Suomen energiapoliittiset ratkaisut

Minulla on pörssisähkösopimus, jatkuvasti tulee yhteydenottoja sähköyhtiöiltä kun ne yrittää myydä minulle kiinteähintaisen sopparin.
En millään kyllä usko että ne ajattelee minun parasta, vaan uskon että kiinteähintaisella he saavat paremman katteen pitkässä juoksussa.
Eli siis pörssisähkön täytyy olla omakotiasujalle edullisempi vaihtoehto, ainakin siinä tapauksessa kun sähkön kulutus on suurempaa (lämmitys ym)
 
Kaikilla "sähköyhtiöillä" ei ole omaa tuotantoa mutta osalla on, kuten jutussa mainitulla Fortumilla. Sen sijaan esimerkiksi Lumo Energia oli vähittäismyyntiyritys, jolla ei ollut omaa tuotantoa ja jonka riskienhallinta petti tunnetuin seurauksin. En oikein ymmärrä pointtiasi, luitko HS:n jutun?
Lumolla oli suojaukset hankittuna emoyhtiön kautta ja ulkomailla. Kun johdannaisten hinnat raketoi kesällä 22, emoyhtiössä todettiin että paras tili saadaan, kun myydään halvalla hankitut suojaukset kalliilla eteenpäin ja laitetaan Lumo konkkaan.
 
Kun hinta on stabiili (esim. tänään), pysyy lämmityskäyrä vakaana. Kun hinnassa esiintyy voimakkaita heittoja, ottaa automaatio ohjat ja pitää huolen siitä, että joko lattian tai huoneen asetettu lämpötila pysyy, mutta mahdollisimman pienellä hinnalla. Tarkoitus on oikeastaan ylläpitää asuttavaa lämpötilaa ilman murehtimista hintakäyrästä. Sen sijaan, että lämmöt laitettaisiin kokonaan pois päältä, kuten moni tekee piikkipäivinä, pitää järjestelmä huolen, että pysytään edes lähellä tavoitelämpöä ilman älyttömiä kustannuksia.

Joku sellainen pienin paha valintahan siinä automaatiossa täytyy olla perjantain tilanteita varten mutta se vaatii myös aika paljon tehoa ja lattian paksuutta toimiakseen oikeasti hyvin.
 
EDIT: Tässä siis kannattaa pohtia kokonaisuutta. Vaikka me pari päivää vuodessa tuotettaisiinkin tappiolla noilla sähköä vaikka sillä 2GW teholla, se kannattaa jos sillä saadaan ajettua muun sähkön hintaa alaspäin. Yksityiselle sähköntuottajalle huono diili, kuluttajalle erinomainen. Ja siksi sitä ei kannata yksityiseltä odottaa.
Miksi se on ongelma, jos sähkön hinnassa on tuollainen piikki 2 kertaa vuodessa? Kenenkään talous tuskin kaatuu yhden tai kahden päivän takia vaikka olisi pörssisopimus, tai jos kaatuu niin sitten on raha-asiat varmaan muutenkin päin persettä. Ja sähköstä ei kuitenkaan tullut mitään oikeaa pulaa.

Sanoin tämän aiemminkin, mutta uskoisin asian ratkeavan markkinaehtoisesti ajan myötä. Jos tällaisia piikkejä on riittävän usein, niin ne luovat kannustimen investoida uuteen tuotantoon tai esim. jonkinlaisiin energiavarastoihin. Kohonnut sähkön hintataso luo myös kannustimen panostaa aiempaa enemmän energiatehokkuuteen. En ole ihan varma, että miksi valtion pitäisi sotkeentua tähän sen ihmeemmin.
 
Kohonnut sähkön hintataso luo myös kannustimen panostaa aiempaa enemmän energiatehokkuuteen. En ole ihan varma, että miksi valtion pitäisi sotkeentua tähän sen ihmeemmin.
Itse näen suurimman ongelman siinä että valtio ei ole turvannut kansalaisille kohtuullisen energian saantia osana kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan perusrakennetta.
Jokainen kansalainen tarvitsee energiaa elämiseensä. Se on perustarvetta. Tätä taustaa vasten en hyväksy sitä että valtio jättää käytännössä kansalaisen markkinavoimien vietäviksi.
Energiamarkkina Suomessa on sen verran pieni, että todellista kilpailua ei synny niin, että kansalaiset siitä erityisesti hyötyvät.

