Suomen energiapoliittiset ratkaisut

Sähkösopimuksissaan määräaikaiseen nalkkiin jääneet eivä saa ainakaan Fortumilta mitään kohtuullistamista. Fortum on vastannut vissiin parikin kertaa kuluttaja-asiamiehelle ettei aio pudottaa 27 sent per kwh sopimusten hintaa vaikka kulut ovat laskeneet.
Eli on talouksia jotka joutuvat tänään maksamaan yli 2 x hinnan markkinaan verrattuna. Kuluttaja-asiamies on tutkinut asiaa ja antanut lausuntoja, mutta Fortum ei suostu noudattamaan kohtuullistamisen kehotuksia.

Fortum on kuin Hesari; käytön voi lopettaa väärästä asenteesta ja riistämisestä. Paskaa puhuivat kun 1,5 vuotta sitten kertoivat korkean hinnan olevan pysyvä kehityssuunta. Kuluttajan kusetusta.

.
Kuluttaja-asiamiehen linjaus on kyllä totaalinen aivopieru. Aavistuksen verran pitäisi yksilön kantaa vastuuta omista päätöksistään.
 
Kuluttaja-asiamiehen linjaus on kyllä totaalinen aivopieru.
Mielestäni kuluttaja-asiamies on ihan perustellusti osallistunut keskusteluun. Kannanottohan liittyy enemmänkin kohtuullistamiseen (kiskonnan vastakohta) kuin siihen että onko tehty sopimus pätevä vaiko ei.

Tulee muistaa, että syksyllä 22 sähköyhtiöt markkinoivat sopimuksia nopealla tarpeella ja pelkällä tulevaisuuden kauhukuvalla. Keskeinen aihe oli se millaisen marginaalin yhtiö haluaa sopimuskaudelle. Keskustelua siitä, millä mekanismilla asiakkaan hinta kohtuullistuu JOS tilanne helpottuu, ei voinut käydä ollenkaan.

Nyt olevassa tilanteessa yhtiöiden kustannus on laskenut, määräaikaisissa soppareissa, yhtiöiden kate raketoinut x00 %, mutta asiakas maksaa entisillä perusteilla olevaa hintaa.
Tän ei pitänyt mennä näin ja siksi on asiallista että kuluttaja-asiamies on objektiivisesti tarkastellut asiaa.

Kiskonnasta on kysymys.

.
 
Nyt olevassa tilanteessa yhtiöiden kustannus on laskenut, määräaikaisissa soppareissa, yhtiöiden kate raketoinut x00 %, mutta asiakas maksaa entisillä perusteilla olevaa hintaa.
Tän ei pitänyt mennä näin ja siksi on asiallista että kuluttaja-asiamies on objektiivisesti tarkastellut asiaa.
Sähkön myyjät tyypillisesti suojaavat sähkön myyntinsä ostamalla futuureja tai sähkön fyysistä toimitusta OTC-kaupalla pitkäksi ajaksi, mahdollisesti koko sähkösopimuksen keston pituudelta. Fortumin tilinpäätöksen mukaan kuluttaja-asiakkaiden yksikön vertailukelpoinen liikevoitto tippui -61% viime vuonna, ja perusteluna tuohon on nimenomaan se kun asiakkaat irtautuvat kalliimmista kiinteähintaisista sopimuksista mutta Fortum ei pääse eroon suojauksistaan. Sähkön myyjäthän eivät yleensä lähde näiden perään, koska yksityisihmisen sähkönkulutus (=saatu voitto) on sen verran pientä ettei se ole vaivan väärti, mutta jos Fortum koittaa irtautua suojauksistaan niin se on varma että sieltä tulee vastapuolen legalilta kirjettä. Eli ei voi yksiselitteisesti sanoa että piruuttaan kuittaa Venäjän seikkailut sähköasiakkailla, vaan siellä voi olla sähkönmyyjällä kalliit suojaukset.
 
Mielestäni kuluttaja-asiamies on ihan perustellusti osallistunut keskusteluun. Kannanottohan liittyy enemmänkin kohtuullistamiseen (kiskonnan vastakohta) kuin siihen että onko tehty sopimus pätevä vaiko ei.

