Suomalainen sotataito

Enhän minä ole edes oikea reserviläinen kun ei ole SA-sijoitusta (jostain syystä tuli jouluevankeliumi mieleen, ei ole sijaa majatalossa...), mutta kaikki mitä olen uudesta tst-tavasta nähnyt, on kasvattanut luottamusta sen fiksuuteen (en toki aluksikaan olettanutkaan että se on ns. p*skaa). Kaikin puolin se vaikuttaa sellaiselta, jonka mukaan pitäisi edetä ihan riippumatta reservin koosta. Vaikka SA-vahvuus olisi 500 tuhatta miestä niin 500 tuhatta miestä uudella tst-tavalla olisi paljon parempi kuin 500 tuhatta miestä (tai enemmänkin) vanhalla. En ole oikein ikinä, omalla kyökkifilosofis- ja tietokonepelilähtöisellä vahvalla sotilasosaamisellani, ymmärtänyt uuden taistelutavan arvostelua. Ja kaikki itse tuntemani asiasta vähänkään kiinnostuneet ovat pitäneet hyvänä.

Tietty Suoli24.fi -sotilasfoorumilta löytynee reservin sotaloordien perusteltua kritiikkiä jos haluaa etsiä.

Paljon kertoo se, että joku täällä (@Vonka ?) kertoi venäläisen upseerishenkilön (ei toki mistään korkeimmilta tasoilta, eli siltä tasolta jossa ei enää poliittisista syistä sovi arvostaa liikaa "vihollista" julkisesti) kehuneen uuden tavan korkealle.
 
Uskoisin että muutamaa änkyrää lukuunottamatta kaikki täällä tunnustavat uudistetun tst-tavan paremmuuden, mutta keskustelun kannalta on hieman tylsää vain hymistellä sen erinomaisuutta. Mielellään kuulisin asiasta oikeasti tietäviltä kirjoittajilta kuten @Kapiainen ja @CV9030FIN miten uudistettu tapa on harjoituksissa toiminut. Aiheuttaako joukkojen hajauttaminen ja liike jotain ongelmia huoltoon ja johtamiseen vai onko tämä vain turhaa huolta?

Sanomattakin on selvää, että mitään sotasalaisuuksia ei pidä julkistaa, mutta ihan julkistakin tietoa aiheesta varmasti on.
 
Vastaus on melko lyhyt: se on toiminut hyvin tai erinomaisesti aina kun sitä toteuttava joukko on osannut homman periaatteet. Toki on myös harjoituskokemuksia joissa se ei ole toiminut, mutta niitä analysoitaessa on käytännössä aina löytynyt selkeitä virheitä toteutuksessa. Virheiden syy on myöskin ollut käytännössä aina koulutuksen vähyydestä johtunut osaamattomuus/tietämättömyys.
Mielestäni taustalta löytyy myös jonkin verran itseluottamuksen puutetta. Eli tiedetään mitä ja miten pitäisi toimia, mutta harjoitustilanteessa otetaan sitten ikäänkuin varman päälle ja tukeudutaan tuttuihin ja turvallisiksi koettuihin vanhoihin toimintamalleihin.
Tuo kaikki on toki luonnollista ja on selvää, että murrosvaihe vie aikansa tämän kokoluokan muutoksessa. M05-mallinen operatiivisten joukkojen taktiikka ja taistelutekniikka eli reilut 10 vuotta ennenkuin homma asettui uomiinsa. Samaan on syytä varautua nytkin.
 
Siitä en ole päässyt koskaan jyvälle, kuinka kv-kokemukset ja kv-yhteistyö samisten kanssa jalostuu suomalaiselle kentälle? Okei, materiaalin osalta selvästi näin käy ja on käynyt. Mutta miten löytää jyvä akanoista, se jyvä, joka on helmi siemeneksi omaan käyttöön? Ja miten se ajetaan läpi organisaatiossa ja järjestelmässä? On varmaan melkoinen revohka ja epäilen, että moni hyväkin yksityiskohta jää makaamaan kesannolle. Mutta tämä on vain epäilys, koska en tosiaan ole koskaan ymmärtänyt, miten uudistus tai uudistukset tosiolevasti etenevät armeijassa.
 
