Suomen energiapoliittiset ratkaisut

Eerikainen kirjoitti:
Os saatana. En edes huomannut tuota 200 miljuunaa. Olet ihan oikeassa: 35 miljaardia OL3 vuosituotannon varastointi lämmöksi, se on passiivinen laitos, joten käyttökustannukset ovat varmaan pienet. Luola vesisäiliönä on käyttöiältään abt. ikuinen?

Mitä OL3:n tuottaman sähkön varastointi sähkönä kustantaisi? Akkuna kai luokkaa 1000 €/kWh (omakotitalo) ja teollisen mittakaavan laitos 250 €/kWh.
OL3: 1 600 000 kW x (365 x 24) h x 0,95 = 133 152 200 000 kWh x 250 €/kWh = 33 288 050 000 000 €, elikkäs 33 biljoonaa pelkät akut. Eli Suomen budjetti n. 370 vuotta. Akut sietää ehkä 1500 sykliä, joten ei tuota varastoa viittis ihan pienessä tuskassa purkaa.

Ei ole ihme, ettei teollisen luokan sähkövarastoja kannata tehdä. Toki näihin sähköverkon varmistuspalveluihin, mikä on vähän eri juttu kuin suoraviivainen varastointi.

Veden pumppaaminen ylös sähköllä ja sitten tarpeen tullen vesi palautetaan turbiinin kautta takaisin tuntuu paljon fiksummalta. Erityisesti, jos altaat ovat luonnonmuodostumia, nottei tarvi rakentaa. Mutta se ekologinen jalanjälki.

Viikonloppu jo alkanut ja single malt tuossa näppiksen vieressä: Saattaa tuossa laskennassa olla pikku hoipertelua, saa oikaista.

ed. typoja
Klikkaa laajentaaksesi...
Katsoin Vantaan Energian sivuilta, kaukolämmön hinta asiakkaasta riippuen joku 60€/mwh (alv 0) lämmityskaudella keskimäärin.

Laitoksen kapasiteetti 90 Gwh = 90 000 Mwh * 60 = 5,4 meur => 5,4 / 200 = 2,7%. Eihän tuo laitos kata edes rahoituskustannusta. Ilman mitään kuluja takaisinmaksuaika 37 vuotta.

Jokin tässä kyllä mättää nyt tai sitten siellä tiedetään jotain mitä me emme tiedä. Tai mun laskelma on väärin :)

Muok. Joku päästöoikeuksiin liittyvä vaihtoehtoiskustannus tuossa varmaan on. Ilman päästäoikeushimmeliä tuotakaan monttua ei varmaan olisi ikinä maapalloon kaivettu. Sellaista vihreyttä.
 
Viimeksi muokattu:
ak.tied kirjoitti:
Katsoin Vantaan Energian sivuilta, kaukolämmön hinta asiakkaasta riippuen joku 60€/mwh (alv 0) lämmityskaudella keskimäärin.

Laitoksen kapasiteetti 90 Gwh = 90 000 Mwh * 60 = 5,4 meur => 5,4 / 200 = 2,7%. Eihän tuo laitos kata edes rahoituskustannusta. Ilman mitään kuluja takaisinmaksuaika 37 vuotta.

Jokin tässä kyllä mättää nyt tai sitten siellä tiedetään jotain mitä me emme tiedä. Tai mun laskelma on väärin :)

Muok. Joku päästöoikeuksiin liittyvä vaihtoehtoiskustannus tuossa varmaan on. Ilman päästäoikeushimmeliä tuotakaan monttua ei varmaan olisi ikinä maapalloon kaivettu. Sellaista vihreyttä.
Klikkaa laajentaaksesi...
On kai tuo parempi työllistää kotimaisia urakoitsijoita kuin lahjoittaa rahaa Puolaan suljetuille hiilivoimaloille...
 
ak.tied kirjoitti:
Nyt on kunnollista. Vantaalle maailman suurin lämpövarasto. Lämmityskauden ulkopuolella hukkalämpö ladataan maaperään ja puretaan käyttöön talvella.



www.iltalehti.fi

Jättimäinen hanke Vantaalla – Kallioon louhitaan maailman suurin lämmön kausivarasto

Varannon rakennustyöt alkavat tulevana kesänä.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

