Suomi NATOn jäseneksi - or not?

[YliKoo]

Lähihistoriaan kannattaa tutustua. Aivan järkyttävää tekstiä ja mielipiteitä Suomen kansalta tuossa HS:n jutussa 16.2.2022.

Olin hakemassa tästä ketjusta reaktioita Putinin puheeseen 1.12.2021, jossa ryssä vaatii kirjallisia ja juridisesti sitovia takuita NATO:n laajentumisen estämisestä. Jatkan hakua..

Jos presidentti ja pääministeri olisivat päätyneet suosittelemaan jäsenyyttä, viikkoa ennen suurhyökkäystä, olisi lähes puolet suomalaisista kannattanut liittymistä. Tuollaisilla prosenteilla, mistä ja miten olisi löytynyt sellainen pääministeri, vaikka presidentti olisikin asiaa ajanut?

Niinistön kannasta vielä, vuoden 2006 vaaleissa hän väläytti NATO-jäsenyyttä ja Halonen korosti, että hän ei kannata jäsenyyttä, tuli Niinistölle turpaan. Millä argumenteilla jäsenyyttä olisi voinut ajaa, kun me, Suomen kansa, ollaan oltu kaikella tavalla liittymistä vastaan?

Spoiler: HS 16.2.2022

Politiikka|HS-gallup

Pelko Venäjän reaktiosta vaikuttaa suomalaisten Nato-kantoihin – ”Halutaan selvästi pysyä väleissä”​

Valtiojohdon myönteinen kanta Nato-jäsenyyteen nostaisi sotilasliittoon liittymistä kannattavien osuutta, mutta se jäisi silti alle 50 prosentin.

Venäjän aggressiivinen toiminta on käynnistänyt vilkkaan Nato-keskustelun Suomessa. Kuvassa on Naton niin sanotun eteen työnnetyn taisteluosaston hihamerkki kuvattuna maanantaina Liettuassa. KUVA: INTS KALNINS / REUTERS
Jarmo Huhtanen HS

16.2.2022 2:00 | Päivitetty 16.2.2022 6:28
JOS Suomen poliittinen johto eli tasavallan presidentti ja pääministeri toteaisivat Nato-jäsenyyden olevan Suomen etujen mukaista, silloin 43 prosenttia suomalaisista kannattaisi Natoon liittymistä.

Sotilasliittoon liittymistä vastustaisi 27 prosenttia ja kannastaan epävarmoja olisi yhä 30 prosenttia suomalaisista.

Tiedot ilmenevät HS:n teettämästä mielipidekyselystä.

VALTIOJOHDON myönteinen kanta lisäisi Nato-kannatusta selvästi. Ero ilman ennakkoehtoa tehtyyn kyselyyn on noin 15 prosenttiyksikköä.

Tammikuussa ilman reunaehtoja toteutetussa HS-gallupissa 28 prosenttia kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä. Lukema oli HS:n mittaushistorian korkein.

Isoista puolueista myönteisimmin Natoon suhtautuisivat poliittisen johdon myönteisen kannan jälkeen kokoomuslaiset, joista noin kaksi kolmannesta kannattaisi silloin Nato-jäsenyyttä. Kielteisimmin asennoituisivat vasemmistoliittolaiset, joista vain noin viidesosa kannattaisi Natoon liittymistä.

Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela muistuttaa, että Nato-jäsenyys on tavalliselle kansalaiselle iso ja vaikeasti hahmotettava asia:

”Silloin on ihan luontevaa, että useampi ihminen ottaa myönteisen kannan Natoon, jos poliittiset päättäjät eli presidentti ja pääministeri sanovat, että kyllä tämä on hyvä juttu meille.”

HS-GALLUPISSA kysyttiin myös Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja vastaan puhuvista perusteluista.

Asiaa kysyttiin seuraavasti:

”Viime viikkoina julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, tulisiko Suomen hakea Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsenyyttä vai ei. Mitkä asiat puhuvat mielestäsi Suomen jäsenyyden puolesta? Entä mitkä asiat puhuvat mielestäsi Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan?”

Vastaajat saivat molemmista listan valmiiksi annettuja vaihtoehtoja, joista he saivat valita niin monta kuin katsoivat tarpeelliseksi.

VASTANNEIDEN mielestä voimakkaimmin Nato-jäsenyyden puolesta puhuivat Nato-joukkojen tulo apuun, jos Suomeen hyökättäisiin, ja se, että Nato-jäsenyys toimisi kriisitilanteessa ehkäisevänä pelotteena. Vastanneista 46 prosenttia valitsi nämä vaihtoehdot.

Lisäksi runsas kolmasosa vastanneista katsoi, että Naton jäsenenä Suomen kansainvälinen asema olisi turvatumpi. Runsas neljännes arvelee Suomen aseman suhteessa Venäjään vahvistuvan.

SUOMEN Nato-jäsenyyttä vastaan puhuvista asioista nousi ykköseksi pelko siitä, että Suomen ja Venäjän väliset suhteet muuttuisivat huonommiksi. Näin ajatteli 57 prosenttia vastanneista.

Lisäksi 47 prosenttia pelkäsi, että suomalaisia sotilaita voisi joutua sotaan Suomen rajojen ulkopuolella.

TUTKIMUSJOHTAJA Nurmela sanoo, että suomalaiset näkevät Natossa sekä mahdollisuuksia että uhkia. Hänen mukaansa tulos kuvastaa sitä, minkälaisia toiveita ja pelkoja ihmisillä on.

