Onhan tuota sähköautoasiaa märehditty. "Energian puolesta maan koko autokannan voisi sähköistää vaikka huomiseksi. Se ei tarkoittaisi sen kummempaa kuin esimerkiksi paluuta Suomen sähkönkulutuksen huippuvuoteen 2007, josta sähköverkkomme selvisi mainiosti".
Jos tuo oli märehtimisen lopputulos, niin toivon todella, että vaivaudutaan märehtimään lisää ja perusteellisesti. Ensinnäkin on selvää, että sähkönkulutus kasvaa rajusti tulevina vuosina, kenties jopa kaksinkertaistuu, ainakin puolitoistakertaistuu. Syynä tähän yhteiskunnan sähköistäminen kaikilta osin.
Niinpä jokaikinen sähköauto lisää sähkön tarvetta ja siten myös tälläisen pakkasviikon sähkönkulutusta. Lataus voidaan toki automatisoida niin, ettei kukaan lataa autoaan kulutushuipun aikana, mutta tämä täytyy silloin myös todella tehdä eli jokaikisessä autolaturissa pitää olla nettiyhteys ja kontrolloitu säätö eli kukaan ei lataa silloin kuin haluaa vaan latausajankohta määräytyy alueen ja maan kokonaiskulutuksen mukaan.
On arvioita, että mikäli Helsingin kaikki autot olisivat sähköautoja ja niitä satuttaisiin lataamaan teholatureilla yhtäaikaisesti, niin vaadittava huipputeho kaupungissa kasvaisi 500MW. Nyt kulutuksen huipputeho on reilu 800MW.
https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-co...ergiajarjestelmassa-skenaariotarkasteluja.pdf s.16
Turve tuotti parhaimmillaankin vain 7 % Suomen kokonaisenergiasta, lähinnä kaukolämmön muodossa. Ne pienet lämpövoimalat polttaa kai enimmäkseen nyt haketta. Turve on epävarma energialähde, vuosituotanto on todella riippuvaista kesän sateisuudesta. Jos turpeella halutaan merkittävissä määrin varmistaa energiansaantia, sitä pitää varastoida todella paljon mikä maksaa.
Käsittääkseni turve oli sikäli suht tärkeä polttoaine, että se tehosti muun biomassan polttotehoa. Turve on myös siitä puolesta hyvä energialähde, että sitä voidaan varastoida. Sähköä ei voida varastoida. Hakkeen varastointi ja kuljetus maksaa enemmän kuin turpeen.
Suomen ongelmahan on taas kerran ilmasto. Kun ulkolämpötilan vaihtelu on 60 astetta vuoden aikana, energiaomavaraisuus tulee pirun kalliiksi kun tuotanto pitää mitoittaa kovimman kysynnän mukaiseksi. Ja ylikapasiteettikin maksaa. Sitä hiilivoimalaakin täytyy huoltaa ja remontoida jatkuvasti, vaikka sitä käytettäisiinkin vain kerran vuodessa. Tämän takia iso sähkön markkina-alue (Nordpool), ei joka paikassa ole yhtä aikaa -30 astetta. Homma meni vain munille yhden ison energiakäyttäjän (Saksa) idioottimaisen energiapolitiikan takia.
Suomen ongelma ei sinällään ole ilmasto vaan se miten tähän pysyvään olotilaan suhtaudumme ja miten varustaudumme. Olet oikeassa, että täällä pohjolassa energia on varmaan keskeisin tarpeemme ja erittäin tärkeässä roolissa. Ja kyllä, on todella kallista huolehtia talvipakkasten huippukulutuksen mukainen energiansaanti.
Mutta vielä tuplasti kalliinpaa on tehdä tämä nykypyrkimysten mukaisesti rakentamalla kaksin- tai kolminkertaisesti huippukulutuksen vaatima energiantuotanto ja varastointi. Meillähän on jo kertaalleen rakennettu energiantuotanto (joka on nyt jo osin purettu: lauhdehiilisähkö lähes kokonaan, CHP osin ja tulevaisuudessa kokonaan), rakennamme sitä korvaamaan tuuli- ja aurinkovoimaloita ja rakennamme tuuli- ja aurinkovoiman varavoimaksi pumppuvoimaloita, kaasu- ja öljylämpövoimaloita, ydinlämpövoimaloita?, vetyinfrastruktuuria sähkön varastointiin, akkusysteemeitä jne jne.
Saksa energiapolitiikka on kyllä ollut surkeaa, mutta ei se selitä kuin osin meidän ongelmamme. Sähköä on näet vaikeaa ja kallista siirtää pidempiä matkoja ja Saksa on kaukana.
