Suomen energiapoliittiset ratkaisut

Joo, kyllä tässä itsellekin tulee aina välillä isoja sähkölaskuja vaikka ei pörssidähkö olekaan. Sähköyhtiöt kyllä niissä maksuajoissa joustavat tarvittaessa.

Mutta jos ja kun hintapiikit ovat lyhyitä ja muuten sähkön hinta pörssisähkölle on halvempi, niin se tasaa kyllä kivasti sähkölaskua. Jos pörssissä sähkö on normaalisti vaikka 5-10 senttiä niin parin päivän hintapiikki tasaantuu kyllä aika nopeasti verrattuna vaikka 10-15 sentin kiinteähintaiseen sopimukseen.

Väitän, että sähköyhtiöt osaavat kyllä määritellä kiinteähintaisen hinnan sellaiselle tasolle, että eivät pitkässä juoksussa jää tappiolle.
 
Mutta jos ja kun hintapiikit ovat lyhyitä ja muuten sähkön hinta pörssisähkölle on halvempi
No tähänkään en kyllä luottaisi jatkossa.

Milloinkas tuli edes tää mahdollisuus ostaa sähköä pörssihintaan? Eikös se ole aika uusi juttu? Ja sitten, miksi tällainen mahdollisuus edes luotiin?

Nyt on luotu malli että se pörssisähkö tulee edulliseksi. Mutta itse kun olen epäileväinen että jos joku on liian hyvää ollakseen totta, niin se on juuri sitä liian hyvää silloin.
 
Pörssisähkön etu sähköyhtiön kannalta on, että kuluttaja ottaa riskin hintojen kehityksestä. Toki myös hyöty halvemmista hinnoista tulee suoraan kuluttajalle, mutta silloinkin sähköyhtiö saa sen marginaalin. Mutta pitkässä juoksussa kiinteä sähkö on kuin vakuutus: yhtiö voittaa. Toki jos on saanut poikkeuksellisen edullisen sähkösopparin, niin siitä kannattaa pitää kiinni.
 
Väitän, että sähköyhtiöt osaavat kyllä määritellä kiinteähintaisen hinnan sellaiselle tasolle, että eivät pitkässä juoksussa jää tappiolle.
Toki näin. Kyseessähän on tavallaan sähkönhintavakuutus.
 
Se vaan voi pientalollisen kukkaro kuivua sen yhden talvikuukauden laskun maksussa. Kerrostalo ja rivariasujien kannattaa ottaa ehdottomasti pörssisähkö.
Pientalollinen tarvitsee automatiikkaa pörssisähkön kanssa. Tähän löytyy jo hyllykamaa ilman sen kummempaa ymmärrystä koodauksesta tms. Vaatii toki investointeja, mutta ei pitäisi olla uutta pientalolliselle. Jo muutaman satasen investoinnilla (esim. pörssisähköä wifillä seuraavat termarit) tekee ihan kivat säästöt vuositasolla.
 
Pientalollinen tarvitsee automatiikkaa pörssisähkön kanssa. Tähän löytyy jo hyllykamaa ilman sen kummempaa ymmärrystä koodauksesta tms. Vaatii toki investointeja, mutta ei pitäisi olla uutta pientalolliselle. Jo muutaman satasen investoinnilla (esim. pörssisähköä wifillä seuraavat termarit) tekee ihan kivat säästöt vuositasolla.
10 vuoden seurantajaksolla on seitsemänä vuonna kiinteähintaiset sopimukset tulleet pörssisähköä halvemmaksi, eikä ole tarvinnut miettiä milloin pesee pyykkiä.
Säätölaitteet on yksi vikaantuva talotekniikan osanen lisää ja "muutaman satasen" investoinnin kuolettamiseen menee helposti useampi vuosi.
Edit: Tämä siis sähkölämmitteisessä pientalossa 13-19MWh vuosikulutuksella.
 