Tulee muistaa, että syksyllä 22 sähköyhtiöt markkinoivat sopimuksia nopealla tarpeella ja pelkällä tulevaisuuden kauhukuvalla. Keskeinen aihe oli se millaisen marginaalin yhtiö haluaa sopimuskaudelle. Keskustelua siitä, millä mekanismilla asiakkaan hinta kohtuullistuu JOS tilanne helpottuu, ei voinut käydä ollenkaan.

Nyt olevassa tilanteessa yhtiöiden kustannus on laskenut, määräaikaisissa soppareissa, yhtiöiden kate raketoinut x00 %, mutta asiakas maksaa entisillä perusteilla olevaa hintaa.
Tän ei pitänyt mennä näin ja siksi on asiallista että kuluttaja-asiamies on objektiivisesti tarkastellut asiaa.

Kiskonnasta on kysymys.

.
Tein vuoden 2022 aikana yhteensä viisi sähkösopimusta joista kolme juhannuksen jälkeen. En muista yhdenkään sähköyhtiön markkinoineen tulevaisuuden kauhukuvilla. Iltapaskat kyllä rummuttivat paniikkia kuten nyt bensapulaa.

Jotta sähköä voi myydä määräaikaisella sopimuksella pitää sen hankintahinta suojata johdannaisilla kokonaan tai osittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että jos sähkön hankintahinta nousee niin johdannaisten kasvanut tuotto kompensoi sähkön myynnistä aiheutuvat tappiot. Näin ollen +20c/kWh määräaikaisten sopimusten tuotto ei ole parantunut ollenkaan koska johdannaisten takia hinta on käytännössä lukittu tuolle tasolle.

Lumolla nähtiin tässä puhalluksen paikka. Johdannaiset oli jätetty emoyhtiön haltuun ja kun niiden arvo raketoi päätettiinkin ajaa tytäryhtiö konkkaan ja pistää miljoonat omaan taskuun.

Btw. Mulla tuli just taas talon kotivakuutukset maksettavaksi vuodeksi eteenpäin. Saanko hakea viimevuoden maksuihin kohtuullistamista kun talo ei palanutkaan vaikka niin peloteltiin. Kohtuuttoman korkeaa katetta teki vakuutusyhtiö mun vakuutuksillani.
 
Sekin kannattaa muistaa, että silloin vuonna 2022 moni firma kieltäytyi tekemästä määräaikaisia sähkösopimuksia. Miksi? Koska siellä nähtiin että tilanteen ollessa päällä pörssisähkö olisi kaiken todennäköisyyden mukaan paras vaihtoehto kuluttajan kannalta. Toteutunut markkinahinta oli jo hinnoilteltu pörssisähkön hintaan (ryssän hyökkäys), ja siitä lähdettiinkin tulemaan alas aika nopeasti. Osa firmoista taas näki että he haluaa silti myydä myös määräaikaisia sopimuksia. Näihin sitten oli futuurien kautta hinnoiteltu mukaan se riski tilanteen edelleen perkelöitymisestä (että kaasu olisi oikeasti loppunut euroopasta).
 
Toki, jos joku firma on ottanut riskin ja myynyt määräaikaisia soppareita ILMAN että on ostanut futuureja, rahaa tulee nyt valtavasti. Ja ne futuurien mytjät taas... Nehän tienasi sikamaisesti juuri silloin 2022 kun myivät seuraavien vuosien sähköä etukäteen. Se loppui jo 2023 eikä valtio päässyt niihin käsiksi edes sen windfall veron kautta.
 
Kaikista sähkösopimuksista pääsee eroon muuttojärjestelyillä, jos on vain pokkaa tehdä niin. Sopimukset ovat henkilö- ja osoitekohtaisia ja mikään ei estä jonkun toisen ottamasta huonon sopimuksen tilalle parempaa. Siirtymäaika on se pari viikkoa enintään.
 
