Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Suomen armeija talvisodassa: kerro omat parannussuunitelmasi

Viestiketju osiossa 'Menneet sodat ja sotahistoria' , aloittaja Isäm Maam Puolustaja, 18.05.2011.

  1. Isäm Maam Puolustaja

    Isäm Maam Puolustaja Kersantti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    259
    Tykkäykset:
    27
    Pisteet:
    16
    Pistetäämpä pystyyn tällainen ajatusleikki, jossa jokainen saa esittää omat muutosehdotuksensa koskien Suomen armeijan joukkoja ja varustusta juuri ennen talvisodan syttymistä.

    Kuvitellaan, että voisit siirtyä aikakoneella talvisotaa edeltävään aikaan, vaikka kesään 1939. Neuvostoliiton uhka on ylimmän johdon tiedossa ja jotain pitäisi tehdä. Saisit yksin päättä Suomen armeijan asioista liittyen varustukseen, taktiikkaan, aivan kaikkeen mahdollliseen. Armeijan ylin johto kuuntelisi sinua ja toteuttaisi kaikki toiveesi mahdollisuuksien rajoissa. Puolustusmäärärahoja olisi käytettävissä sen mitä silloin oli käytettävissä ja tekniikan tietämys olisi sitä mitä silloin oli. Aikakoneella siirtyessäsi et voisi ottaa mukaan mitään tavaroita esim kirjallista materiaalia tai laitteita. Sinun pitäisi omalla tämän hetkisellä tietämykselläsi auttaa Suomea torjuntavoittoon tulevassa talvisodassa. ;)
     
  2. Mainos Google AdSense



  3. JOKO

    JOKO Ylipäällikkö BAN

    Liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    4,971
    Tykkäykset:
    1,337
    Pisteet:
    1,286

    Olisin runnonut pikaisesti tuotantoon yksinkertaisen pulttilukkoisen pst-kiväärin. Patruunaksi joku markkinoilla oleva 20 millinen ja tekniikaksi lähinnä suurennettu kivääri tarvittavin muutoksin. Toinen uusi tulokas olisi halpa passarimiina. Kumpaisellekkin oli mielestäni selvä tilaus tuossa vaiheessa. Ne olisivat silloisella tekniikalla, osaamisella ja määrärahoilla olleet tehtävissä nopealla aikataululla.
    Ampumatarvikkeiden ja aivan erityisesti tykistön ampumatarvikkeiden tuotannon kiihdyttäisin täysille kierroksille. Samoin Tikkakoski saisi käskyn tuupata konepistoolia tuontolinjalta ympäri vuorokauden.

    Kannaksen linnoittamiseen suunnattaisiin kaikki irtoavat voimat. Painopiste teräsbetonisiin suojakorsuihin.

    Juuri muuta tuossa vaiheessa ei mielestäni olisi tehtävissä silloisilla resursseilla. Aseiden ostaminen alkoi olla myöhäistä vuonna 1939.

    Koulutuksen osalta tilanne oli mielestäni kohtuullisen hyvä ja samoin taktiikka oli kohdallaan kalusto huomioiden. Lisääntyneen pst-aseistuksen myötä olisi tosin pst-syvyyttä lisätty. Olisi vaan varmaankin loppunut aika kesken. Kaikki valmistuneet aseet ja miinat olisi tarvittu linjaan talvisodan syttyessä.
     
  4. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    15,989
    Tykkäykset:
    14,647
    Pisteet:
    1,286
    Kenties mahdollisuuksien rajoissa olisi ollut realistista pumpata suomalainen metalliteollisuus puskemaan tykistölle ammuttavaa. Mutta oliko niin, että tarvittavia sytyttimiä ja joitain metalleja ei tahtonut saada mistään???? Tykkejä olisin yrittänyt roudata ties mistä. Tosin sitäkin yritettiin tosissaan.

    Melkein veikkaan, että kesällä - 39 oli tehtävissä VAIN SE, että väki olisi pitänyt panna harjoituksiin. Noh, sitten olisi elinkeinoelämä rysähtänyt...pahimmin maatalous, ja sapuskaa tarvii, vaikka kuinka tahtoisi kalpaa käyttää.

