Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Mietin, että mihin ketjuun tekstini suollan ja päädyin ruksaamaan aivoitukseni tänne.

Me suomalaiset olemme olleet jo pitkään ylpeitä turvallisuuspolitiikastamme. Media on muistuttanut tasaisin väiajoin kuinka osaamme toimia Venäjän ja lännen välissä. Tämä illuusio on romahtamassa ja joudumme toteamaan, että emme tiedä mihin Venäjä pyrkii tai mikä on Venäjän seuraava siirto. Myöskin ajatus siitä, että olemme "sotilaallisesti liittoutumaton" on enemmän toiveikas ajatus kuin puolustuspoliittinen fakta. Haluamme kuulua länteen muttei liian tiiviisti. Siksi maassamme vaikuttaa median lisäksi poliittisia tahoja (esim. demareissa) jotka pitävät Natoa pahana ja siihen liittymistä vakavana virheenä. Monet pitävät Suomen vahvuutena sitä, että olemme sopimusyhteiskunta. Mielestäni se on myös maamme heikkous. Luotamme sokeasti sopimuksiin Venäjän kanssa. Venäjä ei tarvitse teoilleen rationaalista syitä. Siellä ratkaisut tehdään tunteella ja voimalla.

Nyt kun maassamme harjoittelee muutama jenkki niin lehdistö kylvää kauhua: mitä ne nyt Venäjällä meistä ajattelee? Olemme salaa liukumassa Natoon? Tuomioja ja muut wanhat kommarit yrittävät raapia poliittisia pisteitä Natovastaisuudellaan ja toitottavat tätä "Suomen erikoisasemaa ja puolueettomuutta".

Olisi järkevää jos seuraavissa eduskuntavaaleissa yksi pääteemoista olisi Nato.

Ei sitä paremmin voisi sanoa. Kansa elää tässä uskossa ja se on pinttynyt pahasti, koska sitä on toitotettu vuosikymmenet pääpuskassa mentaliteetilla.

Toivonkin että Presidentti ja tämänhetkinen hallitus käyttäisivät arvovaltaansa ja rupeisivat puhumaan asioista suoraan ja putsaamaan niitä luurankoja kaapeista. Pientä muutosta on kuitenkin havaittavissa. Näitä tulevia yhteisharjoitteluja ei olisi ollut edes unelmissa jos Tuomioja olisi edelleen ulkoministerinä ja Halonen pressana.
 