Siitä en ole päässyt koskaan jyvälle, kuinka kv-kokemukset ja kv-yhteistyö samisten kanssa jalostuu suomalaiselle kentälle? Okei, materiaalin osalta selvästi näin käy ja on käynyt. Mutta miten löytää jyvä akanoista, se jyvä, joka on helmi siemeneksi omaan käyttöön? Ja miten se ajetaan läpi organisaatiossa ja järjestelmässä? On varmaan melkoinen revohka ja epäilen, että moni hyväkin yksityiskohta jää makaamaan kesannolle. Mutta tämä on vain epäilys, koska en tosiaan ole koskaan ymmärtänyt, miten uudistus tai uudistukset tosiolevasti etenevät armeijassa.
Kun päivän muoti on hybridiä ja epäsymmetriaa niin olisikohan tuolta saralta ollut jotain opittavaa? Vaikka aiheesta ollaan huolestuneita kutsumattomien kohteliaiden herrasmiesten saapumisesta, niin tuskin meidänkään urhojen on välttämätöntä saapua pelipaikoille paraatimuodossa liput liehuen ja rummut päristen.
 
Onkohan A2 jotenkin toimissaan huomioinut uuden taistelutavan, tai aikooko huomioida? Jos jälkimmäinen, millä tavoin A2 voisi reagoida? Vai keskittyykö vihollinen omaan juttuunsa reagoimatta muutoksiin meidän taistelutavassa (tai osan joukkojen taistelutavasta)?
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan A2 jotenkin toimissaan huomioinut uuden taistelutavan, tai aikooko huomioida? Jos jälkimmäinen, millä tavoin A2 voisi reagoida? Vai keskittyykö vihollinen omaan juttuunsa reagoimatta muutoksiin meidän taistelutavassa (tai osan joukkojen taistelutavasta)?

No, ainakin elektronista häirintää käyttämällä voisi saada kaikenlaista aikaan. Mutta taas me kykenemme havaitsemaan ne häiritsimet ja paikantamaan ne, niin tykistö hoitanee mokomat.

Uskoisin myös, että vihollinen voisi myös vastata hieman samanlaisella taktiikalla ja järjestää nopeasti regoivia reservejä, joilla vastata meidän vastahyökkäyksiin, mahdollisesti tehdä ennakoivia iskuja. Tämä voisi tapahtua sekä maajoukoilla, että ilmakujeteisilla/ilmavoimilla.
 
Onkohan A2 jotenkin toimissaan huomioinut uuden taistelutavan, tai aikooko huomioida? Jos jälkimmäinen, millä tavoin A2 voisi reagoida? Vai keskittyykö vihollinen omaan juttuunsa reagoimatta muutoksiin meidän taistelutavassa (tai osan joukkojen taistelutavasta)?
Jos asiaa tarkastellaan teoreettisella tasolla, niin A2:lla on varsin pitkä kokemus erilaisin asymmetrisin keinoin toimivista vastustajista, joten ei se heille sinänsä uutta ole.
Sensijaan se mikä on heille uutta, on asymmetrisiä keinoja hyödyntävä vastustaja, joka on organisoitu, jonka toimet on suunniteltu, niitä koordinoidaan ja johdetaan.
Vastatoimia ja keinoja heillä on, toki ne eivät ole puolustajalle yllätys.
 
Onko tämä uusi taistelutapa toteuttajalleen henkisesti rasittavampi kuin vanha?


Vastatoimia ja keinoja heillä on, toki ne eivät ole puolustajalle yllätys.
Näihin siis suomalaiset ovat jo reagoineet taistelutapaa suunnitellessa, ts. ovat askeleen edellä?
 