Viimeksi muokattu:
10 vuoden seurantajaksolla on seitsemänä vuonna kiinteähintaiset sopimukset tulleet pörssisähköä halvemmaksi, eikä ole tarvinnut miettiä milloin pesee pyykkiä.
Sulla täytyy olla varsin hyvä sopimus, jos sähköyhtiö myy sulle vuodesta toiseen sähköä tappiolla. Tuollaisesta toki kannattaa pitää kiinni.

Muutaman viime vuoden pörssisähkön keskihinta (tosin keskihinta ei toki kerro kaikkea):
2019: 5.46 snt/kWh
2020: 3.47 snt/kWh
2021: 8.97 snt/kWh
2022: 19.11 snt/kWh
2023: 6.22 snt/kWh
Tämän vuoden tilastoa ei kannata katsoa, koska vuotta on kulunut vasta viikko, jolle sijoittui hintapiiki jonka aikana sähkön hinta oli korkeammalla kuin mitä se on koskaan ollut Suomessa (näin luin jostain uutissivustolta).

 
Sulla täytyy olla varsin hyvä sopimus, jos sähköyhtiö myy sulle vuodesta toiseen sähköä tappiolla. Tuollaisesta toki kannattaa pitää kiinni.

Muutaman viime vuoden pörssisähkön keskihinta (tosin keskihinta ei toki kerro kaikkea):
2019: 5.46 snt/kWh
2020: 3.47 snt/kWh
2021: 8.97 snt/kWh
2022: 19.11 snt/kWh
2023: 6.22 snt/kWh
Tämän vuoden tilastoa ei kannata katsoa, koska vuotta on kulunut vasta viikko, jolle sijoittui hintapiiki jonka aikana sähkön hinta oli korkeammalla kuin mitä se on koskaan ollut Suomessa (näin luin jostain uutissivustolta).

Tappiolla myyvä sähköyhtiö menee nopeasti konkurssiin mutta pörssihintaa edullisempi sähkö ei tarkoita, että se olisi myyty tappiolla. Raflaavasta otsikosta huolimatta ihan asiallinen juttu hesarissa:

https://www.hs.fi/talous/art-2000010102845.html

Jutusta:
Tuottajien kannattaa suojata hinta etukäteen näinkin halvalla hinnalla, koska sähkö on usein ollut markkinoilla vieläkin halvempaa. Viime vuonna pörssihinta painui varsin usein jopa negatiiviseksi. Sijoittajat arvostavat liiketoiminnan vakautta ja ennustettavuutta.

Tämän etukäteen myydyn sähkön ovat ostaneet joko sähkön vähittäiskauppiaat tai paljon sähköä käyttävät yritykset, jotka haluavat suojata sähkön ostohintansa hyvissä ajoin etukäteen.

Vähittäiskauppiaat puolestaan ovat myyneet Fortumin myymää sähköä kuluttajille ja yrityksille määräaikaisten kiinteähintaisten sopimusten muodossa. Näin kuluttajatkin ovat voineet suojata sähkön ostohintansa.
Ei kukaan pakota ostamaan pörssisähköä ja vain pieni osa sähköstä myydään sähköpörssissä. Suurin osa sähköstä ostetaan edelleenkin pitkäaikaisilla sopimuksilla suoraan voimalaitoksilta. Tämän voi ajatella niinkin, että ei osteta energiaa vaan ostetaan kapasiteettia eli sopivan kokoinen siivu voimalaitoksen tuotannosta.
 
Sulla täytyy olla varsin hyvä sopimus, jos sähköyhtiö myy sulle vuodesta toiseen sähköä tappiolla. Tuollaisesta toki kannattaa pitää kiinni.

Muutaman viime vuoden pörssisähkön keskihinta (tosin keskihinta ei toki kerro kaikkea):
2019: 5.46 snt/kWh
2020: 3.47 snt/kWh
2021: 8.97 snt/kWh
2022: 19.11 snt/kWh
2023: 6.22 snt/kWh
Tämän vuoden tilastoa ei kannata katsoa, koska vuotta on kulunut vasta viikko, jolle sijoittui hintapiiki jonka aikana sähkön hinta oli korkeammalla kuin mitä se on koskaan ollut Suomessa (näin luin jostain uutissivustolta).