Jussi Niinistö / NATO-asiaa:
"Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) odottaa keväällä valmistuvaa Nato-selvitystä, jossa neljä asiantuntijaa ynnää Nato-jäsenyyden plussat ja miinukset.
– Suomen Nato-suhde on tiivis. Olemme olleet yli 20 vuotta Naton kumppanimaa. Alussa puhuttiin rauhankumppanista. Esimerkiksi Ukraina on Naton rauhankumppani, mutta viimeistään Ukrainan-kriisi on opettanut, että kumppanimaa ei nauti mitään turvatakuita, Niinistö aloittaa Nato-analyysinsa.
Suomessa pelkkä N-sanan lausuminen aiheuttaa usein äläkän.
– Selvityksestä tulee monialainen analyysi, joka jää ulko- ja turvallisuuspoliittiselle johdolle keskusteltavaksi. Johdon tehtäväksi jää päättää, miten jatketaan. Nato-kivi on syytä kääntää ja katsoa syvällisesti. Raportti antaa faktoja kansalaiskeskustelulle, joka on juuttunut kylmän sodan juoksuhautoihin. Natohan on muuttunut, Niinistö huomauttaa.
Nato perustettiin vuonna 1949 Washingtonissa patoamaan puna-armeijan voima Euroopassa. Neuvostoliitto loi sen vastustajaksi Varsovan liiton, johon unkarilaiset, puolalaiset, tshekit ja lukuisat muut itäisen Keski-Euroopan kansat pakotettiin kuulumaan.
Neuvostoliiton hajottua Nato joutui pohtimaan rooliaan.
– Se löysi roolinsa kriisinhallinnasta. Nato selviytyi Jugoslavian hajoamissodista, mutta sotkeutui pahemman kerran Afganistaniin. Nyt on nähtävissä paluu perustehtävään eli jäsenmaiden puolustamiseen.
Naton harjoitukset ovat Suomen kannalta nyt houkuttelevampia
Baltiassa ja Itämerellä Nato-maiden joukot harjoittelevat aktiivisesti.
– Painopiste on siirtymässä harjoitustoimintaan, joka palvelee 5. artiklaa ja sen tarkoitusperiä. Aiemmin harjoitustoimintakin keskittyi pitkälti siihen, miten kriisinhallinnassa toimitaan, Niinistö vertailee.
Muutos Naton harjoituksien luonteessa tekee niistä Suomelle houkuttelevampia, koska puolustusvoimien tavoitteena on kansallisen puolustuskyvyn kehittäminen.
– Olemme olleet jo jonkin aikaa Naton kehittyneessä kumppaniohjelmassa yhdessä Ruotsin, Australian, Georgian ja Jordanian kanssa. Voisi sanoa, että olemme kultapossukerhossa, jossa harjoitustoiminnasta on tarkoitus saada yhä enemmän irti. Vastaavaa toimintaa emme saisi aikaan yksin tai pohjoismaisella tasolla, Niinistö perustelee.
”Emme ole puolueeton maa”
Sodan jälkeen Suomi oli puolueeton vuoteen 1995 asti.
– EU:hun liittymisen jälkeen emme enää ole olleet puolueeton maa. Olemme sotilaallisesti liittoutumaton maa, mutta poliittisesti olemme liittoutunut EU-maa. Tässä mielessä emme ole Sveitsin kaltainen maa.
Niinistö huomauttaa, että muut perinteiset verrokkimaamme Ruotsi, Itävalta ja Irlanti ovat EU:ssa, mutta Naton ulkopuolella.
– Koko ajan täytyy seurata tilannetta ja hakea Suomelle parasta ratkaisua.
– Ei pidä maalata Nato-mörköä seinälle, mutta ei toisaalta pidä kuvitella, että Nato olisi taikasana, jolla kaikki kansallisen puolustuksen ongelmat ratkaistaisiin. Asia ei ole ollenkaan yksiselitteinen, eli senkin takia Nato-selvitys on tarpeellinen, Niinistö arvioi.
Puolustusministeri: Suomi saisi tosipaikassa aseisiin puoli miljoonaa sotilasta
Inhorealistisessa maailmassa Suomen itsenäisyys ja suvereniteetti nojaavat lähiympäristössämme vallitsevaan tietoisuuteen, että rynnäkkökivääri RK 62 pysyy 900 000 reserviläisen kädessä.
– Reserviläiskirje oli suomalaista informaatiosodankäyntiä parhaimmillaan, vaikkei sitä alun perin sellaiseksi tarkoitettu. Viestitimme maailmalle, että pohjoisessa on maa, joka ei ole luopunut yleisestä asevelvollisuudesta, toisin kuin lähes kaikki Euroopan maat.
Suomi kertoi naapureilleen, että säästöjen takia 230 000:een laskettu sodan ajan joukkojen virallinen vahvuus on pelkkä osatotuus.
– Usein unohdetaan, että vahvuuden kasvattaminen on vain hallinnollinen päätös. Sen verran voin sanoa, vaikka valmiudellisista asioista puhutaan, että sodan ajan joukoille riittää kivääri ja tarvittaessa myös vararynnäkkökivääri ja vielä jää jotain kalustoa varastoon, Niinistö sanoo.
Jatkosodan pahimmissa paikoissa Suomi kykeni aseistamaan puoli miljoonaa miestä, mikä pelasti itsenäisyytemme. Kylmän sodan oloissa sama valmius säilyi, ja hyökkääjän kannalta raastavaa aluepuolustuksen oppia kehitettiin ja harjoiteltiin.
Niinistö korostaa, että Suomi pystyy yhä aseistamaan puoli miljoonaa miestä ja naista, millä on arvoa heikentyneessä tilanteessa.
– Perinteisen sodankäynnin keinoin tänne on erittäin vaikeata minkään maan pahoissa aikeissa tulla. Tämä on viesti, jonka Suomi haluaa lähettää maailmalle.
Puolustusliiton solmiminen Ruotsin kanssa on samaan aikaan mahdollista.
– Valtiosopimusta ei ole suljettu pois. Paljon konkreettista tapahtuu Suomen ja Ruotsin välillä, mutta pitkä polku on edessämme."
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...si-aseisiin-puoli-miljoonaa-sotilasta/720819/
 
Hmm... koska Puolakin on nykyisin Naton jäsen, olikso Suomen Nato-jäsenyys änkyrävasureille hyväksyttävämpi muuttamalla sen nimeksi Varsovan liitto?
 
Hmm... koska Puolakin on nykyisin Naton jäsen, olikso Suomen Nato-jäsenyys änkyrävasureille hyväksyttävämpi muuttamalla sen nimeksi Varsovan liitto?

Suomalaiset sosialistit ovat sokeita venäläiselle diktatuurille. Olipa venäjällä vallassa minkälaisia despootteja tahansa ne saavat täyden hyväksynnän ja tuen Suomesta..Eivätkä he ole oppineet virheistäkään.

Paras esimerkki on se, kun punakapinan jälkeen pahimmat punakaartien murhamiehet, johtajat ja kansanjoukkojen kiihottajat pakenivat Pietariin ja Venäjän Karjalaan..He houkuttelivat sinne ihanuuden keskelle suomalaisia sosialisteja Amerikkaa myöten. Siellä kun oli niin hyvät oltavat ja työväellä ihan oma diktatuuri.