Siitä on kirjoituksia että sähköyhtiöiden johto kuittaa hyviä bonareita, kun merkittävä joukko kansalaisia maksaa todellisuutta kalliimpaa hintaa sähköstä.
Onko tilanne perustarpeen osalta jonkun mielestä oikein näin kuten se Suomessa on?

Valtion tulisi rajoittaa yksityisille sähkön myynnin hintaa asettamalla hintakatto.
Esim niin, että kiinteähintaisten vuosisopimusten cent/ kwh enimmäisveloitus saa olla vain +20 % siitä mitä on pörssisähkön keskihinta per kk.
Laskennallisesti esim 10cent/kwh keskihinta pörssisähköä tarkoittaisi, että kiinteähintaisissa soppareissa ei saa laskuttaa yli 12 cent/kwh vastaavana kuukautena.
Sillä rajauksella automaattisesti helpotusta saavat nekin jotka nyt ovat koukussa ryöstöhintaisiin 2v sopimuksiin tasolla 25 cent/kwh.

Eihän Suomen sähkömyynnissä ole mitään järkeä kansalaisen kannalta. Täysin kiero systeemi.

.
 
Ranska käytännössä asetti ylärajan sähkönhinnalle seuraavaksi 15 vuodeksi, laskemalla ydinvoimalla tuotetun sähkön 7snt/kWh tulevalle 15 vuodelle:


"After difficult negotiations with state-owned utility EDF, Paris announced a new mechanism to bring the average price of electricity produced from nuclear energy to a competitive €70 per MWh from 2026, designed to last 15 years."

"Whether or not industrial consumers rely on nuclear energy — which makes up 70 percent of French electricity consumption — the move sets an implicit maximum price for future power contracts, said Phuc-Vinh Nguyen, a research fellow at the Jacques Delors Institute think tank."

Kyllä se on poliitikoista kiinni millasia kirskurihintoja täällä vedellään. Ranska on tietysti siitäkin hyvä esimerkki, että siellä asiakaskuluttajille on ollut vuotuinen korotuskatto muutenkin.

Kyse on kylläkin enemmän yritysten kilpailukyvystä jota Ranska haluaa turvata, mutta samalla se auttaa asukkaidensa sähkön hinnassa kanssa.
 
Voisi sanoa että sähkö on samalla tavalla strateginen resurssi mitä öljy on ja on ollut. Se on energiaa eri muodossa. Siinä mielessä ei siis ole yhteiskunnalle yhdentekevää miten energia sektori toimii. Tämä on varmasti niitä Samoa juttuja joihin ollaan aiemmin monessa muussa asiassa törmätty että ajatellaan jonkin asian olevan kunnossa mutta todellisuus onkin sitten jotain muuta.

Sähkö siirron tulisi olla valtion hallinnassa ja sähkö. Tuotanto samalla tavalla turvattu mitä lääkkkeitä, polttonesteitä sekä viljaa varmuusvarastoidaan. Sähköä ei vielä voida kustannustehokkaasti varastoida mutta tuolloin tulisi olla riittävä tehoreservi.

Toinen on sitten markkina keinottelu. Strategisen resurssin pitäisi olla keinottelun ulkopuolella.
 
Hyvin on näyttänyt turve kelpaavan, polttoon tänä talvena. Mitähän meinaavat ensi talvena polttaa, kun on kaikki vanhat varmuusvarasto kasat käytetty. Voi tulla kylmä, jos tulee samanlainen talvi mitä kuluva ollut.
 
Muutaman viime vuoden pörssisähkön keskihinta (tosin keskihinta ei toki kerro kaikkea):
2019: 5.46 snt/kWh
2020: 3.47 snt/kWh
2021: 8.97 snt/kWh
2022: 19.11 snt/kWh
2023: 6.22 snt/kWh
Mulla oli ennen marraskuuta 2023 kiinteä 2 vuoden soppari hintaan 4,65 snt/kwh ja sitä ennen 2 vuoden soppari hintaan 4,4 snt/kwh. Nyt on 7,8 snt/kwh. Jos olisin ottanut viikkoa aiemmin olisi hinta ollut alle 7, mut olin hidas ja tyhmä. Vanha sähköyhtiö ei tarjonnut enää edes uutta sopparia vaan pelkkää yleissähköä joka oli muistaakseni 14 snt/kwh. En kyllä mun vajavaisella matikalla näe miten olisin kiinteällä sopparilla jäänyt tappiolle viimeisen 4 vuoden aikana? Etenkin tuo 2022 piikki tuntuisi lompakossa todella pahalta.
 
