ja pinnanalta kuin yksittäiset alukset ja ilmahyökkäys on tietysti edelleen tehokkain ja nopein tapa hoitaa asia. Ei siihen yksittäistä sukellusvenettä laiteta torpedoilla hortoilemaan. Jos vaikuttaa halutaan turvallisesti niin miinoitus etukäteen on tehokkaampi keino.

Ei vielä, mutta tulevaisuudessa tilanne voi muuttua. En jaa sinun yltiöpäisyytäsi Venäjän kykyjen vähättelyssä. Vaarallisin asia on aliarvioida vihollisensa ja sitä virhettä en ainakaan tee.
Aika paljon vaikuttaa vuodenaika tuohon äänen kulkuun, kuten Gotlandin kippari sanoo.

The Kiel institute expects Russia to add one to three submarines in the coming years, to bring its Baltic submarine total to four, along with its fleet of around six modern warships. Its capabilities at Kaliningrad also include medium-range ballistic missiles.

Linden says the Gotland's crew can sometimes hear Russia's vessels. The range of sound travel varies partly depending on the seasons. In winter, he said, you can hear as far as the island of Oeland – just a bit further than the distance between London and Birmingham in the UK.

"You can lie outside Stockholm and hear the chain rattling on Oeland's northern buoy," Linden said. "In the summer you can hear maybe 3,000 meters."

"If you count all the forces, with Germany in the lead and Sweden and Finland coming on board, all those have really shifted the balance in the Baltic Sea quite significantly," said Nick Childs, Senior Fellow for Naval Forces and Maritime Security at the International Institute for Strategic Studies.

"It would make it very difficult for the Russian Baltic Sea fleet to operate in a free way," he said. "But it could ... still pose challenges for NATO."
https://www.reuters.com/world/europe/natos-new-north-fresh-chances-contain-moscow-2023-07-03/
Ei ne matemaattiset tosiasiat ole toisesta maailmansodasta muuttuneet. Eikä vesiääniolosuhteet. Eikä rajoitteet tavallisen sukellusveneen liikehdinnässä, siinä samalla tasolla ne on edelleen kuin oli Type-XXI:llä. Se on kyllä aika hämmästyttävää sinällään, fysiikan rajat lienevät tulleen vastaan.

Itse asiassa niissä perusperiaatteissa on aika vähän muuttunut. Nopeudet on noussseet, maalit nähdään kauempaa, koneita/laivoja/suveja/miehiä/joukkoja on paljon vähemmän lukumääräisesti, mutta ne opilliset periaatteet... niin, ei ne itse asiassa niin paljon ole muuttuneet. Ehkä operaatioiden johtamisen aikasyklin nopeus on se suurin muutos? Ja käytettävissä olevan tiedon hyödyntäminen. Sen tehokkuus ja oikeellisuus ratkaisee paljon.

Toisessa maailmansodassa oli jo "kaikki" keksinnöt tehty: tutka, salaus, salauksen murtaminen, ohjus, keskitetty taistelunjohto jne jne jne...

Ei vastustajaa pidä aliarvioida, mutta puhun tämän hetken tilanteesta. Se, saako Venäjä millä aikataululla rakennettua Itämerelle voimakkaamman suve-laivaston, on arvoitus. Ei ihan heti, se on selvää. Koko laivanrakennus on siellä pahassa pulassa.

Joka tapauksessa Nato tulee laatimaan taistelusuunnitelmansa semmoiseksi, että Venäjän merivoimalla ei ole paljon sanan sijaa Itämerellä. Naton ylivoima on murskaava ja tukeutumisalueen laajuus enemmän kuin 95% rantaviivasta (kunhan Ruotsi saadaan mukaan).

Muutenkin, kun rakennamme kaiken kuten pitää, sodan riski on vähäinen. Venäjän alivoimaisuus on niin katastrofaalinen, ettei se pysty nyt mihinkään lähtemään. Ehkä 10 v kuluttua?
 
Juu, ei onnistu pelkillä akuilla. Vain äärettömän rajattu operointi rannan/ kotitukikohdan lähellä olisi mahdollista. Ja jos torpedonväistöön joudutaan niin... huonosti käy.
Vastaus voi olla sama, mutta en pelkillä akuilla esittänytkään vaan AIP+akku-kombolla. AIP:llä hitaasti pitkät matkat ja akuilla tarvittaessa lujaa joitakin kymmeniä merimaileja. Suorituskyvyllisesti menetettäisiin kyky ladata järkevässä ajassa akkuja merellä ja ajaa kovaa ja kauaksi snorkkelilla/pinnassa. Vastaavasti saavutettaisiin huomattavasti pidempi aika ja matka pinnan alla vs perinteiden diesel-suve.