Onnea kesti reilut kymmenen vuotta. Sitten Stalin päätti hieman kouluttaa näitä kansanpettureita. Lähes kaikki Suomesta paenneet punikit ja muut sosialistit vangittiin ja tuomittiin. Suurin osa toki ihan hyvästä syystä. He olivat pettäneet omat toverinsa ja petturit ovat aina pettureita. Eikä tuomiot olleet sieltä lievemmästä päästä..

Olisi voinut kuvitella että ne muutamat harvat hengissä selvinneet olisivat oppineet jotain.. Mutta vielä mitä. Näiden tapahtumien jälkeen suomalaiset kommunistit ihannoivat entistäkin suuremmalla innolla Stalinia ja Neuvostoliittoa.

Tällaista ei voi ymmärtää muuten kuin että osalla suomalaisista Venäjän ihannointi on siirtynyt geeneihin. Mikään muu ei selitä tällaista täydellistä järjenvastaisuutta.
 
Baltian puolustukseen tarvitaan selvä kanta

- - -

"Pohjoismailla, ei vähiten Ruotsilla, tulee olemaan merkittävä rooli Yhdysvaltain tukeutumisalueena Baltian maiden valmiussuunnitelmissa. Naton ilmavoimat eivät pystyisi toimimaan Baltiasta. Ilmavoimien tuen taisteleville maajoukoille olisi tultava muualta – kuten Ruotsista. Tällaisiin tuloksiin sotapeleissä on johdonmukaisesti tultu.

Puolustusammattilaisten analyyseissä on myös käsitelty Suomen asemaa. Huojentavaa on, ettei Suomea haluta aktiiviseen rooliin Baltian puolustuksessa rajojemme ulkopuolella.

Suomea ei edes tarvittaisi Natoon. Puolustusvoimiemme tehtävänä olisi suojata omaa aluettamme kaikissa oloissa ja passiivisesti sitoa Baltian maiden vastustajan voimia.

Suomen on muodostettava selvä kanta Baltian puolustukseen. Suomi joko ajattelee asiaa Ruotsin tapaan tai palaa ”puolueettomuuteen” ja orpoon oloon Venäjän vaikutuspiirissä.

Status quo ei ole optio, pohjoismainen puolustusratkaisu sen sijaan on. Varsinkin, jos pohjoismaista puolustusratkaisua vahvistetaan kahdenvälisin sopimuksin Yhdysvaltojen kanssa."

Stefan Forss ja Pekka Holopainen

http://www.hs.fi/paivanlehti/27022016/a1456463717230
 
Baltian puolustukseen tarvitaan selvä kanta

- - -

"Pohjoismailla, ei vähiten Ruotsilla, tulee olemaan merkittävä rooli Yhdysvaltain tukeutumisalueena Baltian maiden valmiussuunnitelmissa. Naton ilmavoimat eivät pystyisi toimimaan Baltiasta. Ilmavoimien tuen taisteleville maajoukoille olisi tultava muualta – kuten Ruotsista. Tällaisiin tuloksiin sotapeleissä on johdonmukaisesti tultu.

Puolustusammattilaisten analyyseissä on myös käsitelty Suomen asemaa. Huojentavaa on, ettei Suomea haluta aktiiviseen rooliin Baltian puolustuksessa rajojemme ulkopuolella.

Suomea ei edes tarvittaisi Natoon. Puolustusvoimiemme tehtävänä olisi suojata omaa aluettamme kaikissa oloissa ja passiivisesti sitoa Baltian maiden vastustajan voimia.

Suomen on muodostettava selvä kanta Baltian puolustukseen. Suomi joko ajattelee asiaa Ruotsin tapaan tai palaa ”puolueettomuuteen” ja orpoon oloon Venäjän vaikutuspiirissä.

Status quo ei ole optio, pohjoismainen puolustusratkaisu sen sijaan on. Varsinkin, jos pohjoismaista puolustusratkaisua vahvistetaan kahdenvälisin sopimuksin Yhdysvaltojen kanssa."

Stefan Forss ja Pekka Holopainen

http://www.hs.fi/paivanlehti/27022016/a1456463717230

sinisellä. Tuo oli isi käsittääkseni SE ratkaisu, joka oli isi mahdollinen ja suomalaisten päättäjien nieltävissä. Mihinkään "tosisalaisiin" kahdenvälisiin sopimuksiin en luotta isi pätkääkään. Kyllä lähtökohtana on oltava Usan jykevä ja julkinen paalutus. Orpo on tilanne, jossa syystä tai toisesta "salainen sopimus" osoittautu isi aivan tyhjäksi kirjaimeksi. Nyt näyttää siltä, että Nato tarvitsee enemmän Suomea ja Ruotsia kuin nämä Natoa....mutta asiat voivat muuttua ja vähä äkkiä. Ei ole tarjolla rusinapullaa ja lounaatkin joutuu itse maksamaan.