”Se, mikä tuloksista erottuu eniten, on Naton antama turva pahan päivän varalle ja se, miten setvitään asiat Venäjän kanssa, jos ollaan jäseniä. Se mietityttää”, Nurmela sanoo.

”Kun on yhteistä rajaa ja historiaa, niin kyllä se varmasti näkyy. Halutaan selvästi pysyä väleissä.”

NURMELAN mukaan sekä Naton kannatuksessa että vastustuksessa on kovat ytimet. Sitten on suuri joukko ihmisiä, jotka suhtautuvat asiaan pragmaattisesti.

”Tietyt kokoomuslaiset ovat niitä, jotka ehdottomasti haluaisivat Suomen Natoon, ja tietyt vasemmistoliittolaiset ovat niitä, jotka eivät haluaisi Suomea Natoon.”

Nurmelan mukaan kokoomuslaisilla ja vasemmistoliittolaisilla on kantojensa takana arvoihin ja ideologioihin perustuvia näkemyksiä.

Sen sijaan esimerkiksi perussuomalaisissa on näkyvissä jako kahteen leiriin.

”Perussuomalaisissa on myös aika paljon ihmisiä, jotka ottavat periaatteellisesti kielteisen kannan. Sitten ovat ne muut, jotka ehkä tuumailevat kukin omista lähtökohdistaan, mikä on tilanne. Heille voi olla tyypillistä ajatella, että on jäsenyyden puolesta puhuvia ja sitä vastaan puhuvia asioita.”

Lue lisää: Perussuomalaiset kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelmansa uusiksi: Nato-kanta ”yksi kriittinen kohta”

Nurmela katsoo, että muiden suurempien puolueiden kannattajat osuvat ”johonkin välimaastoon”.

”Monet ihmiset löytävät sekä puolesta puhuvia että vastaan puhuvia asioita. Sitten tulevat vielä tilannetekijät ja suosittelut. Siinä on paljon asioita, jotka vaikuttavat mielipiteeseen Nato-jäsenyydestä.”

Lue lisää: Nato-kansanäänestys olisi liian iso riski vihamielisille vaikutusyrityksille, sanoo vaalijohtaja: ”En kannattaisi”

Lue lisää: Nato-optio täyttää huhtikuussa 27 vuotta, ja sen arvo vain nousee, kirjoittaa Unto Hämäläinen

Fakta

Näin tutkimus tehtiin​

• Kantar TNS toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.
• Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanava -internetpaneelissa 4.–9.2.2022. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 066.
• Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.
• Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla. Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,0 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
• Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin sitä, mitkä asiat puhuvat Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja mitkä sitä vastaan. Lisäksi pyydettiin kertomaan mielipide siitä, pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä sellaisessa tilanteessa, jossa valtiojohto kertoisi jäsenyyden olevan Suomen edun mukaisen.

 

[skärdis]

Jos presidentti ja pääministeri olisivat päätyneet suosittelemaan jäsenyyttä, viikkoa ennen suurhyökkäystä, olisi lähes puolet suomalaisista kannattanut liittymistä. Tuollaisilla prosenteilla, mistä ja miten olisi löytynyt sellainen pääministeri, vaikka presidentti olisikin asiaa ajanut?

Niinistön kannasta vielä, vuoden 2006 vaaleissa hän väläytti NATO-jäsenyyttä ja Halonen korosti, että hän ei kannata jäsenyyttä, tuli Niinistölle turpaan. Millä argumenteilla jäsenyyttä olisi voinut ajaa, kun me, Suomen kansa, ollaan oltu kaikella tavalla liittymistä vastaan?

Jos luet eilisen viestini tarkasti niin huomaat minun osoittaneen nimenomaan Suomen kansaa ja kansan mielipiteitä. Suoranaista venäläistä rulettia pelattiin.

Jos Hostomel ei olisi kestänyt ja Ukraina olisi otettu haltuun 2022 niin ryssä alkaisi juuri nyt saamaan joukot valmiiksi Kannaksella, Laatokan yläpuolella ja Sallan korkeudella. Kuulemma vaan suuret talviharjoitukset..

 

[YliKoo]

Jos luet eilisen viestini tarkasti niin huomaat minun osoittaneen nimenomaan Suomen kansaa ja kansan mielipiteitä. Suoranaista venäläistä rulettia pelattiin.

Jos Hostomel ei olisi kestänyt ja Ukraina olisi otettu haltuun 2022 niin ryssä alkaisi juuri nyt saamaan joukot valmiiksi Kannaksella, Laatokan yläpuolella ja Sallan korkeudella. Kuulemma vaan suuret talviharjoitukset..

Joo, ymmärsin kyllä. Lainasin viestiäsi vaan kun se antoi sopivan ajatuksen alle.

Samaa mieltä Hostomelista. Ajatus siitä että venäjä on niin vahva, että hanttiin paneminen on turhaa, oli varsin vahvana ja jos Ukrainan hallinto olisi vaihtunut, olisi tuo ajatus saanut vielä lisää pontta. Väitteet siitä, että venäjä ei olisi voinut hallita koko Ukrainaa ovat sikäli oikeita, että suoranainen miehitys olisi ollut vaikeaa/mahdotonta. Mutta haluttuun vaikutukseen oltaisiin päästy hallinnon vaihtamisella.

Vielä Niinistön varovaisuudesta. Nyt kävi hyvin, mutta tuo edellä kuvattu vaihtoehtokin on täytynyt ottaa huomioon.