    Ihan sama kuin nytkin tapahtuisi, jos maailmaa ja eurooppaa uhkaisi suursota: mistään ei mitään saa eikä mobilisointi tule kyseeseen, koska elinkeinoelämä ei sitä salli. Tässä mielessä mikään ei ole muuttunut. Eikä muutu.

    Lännen perussotatarviketeollisuus on ????? en tiedä. Jos nopeaan tahtiin pitäisi polkea homma käyntiin, keskeisimmät maat imisivät kevyesti ensin varastonsa ja tiinunsa täyteen, pikkumaat odottaisivat vuoroaan Laurina kilkki pikku kätösessään.

    Niin on ollut ja on oleva. Ei kannata tuudittaa itseään ruususen uneen, vaikka foorumilla sitäkin harrastetta heitetään kehiin alinomaa.
     
  5. noska

    noska Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.06.2010
    Viestejä:
    3,193
    Tykkäykset:
    46
    Pisteet:
    1,286
    Pitää muistaa että tuossa vaiheessa ei elinkeinoelämäkään saa välttämättä tavaraa mistään ja vielä vähemmän pystyy viemään tuotteitaan mihinkään joten sielläkin on joutenolevia ukkoja.
    Ruoantuotannossa on suhteessa nykyään selvästi pienempi osa suomalaisia kuin -39.
     
  6. Mosuri

    Mosuri Alokas BAN

    Liittynyt:
    13.04.2010
    Viestejä:
    1,596
    Tykkäykset:
    8
    Pisteet:
    0
    Lukumääräisesti vahvat maavoimat joilla on suuret määrät yksinkertaisia mutta tehokkaita aseita. Ilmavoimat jotka maa pystyy rahoittamaan ja joiden periaate on 95 % hävittäjätorjuntaan ja 5 % tiedusteluun. Merivoimien painopisteeksi rannikkopuolustus. Lisäksi tarvitaan vielä suojeluskunta (tai mikä tahansa poliittisesti korrekti nimitys nyt sitten sorvataankin). Lisäksi kaikkien puolustushaarojen miehet pitää kouluttaa jalkaväen taistelijoiksi oman tehtävänsä lisäksi. Tuolla reseptillä olisi pärjätty 1939 ja sillä pärjättäisiin nytkin.
     
  7. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    15,989
    Tykkäykset:
    14,647
    Pisteet:
    1,286
    Aivan. Mikään päällekaatuva syy ei edellytä asevelvollisuudesta luopumista eikä vahvuuksien äärimmäistä lkm laskemista, ei mikään.

    Jossittelu on kivaa. Jos SA:n tykistö olisi ollut kolmanneksen vahvempi ja kranaatit olisivat riittäneet oikeaan ampumiseen, Jos olisi ollut edes säällinen määrä kuranttia pst-aseistusta, verta olisi tarvittu reilusti vähemmän. Jos it olisi ollut edes tyydyttävällä tasolla, se olisi tehnyt asiaa. Jos jos.

    Itseasiassa -39 pärjättiin ihan hyvin. SE., että loppua kohden alkoi hyytää, ei voi olla mikään yllätys. Vastassa ei ollut mikään kolmannen luokan tekijä vaan yksi tulevan sodan voittajavaltioista.
     
  8. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    15,989
    Tykkäykset:
    14,647
    Pisteet:
    1,286
    Jos eläisimme vakavasti järkkyneessä maailmantilanteessa, meiltä puuttuisi nopeaan tahtiin lannoitteita, kasvin"suojelu"aineita, torjuntakemikaaleja, kenties varaosiakin, kylvösiementä, säilöntäaineita, elukoiden lääkkeitä ja energian hinta koroittaisi tuotannon loppuhintaa radikaalisti.

    Auta pojat armias ja autuvas, jos tuo case jatkuisi kaksi vuotta. Työttömien yhdistyksen makaronipussit ja juustopasta alkaisivat olla kovaa kamaa.

    Maatalous on ihan yhtä haavoittuva kuin mikä tahansa tuotannonala tätä nykyä. Ilman suurempia tuskia tuotanto voisi puolittua jo toisella satokaudella, monestakin syystä. Käytössä oleva peltoala ei ole niinkään määräävä kuin ajatellaan. Tuotannon teho ratkaisee lopputuleman ja käytössä olevat ruokatonnit.