Vähitellen alan uskoa sen, että Natosta on tehty ihan suomalaiskansallisin voimin ja metodein niin siivottoman vaikea kysymys. Kuvittelemme merkityksemme ja tekomme aivan liian merkityksillisiksi esim. Kremlin näkökulmasta. Näinköhän asia edes on niin, näinköhän Kremlissä ravotaan Cuccin puvunhousuja päätämme sitten mitä tahansa?
 
Suomalaiset sosialistit ovat sokeita venäläiselle diktatuurille. Olipa venäjällä vallassa minkälaisia despootteja tahansa ne saavat täyden hyväksynnän ja tuen Suomesta..Eivätkä he ole oppineet virheistäkään.

Paras esimerkki on se, kun punakapinan jälkeen pahimmat punakaartien murhamiehet, johtajat ja kansanjoukkojen kiihottajat pakenivat Pietariin ja Venäjän Karjalaan..He houkuttelivat sinne ihanuuden keskelle suomalaisia sosialisteja Amerikkaa myöten. Siellä kun oli niin hyvät oltavat ja työväellä ihan oma diktatuuri.

Onnea kesti reilut kymmenen vuotta. Sitten Stalin päätti hieman kouluttaa näitä kansanpettureita. Lähes kaikki Suomesta paenneet punikit ja muut sosialistit vangittiin ja tuomittiin. Suurin osa toki ihan hyvästä syystä. He olivat pettäneet omat toverinsa ja petturit ovat aina pettureita. Eikä tuomiot olleet sieltä lievemmästä päästä..

Olisi voinut kuvitella että ne muutamat harvat hengissä selvinneet olisivat oppineet jotain.. Mutta vielä mitä. Näiden tapahtumien jälkeen suomalaiset kommunistit ihannoivat entistäkin suuremmalla innolla Stalinia ja Neuvostoliittoa.

Tällaista ei voi ymmärtää muuten kuin että osalla suomalaisista Venäjän ihannointi on siirtynyt geeneihin. Mikään muu ei selitä tällaista täydellistä järjenvastaisuutta.

Änkyrävasemmistoko tässä maassa päättää turvallisuuspolitiikasta? On ihanaa ja vapauttavaa pohtia mitä änkyrävasemmisto ajattelee ja tekee ja miten se asennoituu näihin kysymyksiin. Mutta sillä on vain viihdearvo, ei änkyrävasemmisto ratkaise Suomen turvallisuuspolitiikan isoja linjoja, ei edes niitä pieniä. Sadan vuoden takainen sisällissota tuskin enää jaksaa elähdyttää ketään, siis oikeasti. Sata vuotta, gamoon. Ja tuntemani sosialistit ovat kyllä ihan isänmaan miehiä, itseasiassa juvetun tiukkoja suomalaismiehiä. Sisäpoliittisista syistä eivät tieten jaksa hehkuttaa jokaista Stubbin möläystä valtakunnan parhaana timanttina, mutta eipä jaksa enää moni kokkarikaan.

Muutama wanhan liiton vasemmistolainen valtakunnanpolitiikassa ei tee kesää, ei talvea, eikä edes syksyä.
 
Vähitellen alan uskoa sen, että Natosta on tehty ihan suomalaiskansallisin voimin ja metodein niin siivottoman vaikea kysymys. Kuvittelemme merkityksemme ja tekomme aivan liian merkityksillisiksi esim. Kremlin näkökulmasta. Näinköhän asia edes on niin, näinköhän Kremlissä ravotaan Cuccin puvunhousuja päätämme sitten mitä tahansa?

Pitää paikkansa. Eivät venäläiset ole kiinnostuneita julkisesti motkottamaan, koska heille on 1990-luvulta ollut itsestäänselvyys, että Suomi on sitoutunut länteen eikä kenraalien turpokartoilla edes ole puolueettomia maita. Eivät he ole nostaneet mitään meteliä harjoittelustakaan, koska harjoitukset ovat arkipäivää: kaikki harjoittelevat ja ovat aina harjoitelleet. Yhdysvallat antoi julkisesti yksipuolisen takuun Puolalle ja Baltialle vuonna 2014, mikä tarkoittaa, että se liikuskelee Itämerellä nyt. Etelä-Ruotsi lienee se oleellinen tukialue.

Kyllä kaikki volina kuitenkin on ihan kotoperäistä. Kremlin realistit ovat ihan tilanteen tasalla.
 