Eerikainen kirjoitti:
Isoja lukuja.
Tutkittiin yhden ison kiinteistön n. 4000 MWh:n lämmitysenergiaratkaisua ja konsultti ehdotti lämpöakkua (vesisäiliö), mikä olisi kesäaikana ladattu "ilmaisella" energialla ja talvella lypsetty se akku viileäksi. Ei toimi millään markkinaehtoisena. Pääomakustannus olisi niin korkea että ei nuilla säästöillä olisi tuota saanut kustannettua järkevässä ajassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Muistelen jostakin lukeneeni, että tavallisen maalämmön hyöytysuhde paranee jos kesäaikaan pitää kompuran jäähdyttämässä taloa, siis talvella säästää enemmän kuin kesällä kuluttaa.

En tiedä onko tuo yleispätevä juttu. Jos maalämpökaivo on alimitoitettu, maasta tuleva lämpö ei ehdi johtumaan sinne takaisin vaan hyötysuhde heikkenee vuosi vuodelta, kun maaperän keskilämpö kaivon ympärillä laskee jatkuvasti. Tuollaisessa tilanteessa kuulostaa loogiselta, että kesällä maahan tungettu lämpö säästää talvella.
 
YliKoo kirjoitti:
Muistelen jostakin lukeneeni, että tavallisen maalämmön hyöytysuhde paranee jos kesäaikaan pitää kompuran jäähdyttämässä taloa, siis talvella säästää enemmän kuin kesällä kuluttaa.

En tiedä onko tuo yleispätevä juttu. Jos maalämpökaivo on alimitoitettu, maasta tuleva lämpö ei ehdi johtumaan sinne takaisin vaan hyötysuhde heikkenee vuosi vuodelta, kun maaperän keskilämpö kaivon ympärillä laskee jatkuvasti. Tuollaisessa tilanteessa kuulostaa loogiselta, että kesällä maahan tungettu lämpö säästää talvella.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuivat kalliokaivot voivat päätyä jäähtymään pikkuhiljaa ja siten pumpun COP alkaa laskemaan, kun maapiiri pikkuhiljaa kylmenee. Loppupeleissä lämpöpumppu muuttuu suoraksi sähkölämmitykseksi. Mikäli kaivon alueella on virtaavaa pohjavettä, vesi hoitaa lämmöntasauksen. Yleensä porauksen jälkeen räjäytetään lataus kaivon pohjalla, mikä rikkoo kalliota ja pohjavesi pääsee virtaamaan. Porauksessa syntyvä liete on taitava tukkimaan pienet kalliossa olevat halkeamat, joten kaivo on usein porauksen jäljiltä kuiva. Olen päässyt itse näkemään, kun porauksen jäljiltä kuiva (180 m syvä muistaakseni) kaivo täyttyi sekunneissa vedellä rajäytyksen jälkeen.

Jos luonto ei hoida kaivon lämpötasapainoa niin kesällä jäähdytyksessä syntyvä hukkalämpö auttaa kallioperän lämpöenergian palauttamisessa, jolloin kallioperässä oleva kuvitteellinen kalliolieriö toimii lämpöpumpun lämpö- / kylmäakkuna. Graniitilla on korkea ominaislämpökapasiteetti, lähes puolet veden vastaavasta, se toimii hyvänä lämpöenergiaakkuna. COP on luonnollisesti sitten lämmityskaudella parempi, kun ei tarvitse turhan kylmästä maapiiristä lämpöä hieroa. Toisaalta alkukesästä viilennyskin toimii halukkaammin, kun kallion energiatase on sellainen (= kylymä), että se halukkaasti ottaa vastaan lämpöä.

Tässä meidän kiinteistön tapauksessa (abt 4000 MWh/a) kallioreikien määrä kasvaisi niin suureksi, etteivät mahtuisi tontille, kun reikien pitää olla riittävän kaukana toisistaan. Syväkaivot, luokkaa 600 m, olisivat sinänsä ok ja mahtuisivat, mutta näinä aikoina porarit on niin hyvin työllistettyjä, että olisi ihanan kallista. Reippaasti virtaava vesistö olisi hyvä keruupiirin paikka, mutta jääkaudelta jäi koski tekemättä tähän tontin reunalle.
 
Maalämpökaivoon yhdistetty ilmanvaihdon jäähdytys/esilämmityspatteri lataa myös kaivoa kesäaikana ihan kivasti, auttaa myös käyttövedenvalmistusta kesäaikana kun kaivo on kunnolla lämmin. Puhallinpatteri on myös hyvä vaihtoehto ko. käyttöön.
 