    Järkkynyt maailmantilanne muuttaisi kovasti paljon monia arkipäiväisyyksiä ja aika nopeastikin.
     
  9. Isäm Maam Puolustaja

    Isäm Maam Puolustaja Kersantti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    259
    Tykkäykset:
    27
    Pisteet:
    16
    Edellä onkin jo tullut kaikki oleellinen mitä olin ajatellut itse parannuksiin. Kuitenkin pst-aseeksi voisi pistää tuotantoon panssarinyrkin/kauhun kaltaisen halvan pst-aseen, joita sitten tuotettaisiin tuhansia kappaleita nopeasti yksinkertaisillakin koneilla. Kauhu ja nyrkkihän ovat varsin yksinkertaisia ja halpoja aseita, pellistä taiteltuja putkia. Raketissa on ruutipanos ja kärjessä ontelopanos ja sytytin. Suomen lyhyillä ampuetäisyyksillähän nämä olisivat juuri mainioita, parempia kuin pst-tykit.

    [​IMG][​IMG]
     
  10. EK

    EK Majuri

    Liittynyt:
    10.10.2010
    Viestejä:
    1,145
    Tykkäykset:
    931
    Pisteet:
    156
    Eli suomalainen teollisuus olisi tuosta vain tuottanut muualla maailmassa ideatasolla olleen vallankumouksellisen pst.-aseen? Eihän ne saaneet edes kranaatinsytyttimiä tuotettua tarpeeksi, vaikka siitä oli jo aikaa sitten tehdyt suunnitelmat.

    Jos kerran kesästä 1939 aloitetaan, niin teollisuuden ja hallinon valmistaminen tulevan sotatilan varalle. Nyt etenkin teollisuuden mobilisointi kusi - pahastikin. Jos olisi aloitettu muutama kuukausi aiemmin, jotakin olisi ehkä saatu aikaiseksi sodan aikanakin.

    Suunnitelmien ja hallinnon järkeistäminen olisi vapauttanut esim. kuljetuskalustoa, jota nyt haaskattiin typerästi. YH:n alkaessa raja-alueelta siirrettiin elintarvikkeita ja maataloustuotteita sisä-Suomeen ja rannikolta raahattiin tarpeita armeijan käyttöön. Paikalliset hankinnat jopa paikoin kiellettiin. Myöskään "vie mennessäs tuo tullessas" -periaatetta ei hyväksikäytetty, vaan autot ja junat tekivät paluumatkansa usein tyhjänä, kun kaikkiin hommiin oli nimikoidut kuljetusvälineet. Tätä kirottiin ja se olisi ollut ratkaistavissa jo tuolloin.

    Armeijaa olisi ollut turha nostaa sodanajan vahvuuteen vielä kesällä. Talous alkoi kärsiä jo YH:n aloittamisesta, entä sitten kolme-neljä kuukautta aiemmasta aloittamisesta. Toinen ongelma olisi ollut maatalous. Nytkin elintarvikehuolto takkusi jo vuonna 1940, miten sitten jos kesän 1939 sato olisi kärsinyt.

    Kun maailmanpoliittinen tilanne oli melkoisen tulehtunut ja sodan merkit olivat aika selkeinä ilmassa, olisi kotimaista teollisuutta voinut "mobilisoida" ja armeijaa varustaa melko vähäisiä muutoksia vaativin toimenpitein. Lumipukuja, asepukuja, telttoja yms. "rätei ja lumpui"/suksia ja saksia kotimaiselta teollisuudelta armeijan käyttöön. Raha pysyy kotimaassa, teollisuus palvelee sodankäyntiä ja armeijaa varustetaan.

    YH:n alkaessa koko itäraja tyhjennetään ja suojavyöhykkeille annetaan piut-paut. Miinoja, murroksia ja asemia sen perhanasti aina kaavailtuun pääpuolustusasemaan asti jokaisessa painopistesuunnassa. Ja unohdetaan ne hyökkäyshaihattelut NL:n alueelle. Viivytys, puolustus ja motitus ovat meidän tapojamme.