Pitää paikkansa. Eivät venäläiset ole kiinnostuneita julkisesti motkottamaan, koska heille on 1990-luvulta ollut itsestäänselvyys, että Suomi on sitoutunut länteen eikä kenraalien turpokartoilla edes ole puolueettomia maita. Eivät he ole nostaneet mitään meteliä harjoittelustakaan, koska harjoitukset ovat arkipäivää: kaikki harjoittelevat ja ovat aina harjoitelleet. Yhdysvallat antoi julkisesti yksipuolisen takuun Puolalle ja Baltialle vuonna 2014, mikä tarkoittaa, että se liikuskelee Itämerellä nyt. Etelä-Ruotsi lienee se oleellinen tukialue.

Kyllä kaikki volina kuitenkin on ihan kotoperäistä. Kremlin realistit ovat ihan tilanteen tasalla.

No näin minäkin vähä vähältä olen alkanut tätä tulkita. Jotain VOI kertoa tilanteen tosiolevasta perspektiivistä juuri se, että näillä tehdään jo nykyään sisäpolitiikkaa tai jotain sen tapaista. Milloin mikäkin edustaja tai puolue vääntää jotain, josta ei irtoa yhtään mitään kampaan, ei täitä ei saivaretta. Huvittaa muuten monen oppositiokommentoijan lauseissa se, että he eivät vastusta harjoittelua tms. yhteistoimintaa vaan sitä, että asiasta ei ole tietoa annettu. Minä en sitä usko. Kansanedustaja saa taatusti tietoa "harjoituksista". Mutta kyllä sitä osataan taivastella julkisuudessa, että kun ei sitä tietoa ole saatu......höpinää se on. Maaliskuun harjoituskin on ollut jo pitkään aivan selviö. "Venäjän reaktio".....vai opposition sisäpoliittinen löyhä lehmänhenkäys?
 
No näin minäkin vähä vähältä olen alkanut tätä tulkita. Jotain VOI kertoa tilanteen tosiolevasta perspektiivistä juuri se, että näillä tehdään jo nykyään sisäpolitiikkaa tai jotain sen tapaista. Milloin mikäkin edustaja tai puolue vääntää jotain, josta ei irtoa yhtään mitään kampaan, ei täitä ei saivaretta. Huvittaa muuten monen oppositiokommentoijan lauseissa se, että he eivät vastusta harjoittelua tms. yhteistoimintaa vaan sitä, että asiasta ei ole tietoa annettu. Minä en sitä usko. Kansanedustaja saa taatusti tietoa "harjoituksista". Mutta kyllä sitä osataan taivastella julkisuudessa, että kun ei sitä tietoa ole saatu......höpinää se on. Maaliskuun harjoituskin on ollut jo pitkään aivan selviö. "Venäjän reaktio".....vai opposition sisäpoliittinen löyhä lehmänhenkäys?

Jussi Niinistö hyvmähti, että kyllä hän oli tiedottanut asiasta kansanedustajille, mutta he olivat kuulemma enemmän kiinnostuneet näpyttelemään iPadejaan. Kyllä tämä opposition sisäpolitiikkaa on, vakavilla kysymyksillä.
 
Baltian puolustukseen tarvitaan selvä kanta

- - -

"Pohjoismailla, ei vähiten Ruotsilla, tulee olemaan merkittävä rooli Yhdysvaltain tukeutumisalueena Baltian maiden valmiussuunnitelmissa. Naton ilmavoimat eivät pystyisi toimimaan Baltiasta. Ilmavoimien tuen taisteleville maajoukoille olisi tultava muualta – kuten Ruotsista. Tällaisiin tuloksiin sotapeleissä on johdonmukaisesti tultu.

Puolustusammattilaisten analyyseissä on myös käsitelty Suomen asemaa. Huojentavaa on, ettei Suomea haluta aktiiviseen rooliin Baltian puolustuksessa rajojemme ulkopuolella.

Suomea ei edes tarvittaisi Natoon. Puolustusvoimiemme tehtävänä olisi suojata omaa aluettamme kaikissa oloissa ja passiivisesti sitoa Baltian maiden vastustajan voimia.

Suomen on muodostettava selvä kanta Baltian puolustukseen. Suomi joko ajattelee asiaa Ruotsin tapaan tai palaa ”puolueettomuuteen” ja orpoon oloon Venäjän vaikutuspiirissä.

Status quo ei ole optio, pohjoismainen puolustusratkaisu sen sijaan on. Varsinkin, jos pohjoismaista puolustusratkaisua vahvistetaan kahdenvälisin sopimuksin Yhdysvaltojen kanssa."

Stefan Forss ja Pekka Holopainen

http://www.hs.fi/paivanlehti/27022016/a1456463717230

Baltian puolustukseen tarvitaan selkeä kanta ja sen on oltava ehdoton EI. Suomen ensisijainen tehtävä on huolehtia omasta tontistaan ja minimoida tänne kantautuvien roiskeiden määrä.