Kaikista sähkösopimuksista pääsee eroon muuttojärjestelyillä, jos on vain pokkaa tehdä niin. Sopimukset ovat henkilö- ja osoitekohtaisia ja mikään ei estä jonkun toisen ottamasta huonon sopimuksen tilalle parempaa. Siirtymäaika on se pari viikkoa enintään.
Jonkinlainen perälauta, joo.
Kyllä mäkin loppupeleissä kuuluttaisin myös sitä vastuullisuutta omista touhuista, jos on omalta kannalta tyhmän sopimuksen tehnyt, kuten itsekin olen välillä osannut tehdä, ei muuta kuin peilin eteen. Itsellä ei ole pokka koskaan riittänyt alkaa venkoilemaan omien tyhmyyksien jälkeen, ei muuta kun kärsi ja opi omista töppäyksistä.
Sähkönmyynti on kuitenkin avoin ja kilpailtu, kuluttajalla on mahdollisuus saada haludessaan tietoa ja tehdä hyvätasoisen informaation varaan ratkaisunsa. Se on sitten eri juttu, jos sähkönmyyntitaho tekee laittomuuksia.
 
Btw. Mulla tuli just taas talon kotivakuutukset maksettavaksi vuodeksi eteenpäin. Saanko hakea viimevuoden maksuihin kohtuullistamista kun talo ei palanutkaan vaikka niin peloteltiin. Kohtuuttoman korkeaa katetta teki vakuutusyhtiö mun vakuutuksillani.
Olikos viime vuonna vakuutusten hinnat 10-kertaa kovemmissa hinnoissa kuin tänä vuonna, koska vakuutusten pelättiin loppuvan? Markkinoitiinko erityisesti kahden tai peräti kolmen vuoden vakuutuksia siihen hintaan, koska "nyt ne saattaa loppua".

Sähkön hinnasta ja iltahömppien lietsomasta paniikista olen kutakuinkin samaa mieltä.
 
Viimeksi muokattu:
Btw. Mulla tuli just taas talon kotivakuutukset maksettavaksi vuodeksi eteenpäin. Saanko hakea viimevuoden maksuihin kohtuullistamista kun talo ei palanutkaan vaikka niin peloteltiin. Kohtuuttoman korkeaa katetta teki vakuutusyhtiö mun vakuutuksillani.
Olen pitkälti samaa mieltä sähkön osalta kanssasi.
Tämä vakuutusvertaus mielestäni ontuu, koska vakuutusyhtiö toimii vain vahinkopoolin järjestelijänä. Meillä kotivakuuttajilla on mahdollisuus perustaa keskinäinen vakuutusyhtiö, joka poolittaa vahingot ja kaiken ylijäämän palauttaa vakuutuksenottajille. Kohtuullisen työläs tapa toki.
Helpoin tapa varmaan ostaa niitä vakuutusyhtiönsä osakkeita niin pääsee hyötymään vakuutusyhtiön kohtuuttoman korkeasta katteesta.
 
Olikos viime vuonna vakuutusten hinnat 10-kertaa kovemmissa hinnoissa kuin tänä vuonna, koska vakuutusten pelättiin loppuvan? Markkinoitiinko erityisesti kahden tai peräti kolmen vuoden vakuutuksia siihen hintaan, koska "nyt ne saattaa loppua".

Sähkön hinnasta ja iltahömppien lietsomasta paniikista olen kutakuinkin samaa mieltä.
Määräaikaisia sopimuksia en havainnut tuputettavan tai painotettavan markkinoinnissa. Itseasiassa minulle soittaneet puhelinmyyjät suosittelivat pääasiassa pörssisähköä.

Sukulainen otti asuntolainan 4,5% kiinteällä 5 vuoden korkojaksolla vuonna 2008. Vuoden päästä euribor oli alle kolmannes tuosta. Eikö tuossakin tapauksessa pitäisi löytyä perusteet kohtuullistamiselle?
 
Milloin tarjotaan sähkösopimusta jossa olisi sekä katto että lattia, mutta muuten se menee pörssisähkön mukaan.

Hinta minimissään menisi 5 c/kWh ja maksimissaan 15 c/kWh, tuossa välissä pörssin mukaan.

Kummallekaan osapuolelle ei tulisi älyttömän korkeaa riskiä, mutta se silti ohjaisi kuluttajan käytöstä.
 
Milloin tarjotaan sähkösopimusta jossa olisi sekä katto että lattia, mutta muuten se menee pörssisähkön mukaan.
Sähköyhtiöiden päällimmäisin intressi on takoa omistajilleen (usein kaupunki tai valtio) rahaa, ei tuottaa edullista sähköä kuluttajille. Isot omistajat edellyttävät tuottoa, joka hallintoalamaisten on tehtävä. Helpoin keino on korottaa taksoja. Tunnen yhden laitoksen päärmin joka on avannut hinnoitteluperiaatteistansa.
 