Mutta ei minulla ole mitään käsitystä, millaisista kantamaa pelkällä AIP:llä voisi ajaa, nopeus jo tulikin aiemmista viesteistä ilmi. Varmaan tuon konseptin kanssa pitäisi kehittää agregaattilaiva, jonka alla voisi akkuja käydä tarvittaessa lataamassa.
 
Ei ne matemaattiset tosiasiat ole toisesta maailmansodasta muuttuneet. Eikä vesiääniolosuhteet. Eikä rajoitteet tavallisen sukellusveneen liikehdinnässä, siinä samalla tasolla ne on edelleen kuin oli Type-XXI:llä. Se on kyllä aika hämmästyttävää sinällään, fysiikan rajat lienevät tulleen vastaan.

Itse asiassa niissä perusperiaatteissa on aika vähän muuttunut. Nopeudet on noussseet, maalit nähdään kauempaa, koneita/laivoja/suveja/miehiä/joukkoja on paljon vähemmän lukumääräisesti, mutta ne opilliset periaatteet... niin, ei ne itse asiassa niin paljon ole muuttuneet. Ehkä operaatioiden johtamisen aikasyklin nopeus on se suurin muutos? Ja käytettävissä olevan tiedon hyödyntäminen. Sen tehokkuus ja oikeellisuus ratkaisee paljon.

Toisessa maailmansodassa oli jo "kaikki" keksinnöt tehty: tutka, salaus, salauksen murtaminen, ohjus, keskitetty taistelunjohto jne jne jne...

Ei vastustajaa pidä aliarvioida, mutta puhun tämän hetken tilanteesta. Se, saako Venäjä millä aikataululla rakennettua Itämerelle voimakkaamman suve-laivaston, on arvoitus. Ei ihan heti, se on selvää. Koko laivanrakennus on siellä pahassa pulassa.

Joka tapauksessa Nato tulee laatimaan taistelusuunnitelmansa semmoiseksi, että Venäjän merivoimalla ei ole paljon sanan sijaa Itämerellä. Naton ylivoima on murskaava ja tukeutumisalueen laajuus enemmän kuin 95% rantaviivasta (kunhan Ruotsi saadaan mukaan).

Muutenkin, kun rakennamme kaiken kuten pitää, sodan riski on vähäinen. Venäjän alivoimaisuus on niin katastrofaalinen, ettei se pysty nyt mihinkään lähtemään. Ehkä 10 v kuluttua?
Joo, olet oikeassa, aikaa tulee menemään. Suorituskykyjen rakentaminen kuitenkin teknisesti, systeemisesti saati useamman komponentin + toimijan kesken vie sekin aikaa huomattavasti. Se että ryssillä ei ole Itämerellä käytännössä sukellusveneitä, eikä niissä AIP-teknologiaa on hyvä meille. Olemme harjoitelleet jo kohtuullisen paljon ruotsalaisten kanssa ja jonkin verran myös NATO-laivaston kanssa. Uusilla Katanpää-luokan miinanraivaajilla on varmasti saatu entistä tarkempi kuva rannikkovesiemme pohjanmuodoista, joista saadulla tiedolla on merkitystä oman ja vihollisen miinoituksen kanssa. Samaten sukellusveneiden tehokkaat toiminta-alueet tiedetään entistä paremmin.

Se mitä en ole nähnyt / kuullut harjoiteltavan on niiden saattueiden kasaamisen ja operoinnin harjoittelu sotilas + siviilialuksilla. Sitä pitäisi tehdä nyt eikä alkaa kokeilemaan tosipaikassa jos näin ylipäätään aiotaan toimia. Viestintä, johtaminen ja useamman aluksen samanaikainen manööveeraus vaatii harjoittelua, varsinkin kun suuret siviilirahtialukset eivät kykene samanlaiseen liikehdintään kuin sotilasalukset. Pitää muistaa että Itämeri on maailman tiheimmin liikennöity alue ja ei se liikenne pysähdy kuin seinään edes sodassa. Tilaa ei ole väylillä hirveästi ja tilanteesta riippuen suurehko osasto ei voi käyttää esimerkiksi merenkulkututkiansa normaalisti jos halutaan vähentää signaaliherätettä.