 

[tulikomento]

On jäänyt hyvin mieleen se kun Sale viime presidentinvaaleissa tokaisi, että kriisitilanteissa syntyy koalitioita ja apua tulee. Meinasi tällä siis sitä, ettei Suomen tarvitsisi liittyä Naton jäseneksi kun kumppanit todnäk. auttaisivat muutenkin. No nyt tämä kortti tuli katsottua. Näkyy siinä miten Ukrainaa on autettu lähinnä tipoittain. Ja kun ei ole Naton jäsen, niin mitään turvatakuita ei ole. Yksin saavat taistella olemassaolonsa puolesta.

 

[skärdis]

On jäänyt hyvin mieleen se kun Sale viime presidentinvaaleissa tokaisi, että kriisitilanteissa syntyy koalitioita ja apua tulee. Meinasi tällä siis sitä, ettei Suomen tarvitsisi liittyä Naton jäseneksi kun kumppanit todnäk. auttaisivat muutenkin. No nyt tämä kortti tuli katsottua. Näkyy siinä miten Ukrainaa on autettu lähinnä tipoittain. Ja kun ei ole Naton jäsen, niin mitään turvatakuita ei ole. Yksin saavat taistella olemassaolonsa puolesta.

Ottaen vielä huomioon Suomen vähäväkisyyden ryssään verrattuna niin pulassa olisi oltu.

Ei paljon lohduta kymmenen tapettua vihollista kun sieltä tulee vielä se yhdestoistakin.

 

[tulikomento]

Ottaen vielä huomioon Suomen vähäväkisyyden ryssään verrattuna niin pulassa olisi oltu.

Ei paljon lohduta kymmenen tapettua vihollista kun sieltä tulee vielä se yhdestoistakin.

Kummasti meillä myös uskottiin siihen EU:n turvalausekkeen voimaan. Se unohtui hetkessä ryssän hyökättyä Ukrainaan. Ja nythän tuo EU:n päätöksentekokyky on nähty mitä se on. Eipä oikein muuta vaihtoehtoa jäänyt kuin hakea Naton jäsenyyttä.

 

[J0h1F]

Ottaen vielä huomioon Suomen vähäväkisyyden ryssään verrattuna niin pulassa olisi oltu.

Ei paljon lohduta kymmenen tapettua vihollista kun sieltä tulee vielä se yhdestoistakin.

Laskeskelin tässä taannoin, että Suomen pitäisi kulutussota laskennallisesti voittaakseen kyetä tuottamaan 26:1 tappiot Venäjälle (olettaen, että väkilukusuhde vastaa asekelpoisen väestön määrää; toki Suomi kokisi attrition vielä pahempana siviiliyhteiskunnan puolella pienemmän kokonaismittakaavan vuoksi). Ei riitä tosiaan kymmentä ryssää vastaaminenkaan. Ukrainalle sama luku on alle 4:1, mikä periaatteessa on vielä tehtävissä.

 

[Tornisteri]

On jäänyt hyvin mieleen se kun Sale viime presidentinvaaleissa tokaisi, että kriisitilanteissa syntyy koalitioita ja apua tulee. Meinasi tällä siis sitä, ettei Suomen tarvitsisi liittyä Naton jäseneksi kun kumppanit todnäk. auttaisivat muutenkin. No nyt tämä kortti tuli katsottua. Näkyy siinä miten Ukrainaa on autettu lähinnä tipoittain. Ja kun ei ole Naton jäsen, niin mitään turvatakuita ei ole. Yksin saavat taistella olemassaolonsa puolesta.

Aivan, en itsekään usko että EU-jäsenyys sinällään olisi taannut mittavaa apua mikäli olisimme joutuneet hyökkäyksen kohteeksi Naton ulkopuolisena maana. Taitaa olla niin että meidät olisi uhrattu Euroopan yhtenäisyyden alttarilla sitten siinä tapauksessa että mitään tuon konkreettisempaa ei olisi ollut takataskussa. Lisäksi kuten monesti todettu niin Putinia ja hänen Venäjäänsä tavallaan kai pidettiin kumminkin "hallittavana" kokonaisuutena nimenomaan meidän näkökulmastamme kunhan vaan pidettäisiin välit heihin kunnossa.

En ole hirvittävän hyvin perillä siitä että minkälaista apua tuo Naton 6. artikla sitten velvoittaa muut jäsenvaltiot antamaan esim. meille, mutta se on selvää että keskinäiset turvatakuut ja kenties tämän DCA-sopimuksen myötä syntyvät kehitysvaiheet varmasti takaavat avun ja sitovat myös kaikkein konkreettisemmin kriisitilanteen uhatessa.

 

[tulikomento]

Aivan, en itsekään usko että EU-jäsenyys sinällään olisi taannut mittavaa apua mikäli olisimme joutuneet hyökkäyksen kohteeksi Naton ulkopuolisena maana. Taitaa olla niin että meidät olisi uhrattu Euroopan yhtenäisyyden alttarilla sitten siinä tapauksessa että mitään tuon konkreettisempaa ei olisi ollut takataskussa. Lisäksi kuten monesti todettu niin Putinia ja hänen Venäjäänsä tavallaan kai pidettiin kumminkin "hallittavana" kokonaisuutena nimenomaan meidän näkökulmastamme kunhan vaan pidettäisiin välit heihin kunnossa.

En ole hirvittävän hyvin perillä siitä että minkälaista apua tuo Naton 6. artikla sitten velvoittaa muut jäsenvaltiot antamaan esim. meille, mutta se on selvää että keskinäiset turvatakuut ja kenties tämän DCA-sopimuksen myötä syntyvät kehitysvaiheet varmasti takaavat avun ja sitovat myös kaikkein konkreettisemmin kriisitilanteen uhatessa.