    Jos sitten ihan fantasioinnin puolelle lähdetään, niin 120 mm:n raskasheitin lisenssillä Ranskasta valmistettavaksi. NL:n heitin taisi olla samaa alkuperää, samoin saksalaisten kampe. Boforsin pst.tykkien tuotanto pilviin ja se Lahden 20 mm:n pst-kivääri tuotantoon heti eikä 15. päivä. Konepistoolia ulos tehtaista kans massoittain ja niitä miinoja. Miinoja. MIINOJA. Paljon. Ennen Mannerheim-linjaa puna-armeija oli helisemässä miinoitusten kanssa ja ne olivat kuitenkin melko vähäisiä. IT:tä ei taidettu juuri Suomessa valmistaa, ja ostokamppeet olivat kalliita. Jos tehtiin, niin sitten sitäkin lisää kolmessa vuorossa.
     
  11. Mosuri

    Mosuri Alokas BAN

    Liittynyt:
    13.04.2010
    Viestejä:
    1,596
    Tykkäykset:
    8
    Pisteet:
    0
    Tietyllä tavalla näissä keskusteluissa unohtuu, että Suomi vuonna 1939 täysin toisenlainen yhteiskunta kuin 2011. Jokainen luonnollisesti tietää, että Suomi oli paljolti lihasten voimalla pyörivä maatalousyhteiskunta. Usein kuitenkin unohtuu, että maamme organisoitumisaste oli huomattavasti pienempi. Huomattavasti pienempi osuus esim. rahavirroista pyöritettiin valtion budjetin kautta. Rumasti voitaisiin ajatella, että maatamme ei pyöritetty kuten modernia jälkiteollista valtiota. Valtiota johti mies joka ei ollut suorittanut edes nykyistä peruskoulun oppimäärää vastaavaa määrää opintoja. Maataloudesta Kyösti tiesi- kansainvälisestä politiikasta ja puolustusasioista hyvin vähän.

    Suomihan oli sitoutunut kansainliiton harhaisiin toivekuviin. Mihinkään totaaliseen sotaan maamme ei ollut varautunut. Itse asiassa Suomi ajoi kansainvälisessä politiikassa mallia jonka mukaan hyökkäyksen kohteeksi joutunut maa olisi saanut muilta kansainliiton jäsenmailta lainoja sodan rahoittamiseen. Tuollaisten virvatulien perässä juostiin ja unohdettiin kokonaisvaltainen varautuminen. Esimerkiksi väestönsuojelu virallistettiin vasta syksyllä 1939. Sitä ennen se pyöri vapaaehtoistyönä ja mm. RAY:n rahoittamana... Nykyisin itsestään selvyytenä otettu liikevaihtovero otettiin käyttöön vasta 1940. Talvisodan jälkeen ymmärrettiin, että yhteiskunnan voimavarat on valjastettava kokonaan mikäli totaalisessa sodassa aiotaan pärjätä- muutos jäi voimaan myös rauhan tultua ja entiseen ei ollut enää paluuta.

    Konepistoolituotannon jyrkkä lisääminen on myös anakronistinen ajatus. Suomen puolustusvoimien upseerit olivat sitä mieltä, että pikakivääri on ratkaiseva ase suomalaisessa maastossa. Aseen kouluttamiseen ja sen taistelutekniikan hiomiseen käytettiin paljon voimavaroja 30-luvun lopussa. Toki hyviä sarjoja sillä ampui pressun päältä kauniina kesäpäivinä. Sodan todellisuus paljasti aseen täydeksi sudeksi. Neukkujen emmalla päästiin myöhemmin parempiin tuloksiin.
     
  12. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    15,989
    Tykkäykset:
    14,647
    Pisteet:
    1,286
    Varmaan hyvä posti EK:lta.

    Otammmpa esille yhden pointin tuosta kirjoituksesta. Olikohan kenraalikunta täysin kiinni tosiolevaisessa ihan kaikessa? Tosiaan suunniteltiin hyökkäyksiä Karjalassa aivan kuten kultaisella heimosotakaudella.... tai horahdettiin Panssarilaivastoon tilanteessa, jossa muut jo niitä romuttivat, noin suurin piirtein. Monessa kohtaa taidettiin käsittää puna-army samanlaisena kuin vuonna -22. Ja eihän se sitä ollut. Jääkäriupseereita nuorempi upseeristo taisi olla parhaiten jyvällä missä mentiin, mutta saapas äänesi kuuluviin tuolloin.