Viimeksi muokattu:
No siinä mielessä on myös henkisesti rankempi kuin entinen koska on kärkijoukoille ehkä hitusen fyysisesti rankempi. Toki nykyään on ajoneuvoja paljon käytössä mutta niin on myös materiaalia mitä pitää kantaa sekä yhtenäistä linjaa ei ole, vaan ollaan vähän sikinsokin jolloin vartiossa saa olla entistä tarkempi. Ideanahan on iskeä vähän sissimäisesti miinoitteilla ym ja irrota nopeasti jonkajälkeen epäsuora alkaa moukaroida tiettyihin pisteisiin. sen jälkeen kun keltainen pääsee taas jatkamaan matkaa on hetkenpäästä uusi väijytys jne jossainkohtaa sitten keltaisen eteneminen pysätetään pitemmäksi aikaa mutta sitä kulutetaan ennen sinne pääsyä. sitten on viellä sissipartiot vihollisen selustassa tekemässä samaa esimerkiksi iskemässä rekkoihin ja taas häviävät.

Ressujen kanssa on myös sellaista ongelmaa kun osalla on pitkäaika viime kertauksista tai varusmiespalveluksesta niin uusi tekniikka tuottaa harmaita hiuksia. Lämpökamerat,valonvahvistimet, radiot jne. Esim ressu porukka päätti väijyttää leopardia, odottivat paikassa x sen saapuvan kohdalleen. Leo ei ikinä saapunut sille kohdalle koska näki jo väijyttäjät kaukaa lämpökameran läpi. Moni asiosta on toki nopeasti opittavissa ja kertauksella korjattavissa
 
No siinä mielessä on myös henkisesti rankempi kuin entinen koska on kärkijoukoille ehkä hitusen fyysisesti rankempi. Toki nykyään on ajoneuvoja paljon käytössä mutta niin on myös materiaalia mitä pitää kantaa sekä yhtenäistä linjaa ei ole, vaan ollaan vähän sikinsokin jolloin vartiossa saa olla entistä tarkempi. Ideanahan on iskeä vähän sissimäisesti miinoitteilla ym ja irrota nopeasti jonkajälkeen epäsuora alkaa moukaroida tiettyihin pisteisiin. sen jälkeen kun keltainen pääsee taas jatkamaan matkaa on hetkenpäästä uusi väijytys jne jossainkohtaa sitten keltaisen eteneminen pysätetään pitemmäksi aikaa mutta sitä kulutetaan ennen sinne pääsyä. sitten on viellä sissipartiot vihollisen selustassa tekemässä samaa esimerkiksi iskemässä rekkoihin ja taas häviävät.

Ressujen kanssa on myös sellaista ongelmaa kun osalla on pitkäaika viime kertauksista tai varusmiespalveluksesta niin uusi tekniikka tuottaa harmaita hiuksia. Lämpökamerat,valonvahvistimet, radiot jne. Esim ressu porukka päätti väijyttää leopardia, odottivat paikassa x sen saapuvan kohdalleen. Leo ei ikinä saapunut sille kohdalle koska näki jo väijyttäjät kaukaa lämpökameran läpi. Moni asiosta on toki nopeasti opittavissa ja kertauksella korjattavissa
Voin kuvitella, että nykyisellä kh-määrillä ressuilla riittää opiskeltavaa.:oops:.
 
Onko tämä uusi taistelutapa toteuttajalleen henkisesti rasittavampi kuin vanha?

Kauanko on mahdettu ajateltu joukkojen kestävän tuollaisessa fyysisessä ja henkisessä rasituksessa ja millä keinoilla (levolla) on tarkoitus palauttaa joukkojen taistelukyky? Meillähän ei ole (todennäköisesti) mahdollista lennättää joukkoja "taakse" lepoon?

Kaksi viikkoa ja joukot ovat puhki palaneet... ?
 
Onko tämä uusi taistelutapa toteuttajalleen henkisesti rasittavampi kuin vanha?