Kaiken kaikkiaan hiilen käryttäminen on jokseenkin primitiivinen tapa tuottaa energiaa, etenkin jos se kärytys tapahtuu kaupungin keskustassa. Ja suurin osa Suomen polttamasta hiilestä oli kaiken lisäksi ostettu ryssiltä.
Olkoon sitten vain primitiivistä, vaikka minusta hiilen poltto yli 90% hyötysuhteella on ylpeyden aihe enkä häpeä kivihiilikasoja (niin, kivihiili lienee halvimpia energiamuotoja varastoida..), mutta tätä menoa päädymme primitiivisiin oloihin, jossa ei sähköä ole riittävästi. Sitä kylmässä värjöttelyä minä kutsuisin ennemmin primitiiviseksi..
Ja energia on kaikella tapaa paras tuottaa siellä missä sitä kulutetaan. Nyt kun Helsingin CHP-voimalat suljetaan, niin kulutushuippuina sinne täytyy siirtää myös sähköenergiaa, kun aiemmin kaupunki oli omavarainen. Samalla kaukolämmössä ollaan siirrytty yhä enemmän sähkölämmityksen varaan ja ne autotkin kulkevat yhä enemmän sähköllä. On arvioita, että jonkin vuoden päästä pääkaupunkiseudun sähkönkulutus on tuplaantunut. Ja sen vuoksi rakennetaan jo pää märkänä lisää siirtokapasiteettia ja mm 400kV kaapelia 12km hintaan 100milj.€. Melko kallista.
https://www.fingridlehti.fi/helsingissa-sahkoa-siirtyy-pian-tuplasti/
Kivihiilen voi ostaa vaikka Australiasta; laivarahtaus ei ole käsittääkseni kovinkaan kallista.
Jälkiviisaasti voisi todeta että pienydinvoimaloiden kehitystyö olisi pitänyt aloittaa kauan sitten ja siirtymän hiilestä pois olisi pitänyt olla hallitumpi.
Niin, ei olisi mitään syytä laittaa jälkiviisauden piikkiin nykytilannetta, sillä päätösten seuraukset ja kehitys tähän pisteeseen on ollut mielestäni varsin hyvin tiedossa. Ja jotta emme parin vuoden päästä taas taivastele jälkiviisauden nerokkuutta, niin mielestäni myös lähivuosien kehitys on varsin helppoa nähdä:
Pienydinvoima ei tule ratkaisemaan yhtään mitään ainakaan viiteen vuoteen. Tuskin edes kymmeneen. Kenties ei koskaan. Minusta siitä puhuminen on pelkkää teoriaa, kunnes jossakin on sellainen todistettavasti ja luotettavasti dokumentoiden pyörinyt viitisen vuotta ilman ongelmia. Sitten voidaan alkaa suunnittelemaan todella meidän lämpöenergiatuotantoa kyseisen tuotantomuodon varaan. Sähkön tuotantoon näitä pienvoimaloita ei taideta edes oikeastaan suunnitella.
Suuri ydinvoima on realistisempi toteutuma, mutta siinäkin toteutuma on todella pitkä eli kymmeneen vuoteen ei ole sieltä mitään uutta tuotantoa tulossa.
Pumppuvoimalat ovat yksinkertaisempi tapaus tekniikkansa puolesta, mutta kallista ja hidasta sekin. Kemijoen suunnitelmat saattaisivat toteutua kymmenen vuoden päästä, jos nyt heti polkaistaan tosissaan käyntiin. Tämä vaatisi erittäin pikaisia poliittisia päätöksiä, jotka varmistaisivat investoinnin kannattavuuden ja lisäksi lupaprosessin sujuvoittamista.
Tuulivoima tullee lisääntymään yhä, joskin ehkä hitaammin nykyisessä korkomaailmassa. Samoin aurinkovoima lisääntynee. Nämä auttavat vastaamaan lisääntyvään sähkönkulutukseen yleisesti, keskimäärin, mutta käytännössä pahentavat huippukulutuksen tuomia ongelmia.
CHP-voimalat tulevat lopettamaan yksi toisensa jälkeen kannattamattomana. Tämä pahentaa rutkasti huippukulutuksen ongelmia.
Siirtolinjoja rakennetaan Ruotsiin ja nämä auttavat hiukan, mutta vain hiukan, koska sähkön kulutus tulee kasvamaan ja toisaalta lauhdevoimatuotanto vähenee.
Jaa, tästä tuli nyt varsin synkkä ennuste. Toivon totisesti, että ammutte tämän alas hyvin perustellen.