Jääolosuhteissa liikkuminen hankaloittaa vielä entisestään alusten liikehdintää. Ei ole helppoa tehdä tuollaista koreografiaa ilman harjoittelua vaikka olisi kuinka "ammattikuski". Riski alusten karilleajoon ja yhteentörmäyksiin on suuri jo rauhanaikanakin, saati sitten kriisissä.
 
Dokkari aussien AUKUS-diilistä ja tutustuminen Virginia-luokan hyökkäyssukellusveneeseen Australian rannikolla. Aussit hankkivat 3-5 Virginiaa ja koko projektin hinta ylläpitoineen on yli 300 miljardia dollaria 30 vuoden aikana.
 
Mikä on ongelma dieselkoneiden kanssa sukellusveneessä?

Vievät tietenki tilaa, mutta jos vene on joitakin metrejä pidempi, ei ole eksistentiaalinen kysymys. Sen sijaan on, jos tehtäviä jää suorittamatta puuttuvan rangen tai pintanopeuden vuoksi, tai voi johtaa jopa tuhoon.

Oleellista on kyky toimia hiljaa pinnan alla ja siinä AIP lienee ylivoimainen ja Itämeren etäisyyksille riittävä.
 
Mikä on ongelma dieselkoneiden kanssa sukellusveneessä?
- dieselillä voidaan ajaa vain periskooppisyvyydessä kun moottorit vaativat ilmaa. Se hoidetaan snorklaamalla tai sitten pinta-ajolla, jolloin tietysti vene voidaan havaita helposti.
- akustot vaativat latausta ja siksi veneen toiminta-aika sähkömoottoreilla, sukelluksissa ei ole pitkä vs. ydinsuklari
- diesel vaatii tietenkin sitä löpöä eli tankkausta säännöllisen usein

AIP tuo juurikin helpotusta sukellusaikaan ja toimintamatkaan, joka voi olla jopa 2 viikkoa. AIP on myös hiljainen, jopa ydinsukellusvenettäkin hiljaisempi, pump-jetistä huolimatta. Miinuspuolena on sitten pieni nopeus liikuttaessa AIP:n avulla, mutta toisaalta akustot voidaan pitää täysinä ja sähkömoottoreilla saadaan sitten lisää vauhtia tarvittaessa reippaasti enemmän.

Diesesähköinen s-vene on myös paljon edullisempi rakentaa, pienempi ja helpompi suunnitella. Myös huollot ovat edullisia, vaikka niitä joudutaan tekemään useammin kuin ydinreaktorille. Pienuudesta on sitten taas kahdenlaista hyötyä / haittaa. Pieni vene on helpompi ohjailtava saaristossa ja matalissa vesissä. Toisaalta pieneen veneeseen ei saa yhtä paljon aseita ja esimerkiksi pystylaukaistavien siilojen sijoitus on haastavampaa. A26 Blekingeen on tiettävästi saatavilla VLS- moduuli myös, mutta se kasvattaa veneen kokoa ja heikentää muita ominaisuuksia.
 
- dieselillä voidaan ajaa vain periskooppisyvyydessä kun moottorit vaativat ilmaa. Se hoidetaan snorklaamalla tai sitten pinta-ajolla, jolloin tietysti vene voidaan havaita helposti.
- akustot vaativat latausta ja siksi veneen toiminta-aika sähkömoottoreilla, sukelluksissa ei ole pitkä vs. ydinsuklari
- diesel vaatii tietenkin sitä löpöä eli tankkausta säännöllisen usein

AIP tuo juurikin helpotusta sukellusaikaan ja toimintamatkaan, joka voi olla jopa 2 viikkoa. AIP on myös hiljainen, jopa ydinsukellusvenettäkin hiljaisempi, pump-jetistä huolimatta. Miinuspuolena on sitten pieni nopeus liikuttaessa AIP:n avulla, mutta toisaalta akustot voidaan pitää täysinä ja sähkömoottoreilla saadaan sitten lisää vauhtia tarvittaessa reippaasti enemmän.

Diesesähköinen s-vene on myös paljon edullisempi rakentaa, pienempi ja helpompi suunnitella. Myös huollot ovat edullisia, vaikka niitä joudutaan tekemään useammin kuin ydinreaktorille. Pienuudesta on sitten taas kahdenlaista hyötyä / haittaa. Pieni vene on helpompi ohjailtava saaristossa ja matalissa vesissä. Toisaalta pieneen veneeseen ei saa yhtä paljon aseita ja esimerkiksi pystylaukaistavien siilojen sijoitus on haastavampaa. A26 Blekingeen on tiettävästi saatavilla VLS- moduuli myös, mutta se kasvattaa veneen kokoa ja heikentää muita ominaisuuksia.
Asettelin kysymykseni huonosti.