Näihin siis suomalaiset ovat jo reagoineet taistelutapaa suunnitellessa, ts. ovat askeleen edellä?

Ainakin meille koulutettiin Venäjän tapoja ja taktiikoira tuhota tällaisia eristettyjä ns. hajautettuja yksiköitä.

Tiedä sitten moniko kurssitoveri muistaa niistä mitään.

Käytännössähän nämä taktiikat vaativat viholliselta sen, että ne tietävät missä meidän joukkomme ovat ja pystyvät saartamaan sen. Mikäli omien joukkojemme organisaatio ja yhteydet ovat kunnossa pystyvät viereiset joukot auttamaan toisiaan vihollisen läpi murtautumisessa.
Tämä toki taaa pelkkää mutua.

Olisi joskus kiva tietää olenko ymmärtänyt näitä TST15 asioita oikein vai nauravatko foorumin skapparit partaansa näille höpinöilleni :D
 
Viimeksi muokattu:
Uusi taistelutapa varmaan vaatii useammalta henkilöltä parempaa tilannetajua ja "sisäistä navigaattoria". Tuohon henkiseen rasittavuuteen, niin suurempi fyysinen rasitus toki aiheuttaa sitä, mutta ajattelin myös että jos toimitaan pienemmissä osastoissa isompia vastaan, niin sekin voi lisätä sitä.
 
Kauanko on mahdettu ajateltu joukkojen kestävän tuollaisessa fyysisessä ja henkisessä rasituksessa ja millä keinoilla (levolla) on tarkoitus palauttaa joukkojen taistelukyky? Meillähän ei ole (todennäköisesti) mahdollista lennättää joukkoja "taakse" lepoon?

Kaksi viikkoa ja joukot ovat puhki palaneet... ?

En minä osaa mitään varmaa sanoa, mutta joukkoja on osattava myös säästää.
 
Kauanko on mahdettu ajateltu joukkojen kestävän tuollaisessa fyysisessä ja henkisessä rasituksessa ja millä keinoilla (levolla) on tarkoitus palauttaa joukkojen taistelukyky? Meillähän ei ole (todennäköisesti) mahdollista lennättää joukkoja "taakse" lepoon?

Kaksi viikkoa ja joukot ovat puhki palaneet... ?

Miksi ei olisi mahdollista kierrättää miehiä?

Koulutettua reserviä löytyy tästä maasta kuitenkin moninkertaisesti ilmoitettuun sodan ajan 230 000 miehen vahvuuteen nähden. Vaikka ei edes otettaisi huomioon niitä 20 vuotta aiemmin varusmiespalveluksen suorittaneita, niin kyllä sitä varaa miesten kierrätykseen riittää. Esim. viikko lomilla, viikko etulinjaa ja viikko kevyempää palvelusta jossakin reservipataljoonassa.
 
Varmasti joukkoja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan, voi olla esim. muutama päivä taistelutoimintaa, muutama päivä lepoa/reserviä/täydennystä. Viikko yhtämittaisessa täystaistelussa voi olla joukolle jo liikaa yhteen menoon.
 
Kyllä on laskettu paljon jaksavat lepoa ja paljon taistelua.
 
Varmasti joukkoja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan, voi olla esim. muutama päivä taistelutoimintaa, muutama päivä lepoa/reserviä/täydennystä. Viikko yhtämittaisessa täystaistelussa voi olla joukolle jo liikaa yhteen menoon.

Viikko on aivan liikaa. Joskus näin jonkun jenkkitutkimuksen jossa todettiin että 36 tuntia ilman unta ja alkaa suorituskyky laskea jyrkästi.

Se, että organisaatioissa siirryttiin joukkuetasolla ja siitä ylöspäin nelijakoisuuteen, varmaankin muuten parantaa mahdollisuuksia pitää porukkaa reservissä ja pyörittää esim. joukkue tai komppania kerrallaan huoltamaan ja lepäämään.
 
Back
Top