    Olen sitä mieltä, että Jääkäriupseeristo oli jämähtänyt pääosiltaan -18-luvulle ja siitä eteenpäin hieman. Eivät suinkaan kaikki, mutta liian moni. Miten se vaikutti varusteluun? Ps-laivat, ylimittainen lentovoima suhteessa muuhun, luottamus samisten apuun pahassa paikassa, armeijan elitisoiminen jne. jne.
     
  13. Caveman

    Caveman Kersantti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    241
    Tykkäykset:
    32
    Pisteet:
    16
    Muistaakseni vuonna 1942 kehitettiin suunnitelma panssarintorjuntakeihäästä. Kyseinen vempele oli siis keihäs jonka päässä olisi ollut ontelopanos. Kyseistä värkkiä ruvettiin todenteolla suunnittelemaan, josta kuitenkin luovuttiin panssarinyrkkien ja -kauhujen tullessa maahaan.
     
  14. EK

    EK Majuri

    Liittynyt:
    10.10.2010
    Viestejä:
    1,145
    Tykkäykset:
    931
    Pisteet:
    156
    Lyhyt kommentti vain.

    Se hyökkäily Neuvostoliiton puolelle ei ollut niin typerä ajatus, miltä nyt vaikuttaa. Aikanaan idea tulevien huoltokeskusten valtaamisesta ja etulinjan siirtämisestä vastustajan puolelle ei ollut ollenkaan huono. Tuolta tasaltahan ei ollut tarkoitus lähteä hyökkäilemään eteenpäin vaan tiedustella ja häiritä vihollista.

    Ajatus vain vanheni, kun tietoa infrastruktuurin kehittymisestä rajan takana ei ollut. Myöskään ei otettu huomioon sitä, että puna-armeijan ei tarvinnut huolehtia sotilaiden hyvinvoinnista, riitti että paukkuja ja pensaa oli. Majoitus ja ruokailu oli toissijaista. Samoin huomiotta jäi puna-armeijan kyky rakentaa itselleen kulkuyhteyksiä. Nuo kaksi seikkaa mahdollistivat sen, että neuvostojoukot kyettiin keskittämään "tiettömään" korpeen huomaamatta. Rajalla olevat suomalaiset joukothan keskitykset huomasivat, mutta ylemmät johtoportaat jättivät viestit huomiotta.

    Sitten sodan sytyttyä esim. Vänrikki Elolle Juntusrannan suunnalla esitetty vaatimus kahden vahvistetun rykmentin heittämisestä rajan taakse ja taistelutoiminnan siirtäminen Neuvostoliiton alueelle vajaan 50 miehen voimin, on kyllä hullutusta.
     
  15. Hejsan

    Hejsan Alokas BAN

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    5,222
    Tykkäykset:
    79
    Pisteet:
    0
    Kyllä talvisodassa pärjättiin hyvin.

    Olisin tehnyt toisia päätöksiä jatkosodassa.
     
  16. EK

    EK Majuri

    Liittynyt:
    10.10.2010
    Viestejä:
    1,145
    Tykkäykset:
    931
    Pisteet:
    156
    Suunnitelman laatija oli vieläpä tutustunut Saksassa sekä panssarinyrkkiin että -kauhuun. Sikäli kyse ei ollut enää vallankumouksellisesta aseesta, että onteloammuksen teho pst:ssä oli jo tuttua juttua. Sen sijaan kesällä -39 suunnattu räjähdysvaikutus oli tässä käyttötarkoituksessa sangen uusi juttu.

    Puhumattakaan tietysti kauhun ja nyrkin kaltaisista melko uudentyyppiseen periaatteeseen pohjaavista aseista. Toisessa rakettiammus ja toinen sinko.
     
  17. Kapiainen

    Kapiainen Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    3,120
    Tykkäykset:
    2,551
    Pisteet:
    1,286
    Suomen tuolloin käyttämä varsin hyökkäyksellinen doktriini oli mielestäni teoriatasolla hyvä..käytännössä se oli suht toimimaton, koska kalusto ja varustus ei oikein kohdannut niitä tarpeita ja vaatimuksia, joita silloisen doktriinin toteuttaminen olisi edellyttänyt.
    Kalustoon olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota ja ennenkaikkea siis kaluston soveltuvuuteen niihin tehtäviin joihin sillä kalustolla olisi pitänyt pystyä. Nyt kalusto ja suunnitelmat eivät kyllä kohdanneet mielestäni kovinkaan hyvin.
     