Milloin tarjotaan sähkösopimusta jossa olisi sekä katto että lattia, mutta muuten se menee pörssisähkön mukaan.

Hinta minimissään menisi 5 c/kWh ja maksimissaan 15 c/kWh, tuossa välissä pörssin mukaan.

Kummallekaan osapuolelle ei tulisi älyttömän korkeaa riskiä, mutta se silti ohjaisi kuluttajan käytöstä.
Onhan noita määräaikaisia sopimuksia, missä esimerkiksi 8c/kWh kiinteään hintaan lisätään -1c/kWh ... +1c/kWh kulutusvaikutus. Kulutusvaikutus on puolestaan sidottu pörssisähkön hintaan. Ehdottamasi kaltainen sähkösopimus olisi varmaan myös mahdollinen mutta suojausinstrumentit pitäisi hinnoitella kuukausittaisen perusmaksun ja/tai kilowattituntikohtaisen spot-hinnan lisämarginaalin sisään, jolloin lopputulos ei ehkä olekaan enää erityisen halpa.

Asian voi nähdä niinkin, että suuretkaan hintavaihtelut eivät ohjaa tarpeeksi kuluttajien sähkönkulutusta. Eli kääntäen: jos kuluttajat reagoisivat herkästi muutoksiin sähkön hinnassa, niin suuria hintavaihteluita ei voisi syntyä. Jos sähkön mieltää perushyödykeeksi, niin sitä ei kannata ostaa pörssistä vaan pitkillä sopimuksilla suoraan sähkön tuottajilta, jolloin sekä ostajan että myyjän riskit pienenevät.

Välimallin sähkösopimus voisi olla sellainen, että kuukausimaksuun sisältyisi tietty määrä sähköä kiinteään hintaan (esim. 200kWh * 8c/kWh = 16€) ja loppuosa ostettaisiin sähköpörssistä. Jos pörssisähkön osuus kuukauden kokonaiskulutuksesta olisi esimerksi 20%, niin pörssistä ostetun sähkön hinta laskettaisiin tämän osuuden mukaan, eli tässä esimerkissä tuntikulutus olisi 80:20 kiinteähintaista ja pörssisähköä. Kiinteän osan kokoa säätämällä voisi valita itselleen sopivan riskitason: jos kiinteä osa on nolla, niin kyseessä on 100% pörssisähkö, ja jos oma kulutus ei ylitä kiinteää osaa, niin kyseessä on kiinteähintainen sopimus.
 
Sähköyhtiöiden päällimmäisin intressi on takoa omistajilleen (usein kaupunki tai valtio) rahaa, ei tuottaa edullista sähköä kuluttajille. Isot omistajat edellyttävät tuottoa, joka hallintoalamaisten on tehtävä. Helpoin keino on korottaa taksoja. Tunnen yhden laitoksen päärmin joka on avannut hinnoitteluperiaatteistansa.
Toki, mutta kun sähkönmyyntiä saa periaatteessa harrastaa kuka tahansa, niin se on melko kilpailtu ala. Ja vaikka sähkönmyyjät koittaa takoa voittoa niin kyse ei ole samalla tavalla monopolista kuin verkkotoiminnassa, vaan kilpailu ajaa katteita alas. Riskinhallinta on myös kohtuu suuressa osassa liiketoimintaa, koska sähkönmyyjän pitää hommata pörssistä joka kilowatti minkä sen asiakkaat kuluttaa, eli virheet suojauksissa/kulutusennusteissa tulee kalliiksi.
 
Toki, mutta kun sähkönmyyntiä saa periaatteessa harrastaa kuka tahansa, niin se on melko kilpailtu ala. Ja vaikka sähkönmyyjät koittaa takoa voittoa niin kyse ei ole samalla tavalla monopolista kuin verkkotoiminnassa, vaan kilpailu ajaa katteita alas. Riskinhallinta on myös kohtuu suuressa osassa liiketoimintaa, koska sähkönmyyjän pitää hommata pörssistä joka kilowatti minkä sen asiakkaat kuluttaa, eli virheet suojauksissa/kulutusennusteissa tulee kalliiksi.
Myyjät ilman omaa tuotantoa ovat trokareita, välistävetäjiä. Äkkiseltään ei tule mieleen onko olemassa kunnallisomisteista myyjätahoa ilman omaa tuotantoa. Sähkölaitoksilla on yleensä sekä tuotanto että myynti joka omaomisteisen tai kimppaomisteisen myyntiyhtiön kautta.
 