Eli ne toimivimmat, maalämmmöstä saatavat hyödyt tulee kun sitä keruuputkea upotetaan maahan ja riittävästi.
Sellaiset 400 metriä jos talon koko jotain 200 neliöä.

Tietenkään se ei onnistu jokapaikassa, vaan aika harvoin.

Tämä nyt vaan sivusta seuranneena naapuria. Viime loppuvuodesta kyllä meni se maalämpöpumppu jo kun vuodesta 1986 oli puksuttanut sitä lämpöä. Ei huonoo

Edit: se putkimäärä. 2x200 metriä vaan. Kuitenkin ihan eri massasta puhutaan mistä sitä lämpöä kootaan.




:)
 
Viimeksi muokattu:
Olisi voinut panna pahkasikauutisiinkin, mutta on tämä energiapolitiikkaakin:
HS kertoo "Global Energy Monitor -järjestön (GEM) selvityksestä"
Globaalilla tasolla rakennetaan enemmän uutta hiilivoimaa, kuin vanhaa kapasiteettia poistuu.
Kiina tietysti innokkain. "Raportin mukaan uusia hiilivoimaloita rakennettiin viime vuonna myös esimerkiksi Indonesiaan, Vietnamiin, Japaniin ja Bangladeshiin."
Nettomuutos 49 GW, eli 30 kertaa OL3:n teho.
"Raportin mukaan tälläkin hetkellä rakenteilla on 200 gigawatin edestä uusia hiilivoimaloita, joista suurin osa on rakentumassa Kiinaan"
Eli rakenteilla uutta hiilivoimaa n. 125:n OL3:n verran.

Muistakaa nämä suuruusluokat, kun viherpesua esittelevä humanistipolitiikko tai asiantuntia tulee selittään, miten se sun polttomoottoriauto (net worth 3000 €) polttaa maapallon tai vanha öljylämmitystalo vielä pahempi. Osta kiinasta härpäke, mikä pienentää hiilijalanjälkesi lähes olemattomiin. Tosin vuosikausia saat olla täällä päästöjä vähentämässä ennen kuin Kiinahärpäkkeen valmistuksessa syntyneet kivihiilipohjaiset päästöt on kompensoitu.

Pieni ja hento ote energiapoliittisiin ratkaisuihin: Huolehditaan, että Suomen turvesuot kasvavat mahdollisimman tehokkaasti ja sitovat hiiltä. Tämä käsittääkseni edellyttää kasvunsa loppuvaiheessa olevien soiden muokkausta siten että niiden hiilen sidonta taas kiihtyy. Rakennetaan kivihiili- ja turvevoimaa sen verran että jää nämä sattumavoimat (tuuli & aurinko) kokonansa vaikkapa vientiteollisuuden ja vihreän vedyn tai metanolin tuotantoon, kun niissähän asiantuntioiden mielestä on Suomen teollinen tulevaisuus ja sillä sitten rikastutaan niin ettei kenenkään tarvi tehdä töitä, kun pelkillä vihreän talouden osingoilla Norjan hyvinvointi ohitetaan. EU-komissaarille lyödään sellainen rätinki eteen Suomen todellisista hiilinieluista, mitkä kertoo ettei Suomi voi olla nettopäästäjä. Mikä imagoetu, kun koko vientiteollisuus pyörii parhaan luokituksen mukaisilla uusiuvilla. Kaikissa Suomessa tehdyissä vientituotteissa on jonkun ymmärtämättömän sertifioijan antama lanketti "100 % top quality renewable energy". Ja turistille näytetään jouluna napapiirillä aurinkokennoa ja pakkasessa seisovaa ropelia ja sanotaan: "100 % top quality renewable energy"
Kivihiili- / turvesähköllä pyöritetään kotitaloudedet, -markkinat ja tietysti ladataan sähköautot!

www.hs.fi

Energia | Maailman hiilivoimakapasiteetti kasvaa, vaikka suunnan pitäisi olla päinvastainen

Maailman hiilivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna, koska Kiinassa otettiin käyttöön uutta hiilivoimatuotantoa. Muualla maailmassa voimaloiden sulkeminen hidastui.
www.hs.fi www.hs.fi

ed. typoja
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top