Onhan tuo nyt nähty miten EU:n päätöksenteon pystyy halvaannuttamaan joku Unkarin Orbanin kaltainen Putlerin lakeija. Toki Naton 5. artiklan pitävyyttä ei ole ryssä koskaan uskaltanut kokeilla, ja kun viime kädessä siellä on Yhdysvallat kaiken voimansa kanssa vastassa, niin tuon pitävämpiä turvatakuita tuskin saa.

 

[Tornisteri]

Jep, ja se olikin 5. artikla eikä kuudes..

Noh, kuten todettu en ole Naton pykäläviidakon asiantuntija.

 

[YliKoo]

Aivan, en itsekään usko että EU-jäsenyys sinällään olisi taannut mittavaa apua mikäli olisimme joutuneet hyökkäyksen kohteeksi

No ei kai, kun tarja ja erkki nimenomaan ja tarkoituksella vaativat, ettei se koske Suomea.

Artikla 42.7:n avunantovelvoitetta on kuitenkin laimennettu aikanaan siihen lisätyllä toteamuksella siitä, että se ’ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen’. Tämä lisäys antaa ymmärtää, ettei tietyiltä EU-jäsenvaltioilta odoteta kriisitilanteessa sellaista apua, joka vaarantaisi niiden puolueettomuuden tai liittoutumattomuuden. Lisäksi artikla 42.7 painottaa, että Nato on liittoon kuuluville EU-maille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.

 

[Heikkiv]

Jos presidentti ja pääministeri olisivat päätyneet suosittelemaan jäsenyyttä, viikkoa ennen suurhyökkäystä, olisi lähes puolet suomalaisista kannattanut liittymistä. Tuollaisilla prosenteilla, mistä ja miten olisi löytynyt sellainen pääministeri, vaikka presidentti olisikin asiaa ajanut?

Niinistön kannasta vielä, vuoden 2006 vaaleissa hän väläytti NATO-jäsenyyttä ja Halonen korosti, että hän ei kannata jäsenyyttä, tuli Niinistölle turpaan. Millä argumenteilla jäsenyyttä olisi voinut ajaa, kun me, Suomen kansa, ollaan oltu kaikella tavalla liittymistä vastaan?

Spoiler: HS 16.2.2022

Politiikka|HS-gallup

Pelko Venäjän reaktiosta vaikuttaa suomalaisten Nato-kantoihin – ”Halutaan selvästi pysyä väleissä”​

Valtiojohdon myönteinen kanta Nato-jäsenyyteen nostaisi sotilasliittoon liittymistä kannattavien osuutta, mutta se jäisi silti alle 50 prosentin.

Venäjän aggressiivinen toiminta on käynnistänyt vilkkaan Nato-keskustelun Suomessa. Kuvassa on Naton niin sanotun eteen työnnetyn taisteluosaston hihamerkki kuvattuna maanantaina Liettuassa. KUVA: INTS KALNINS / REUTERS
Jarmo Huhtanen HS

16.2.2022 2:00 | Päivitetty 16.2.2022 6:28
JOS Suomen poliittinen johto eli tasavallan presidentti ja pääministeri toteaisivat Nato-jäsenyyden olevan Suomen etujen mukaista, silloin 43 prosenttia suomalaisista kannattaisi Natoon liittymistä.

Sotilasliittoon liittymistä vastustaisi 27 prosenttia ja kannastaan epävarmoja olisi yhä 30 prosenttia suomalaisista.

Tiedot ilmenevät HS:n teettämästä mielipidekyselystä.

VALTIOJOHDON myönteinen kanta lisäisi Nato-kannatusta selvästi. Ero ilman ennakkoehtoa tehtyyn kyselyyn on noin 15 prosenttiyksikköä.

Tammikuussa ilman reunaehtoja toteutetussa HS-gallupissa 28 prosenttia kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä. Lukema oli HS:n mittaushistorian korkein.

Isoista puolueista myönteisimmin Natoon suhtautuisivat poliittisen johdon myönteisen kannan jälkeen kokoomuslaiset, joista noin kaksi kolmannesta kannattaisi silloin Nato-jäsenyyttä. Kielteisimmin asennoituisivat vasemmistoliittolaiset, joista vain noin viidesosa kannattaisi Natoon liittymistä.

Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela muistuttaa, että Nato-jäsenyys on tavalliselle kansalaiselle iso ja vaikeasti hahmotettava asia:

”Silloin on ihan luontevaa, että useampi ihminen ottaa myönteisen kannan Natoon, jos poliittiset päättäjät eli presidentti ja pääministeri sanovat, että kyllä tämä on hyvä juttu meille.”

HS-GALLUPISSA kysyttiin myös Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja vastaan puhuvista perusteluista.

Asiaa kysyttiin seuraavasti:

”Viime viikkoina julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, tulisiko Suomen hakea Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsenyyttä vai ei. Mitkä asiat puhuvat mielestäsi Suomen jäsenyyden puolesta? Entä mitkä asiat puhuvat mielestäsi Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan?”

Vastaajat saivat molemmista listan valmiiksi annettuja vaihtoehtoja, joista he saivat valita niin monta kuin katsoivat tarpeelliseksi.

