IL:n jutussa Kongoon menneestä konemestari Akselista on kappaleita suomalaisesta kolonialismista ja erityisesti mainitaan itsenäistymisen aihaan esiintyneet siirtomaa halut ja tarve tutkimukselle.
....
Suomeenkin vaikutteita
”Oppi” tosin Leppänenkin siirtomaaisännän tavoille, mutta ei mennä vielä siihen.
Leppäsen tarina kertoo nimittäin ajasta, jolloin eurooppalaiset kuvittelivat voivansa omistaa koko maailman. Vaikka Suomella ei ole ollut siirtomaita, suomalaisten suhde kolonialismiin on paljon tätä monimutkaisempi.
– Toinen puoli kuviosta on se, että yksittäiset suomalaiset henkilöt ovat olleet mukana hankkeissa, jotka ovat olleet toisten imperiumien siirtomaahankkeita.
He ovat olleet vahvassa roolissa vahvistamassa näiden maiden siirtomaita, muistuttaa Turun yliopiston yleisen historian professori Leila Koivunen.
Yksi osoitus ovat juuri Kongo-joelle päätyneet konemiehet.
Ja on Suomellakin ollut siirtomaahaaveita.
Kuvassa näkyvä Brabant on yksi jokilaivoista, joilla Akseli Leppänen palveli Kongo-joella. ILLUME / KONGON AKSELI
Itsenäisyyden alussa suomalaisia kiinnosti nykyisin Namibiaan kuuluva Ambomaa, johon oli tehty lähetystyötä 1800-luvun lopulta lähtien. Siirtomaahaaveet eivät kuitenkaan koskaan toteutuneet.
Koivunen muistuttaa, ettei historiantutkimuksessa ole vielä kunnolla selvitetty, miten korkealla tasolla pohdinnat Ambomaasta siirtomaana todella olivat.
– Saattaa olla, että myytti siirtomaasta on jäänyt elämään omaa elämäänsä.
Siirtomaapuheet eivät jääneet Ambomaahan. Siirtomaapuheita viriteltiin jopa jatkosodan aikana, kun maantieteilijä ja geologi Väinö Auer matkusti seminaarimatkalla Saksaan vuonna 1942. Tuolloin natsi-Saksan ulkoministeriön lähettiläs, tohtori Rudolf Asmis kertoi, kuinka Saksa antaisi liittolaisilleen voittoisan sodan päätyttyä alueita Afrikasta. Suomelle näissä kaavailuissa olisi annettu Belgian Kongo.
Siirtomaa-ajalta on peräisin myös afrikkalaisia vähättelevä puhekieli. Jopa Veikkaus mainosti vielä 1900-luvun alkupuoliskolla pelejään näin: ”Ainoastaan Afrikan neekeri ei veikkaa, kaikki toiset veikkaavat ja saavat veikkausvoittoja.”
Vasta nyt Suomen roolia kolonialismissa on ylipäänsä alettu tutkia.
– Ajatus siitä, ettei suomalaisilla ollut osallisuutta, on ollut niin vahva, ettei ole koettu, että se olisi sellainen aihepiiri (jota tarvitsisi tutkia). On totta, ettei ole ollut siirtomaita, mutta ilmiö näyttäytyy monella muulla tavoin Suomen historiassa, Koivunen muistuttaa.
....
Suomeenkin vaikutteita
”Oppi” tosin Leppänenkin siirtomaaisännän tavoille, mutta ei mennä vielä siihen.
Leppäsen tarina kertoo nimittäin ajasta, jolloin eurooppalaiset kuvittelivat voivansa omistaa koko maailman. Vaikka Suomella ei ole ollut siirtomaita, suomalaisten suhde kolonialismiin on paljon tätä monimutkaisempi.
– Toinen puoli kuviosta on se, että yksittäiset suomalaiset henkilöt ovat olleet mukana hankkeissa, jotka ovat olleet toisten imperiumien siirtomaahankkeita.
He ovat olleet vahvassa roolissa vahvistamassa näiden maiden siirtomaita, muistuttaa Turun yliopiston yleisen historian professori Leila Koivunen.
Yksi osoitus ovat juuri Kongo-joelle päätyneet konemiehet.
Ja on Suomellakin ollut siirtomaahaaveita.
Kuvassa näkyvä Brabant on yksi jokilaivoista, joilla Akseli Leppänen palveli Kongo-joella. ILLUME / KONGON AKSELI
Itsenäisyyden alussa suomalaisia kiinnosti nykyisin Namibiaan kuuluva Ambomaa, johon oli tehty lähetystyötä 1800-luvun lopulta lähtien. Siirtomaahaaveet eivät kuitenkaan koskaan toteutuneet.
Koivunen muistuttaa, ettei historiantutkimuksessa ole vielä kunnolla selvitetty, miten korkealla tasolla pohdinnat Ambomaasta siirtomaana todella olivat.
– Saattaa olla, että myytti siirtomaasta on jäänyt elämään omaa elämäänsä.
Siirtomaapuheet eivät jääneet Ambomaahan. Siirtomaapuheita viriteltiin jopa jatkosodan aikana, kun maantieteilijä ja geologi Väinö Auer matkusti seminaarimatkalla Saksaan vuonna 1942. Tuolloin natsi-Saksan ulkoministeriön lähettiläs, tohtori Rudolf Asmis kertoi, kuinka Saksa antaisi liittolaisilleen voittoisan sodan päätyttyä alueita Afrikasta. Suomelle näissä kaavailuissa olisi annettu Belgian Kongo.
Siirtomaa-ajalta on peräisin myös afrikkalaisia vähättelevä puhekieli. Jopa Veikkaus mainosti vielä 1900-luvun alkupuoliskolla pelejään näin: ”Ainoastaan Afrikan neekeri ei veikkaa, kaikki toiset veikkaavat ja saavat veikkausvoittoja.”
Vasta nyt Suomen roolia kolonialismissa on ylipäänsä alettu tutkia.
– Ajatus siitä, ettei suomalaisilla ollut osallisuutta, on ollut niin vahva, ettei ole koettu, että se olisi sellainen aihepiiri (jota tarvitsisi tutkia). On totta, ettei ole ollut siirtomaita, mutta ilmiö näyttäytyy monella muulla tavoin Suomen historiassa, Koivunen muistuttaa.
Suomalaisesta Akselista, 34, tuli julma siirtomaaherra Kongossa – päiväkirjat paljastavat synkät salaisuudet
Suomella ei ole ollut siirtomaita, mutta kolonialismi vaikutti myös Suomeen. Konemies Akseli Leppänen oli Afrikkaan saapuessaan eurooppalaisten julmuuksia hämmästelevä idealisti, mutta vuosien saatossa hänestä kuoriutui piiskaa säästämätön siirtomaaherra.
www.iltalehti.fi