Myyjät ilman omaa tuotantoa ovat trokareita, välistävetäjiä. Äkkiseltään ei tule mieleen onko olemassa kunnallisomisteista myyjätahoa ilman omaa tuotantoa. Sähkölaitoksilla on yleensä sekä tuotanto että myynti joka omaomisteisen tai kimppaomisteisen myyntiyhtiön kautta.
Mutta siitä huolimatta myyjiä, jotka ostavat sähkönsä tuottajilta. Samaan tapaan kuin niiden kuntien sähkölaitokset joiden oma tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta. Sähkönmyyjiä voi periaatteessa olla rajattomasti mutta todistetusti vähintään sähköntuotantolaitokset + 1, koska myyntiä voi ruveta harrastamaan lähes kuka tahansa.

Pointtina olikin että ei oikein voi suoraltakädeltä vaan sanoa, että jos kunta tarvii lisää rahaa niin nostetaan vaan sähkönhintoja, koska sähkönmyynti on vapautettu vapaalle kilpailulle eikä ole luonnollinen monopoli kun sähkönmyyjä ja kuluttaja voivat sijaita vaikka eri maissa, jolloin yksittäisen myyjän sähkönhintojen korotus aiheuttaa kuluttajissa siirtymistä toisen myyjän tuotteiden pariin.
 
Suurin osa kuluttajista on kuitenkin laiskoja, eivätkä vaihda energianmyyjätahoa, vaikka hintoja nostetaan. Hinnankorotukset tehdään usein vähän kerrallaan niin, ettei kenenkään kannata nähdä liittymän vaihtamisen vaivaa kympin tai kahden korotuksesta. Sama "suuren massan inertia" pätee myös lehtitilauksissa ja puhelinliittymissä. Markkinat eivät toimi täydellisesti. Minä uskon siihen että sähkönmyyjälle jokainen korotus tuottaa enemmän katetta, kuin että asiakkaita karkaisi ja tulos alenisi karkaamisten myötä.
Ainoana poikkeuksena KSS energia, joka nosti kiinteän pakettihintansa moninkertaiseksi kertarysäyksellä 1,5 v takaperin ilmoittamatta asiakkailleen muutoin kuin omassa asiakaslehdessänsä (jota en ollut lukenut). Silloin minäkin vaihdoin sähkön toimittajaa samana päivänä kun rosvous paljastui.
 
Toki, mutta kun sähkönmyyntiä saa periaatteessa harrastaa kuka tahansa, niin se on melko kilpailtu ala. Ja vaikka sähkönmyyjät koittaa takoa voittoa niin kyse ei ole samalla tavalla monopolista kuin verkkotoiminnassa, vaan kilpailu ajaa katteita alas. Riskinhallinta on myös kohtuu suuressa osassa liiketoimintaa, koska sähkönmyyjän pitää hommata pörssistä joka kilowatti minkä sen asiakkaat kuluttaa, eli virheet suojauksissa/kulutusennusteissa tulee kalliiksi.
Sähkönmyyjä voi myös:
- Ostaa myymäänsä sähköä suoraan tuottajilta.
- Osallistua osuudella sähkön tuottamiseen esim ydinvoimalassa ja myydä osuutensa kuluttajille.

Vähittäismyyjä myy tuotteen kuluttajille luonnollisesti sillä tavalla, että tuotto maksimoituu riippumatta ostotavasta. Pörssisähkön hinnoittelutapa (kallein tuotantotapa määrittää koko hinnan) johtaa siihen, että ei kannata myydä edullisesti kuluttajille, kun pörssistä saa paremman hinnan.
 
Yle muistuttelee jälleen kotimaisen luonnonvedyn käytön mahdollisuudesta. Joka tapauksessa tuotantoa käynnistellään joskus tulevaisuudessa jos sittenkään, tekniikkakaan ei taida olla valmiina kaupanhyllyllä. Voisikohan vihreät kieltää tämänkin luonnonvaran hyödyntämisen koska eihän nämä luonnon prosessit taida olla uusiutuviksi laskettavissa?

 
Back
Top