VASTANNEIDEN mielestä voimakkaimmin Nato-jäsenyyden puolesta puhuivat Nato-joukkojen tulo apuun, jos Suomeen hyökättäisiin, ja se, että Nato-jäsenyys toimisi kriisitilanteessa ehkäisevänä pelotteena. Vastanneista 46 prosenttia valitsi nämä vaihtoehdot.

Lisäksi runsas kolmasosa vastanneista katsoi, että Naton jäsenenä Suomen kansainvälinen asema olisi turvatumpi. Runsas neljännes arvelee Suomen aseman suhteessa Venäjään vahvistuvan.

SUOMEN Nato-jäsenyyttä vastaan puhuvista asioista nousi ykköseksi pelko siitä, että Suomen ja Venäjän väliset suhteet muuttuisivat huonommiksi. Näin ajatteli 57 prosenttia vastanneista.

Lisäksi 47 prosenttia pelkäsi, että suomalaisia sotilaita voisi joutua sotaan Suomen rajojen ulkopuolella.

TUTKIMUSJOHTAJA Nurmela sanoo, että suomalaiset näkevät Natossa sekä mahdollisuuksia että uhkia. Hänen mukaansa tulos kuvastaa sitä, minkälaisia toiveita ja pelkoja ihmisillä on.

”Se, mikä tuloksista erottuu eniten, on Naton antama turva pahan päivän varalle ja se, miten setvitään asiat Venäjän kanssa, jos ollaan jäseniä. Se mietityttää”, Nurmela sanoo.

”Kun on yhteistä rajaa ja historiaa, niin kyllä se varmasti näkyy. Halutaan selvästi pysyä väleissä.”

NURMELAN mukaan sekä Naton kannatuksessa että vastustuksessa on kovat ytimet. Sitten on suuri joukko ihmisiä, jotka suhtautuvat asiaan pragmaattisesti.

”Tietyt kokoomuslaiset ovat niitä, jotka ehdottomasti haluaisivat Suomen Natoon, ja tietyt vasemmistoliittolaiset ovat niitä, jotka eivät haluaisi Suomea Natoon.”

Nurmelan mukaan kokoomuslaisilla ja vasemmistoliittolaisilla on kantojensa takana arvoihin ja ideologioihin perustuvia näkemyksiä.

Sen sijaan esimerkiksi perussuomalaisissa on näkyvissä jako kahteen leiriin.

”Perussuomalaisissa on myös aika paljon ihmisiä, jotka ottavat periaatteellisesti kielteisen kannan. Sitten ovat ne muut, jotka ehkä tuumailevat kukin omista lähtökohdistaan, mikä on tilanne. Heille voi olla tyypillistä ajatella, että on jäsenyyden puolesta puhuvia ja sitä vastaan puhuvia asioita.”

Lue lisää: Perussuomalaiset kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelmansa uusiksi: Nato-kanta ”yksi kriittinen kohta”

Nurmela katsoo, että muiden suurempien puolueiden kannattajat osuvat ”johonkin välimaastoon”.

”Monet ihmiset löytävät sekä puolesta puhuvia että vastaan puhuvia asioita. Sitten tulevat vielä tilannetekijät ja suosittelut. Siinä on paljon asioita, jotka vaikuttavat mielipiteeseen Nato-jäsenyydestä.”

Lue lisää: Nato-kansanäänestys olisi liian iso riski vihamielisille vaikutusyrityksille, sanoo vaalijohtaja: ”En kannattaisi”

Lue lisää: Nato-optio täyttää huhtikuussa 27 vuotta, ja sen arvo vain nousee, kirjoittaa Unto Hämäläinen

Fakta

Näin tutkimus tehtiin​

• Kantar TNS toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.
• Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanava -internetpaneelissa 4.–9.2.2022. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 066.
• Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.
• Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla. Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,0 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
• Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin sitä, mitkä asiat puhuvat Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja mitkä sitä vastaan. Lisäksi pyydettiin kertomaan mielipide siitä, pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä sellaisessa tilanteessa, jossa valtiojohto kertoisi jäsenyyden olevan Suomen edun mukaisen.

Entäs 2015 pressanvaalit ? Nehän oli ihan farssi Naton suhteen. Niinistö vaikeni Natosta täysin, vaikka Krimi oli jo tapahtunut ja uudelleenvalinnan suhteen ei ollut stressiä.

Tämä juttu nyt kiertää kehää jatkuvasti, kun et pysty yhtään näkemään, että se Niinistösi ei ole mikään valtiomiestason poliitikko. Ei tosin kukaan muukaan Suomen kärkitason poliitikko ole. Fakta nyt kuitenkin on, että Niinistön ajan ulkopoliittinen Suomen linja oli virhe. Se oli jälkisuomettuneen ajan aikaansaama virhe ja siitä selvittiin silkalla tuurilla ja lopussa, kun viimeinkin oli herätty, toimimalla taktisella tasolla riittävän nopeasti.

Ei kansakunnan viemisestä miltei viimeiselle riskirajalle, voi silti ketään valtionjohtajaa erityisesti kiitellä vaikka täysi katastrofi vältettiinkin.

No miksi sellaiseen tilanteeseen ajauduttiin ?

No sen takia, kun tähän valtioon ei riitä kuin yksi totuus aina kerrallaan. Kaikki muut vaiennetaan, asioista ei haluta edes keskustella. Sitä vaientamistahan Niinistö (sekä lukuisat muut) juuri teki, kymmeniä vuosia. Onhan se nyt jo sanottu ääneen puolustusvoimienkin taholta ja esimerkiksi ex puolustusministeri Niinistön suulla. Ihan turhahan sitä on kieltää. Ja siihen ikuiseen jaakaamiseen:”kun kansa vastusti aiemmin”. Kansa on sitä mieltä Suomessa mihin johtajat ja ”mielipidevaikuttajat” ne ”ohjelmoi”. Ja ne nyt ohjelmointiin vastustamaan Natoa vuoteen 2022 asti. Ja siitä on vastuussa koko ulkopolitiikan johto.