Tätä mä itsekin olen miettinyt. Liiketoiminnan ansaintalogiikan pohtiminen on sydäntä lähellä. Pörssisähkön vuoden keskihinta on erittäin harhaanjohtava luku ellei kulutus ole tasaista ympäri vuoden. Itsellä 50% kulutuksesta tulee noin neljän kuukauden aikana talvella ja kesällä neljän kuukauden aikana tulee n.15%. Pörssihinta tuppaa olemaan talvisin kalliimpaa. Tästä huolimatta 2019 - 2023/6 ajalla kiinteiden soppareitteni keskihinta on ollut 4,44s/kWh.
Kesäkuusta marraskuuhun olin pörssisähkön varassa ja nyt on 7,99s/kWh 24kk sopimus. Säästö pörssisähköön verrattuna ensimmäisen reilun kuukauden(2350kWh) jälkeen on noin 200€.

Kiinteät sopimukset perustuu johdannaiskauppaan eikä reaalitalouteen. Niinpä myös myyjä saa tuosta oivan siivun itselleen vaikka pörssihinnan mukaan tekisikin turskaa.
 
10 vuoden seurantajaksolla on seitsemänä vuonna kiinteähintaiset sopimukset tulleet pörssisähköä halvemmaksi, eikä ole tarvinnut miettiä milloin pesee pyykkiä.
Säätölaitteet on yksi vikaantuva talotekniikan osanen lisää ja "muutaman satasen" investoinnin kuolettamiseen menee helposti useampi vuosi.
Edit: Tämä siis sähkölämmitteisessä pientalossa 13-19MWh vuosikulutuksella.
Pörssisähköä seuraava termari tulee siis normaalin termarin tilalle eli talotekniikan määrä pysyy samana. Bonuksena voit ohjata wifin kautta, jos haluat. Säästöä noilla kulutuslukemilla tulee helposti kymppejä kuussa, mikäli lämmitysmuotona on lattialämmitys.
 
Tämä termarisysteemi kuulostaa kyllä huonolta, eli työnnetään lattiakakkuun ylimääräistä lämpöä halvan sähkön aikaan ja palellaan muu aika? Tuo lämpötilavaihtelu on ihan haitarista asumismukavuuden kannalta. Hyvä tapa olisi painaa isoon varaajaan energiaa talteen vastuksilla ja käyttää sitä puskurina kalliin sähkön aikaan, sisälämpö pysyy samana. Toki tätä vaihtoehtoa ei ole kuin todella harvoilla tai uusissa taloissa mihin ko. ominaisuus on otettu huomioon rakennusvaiheessa luonnollisesti vaatii vielä vesikiertoisen lämmityksen. Suorasähköllä on varmaan parasta totutella vähän matalampaan sisälämpöön.
 
Tämä termarisysteemi kuulostaa kyllä huonolta, eli työnnetään lattiakakkuun ylimääräistä lämpöä halvan sähkön aikaan ja palellaan muu aika? Tuo lämpötilavaihtelu on ihan haitarista asumismukavuuden kannalta. Hyvä tapa olisi painaa isoon varaajaan energiaa talteen vastuksilla ja käyttää sitä puskurina kalliin sähkön aikaan, sisälämpö pysyy samana. Toki tätä vaihtoehtoa ei ole kuin todella harvoilla tai uusissa taloissa mihin ko. ominaisuus on otettu huomioon rakennusvaiheessa luonnollisesti vaatii vielä vesikiertoisen lämmityksen. Suorasähköllä on varmaan parasta totutella vähän matalampaan sisälämpöön.
Tuohon varaamiseen tarvitaan vaan 500-1000l varaaja, että voi sen varassa puolipäivää olla.
 