Niin, mitä sitä nyt voi tehdä kun voimalaitokset on rikki ja pakkaset yllättää. Tammikuussa.. Todella onneton yhteensattuma, että Varautumisen Suurvallassa on tällainenkin mahdollista...
Varavoimala on vähän kuin puimuri. Puimuri pelaa tammikuussa, mutta on rikki elokuussa. Varavoimala pelaa elokuussa, vaan ei tammikkuussa... :)
 
Itse näen suurimman ongelman siinä että valtio ei ole turvannut kansalaisille kohtuullisen energian saantia osana kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan perusrakennetta.
Jokainen kansalainen tarvitsee energiaa elämiseensä. Se on perustarvetta. Tätä taustaa vasten en hyväksy sitä että valtio jättää käytännössä kansalaisen markkinavoimien vietäviksi.
Energiamarkkina Suomessa on sen verran pieni, että todellista kilpailua ei synny niin, että kansalaiset siitä erityisesti hyötyvät.

Siitä on kirjoituksia että sähköyhtiöiden johto kuittaa hyviä bonareita, kun merkittävä joukko kansalaisia maksaa todellisuutta kalliimpaa hintaa sähköstä.
Onko tilanne perustarpeen osalta jonkun mielestä oikein näin kuten se Suomessa on?

Valtion tulisi rajoittaa yksityisille sähkön myynnin hintaa asettamalla hintakatto.
Esim niin, että kiinteähintaisten vuosisopimusten cent/ kwh enimmäisveloitus saa olla vain +20 % siitä mitä on pörssisähkön keskihinta per kk.
Laskennallisesti esim 10cent/kwh keskihinta pörssisähköä tarkoittaisi, että kiinteähintaisissa soppareissa ei saa laskuttaa yli 12 cent/kwh vastaavana kuukautena.
Sillä rajauksella automaattisesti helpotusta saavat nekin jotka nyt ovat koukussa ryöstöhintaisiin 2v sopimuksiin tasolla 25 cent/kwh.

Eihän Suomen sähkömyynnissä ole mitään järkeä kansalaisen kannalta. Täysin kiero systeemi.
Pörssisähkö ja sen hinta ollut syystä nyt esillä, paljon väärinymmärrystä, myös itselläni. Nyt ehkä taas ymmärrän piirun verran paremmin. Pörssisähköstä: se on hyvä vaihtoehto jos voit siirtää suurimman osan sähkön käytöstä yöaikaan. Vesivaraaja, lattialämmityksen ajastus, sähköauton lataus. Tammikuun pörssisähkön yön keskihinta on tällä hetkellä 11 c / kWh. Suurimman osan ajasta se on hullun halpaa, ellei peräti käytännössä ilmaista.

Jos taas näin ei ole, niin kiinteitä soppareita on saanut vuoden mittaan 8 c - 11 c hintoihin. Eurooppalaisella tasolla ei tuota voi kalliiksi sanoa, vaikka totuimme halvempaan kun toimme Venäjältä heidän puoli-ilmaista ydinsähköä vailla huolen häivää oman energiatuotannon tasapainoisesta kehittämisestä.

Perjantain hintapiikin ytimessä oli 1. kulutuksen väärä ennustaminen liian korkeaksi, ei nähty miten hullunkallis hinta leikkaa kulutusta, 2. fossiilisten voimaloiden vikaantuminen ja puuttuminen sähköverkosta 1 GWh edestä, ja 3. siirtoverkkojen liian pieni kapasiteetti.

Kohdan 1 osalta ei sinällään kai voi syyttää Nordpoolia siitä, että varaudutaan että sähköä varmasti on riittävästi. Sen sijaan kulutusennuste meni perseelleen, mikä kyllä osaltani vei luottamusta systeemiin. Toivottavasti ei toistu.

Suurin ongelma on kai kohdassa 2, koska lainsäätäjä on tehnyt fossiiliset voimalat kannattamattomiksi, ja sitten kun kaupalliset yhtiöt sulkevat vanhoja fossiilisen polttoaineen voimaloita, niin mitään ei ole tilalle. Fortum sulki Inkoosta 1GWh hiilivoimalan, koska se oli vanha ja kannattamaton. Tämä olisi pitänyt ostaa valtiolle. En kannata sosialismia, mutta infrastruktuuri kuuluu valtiolle. Ensi talvena lisäksi Meri-Pori ostettu huoltovarmuuteen ja häiriötilanteita varten, joten se on varmuudella pois käytöstä, toisin kuin nyt. Jos Meri-Pori ja Vaasan Vaskiluodon hiilivoimalat olisivat pelittäneet, hintapiikki olisi ollut paljon pienempi.