 

[YliKoo]

Entäs 2015 pressanvaalit ? Nehän oli ihan farssi Naton suhteen.

En muista noita vaaleja.

Tämä juttu nyt kiertää kehää jatkuvasti, kun et pysty yhtään näkemään, että se Niinistösi ei ole mikään valtiomiestason poliitikko.

Joo, Euroopan päämiehet ja POTUS soitteli Niinistölle, että sano sille putinille et haist kukkanen.

Fakta nyt kuitenkin on, että Niinistön ajan ulkopoliittinen Suomen linja oli virhe. Se oli jälkisuomettuneen ajan aikaansaama virhe ja siitä selvittiin silkalla tuurilla ja lopussa, kun viimeinkin oli herätty, toimimalla taktisella tasolla riittävän nopeasti.

Se on ihan totta, ja tuhon olisi varmistanut sillä, että Niinistö olisi ajanut NATO-hakemuksen ratkaistavaksi, jolloin kansa ja poliitikot olisivat ampuneet sen alas. Ei olisi tarvinnut 2022 vaivautua vaan oltaisiin luotettu omaan uskottavaan puolustukseen, ja niin tehtäisiin nytkin.

No miksi sellaiseen tilanteeseen ajauduttiin ?

No sen takia, kun tähän valtioon ei riitä kuin yksi totuus aina kerrallaan. Kaikki muut vaiennetaan, asioista ei haluta edes keskustella. Sitä vaientamistahan Niinistö (sekä lukuisat muut) juuri teki, kymmeniä vuosia. Onhan se nyt jo sanottu ääneen puolustusvoimienkin taholta ja esimerkiksi ex puolustusministeri Niinistön suulla. Ihan turhahan sitä on kieltää. Ja siihen ikuiseen jaakaamiseen:”kun kansa vastusti aiemmin”. Kansa on sitä mieltä Suomessa mihin johtajat ja ”mielipidevaikuttajat” ne ”ohjelmoi”. Ja ne nyt ohjelmointiin vastustamaan Natoa vuoteen 2022 asti. Ja siitä on vastuussa koko ulkopolitiikan johto.

Jatketaan keskustelua heti, kun kerrot mikä voima olisi saanut vasemmistoliiton, demarit ja kepun jäsenyyden kannalle ennen 2022.

 

[Heikkiv]

Jatketaan keskustelua heti, kun kerrot mikä voima olisi saanut vasemmistoliiton, demarit ja kepun jäsenyyden kannalle ennen 2022.

2018 presidentin vaalit. Niinistö oli Natosta hiirenhiljaa. Kannatus olisi kyllä riittänyt pistää vähän riitasointua YYA ajassa nukkuvaan Suomeen. Mutta ei.

Et taida ymmärtää mitä valtiomiestason poliitikot tekee ? Niillä on strategia ja ne valmistelee, muokkaa ympäristöä oman strategian toteuttamiseksi. Ne ymmärtää historian perspektiivit ja tajuaa mikä on oikea strategia valtakunnalle pitkällä tähtäimellä.

Niinistöllä oli paaaaljon aikaa tuohon valmisteluun, kahden kauden presidentti. Mitään ei tapahtunut Naton suhteen, ennen kuin oli ihan pakko. Suomi ei mennyt Natoon politikkojen ansiosta, vaan niistä huolimatta.

Niinistön strategia ei ollut koskaan Suomen saattelu Natoon. Se tehtiin vasta pakon edessä. Hän arvioi Putinin ja venäjän aivan täysin väärin. Ei tosin ollut siinä yksin, myös nuo kaikki muutkin poliitikko-kalkkunat veisasi samaa virttä.

 

[YliKoo]

Niinistö ...

Kannattaa ehkä kerrata parlamentaariset puolustuskomiteat ja puolustuspoliittiset selonteot.

Et muuten vastannut kysymykseeni.

 

[Sanavalmis Muurinen]

On jäänyt hyvin mieleen se kun Sale viime presidentinvaaleissa tokaisi, että kriisitilanteissa syntyy koalitioita ja apua tulee. Meinasi tällä siis sitä, ettei Suomen tarvitsisi liittyä Naton jäseneksi kun kumppanit todnäk. auttaisivat muutenkin. No nyt tämä kortti tuli katsottua. Näkyy siinä miten Ukrainaa on autettu lähinnä tipoittain. Ja kun ei ole Naton jäsen, niin mitään turvatakuita ei ole. Yksin saavat taistella olemassaolonsa puolesta.

Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta Suomi ja Ukraina eivät olleet kuitenkaan samanlaisessa asemassa. Olisiko maiden tilanteiden välillä ollut ratkaiseva ero sotilaallisen avun saamisen suhteen, sitä ei voi mitenkään tietää, mutta tilanne joka tapauksessa oli erilainen.