Tarkoitin sitä, että miksi pitäisi yrittää kehittää vene, vaikkapa vain Itämerelle, joka on varustettu pelkillä akuilla. Ja vaikka siinä olisi AIP, mitä haittaa on jos mukana on myös dieselkoneet. Hyötyjä on paljonkin.

Lisää massaa ja tekniikkaa tietenkin, mutta sotakone tarvitsee mahdollisimman hyvät emmeet omaan pärjäämiseen, tiedusteluun ja taistelemiseen. Onko dieseleitten vaatima kokolisä kriittinen käsittelyn kannalta.
 
Akkuja
- dieselillä voidaan ajaa vain periskooppisyvyydessä kun moottorit vaativat ilmaa. Se hoidetaan snorklaamalla tai sitten pinta-ajolla, jolloin tietysti vene voidaan havaita helposti.
- akustot vaativat latausta ja siksi veneen toiminta-aika sähkömoottoreilla, sukelluksissa ei ole pitkä vs. ydinsuklari
- diesel vaatii tietenkin sitä löpöä eli tankkausta säännöllisen usein

AIP tuo juurikin helpotusta sukellusaikaan ja toimintamatkaan, joka voi olla jopa 2 viikkoa. AIP on myös hiljainen, jopa ydinsukellusvenettäkin hiljaisempi, pump-jetistä huolimatta. Miinuspuolena on sitten pieni nopeus liikuttaessa AIP:n avulla, mutta toisaalta akustot voidaan pitää täysinä ja sähkömoottoreilla saadaan sitten lisää vauhtia tarvittaessa reippaasti enemmän.

Diesesähköinen s-vene on myös paljon edullisempi rakentaa, pienempi ja helpompi suunnitella. Myös huollot ovat edullisia, vaikka niitä joudutaan tekemään useammin kuin ydinreaktorille. Pienuudesta on sitten taas kahdenlaista hyötyä / haittaa. Pieni vene on helpompi ohjailtava saaristossa ja matalissa vesissä. Toisaalta pieneen veneeseen ei saa yhtä paljon aseita ja esimerkiksi pystylaukaistavien siilojen sijoitus on haastavampaa. A26 Blekingeen on tiettävästi saatavilla VLS- moduuli myös, mutta se kasvattaa veneen kokoa ja heikentää muita omina

- dieselillä voidaan ajaa vain periskooppisyvyydessä kun moottorit vaativat ilmaa. Se hoidetaan snorklaamalla tai sitten pinta-ajolla, jolloin tietysti vene voidaan havaita helposti.
- akustot vaativat latausta ja siksi veneen toiminta-aika sähkömoottoreilla, sukelluksissa ei ole pitkä vs. ydinsuklari
- diesel vaatii tietenkin sitä löpöä eli tankkausta säännöllisen usein

AIP tuo juurikin helpotusta sukellusaikaan ja toimintamatkaan, joka voi olla jopa 2 viikkoa. AIP on myös hiljainen, jopa ydinsukellusvenettäkin hiljaisempi, pump-jetistä huolimatta. Miinuspuolena on sitten pieni nopeus liikuttaessa AIP:n avulla, mutta toisaalta akustot voidaan pitää täysinä ja sähkömoottoreilla saadaan sitten lisää vauhtia tarvittaessa reippaasti enemmän.

Diesesähköinen s-vene on myös paljon edullisempi rakentaa, pienempi ja helpompi suunnitella. Myös huollot ovat edullisia, vaikka niitä joudutaan tekemään useammin kuin ydinreaktorille. Pienuudesta on sitten taas kahdenlaista hyötyä / haittaa. Pieni vene on helpompi ohjailtava saaristossa ja matalissa vesissä. Toisaalta pieneen veneeseen ei saa yhtä paljon aseita ja esimerkiksi pystylaukaistavien siilojen sijoitus on haastavampaa. A26 Blekingeen on tiettävästi saatavilla VLS- moduuli myös, mutta se kasvattaa veneen kokoa ja heikentää muita ominaisuuksia.
AIP:lla ei akkuja paljon ladata. Jos on käytössä esim 2 x 75 kW niin ei tule mitään. Dieselistä saat esim pienessä veneessä 2 x 970 kW (Gotland) ja hiukan isommassa esim 2 x 1517 kW (Victoria). Jo tämä suuruusluokkaero kertoo mistä on kyse. Jotta vene liikkuu ja akut latautuu, pitää olla kilowatteja yli 10 kertaa enemmän. Sähkömoottorin teho on esim 5 MW, se tyhjentää tuollaiset isotkin akustot 20 - 30 minuutissa. Sitten taas ladataan ja pitkään vaikka voimaa on MW luokkaa.