Toinen houkutteleva vaihtoehto olisi tehdä Venäjän kanssa sopimus, jossa Suomi sitoutuu huolehtimaan omasta tontistaan ja pitämään Naton joukot poissa sopivaa vaihtokauppaa vastaan, mikäli Venäjä päättää hyökätä Baltian maihin. Tällainen vaihtotavara voisi olla esimerkiksi Petsamon palauttaminen Suomelle ja sen myötä avautuva Jäämeren yhteys.

Jos tarjous ei Venäjälle kelpaa eikä se muutenkaan osoita yhteistyökykyä, niin kolmas houkutteleva vaihtoehto on entistä tiiviimpi yhteistyö Naton kanssa. Petsamo voidaan kyllä periä takaisin myös Naton avulla, sillä arktinen ulottuvuus strategisine luonnonvaroineen kiinnostavat yhtälailla myös länttä.

Poliittisten lehmänkauppojen mahdollisuutta eri osapuolten kanssa kannattaa ainakin haistella.
 
Suomalaiset sosialistit ovat sokeita venäläiselle diktatuurille. Olipa venäjällä vallassa minkälaisia despootteja tahansa ne saavat täyden hyväksynnän ja tuen Suomesta..Eivätkä he ole oppineet virheistäkään.

Muutama wanhan liiton vasemmistolainen valtakunnanpolitiikassa ei tee kesää, ei talvea, eikä edes syksyä.
No ei korpikommunistit juuri ääntä kummempaa saa aikaan, mutta jopa minä muista ajan kun oli sosialisti presidenttinä ja ulkoministerinä. Ja vaikka siitä on sentää jo usemampi vuosi, ei nyt vuosikymmeniä kuitenkaan, on niillä touhuilla vielä seurausta jäljellä.

Nyt on yksi änkyrä pyrkimässä ja herra varjele kukaties pääsemässä pääministeriksi. Toinen tapailee valtiomiesmäisiä äänenpainoja, liekö presidentin hommat mielessä.

Ei me suomalaiset opita, mutta kyllä näiden veijareiden ja aatteiden taustoja olisi hyvä vähän julki tuoda ja juuri nyt. Nyt on se ikkuna. Tai tänään on pyhäpäivä mutta huomenna ehkä.
 
Hyvin vähän liipasee Suomea: "Suomi mainitaan välillisesti raportissa kerran. Puolan puolustuskykyä arvioidessaan raportissa sanotaan, että Puolalla on edessään kolme vaihtoehtoa. Yksi niistä on suomettuminen, eli olla Moskovan kanssa samaa mieltä sotilaallisen välikohtauksen välttämiseksi. Tätä paremmaksi vaihtoehdoksi raportissa todetaan Puolan puolustuskyvyn vahvistaminen."

Enemmän kiinnostaa se, että onko tämä raportti vai "raportti"?

Uusi raportti varoittaa: Naton puolustus Itä-Euroopassa heikko Venäjää vastaan

IL Sunnuntai 28.2.2016 klo 22.04

Yhdysvallat aikoo lisätä huomattavasti amerikkalaisen kaluston määrää Keski- ja Itä-Euroopassa. (EPA)
LISÄÄ AIHEESTA
Nato vahvistaa läsnäoloaan Itä-Euroopassa - haluaa lisätä pelotetta Venäjän suuntaan

Hurja arvio Venäjän asevoimasta: "Baltia ja Nato jyrättäisiin kolmessa päivässä"

Atlantic Council -järjestön perjantaina julkaisemassa raportissa käsitellään Euroopan valtioiden puolustuskykyä Venäjää vastaan. Raportin ovat laatineet kuusi puolustusasiantuntijaa eri maista.

Raportin pääviesti on, että monien Nato-maiden puolustusvoimat ovat täysin alirahoitettuja. "Huolimatta Venäjän kasvavasta aggressiosta Ukrainassa ja kasvavista uhkista Naton eteläisellä alueella, monien eurooppalaisten kumppanien on vaikeaa kasvattaa puolustuskykyään", raportissa todetaan.

Kyseessä on kolmas raportti lyhyen ajan sisällä, jossa käsitellään Nato-maiden puolustuskykyä Venäjää vastaan. Esimerkiksi tammikuussa Rand-ajatushautomon tekemässä raportissa todettiin, että Venäjä voisi ottaa Tallinnan ja Riikan haltuun vain 60 tunnissa.

Raportissa arvioidaan Saksan, Ranskan, Ison-Britannian, Puolan, Italian ja Norjan puolustuskykyä. Naton pääsihteerinä vuosina 2005-2009 toiminutJalap de Hoop Scheffer toteaa raportin esipuheessa, että Euroopan puolustusta pitäisi vahvistaa.