Tämä termarisysteemi kuulostaa kyllä huonolta, eli työnnetään lattiakakkuun ylimääräistä lämpöä halvan sähkön aikaan ja palellaan muu aika? Tuo lämpötilavaihtelu on ihan haitarista asumismukavuuden kannalta. Hyvä tapa olisi painaa isoon varaajaan energiaa talteen vastuksilla ja käyttää sitä puskurina kalliin sähkön aikaan, sisälämpö pysyy samana. Toki tätä vaihtoehtoa ei ole kuin todella harvoilla tai uusissa taloissa mihin ko. ominaisuus on otettu huomioon rakennusvaiheessa luonnollisesti vaatii vielä vesikiertoisen lämmityksen. Suorasähköllä on varmaan parasta totutella vähän matalampaan sisälämpöön.
Kun hinta on stabiili (esim. tänään), pysyy lämmityskäyrä vakaana. Kun hinnassa esiintyy voimakkaita heittoja, ottaa automaatio ohjat ja pitää huolen siitä, että joko lattian tai huoneen asetettu lämpötila pysyy, mutta mahdollisimman pienellä hinnalla. Tarkoitus on oikeastaan ylläpitää asuttavaa lämpötilaa ilman murehtimista hintakäyrästä. Sen sijaan, että lämmöt laitettaisiin kokonaan pois päältä, kuten moni tekee piikkipäivinä, pitää järjestelmä huolen, että pysytään edes lähellä tavoitelämpöä ilman älyttömiä kustannuksia.
 
Tämä termarisysteemi kuulostaa kyllä huonolta, eli työnnetään lattiakakkuun ylimääräistä lämpöä halvan sähkön aikaan ja palellaan muu aika? Tuo lämpötilavaihtelu on ihan haitarista asumismukavuuden kannalta. Hyvä tapa olisi painaa isoon varaajaan energiaa talteen vastuksilla ja käyttää sitä puskurina kalliin sähkön aikaan, sisälämpö pysyy samana. Toki tätä vaihtoehtoa ei ole kuin todella harvoilla tai uusissa taloissa mihin ko. ominaisuus on otettu huomioon rakennusvaiheessa luonnollisesti vaatii vielä vesikiertoisen lämmityksen. Suorasähköllä on varmaan parasta totutella vähän matalampaan sisälämpöön.
Joo, samaa mieltä että lattilämmitykseen lämmön varaaminen halvan sähkön aikaan on todella huono idea. Vesivaraajakin okt- kokoluokissa on käytännössä aika hankala tähän. Pitäisi olla selkeästi enemmän kuin 1-2 kuutioita tilavuus tällaiseen tarkoitukseen että riittää muutamaksi päiväksi esim tämän hetkiseen tilanteeseen.
 
Mulla on kellarissa 1,8 kuution varaaja. 15 asteen pakkasella se kantaa ainakin 12 tunnin sulkujakson yli aika huomaamatta. Tämä tuli kokeiltua viime perjantaina.
Oma 1,5m3 "lämminverivarsa" joka puilla lämpiää 80 asteiseksi jäähtyy näillä keleillä varmaan kanssa siinä 12 tunnissa aika viileäksi. Jos ei siis sähkö tulisi mukaan sitä ennen. En ole kokeillut että kuinka kylmäksi menee missäkin ajassa ilman sähköä. Oma sähkön hinta tarkistetaan kuukauden periodeissa, ollen nyt jotain 13senttiä/ kwh.
Tuosta pörssisähköstä vielä sen verran että on toisaalta kyllä aika rosvousta, mutta toisaalta myös ennakkoon tiedossa ollut asia että hinta vaihtelee. Suurimmat valittajat ei ehkä ole täysin ymmärtäneet kupletin juonta silloin kun miinus-hinnoilla ovat ilakoineet?
 