- Suomi oli jo sotilaallisesti liittoutunut (JEF). Pohjois-Euroopan toiminta-alueelle rakennetun puolustuskoalitio JEF:n periaatteellisesta merkityksestä Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden tosiasiallisena päättymisenä ei Suomessa puhuttu ikinä mitään. Ei sitä vielä tänä päivänäkään ymmärretä oikeasti. Ei se Naton veroinen ole, mutta olemassa se kuitenkin on.
- Suomi oli niin lähellä Natoa kuin voi olla olematta varsinainen jäsen
- Suomi oli EU-jäsenmaa. Se ei sellaisenaan takaa mitään, mutta muodostaa jonkinlaisen ainakin kevyesti periaattellisen eron.
- Suomen miehittäminen tai alistaminen olisi merkinnyt jatkossa sitä, että ryssän pistin olisi osoittanut koko ajan tärkeämmäksi tulevalla arktisella alueella kohti Norjaa ja Ruotsia. Se olisi ollut suuri ongelma.

Nämä asiat olisivat voineet tai olla vaikuttamatta pahan paikan tullen. Näitä etuja ei ollut Ukrainalla, jonka kohtalo oli valitettavasti tulla näihin aikoihin asti rinnastetuksi kaikenlaisiin *staneihin siellä ryssän ja Euroopan välisillä kaukaisilla rajamailla. Ja riskejä pelkäävän putinin näkökulmasta Suomen kohdalla olisi ollut enemmän kynnyksiä ylitettävänä.

Riskillä mentiin, se on selvä. Eikä täydellisesti turvassa olla vieläkään, mutta paremmassa turvassa kuitenkin.

 

[Potsi]

Ottaen vielä huomioon Suomen vähäväkisyyden ryssään verrattuna niin pulassa olisi oltu.

Ei paljon lohduta kymmenen tapettua vihollista kun sieltä tulee vielä se yhdestoistakin.

Vaikka Suomen maastossa ryssän hyökkääminen varmaan olisikin monin paikoin hankalampaa kuin Ukrainan pelloilla, niin kyllähän nuo Ukrainan sodan valtavat tappiot osoittavat sen, että huonosti olisi meille käynyt pitkässä sodassa. Kalusto ja miehet olisivat loppuneet jo aikoja sitten. Toki on hyvin mahdollista, että Suomi olisi saanut enemmän apua lännestä kuin Ukraina.

Mutta silti: moukan tuurilla tästä selvittiin, ei voi muuta sanoa.

 

[Heikkiv]

Kannattaa ehkä kerrata parlamentaariset puolustuskomiteat ja puolustuspoliittiset selonteot.

Et muuten vastannut kysymykseeni.

Kyllä vastasin. Et vain ehkä ymmärtänyt vastausta.

EU-turvalausekkeet ja NATO-optio. Turvallisuusjakkara. Onneksi nyt jo menneisyyttä.

Ei ole tarkoitus haukkua Niinistöä. Lähinnä vain ihmetellä miten Suomi oli ajettu poliitikoiden toimesta tilanteeseen 2022 alussa, että Ukrainan lisäksi olimme ainoa Natoon kuulumaton maa venäjän rajalla. Olihan se katastrofi. Tilannetaju oli ollut täysin hukassa ja venäjä arvioitu väärin. Kyllä saa kysellä syytä, miksi ihmeessä ajauduttiin noin vaaralliseen tilanteeseen.

Olisiko niin, että ulkopolitiikka oli pidetty hyvin pienen piirin asiana. Piiri joka toimi portinvartijana. Siellä ei suvaittu minkäänlaista keskustelua ja kyseenalaistamista valitusta vakauttamispolitiikasta. Kukaan ei päässyt sanomaan, että keisarilla ei ole vaatteita.

Lisäksi linjan valitsijat olivat ilmeisesti syntyneet ihan väärillä vuosikymmenillä. YYA rasitetta ei näytä nuoremmilla päättäjillä niin paljon olevan. Poliitikot miettivät ihan liikaa kansansuosiotaan, eikä ikäviä totuuksia kerrottu.

Myös rahallisesti nämä väärinarviot tulivat Suomelle kalliiksi. Uniperit, investoinnit venäjälle yms. Fortumin pakoittaminen mukaan Fennovoimaan ja siten Hanhikiven ydinvoimalaan yms yms.

Kyllä löytyisi tutkittavaa ja lustraation tarvetta.

 

[YliKoo]

Kyllä vastasin. Et vain ehkä ymmärtänyt vastausta.

Kysymykseni kuului, millä yli puolet puoluekentästä eli vas, sosdem ja kepu oltaisiin saatu NATO-hakemuksen taakse. En nähnyt vastausta.

EU-turvalausekkeet ja NATO-optio. Turvallisuusjakkara. Onneksi nyt jo menneisyyttä.

Erittäin noloa, mutta nuo ovat selityksiä sille, että mitään ei ollut tehtävissä. Koska jos joku (lue Niinistö) olisi ryhtynyt tekemään, olisi tämä katajainen kansa, iivanan suosiollisella avustuksella, haudannut NATO-option niin syvälle, ettei sitä muutamaan sukupolveen oltaisi ylös saatu.

Ei ole tarkoitus haukkua Niinistöä. Lähinnä vain ihmetellä miten Suomi oli ajettu poliitikoiden toimesta tilanteeseen 2022 alussa, että Ukrainan lisäksi olimme ainoa Natoon kuulumaton maa venäjän rajalla. Olihan se katastrofi. Tilannetaju oli ollut täysin hukassa ja venäjä arvioitu väärin. Kyllä saa kysellä syytä, miksi ihmeessä ajauduttiin noin vaaralliseen tilanteeseen.

Venäjä arvioitiin meidän mielestämme täsmälleen oikein. Kohti demokratiaa suuntaava suurvalta, joka suhtautui meihin hyväntahtoisesti.