- Me hyödymme raportin tavoitteista voimistaa Euroopan puolustusta. Näinä vaarallisina aikoina ei ole parempaa sijoitusta demokratiaan kuin puolustaa sen kansalaisia ja rauhaa Euroopassa.

Norja haavoittuvainen

Raportin mukaan Naton pitäisi vahvistaa läsnäoloaan Baltiassa, sillä esimerkiksi Saksan ja Ranskan puolustusvoimat on täysin alirahoitettu.

Raportissa arvioidaan, erityisesti Norja on entistä haavoittuvaisempi Venäjälle.

- Norja on entistä alttiimpi Venäjän pitkän kantaman ohjuksille. Jos kriisi tapahtuu, Norjan johtajilla voi olla hyvin rajallinen valmistautumisaika Venäjän nopeiden sotatoimien ja kehittyneen sotateknologian vuoksi, raportissa todetaan.

Suomi mainitaan välillisesti raportissa kerran. Puolan puolustuskykyä arvioidessaan raportissa sanotaan, että Puolalla on edessään kolme vaihtoehtoa. Yksi niistä on suomettuminen, eli olla Moskovan kanssa samaa mieltä sotilaallisen välikohtauksen välttämiseksi. Tätä paremmaksi vaihtoehdoksi raportissa todetaan Puolan puolustuskyvyn vahvistaminen.

Putin on vastustaja

Ison-Britannian puolustuskykyä raportissa arvioiva, entinen Naton Euroopan joukkojen apulaiskomentaja kenraali Richard Shirreff toteaa, että Venäjän presidentti Vladmir Putin on murskannut kaikki ajatukset yhteistyöstä Naton kanssa. Sen sijaan Putin on tehnyt Venäjästä Naton vastustajan.

- Mahdollisen välikohtauksen keskellä olisi merkittävä, venäjää puhuva väestö Baltian maissa, joiden etua Kreml käyttäisi Venäjän aggressiivisten tekojen oikeuttamiseen. Mikä tahansa Putinin tekemä sotaliike Baltiassa aiheuttaisi sodan, potentiaalisesti ydinasetasolla.

Naton puolustusministerit vahvistivat jo helmikuun alussa suunnitelman, jolla kohennetaan Itä-Euroopan jäsenmaiden turvallisuutta.

Yhdysvallat ja Britannia ovat luvanneet lähettää lisää kalustoa ja joukkoja Itä-Eurooppaan. Myös harjoitustoimintaa alueella lisätään. Baltian maiden ja Puolan lisäksi läsnäoloa vahvistetaan Romaniassa ja Bulgariassa.

Yhdysvallat aikoo nelinkertaistaa rahoituksensa Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen. Britannia lupaa lähettää viisi sota-alusta Itämerelle.

Itä-Eurooppaan on tarkoitus lähettää joukkoja kierrätettävällä periaatteella. Pysyviä tukikohtia ei ole tulossa, vaikka esimerkiksi Puola on niitä vaatinut.

KATI PEHKONEN
[email protected]
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016022821188799_ul.shtml
 
Baltian puolustukseen tarvitaan selkeä kanta ja sen on oltava ehdoton EI. Suomen ensisijainen tehtävä on huolehtia omasta tontistaan ja minimoida tänne kantautuvien roiskeiden määrä.

Toinen houkutteleva vaihtoehto olisi tehdä Venäjän kanssa sopimus, jossa Suomi sitoutuu huolehtimaan omasta tontistaan ja pitämään Naton joukot poissa sopivaa vaihtokauppaa vastaan, mikäli Venäjä päättää hyökätä Baltian maihin. Tällainen vaihtotavara voisi olla esimerkiksi Petsamon palauttaminen Suomelle ja sen myötä avautuva Jäämeren yhteys.

Jos tarjous ei Venäjälle kelpaa eikä se muutenkaan osoita yhteistyökykyä, niin kolmas houkutteleva vaihtoehto on entistä tiiviimpi yhteistyö Naton kanssa. Petsamo voidaan kyllä periä takaisin myös Naton avulla, sillä arktinen ulottuvuus strategisine luonnonvaroineen kiinnostavat yhtälailla myös länttä.

Poliittisten lehmänkauppojen mahdollisuutta eri osapuolten kanssa kannattaa ainakin haistella.

Taitaa olla parempi, että aluevaatimuksia ei ole puolin eikä toisin. Omasta tontista on totta kai pidettävä huolta. Tämä "kylmä sota kakkonen" lisää jännitystä eikä vallatonta tilaa ole. Hyökkäys Baltiaan tietäisi kolmatta maailmansotaa, mahdollisesti ydinsotaa.

