Suomi ei tarvitse neljää taistelualusta ?

Perry erinomainen saaristofregatti :D syväys vaatimattomat 6,7 m. Miehistöä 176.
Sama syvyys varmaan kuin ruotsinlaivoilla. Suomen erityisolosuhteissa nämä voitaisiin hieman päivittää vastaamaan tarpeitamme. Tuosta 176 ukosta voisi juustohöylä vetää kolmanneksen pois. 2020 Klaus Kurki
 
Uusien taistelualusten merkitys korostuu katsomalla karttaa. Tein oheisen karttakuvan hahmottamaan etäisyksiä ja laivojen käytettävyyttä. Sininen suuri ympyrä on 150 km säteellä ja se kuvaa esimerkiksi SM-2:n ja RBS-15:n kantamia. Sininen pieni ympyrä on piirretty 15 km kantamalla ja se kuvaa esimerkiksi Umkhonton kantamaa. Punaiset kantamat on tehty sekä 300 km että 150 km mukaan.

Karttaa katsomalla voi todeta, että Suursaareen sijoitetulla ohjuspatterilla voisi tosiaan valvoa ja haitata suomalaisten elämää aina Turun tienoille. Toisaalta Suursaari on tykin kantaman päässä Suomesta, joten ei siellä kauaa meritorjuntaohjuspatteri toimisi. Kaliningradista 300 km ohjuksilla yltää Gotlannin puolivälin paikkeille.

Suursaaren pohjoiskärjestä on 40 km Suomen rannikolle. Ainut tykki jolla olisi ilmoitetun kantaman puitteissa mahdollista yltää Suursaareen lienee 155 K 98. Suursaari vaan on 11 km pitkä pohjois - etelä suunnassa joten tykin kantama jää vajaaksi.

Kannattaa myös muistaa, että Venäjällä paljon pidemmälle kuin 300 km kantavia meritorjuntaohjuksia ja kaiketi pystyvät maalinosoituksenkin jotenkin hoitamaan. Tuskin on ulkomaalaisomisteisilla kauppalaivoilla tunkua Suomen satamiin, jos Venäjä vain uhkaisikin upotuksilla.
 
Olet aivan oikeassa vertauksessa panssarilaivoihin: niiden olemassa olo esti osaltaan Neuvostoliiton hyökkäyksen Ahvenanmaalle.

Tälle usein kuullulle totuudelle kaipaisin lähteitä. Onko Neuvostoliiton arkistoista löytynyt joku analyysi?
 
Oletteko huomanneet, että puheet käytetyistä aluksista ovat hävinneet tyystin. Joko markkinoilla on tyhjää tai sitten Amiraaleille ei kelpaa käytetty.
Osaako joku foorumin tietäjistä kertoa, että minkälaisesta modernisaatiota on kyse mitä Puolan Perry-luokan fregateille ollaan tehty tai tullaan tekemään. Jostain luin, että
alukset modernisoidaan Jenkeissä.

Jäävahvistettuja, kohtalaisen moderneja ja meille sopivia (=pienet käyttökulut eli vähän miehistöä, tukeutuu olevaan infraan, pieni syväys) sota-aluksia. Mistä löytyy?

Aivan, ei mistään.
 
Suursaaren pohjoiskärjestä on 40 km Suomen rannikolle. Ainut tykki jolla olisi ilmoitetun kantaman puitteissa mahdollista yltää Suursaareen lienee 155 K 98. Suursaari vaan on 11 km pitkä pohjois - etelä suunnassa joten tykin kantama jää vajaaksi.

Kannattaa myös muistaa, että Venäjällä paljon pidemmälle kuin 300 km kantavia meritorjuntaohjuksia ja kaiketi pystyvät maalinosoituksenkin jotenkin hoitamaan. Tuskin on ulkomaalaisomisteisilla kauppalaivoilla tunkua Suomen satamiin, jos Venäjä vain uhkaisikin upotuksilla.
Nykyisillä suomessa käytössä olevilla ammuksilla voit hyvinkin olla oikeassa, mutta http://www.raytheon.com/capabilities/products/excalibur/ mukaan kantama on 52 kaliiberin putkella yli 50 km, wikin mukaan 57 km. Tykilläkin siis voi yltää jos ammukset ovat siihen soveltuvia, eli sekä yltävät tarpeeksi pitkälle, että ovat aktiivisesti ohjautuvia jottei tarkkuus lopu tuollaisilla matkoilla kesken.
 