Kyllä sukellusvenetelakat on nämä asiat koittaneet miettiä, mutta fysiikan lait vaan tulee vastaan. Ja siksi diesel/AIP-vene ei ole paljon Type-XXI:tä suorituskykyisempi tänäkään päivänä...
 
Ukrainan sota topikista lainaten :

Melkoinen 300 miljoonan dollarssin pömpeli:

F54q0QgWwAAEgPQ

Olipa hieno kuva. Josta tulee mieleen pari juttua.

Isommissa sukellus veneissä nuo ilmaohjukset ammutaan pystysuoraan ylös, Jolloin kannella näkyy myös ne luukut näille.
Ammutaanko tässä Kilo luokassa nuo ilmaohjukset torpeedo putkesta ?
Ompa mielenkiintoinen ratkaisu.

Kuvassa näkyy myös diisselin pakoputket jotka on painerungon ja ulkokuoren välissä. No noiden putkien läpiviennissä täytyy olla melkoinen ventiili viritys. Sen kun täytyy kestää pakokaasut ja suljettuna kuitenkin yli 30 bar paine.
 
Ukrainan sota topikista lainaten :



Olipa hieno kuva. Josta tulee mieleen pari juttua.

Isommissa sukellus veneissä nuo ilmaohjukset ammutaan pystysuoraan ylös, Jolloin kannella näkyy myös ne luukut näille.
Ammutaanko tässä Kilo luokassa nuo ilmaohjukset torpeedo putkesta ?
Ompa mielenkiintoinen ratkaisu.

Kuvassa näkyy myös diisselin pakoputket jotka on painerungon ja ulkokuoren välissä. No noiden putkien läpiviennissä täytyy olla melkoinen ventiili viritys. Sen kun täytyy kestää pakokaasut ja suljettuna kuitenkin yli 30 bar paine.
Ilmaohjus? Jos risteily/meritorjuntaohjuksia tarkoitat niin on ihan tavallista että niitä ammutaan torpedoputkista. Siiloratkaisuja risteilyohjuksille on lähinnä USA:n sukellusveneissä. ( voi olla jollain muullakin mutten heti keksi kellä )
 
Ilmaohjus? Jos risteily/meritorjuntaohjuksia tarkoitat niin on ihan tavallista että niitä ammutaan torpedoputkista. Siiloratkaisuja risteilyohjuksille on lähinnä USA:n sukellusveneissä. ( voi olla jollain muullakin mutten heti keksi kellä )
Vanhat neuvosto-SSGN:t Charlie/Papa/Oscar olivat painerungon ulkopuolisten ohjussiilojen kulta-aikaa, tosin ne olivat etuviistoon asennettuja. Venäläisten uusimmassa Yasen-luokassa on peräti 32 VLS-putkea Oniks- ja Kalibr-ohjuksille. Kaupallisemman Korean omassa KSS-III:ssa on valmistuserästä riippuen 6 tai 10 K-VLS-putkea, joskin 1. erän kohdalla on puhuttu pelkästään ballistisista ohjuksista. Paremman Korean juuri vesille laskemassa sekasikiössä on 4 isompaa ja 6 pienempää putkea, joista jälkimmäisiä on arveltu risteilyohjuksille tarkoitetuksi. Israelin uusimpiin huhutaan olevan tulossa laajennettuun torniin asennettua ohjussiiloa, mutta minkälaista ohjusta varten on mysteeri. Niin ja tietysti venäläisten Lada-luokasta oli ehdotettu myös VLS:llä varustettua mallia, mutta kolmeen toistaiseksi rakennettuun/aloitettuun niitä ei kai ole tulossa. Montakohan tästä vielä unohtui... 🤔
 