Oma 1,5m3 "lämminverivarsa" joka puilla lämpiää 80 asteiseksi jäähtyy näillä keleillä varmaan kanssa siinä 12 tunnissa aika viileäksi. Jos ei siis sähkö tulisi mukaan sitä ennen. En ole kokeillut että kuinka kylmäksi menee missäkin ajassa ilman sähköä. Oma sähkön hinta tarkistetaan kuukauden periodeissa, ollen nyt jotain 13senttiä/ kwh.
Tuosta pörssisähköstä vielä sen verran että on toisaalta kyllä aika rosvousta, mutta toisaalta myös ennakkoon tiedossa ollut asia että hinta vaihtelee. Suurimmat valittajat ei ehkä ole täysin ymmärtäneet kupletin juonta silloin kun miinus-hinnoilla ovat ilakoineet?
Pörssisähkön hinnan määräytimisen ongelma on, että se tulee aina päivää ennen. Jos se tulisi esimerkiksi näin:

Viikkoa ennen koko viikolle tuntien ylähinnat, ja sitten joka päivä tarkistetaan alaspäin tuntihintoja.

Tällön ei tarvisi sähkölämmittäjien kytätä sähkönhintoja joka päivä klo 13-14 välillä, nimittäin nyt tiedän näitä jotka vaihto aika huonoihin diileihin tämän piikin takia kun se aiheutti stressiä.
 
Tappiolla myyvä sähköyhtiö menee nopeasti konkurssiin mutta pörssihintaa edullisempi sähkö ei tarkoita, että se olisi myyty tappiolla. Raflaavasta otsikosta huolimatta ihan asiallinen juttu hesarissa:

https://www.hs.fi/talous/art-2000010102845.html

Jutusta:

Ei kukaan pakota ostamaan pörssisähköä ja vain pieni osa sähköstä myydään sähköpörssissä. Suurin osa sähköstä ostetaan edelleenkin pitkäaikaisilla sopimuksilla suoraan voimalaitoksilta. Tämän voi ajatella niinkin, että ei osteta energiaa vaan ostetaan kapasiteettia eli sopivan kokoinen siivu voimalaitoksen tuotannosta.
Sähköyhtiö ei tuota sähkö vaan välittää sen tuotetun sähkön pörssisähkön hinta on läpilaskutus erä sähköyhtiölle. Sähköyhtiö tekee tuloksensa kuluilla ja katteella. Onhan noita konkurssiin mennyt. Ja kipeää teki pitkät ja edulliset määräaikaiset sopimukset monelle sähköyhtiölle
 
Onko kenelläkään kokemusta hybridi vesi-ilmalämpöpumpusta, jossa vettä voidaan lämmittääVILPin lisäksi kierrättämällä sitä takan tai kiukaan kautta? Kun ostin tässä hiljattain vesi-ilmalämpöpumpun, niin yksi tarjous oli tällaisesta systeemistä jossa vettä lämmitettäisiin VILPin lisäksi takassa ja/tai puukiukaassa.

Oli ajatuksena houkutteleva, mutta olisi pitänyt vaihtaa vähintäänkin jompi kumpi, takka tai kiuas, että siitä olisi hyötyä. Muutenkin itse VILP-laittteisto oli kalliimpi kuin kilpailevat tarjoukset, ja koko paketille olisi tullut varmaan tuplaten hintaa pelkkään VILPiin verrattuna. Mutta uutta rakentaessa olisi kiinnostava vaihtoehto; varsinkin jos saisi puuta omasta tai tuttavan metsästä ilmaiseksi.
 
Sähköyhtiö ei tuota sähkö vaan välittää sen tuotetun sähkön pörssisähkön hinta on läpilaskutus erä sähköyhtiölle. Sähköyhtiö tekee tuloksensa kuluilla ja katteella. Onhan noita konkurssiin mennyt. Ja kipeää teki pitkät ja edulliset määräaikaiset sopimukset monelle sähköyhtiölle.
Kaikilla "sähköyhtiöillä" ei ole omaa tuotantoa mutta osalla on, kuten jutussa mainitulla Fortumilla. Sen sijaan esimerkiksi Lumo Energia oli vähittäismyyntiyritys, jolla ei ollut omaa tuotantoa ja jonka riskienhallinta petti tunnetuin seurauksin. En oikein ymmärrä pointtiasi, luitko HS:n jutun?
 
Back
Top