Suursaaren pohjoiskärjestä on 40 km Suomen rannikolle. Ainut tykki jolla olisi ilmoitetun kantaman puitteissa mahdollista yltää Suursaareen lienee 155 K 98. Suursaari vaan on 11 km pitkä pohjois - etelä suunnassa joten tykin kantama jää vajaaksi.

Kannattaa myös muistaa, että Venäjällä paljon pidemmälle kuin 300 km kantavia meritorjuntaohjuksia ja kaiketi pystyvät maalinosoituksenkin jotenkin hoitamaan. Tuskin on ulkomaalaisomisteisilla kauppalaivoilla tunkua Suomen satamiin, jos Venäjä vain uhkaisikin upotuksilla.
Rankista ja Kirkonmaalta on tasan 20 kilometriä Suursaaren eteläkärkeen eli 155 K 89:n lisäksi 130 TK ja 152 TK (vielä) ovat tykkejä, joilla ulottuu Suursaareen. Lisäksi on tietysti GMLRS-ohjukset, joille n. 50 km on oikein passeli ulottuvuus.
 
Rankista ja Kirkonmaalta on tasan 20 kilometriä Suursaaren eteläkärkeen eli 155 K 89:n lisäksi 130 TK ja 152 TK (vielä) ovat tykkejä, joilla ulottuu Suursaareen. Lisäksi on tietysti GMLRS-ohjukset, joille n. 50 km on oikein passeli ulottuvuus.

Ilmavoimien ilmasta maahan?
 
Tälle usein kuullulle totuudelle kaipaisin lähteitä. Onko Neuvostoliiton arkistoista löytynyt joku analyysi?

No tuskin löytyy. Hölmöntölmäykselle tai monikossakin, löytyy aina mielettömän hyvä selitys. Kenraalikirjallisuus on sitä ihtiään, pääasiassa.
 
Suursaaren pohjoiskärjestä on 40 km Suomen rannikolle. Ainut tykki jolla olisi ilmoitetun kantaman puitteissa mahdollista yltää Suursaareen lienee 155 K 98. Suursaari vaan on 11 km pitkä pohjois - etelä suunnassa joten tykin kantama jää vajaaksi.

Itse kyllä löydän kaksi kohtaa joista on etäisyyttä vain 35 kilsaa ja useita saaria, joista etäisyyttä eteläkärkeen on alle 35 kilsaa. Lisäksi, jos tuolla saarella olevat kohteet katsotaan niin tärkeiksi, niin tehtävään saadaan kyllä raskaita raketinheittimiäkin.
 
Ilmavoimien ilmasta maahan?
Sekin mahdollisuus on olemassa, kuten myös merivoimien joko maalta tai mereltä ampumat RBS-15:t. Suursaari on rauhanaikana hankalassa paikassa, sieltä voi valvoa koko eteläistä Suomea. Sotatilanteessa se sen sijaan on venäläisille liiankin edessä ja on vaikea uskoa, ettei suomalaiset siihen kiinnittäisi tuolloin huomiota.
 
Tälle usein kuullulle totuudelle kaipaisin lähteitä. Onko Neuvostoliiton arkistoista löytynyt joku analyysi?
Vaihtoehtoishistoriat ovat aina hankalia näyttää toteen. Varmaan sinullekin on tuttuja punalaivastot tarkat merikartastot koko eteläisestä Suomesta?

Jos panssarilaivoja ei olisi ollut ja talvisota oltaisiin käyty kesällä, maihinnousun mahdollisuus olisi ollut ainakin huisin paljon suurempi. Usein on myös kuultu totuus, miten 1920-luvulla hankitut panssarilaivat söivät maavoimien 1930-luvun hankintarahat. Tästäkin olisi mukava lukea järkevä analyysi, jossa olisi myös huomioitu maavoimien sisäiset kärhämät tykistön oikeasta kaliiberista ja hankittavasta PST-aseesta.
 
Google Earth on toista mieltä.
Sorry, niinpä onkin! Google Earthilla mittasin, mutta luin tietenkin vain mittajanan kohdalla olleen luvun 20,00. Etäisyys näyttäisi olevan Rankin keskikohdasta 44 km Suursaaren eteläkärkeen. Eli alkaa olla 130 TK.lle vähän liikaa...
 