Olisiko niin, että ulkopolitiikka oli pidetty hyvin pienen piirin asiana. Piiri joka toimi portinvartijana. Siellä ei suvaittu minkäänlaista keskustelua ja kyseenalaistamista valitusta vakauttamispolitiikasta. Kukaan ei päässyt sanomaan, että keisarilla ei ole vaatteita.

Lisäksi linjan valitsijat olivat ilmeisesti syntyneet ihan väärillä vuosikymmenillä. YYA rasitetta ei näytä nuoremmilla päättäjillä niin paljon olevan. Poliitikot miettivät ihan liikaa kansansuosiotaan, eikä ikäviä totuuksia kerrottu.

Täsmälleen näin.

Myös rahallisesti nämä väärinarviot tulivat Suomelle kalliiksi. Uniperit, investoinnit venäjälle yms. Fortumin pakoittaminen mukaan Fennovoimaan ja siten Hanhikiven ydinvoimalaan yms yms.

Kyllä löytyisi tutkittavaa ja lustraation tarvetta.

Juuri näin. Ja luettelit niitä keinoja, joita naapuri olisi käyttänyt meitä vastaan, jos Niinistö olisi tosissaan kaudellaan ryhtynyt asiaa ajamaan. Häiriöt Siperian ilmatilassa, joudumme rajoittamaan Finnairin lentoja. Ongelmia kanavan sulkujen kanssa, tilapäisiä häiriöitä käytössä. Epäselvyyksiä Fortumin laitoksilla, tuotantokatkoksia. Pakolaisia itärajalla. Jne.

Pidän varmana, että Niinistölle on tämä kerrottu sillä tavalla, että hän asian ymmärsi. Se, mitä oltaisiin voitu saavuttaa, oli tuo option hautaaminen, ja kansan repiminen kahtia.

Viittaan noihin puolustusselontekoihin, joita parlamentaariksi kutsutaan, siksi, että ne olivat juuri tuon rälssin aikaansaannosta, ja niissä kikkailtiin sanavalinnoilla, että mehän ei mihinkään natoon sitten lähdetä. Samoin hallitusohjelmat, poislukien kokoomusjohtoisen hallituksen ohjelma, jossa ei kikkailtu vaan sanottiin asia suoraan.

On siis yhden tekevää, mikä oli Niinistön oma mielipide. Lopputulos oli, että yrittämällä oltaisiin koko homma saatu ryssittyä, sanan varsinaisessa merkityksessä. Itse katson vuoden 2006 vaaleihin valmistautumista, silloin Niinistö yritti ja kansan vastaus oli tyly. Kuten sen jälkeenkin.

Katotaan peiliin vaan, me tämä ollaan aiheutettu. Enpä tiedä, olisiko tilanne ollut juurikaan toinen jos vuonna 2000 oltaisiin presidentiksi valittu Aho. Hänen kaudellaan olisi ollut ikkuna liittyä, Haloselle se ei tietenkään kelvannut. Taisi yrittää kampittaa Baltian jäsenyyttäkin.

Kyllä tuo niin sakea vyyhti on, että ei siitä yhtä miestä voi syyttää, korkeintaan kiittää että sai estettyä halonen, vanhanen, tuomioja etc. korhonen, arhinmäki jne ei tarvitse paljon edes käsitellä, oliko heidän kantansa minkälainen.

 

[tulikomento]

Kyllä vastasin. Et vain ehkä ymmärtänyt vastausta.

EU-turvalausekkeet ja NATO-optio. Turvallisuusjakkara. Onneksi nyt jo menneisyyttä.

Ei ole tarkoitus haukkua Niinistöä. Lähinnä vain ihmetellä miten Suomi oli ajettu poliitikoiden toimesta tilanteeseen 2022 alussa, että Ukrainan lisäksi olimme ainoa Natoon kuulumaton maa venäjän rajalla. Olihan se katastrofi. Tilannetaju oli ollut täysin hukassa ja venäjä arvioitu väärin. Kyllä saa kysellä syytä, miksi ihmeessä ajauduttiin noin vaaralliseen tilanteeseen.

Olisiko niin, että ulkopolitiikka oli pidetty hyvin pienen piirin asiana. Piiri joka toimi portinvartijana. Siellä ei suvaittu minkäänlaista keskustelua ja kyseenalaistamista valitusta vakauttamispolitiikasta. Kukaan ei päässyt sanomaan, että keisarilla ei ole vaatteita.

Lisäksi linjan valitsijat olivat ilmeisesti syntyneet ihan väärillä vuosikymmenillä. YYA rasitetta ei näytä nuoremmilla päättäjillä niin paljon olevan. Poliitikot miettivät ihan liikaa kansansuosiotaan, eikä ikäviä totuuksia kerrottu.

Myös rahallisesti nämä väärinarviot tulivat Suomelle kalliiksi. Uniperit, investoinnit venäjälle yms. Fortumin pakoittaminen mukaan Fennovoimaan ja siten Hanhikiven ydinvoimalaan yms yms.

Kyllä löytyisi tutkittavaa ja lustraation tarvetta.

Kaasuputki-Lipposen, Heinäluoman ym. roolia ja vaikutusta varmasti puidaan vielä vuosikymmeniä. Natoon meno vaati Suomen osalta sodan Euroopassa. Tätä ennen poliitikot ja heidän äänestäjänsä eivät halunneet nähdä ryssää sellaisena kun se oikeasti on, laajentumishaluisena roistovaltiona.