  18. EK

    EK Majuri

    Liittynyt:
    10.10.2010
    Viestejä:
    1,145
    Tykkäykset:
    931
    Pisteet:
    156
    Mitä tarkoitat?

    Sitä, että sotatoimet piti siirtää rajan taakse, vai sitä, että ratkaisua tuli aina hakea aktiivisella toiminnalla?

    Mikä kalustossa mielestäsi eniten mätti? Määrä? Laatu? Miten tilanne olisi ollut (käytettävillä resursseilla) parhaiten korjattavissa? Entä mitä tai millaista kalustoa olisi mielestäsi kaivattu?
     
  19. Isäm Maam Puolustaja

    Isäm Maam Puolustaja Kersantti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    259
    Tykkäykset:
    27
    Pisteet:
    16
    Eikö tämä aktiivinen hyökkääminen käytännössä osoittautunut mahdottomaksi kannaksella talvisodassa. Rintamalinja laatokalta suomenlahdelle oli yhtenäinen, eikä mahdollistanut hyökkäyksiä sivustoihin/selustaan. Ryssää oli koko rintamalinjan mitalta. Laatokan pohjoispuolella tämä hyökkäys/sissitoiminta sitten onnistui.
     
  20. JOKO

    JOKO Ylipäällikkö BAN

    Liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    4,971
    Tykkäykset:
    1,337
    Pisteet:
    1,286
    Ennakolta oli suunniteltu vastahyökkäys tapahtumaan pian sen jälkeen, kun puna-armeija on saavuttanut pääaseman ja hyökkäys pysäytetty. Eli periaatteessa oma hyökkäys lähtisi liikkeelle, kun vastapuoli on uupunut ja sekaisin, kun taas vastaiskun suorittavat joukot ovat levänneitä ja hyvin valmistautuneita. Periaate sekä idea olivat hyviä ja miehet taistelivat hyvin. Kaikki muu meni päin persettä. Suunnitelman yksityiskohdat olivat hiomatta, hyökkäävä osaston aikataulu oli mahdoton, suunnitelmaa ei ollut harjoiteltu, miehiä ei ollut tehtävään koulutettu, suunnitelman kannalta olennaisia osia ei ollut kerrottu hyökkääville joukoilla, jne. Hieno idea, mutta keski- ja ylemmän johdon ansiosta ansaitsi ihan aiheesta nimensä hölmön tölväys.
     
  21. EK

    EK Majuri

    Liittynyt:
    10.10.2010
    Viestejä:
    1,145
    Tykkäykset:
    931
    Pisteet:
    156
    Mikä on nykypäivän näkövinkkelistä huolestuttavinta Hölmön tölväyksessä? Hyökkäys tehtiin juuri siellä, juuri niillä joukoilla, juuri silloin kuin ennen sotaa oli suunniteltukin. Silti se meni pieleen.

    Miksi se meni pieleen? Ensinnäkin viestikalusto petti. Kuitenkin vielä suurempi ongelma oli johtoportaiden kategorinen persielleen arviointi joukkojen liikuntakyvyssä. Johtopäätös oli myöhemmissä analyyseissa se, että kokemattomat johtajat olivat kyllä johtaneet joukkoja karttaharjoituksissa, mutteivät oikeasti. Niinpä ei ollut käsitystä siitä, kuinka tuhannet miehet oikeasti liikkuvat.

    Ja nyt tullaan siihen huolestuttavaan pointtiin. YH oli alkanut lokakuussa, eli joukkoja oli jo oikeastikin johdettu. Ennen kaikkea viimeisimmässä sotaharjoituksessa oli kuitenkin ollut AK käytettävissä (ei vissiin ihan kokonaisuudessan, mutta kuitenkin). Miten isoja ovat nykyään suurimmat harjoitukset? Miten paljon nykyään tosipaikan tullen on kokemusta siitä, miten sodanajan joukot oikeasti liikkuvat?
     

Jaa tämä sivu