Sekin mahdollisuus on olemassa, kuten myös merivoimien joko maalta tai mereltä ampumat RBS-15:t. Suursaari on rauhanaikana hankalassa paikassa, sieltä voi valvoa koko eteläistä Suomea. Sotatilanteessa se sen sijaan on venäläisille liiankin edessä ja on vaikea uskoa, ettei suomalaiset siihen kiinnittäisi tuolloin huomiota.

Tärkeä maali se on puolustajan kannalta ja hyökkääjän kannalta tympeä menetettävä. Siviilikohteeksi sitä ei voi luokitella oikein mitenkään jne. paitsi tietysti propagandassa.
 
Vaihtoehtoishistoriat ovat aina hankalia näyttää toteen. Varmaan sinullekin on tuttuja punalaivastot tarkat merikartastot koko eteläisestä Suomesta?

Jos panssarilaivoja ei olisi ollut ja talvisota oltaisiin käyty kesällä, maihinnousun mahdollisuus olisi ollut ainakin huisin paljon suurempi. Usein on myös kuultu totuus, miten 1920-luvulla hankitut panssarilaivat söivät maavoimien 1930-luvun hankintarahat. Tästäkin olisi mukava lukea järkevä analyysi, jossa olisi myös huomioitu maavoimien sisäiset kärhämät tykistön oikeasta kaliiberista ja hankittavasta PST-aseesta.

Mikä kesä? Olivatko panssarilaivat siis suoranainen pidäke hyökätä Suomeen....tuskin vain. Kyllä asia silitettiin jälkeenpäin kabinettikelpoiseen kuntoon. Sotateollisuuden ja poliittikkojen suhteet eivät olleet enää tuolloinkaan mitenkään tuntemattomia. Lobbaaminen osattiin varmasti. Panssarilaivat olivat vanhentuneita jo silloin, kun ilmavoimat olivat ensi kertaa edes suunnilleen kykeneviä iskemään rautakaukaloiden kansille. Sukellusveneille suorastaan houkuttelevia maaleja ja mihinkäs se Ilmarinen sitten ajoikaan.....aivan, miinaan.
 
Mikä kesä? Olivatko panssarilaivat siis suoranainen pidäke hyökätä Suomeen....tuskin vain. Kyllä asia silitettiin jälkeenpäin kabinettikelpoiseen kuntoon. Sotateollisuuden ja poliittikkojen suhteet eivät olleet enää tuolloinkaan mitenkään tuntemattomia. Lobbaaminen osattiin varmasti. Panssarilaivat olivat vanhentuneita jo silloin, kun ilmavoimat olivat ensi kertaa edes suunnilleen kykeneviä iskemään rautakaukaloiden kansille. Sukellusveneille suorastaan houkuttelevia maaleja ja mihinkäs se Ilmarinen sitten ajoikaan.....aivan, miinaan.
Ei pidäke, mutta eivät ne turhakkeitakaan olleet. Panssarilaivojen tyyppiset alukset olivat muodissa usealla merivoimalla 1920-luvulla. Näistä aika ajoi nopeasti ohi ja on totta, että ne olivat vanhentuneita jo 1930-luvun lopussa, puhumattakaan 2. maailmansodan loppuhetkistä. Tuskin kukaan osasi ennustaa 1920-luvulla ilma-aseen huimaa kehitysvauhtia. Jälkikäteen arvostelu on aina helppoa!

Vaikea sanoa, mikä olisi ollut panssarilaivoja parempi sotalaivatyyppi, ehkä neljä kappaletta avomerikelpoisia, jäissä vahvistettuja monitoimisia aluksia, jotka olisivat olleet soveltuvia alusliikenteen suojaamiseen ja miinoittamiseen???
 