Vanhat neuvosto-SSGN:t Charlie/Papa/Oscar olivat painerungon ulkopuolisten ohjussiilojen kulta-aikaa, tosin ne olivat etuviistoon asennettuja. Venäläisten uusimmassa Yasen-luokassa on peräti 32 VLS-putkea Oniks- ja Kalibr-ohjuksille. Kaupallisemman Korean omassa KSS-III:ssa on valmistuserästä riippuen 6 tai 10 K-VLS-putkea, joskin 1. erän kohdalla on puhuttu pelkästään ballistisista ohjuksista. Paremman Korean juuri vesille laskemassa sekasikiössä on 4 isompaa ja 6 pienempää putkea, joista jälkimmäisiä on arveltu risteilyohjuksille tarkoitetuksi. Israelin uusimpiin huhutaan olevan tulossa laajennettuun torniin asennettua ohjussiiloa, mutta minkälaista ohjusta varten on mysteeri. Niin ja tietysti venäläisten Lada-luokasta oli ehdotettu myös VLS:llä varustettua mallia, mutta kolmeen toistaiseksi rakennettuun/aloitettuun niitä ei kai ole tulossa. Montakohan tästä vielä unohtui... 🤔
Onhan noita järeämpiä ohjuksia tosiaan ollut suklareissa jo vuosikymmeniä. Sekä ballistisia että risteilyohjuksia. Olikohan Regulus ensimmäinen? Sille piti kyllä olla lähinnä hangaari eikä siilo.

Jos puhutaan vaihtoehtoisesti torpedoputkeen sopivista ohjuksista niin valikoima on olennaisesti pienempi. Virginiat ja uusimmat Los Angelesit sekä tuo yksi venäläinen ovat varmoja tapauksia. Kalibr kaiketi menee ohjuksena oikeaan kategoriaan. Vivahteita tulee sitten Ohio-luokasta joissa on ICBM-siiloihin istutettu 7 Tomahawkin paketit. Taitaa joissain muissakin aluksissa olla tuollainen joustavampi ratkaisu yhden ohjuksen siilojen sijasta.

Listallesi voisi lisätä ainakin Ruotsin tyypin A26 johon on markkinoitu Tomahawk-siilojen mahdollisuutta. Kiina ja Intia ovat varmasti nekin hyviä tarjokkaita listalle. Etenkään Kiinan uusista tyypeistä ei taida olla ihan varmoja tietoja.
 
Vanhat risteilyohjukset olivat niin isoja etteivät mahtuneet torpedoputkiin. Venäläisillä on käytössä myös isompia 65cm torpedoputkia joista voi myös ampua ohjuksia, tosin lähinnä käsittääkseni suto-ohjuksia.
Risteilyohjussiiloilla varmistetaan nykyään lähinnä suurempi tulinopeus, ettei veneellä kestä ikuisuuksia ampua riittävän kokoinen 'satsi' ohjuksia torjunnan kyllästämiseksi. Tietenkin jotkut ylisooniset ei ehkä edelleen mahdu torpedoputkiin.
 
Ilmaohjus? Jos risteily/meritorjuntaohjuksia tarkoitat niin on ihan tavallista että niitä ammutaan torpedoputkista. Siiloratkaisuja risteilyohjuksille on lähinnä USA:n sukellusveneissä. ( voi olla jollain muullakin mutten heti keksi kellä )
Kyllä, esim Sub-Harpoon on ammuttu torpedoputkista. Muuten harvinainen (ja ensimmäinen) diesel-sähköinen vene, joka niitä ampui oli Australian Oberon-luokan veneet esim "HMAS Onslow" joka on museoveneenä Sydneyssä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon ko veneen akusto: peräti 448 lyijyakkukennoa jokaisessa 93 litraa happoa. Voinette kuvitella koko akuston painon, silti nopeus pinnan alla hiukan yli 15 s ja sillä nopeudella taas hiukan yli puoli tuntia operointiaikaa. Paljonko yli, eivät ihan kertoneet mutta ei kuitenkaan yli tuntia?
 
Vanhat risteilyohjukset olivat niin isoja etteivät mahtuneet torpedoputkiin. Venäläisillä on käytössä myös isompia 65cm torpedoputkia joista voi myös ampua ohjuksia, tosin lähinnä käsittääkseni suto-ohjuksia.
Risteilyohjussiiloilla varmistetaan nykyään lähinnä suurempi tulinopeus, ettei veneellä kestä ikuisuuksia ampua riittävän kokoinen 'satsi' ohjuksia torjunnan kyllästämiseksi. Tietenkin jotkut ylisooniset ei ehkä edelleen mahdu torpedoputkiin.
Siilot tuovat myös mukavasti lisäkapasiteettia jotta vene saa mukaansa myös muutaman torpedon.
 
Back
Top