Tämä on siis aivan hullua: lainsäätäjä tekee fossiiliset kannattamattomiksi, säävapaata sähköä ei ole riittävästi, ja tosiaan se vähäkin poistuu markkinoilta.

3. Paremmat yhteydet Ruotsiin ja Norjaan on ensiapua, hyvä että sitä tulee, mutta se ei poista kohdan 2 ongelmaa.

Ensi talveksi siirryn PKS:n asiakkaaksi, jossa pörssisähköasiakas voi kuukausi kerrallaan ostaa kiinteän sopimuksen. Ostan sellaiset ensi vuonna joulu-maaliskuuksi, koska nähdäkseni Meri-Porin poistuminen katkaisee talviajan pörssihinnoittelun kamelin selän. Nythän se on vielä tämän talven käytössä.
 
Mulla oli ennen marraskuuta 2023 kiinteä 2 vuoden soppari hintaan 4,65 snt/kwh ja sitä ennen 2 vuoden soppari hintaan 4,4 snt/kwh. Nyt on 7,8 snt/kwh. Jos olisin ottanut viikkoa aiemmin olisi hinta ollut alle 7, mut olin hidas ja tyhmä. Vanha sähköyhtiö ei tarjonnut enää edes uutta sopparia vaan pelkkää yleissähköä joka oli muistaakseni 14 snt/kwh. En kyllä mun vajavaisella matikalla näe miten olisin kiinteällä sopparilla jäänyt tappiolle viimeisen 4 vuoden aikana? Etenkin tuo 2022 piikki tuntuisi lompakossa todella pahalta.
Kuten totesin, niin jos on hyvä kiinteähintainen niin siitä varmaan kannattaa pitää kiinni. Mutta pitkässä juoksussa pörssisähkö on edullisempi. Tästä luin tänään jostain iltapäivälehdestä (ehkä Iltalehti) asiantuntijan mielipiteen. Mutta toki jos jatkuvasti saa aina uuden kiinteähintainen sopimuksen sellaiseen hetkeen jolloin hinta on halpa, niin...
 
Kattava kirjoitus pörssisähkön hinnan muodostumisen mekanismeista.

 
Minusta alkaa tuntua että tulivoima tarkoittaa tuulen huuhtomaa persettä, toimiii kun ei pitäis + vie siihen sijoittaneiden rahat.
Niin, tai se, että sen tuottama sähkö on niin halpaa, että se puskee pois markkinoilta kalliita fossiiliisia polttoaineita käyttävät lauhdevoimalat, kuten kivihiilivoimalat. Joita jäljellä on oikeasaan isompia enää Meri-Pori. Ja joka sekin ostetaan pois normaalista sähköntuotannosta ensi talveksi huoltovarmuuden vikatilanteiden varalle.

Viime viikonlopun kalliin sähkön muuten ensi sijassa aiheutti vikaantuneet lauhdevoimalat, joita oli poissa pelistä yhden OL3:n edestä juuri silloin kuin näitä ei-sääriippuvaisia voimaloita olisi nimenomaan tarvittu.

Hesarissa Fortumin johtaja ehdottaa, että markkinoilla pitäisi olla tietty määrä esim Fingridin ostamaa ei-sääriippuvaista energiaa, joka ostetaan markkinoille riippumatta pörssisähkön päivähinnasta. Jotain tuollaista se varmasti kaipaisi.

Tuulivoima osaltaan kyllä tekee sähköstä halpaa, mikä näkyy niissä kiinteissä hinnoissa, joilla pörssisähköstä kuka tahansa voi halutessaan eroon päästä. Itse otan tosiaan ensi talveksi jonkin PKS:n tarjoaman Priiman kaltaisen hybridin, jossa pörssisähkö, mutta voi ostaa kiinteän kuukauden sieltä täältä niin halutessaan. Toki onnistuuhan se toistaiseksi voimassaolevaan siirtyminen varmaan kaikilla sähkön tarjoajilla.

 
Back
Top