Kirkonmaa & Rankki 16mpk (Lähde: Navionics Europe HD merikarttasofta) eli noin 30km. Mitattu Suomen saarten eteläpäät ja Suursaaren pohjoispää. Olen joskus kuullut perusteltuja väitteitä ammatti-ihmiseltä että 130mm TK-kalustolla tuollaiselle matkalle voisi saada vaikutusta. Odotetaan pohjoistuulta ja rummutetaan lämmintä ruutia myötätuuleen ;)
 
Sorry, niinpä onkin! Google Earthilla mittasin, mutta luin tietenkin vain mittajanan kohdalla olleen luvun 20,00. Etäisyys näyttäisi olevan Rankin keskikohdasta 44 km Suursaaren eteläkärkeen. Eli alkaa olla 130 TK.lle vähän liikaa...
Etenkin, kun wiki tietää kertoa: "Kotkan rannikkopataljoona lakkautettiin vuoden 2013 loppuun mennessä ja Senaatti-kiinteistöt myi 21.1.2015 Rankin ja Kirkonmaan varuskunta-alueet kotkalaisen yrittäjän Ismo Rädyn perustamalle yhtiölle Kotkan Saaret Oy:lle."
Eli ko. saarilla ei liene enää 130 TK.

Jos opponetti alkaisi pelata laivanupotusta, niin parhaimpien tykkien siirtäminen saarille olisi uskaliasta / riskipitoista etenkin, kun niitä tarvittaisiin muuallakin. MLRS:ään ei ole ampumatarviketta. Jäljelle jää liitopommit, JASM ja RBS 15. Niillä maalittaminen Suursaareeen voi olla haastavaa, kun pitäisi saada vaikutustakin.
 
Etenkin, kun wiki tietää kertoa: "Kotkan rannikkopataljoona lakkautettiin vuoden 2013 loppuun mennessä ja Senaatti-kiinteistöt myi 21.1.2015 Rankin ja Kirkonmaan varuskunta-alueet kotkalaisen yrittäjän Ismo Rädyn perustamalle yhtiölle Kotkan Saaret Oy:lle."
Eli ko. saarilla ei liene enää 130 TK.

Jos opponetti alkaisi pelata laivanupotusta, niin parhaimpien tykkien siirtäminen saarille olisi uskaliasta / riskipitoista etenkin, kun niitä tarvittaisiin muuallakin. MLRS:ään ei ole ampumatarviketta. Jäljelle jää liitopommit, JASM ja RBS 15. Niillä maalittaminen Suursaareeen voi olla haastavaa, kun pitäisi saada vaikutustakin.
En ole itse Rankissa käynyt, mutta Etelä-Suomen Sanomat kertoo 5.12.2013 numerossaan seuraavaa ( http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2...ikon-linnakesaaret---puolustus-ei-silti-kuole ): "Täysin kokonaan ei puolustusvoimat linnakesaaria jätä. Rankkiin jää 130 millimetrin TK-tornikanuunapatteri ja Kirkonmaahan valvonnan ja johtamisen elementit. Kirkonmaahan jäävät myös 152-millimetriset tykit, vaikkakaan ne eivät ole enää operatiivisessa käytössä."

Eli ainakin tämän artikkelin mukaan 130 TK:t olisi jätetty paikalleen, vaikka puolustusvoimat saaresta luopuikin.

MLRS:n ampumatarvikkeista Puolustusministeriö on eri mieltä ( http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=7650 ):
"Puolustusministeri Jussi Niinistö on hyväksynyt hankintaesityksen raskaan raketinheitinjärjestelmän ampumatarvikkeiden hankkimisesta Yhdysvalloista puolustusvoimille. Puolustusvoimille hankitaan FMS-kauppana (Foreign Military Sales) Yhdysvaltain hallitukselta aluevaikutteisia Guided Multiple Launch Rocket System Alternative Warhead (GMLRS AW) ja pistemaaliin vaikuttavia Guided Multiple Launch Rocket System Unitary (GMLRS UNITARY) ampumatarvikkeita. Ampumatarvikkeiden toimitukset ajoittuvat vuosille 2016-2018."
 
Viimeksi muokattu:
130 TK on edelleen käytössä. Ei varmaan pitkään enää kuitenkaan. Lähes kaikki linnakesaarista on nykyään siviilikäytössä.

130 TK perus sirpalekranaatin kantama on jotain <25 km ja merimaalikranaatilla 30 km paikkeilla. GMLRS on se järkevin tuohon käyttöön koska kantamaa on se 70+ km (84 km) niin tuliyksikköä ei välttämättä tarvitse edes siirtää mihinkään jotta se pystyisi Suursaareen ampumaan.
 
Back
Top