Itse olen sillä kannalla, että pitää kulkea suorassa vain ja pyrkiä voimallisesti liennytykseen ja säilyttää dialogi mutta ilman kyyryilyä.
 
Taitaa olla parempi, että aluevaatimuksia ei ole puolin eikä toisin. Omasta tontista on totta kai pidettävä huolta. Tämä "kylmä sota kakkonen" lisää jännitystä eikä vallatonta tilaa ole. Hyökkäys Baltiaan tietäisi kolmatta maailmansotaa, mahdollisesti ydinsotaa.

Itse olen sillä kannalla, että pitää kulkea suorassa vain ja pyrkiä voimallisesti liennytykseen ja säilyttää dialogi mutta ilman kyyryilyä.

Uskoisin että Venäjällä tiedetään että NATO:n jäsenmaahan kohdistunut valtion rajat ylittävä aseellinen hyökkäys johtaa väistämättä riittävällä voimalla toteutettuun puolustukseen. Ja, riittävä tarkoittaa tässä tapauksessa hyökkäyksen täydellistä pysäyttämistä. Molempien osapuolten kohdalla (sekä NATO että Venäjä) tämä on käytännössä tinkimätön periaate. Kaiken lisäksi molempien maiden korkeimman johdon välillä on keskusteluyhteys jossa nämä periaatteet on varmasti tuotu esille. Mukaan lukien sekin että on luotu järjestelmät joilla estetään vahingossa alkava ydinaseen käyttö.

Olen samaa mieltä tuosta viimeisestä lauseesta. Suomen täytyy kyetä säilyttämään kyky itsenäisiin päätöksiin oman turvallisuutemme osalta. Eikä siihen riitä sopimukset Venäjän kanssa. Niiden arvo ja merkitys on todettu käytännössä mitättömiksi jo aikoinaan (talvisota) sekä viimeksi esim. Ukrainan kohdalla.

Pelkät paperille kirjoitetut liittosopimukset eivät riitä myöskään NATO:n ja sen jäsenmaiden välillä. Tämän vuoksi puolustusliitto on lisännyt valmiuksia sekä resursseja Baltiassa. Se on käytännössä ainoa tapa osoittaa riittävän uskottavasti puolustuskykyä ja halua, niin kumppaneille kuin vihollisellekin.

Suomen on osoitettava myös omatoimista aktiivisuutta puolustusvalmiutensa kehittämisessä. Siihen kuuluu olennaisena osana sekin että teemme itsenäisiä avauksia ja päätöksiä. Ilman että ryhdymme kyselemään ja selvittelemään niiden osalta ainoan mahdollisen vihollisemme mielipidettä. Tässäkin vallitsee tietty vastavuoroisuus. Kuten tunnettua ei Venäjälläkään ole tapana kysellä Suomen mielipidettä tekemisiinsä.
 
Hyvin vähän liipasee Suomea: "Suomi mainitaan välillisesti raportissa kerran. Puolan puolustuskykyä arvioidessaan raportissa sanotaan, että Puolalla on edessään kolme vaihtoehtoa. Yksi niistä on suomettuminen, eli olla Moskovan kanssa samaa mieltä sotilaallisen välikohtauksen välttämiseksi. Tätä paremmaksi vaihtoehdoksi raportissa todetaan Puolan puolustuskyvyn vahvistaminen."

Enemmän kiinnostaa se, että onko tämä raportti vai "raportti"?

Uusi raportti varoittaa: Naton puolustus Itä-Euroopassa heikko Venäjää vastaan

IL Sunnuntai 28.2.2016 klo 22.04

Yhdysvallat aikoo lisätä huomattavasti amerikkalaisen kaluston määrää Keski- ja Itä-Euroopassa. (EPA)
LISÄÄ AIHEESTA
Nato vahvistaa läsnäoloaan Itä-Euroopassa - haluaa lisätä pelotetta Venäjän suuntaan

Hurja arvio Venäjän asevoimasta: "Baltia ja Nato jyrättäisiin kolmessa päivässä"

Atlantic Council -järjestön perjantaina julkaisemassa raportissa käsitellään Euroopan valtioiden puolustuskykyä Venäjää vastaan. Raportin ovat laatineet kuusi puolustusasiantuntijaa eri maista.

Raportin pääviesti on, että monien Nato-maiden puolustusvoimat ovat täysin alirahoitettuja. "Huolimatta Venäjän kasvavasta aggressiosta Ukrainassa ja kasvavista uhkista Naton eteläisellä alueella, monien eurooppalaisten kumppanien on vaikeaa kasvattaa puolustuskykyään", raportissa todetaan.

Kyseessä on kolmas raportti lyhyen ajan sisällä, jossa käsitellään Nato-maiden puolustuskykyä Venäjää vastaan. Esimerkiksi tammikuussa Rand-ajatushautomon tekemässä raportissa todettiin, että Venäjä voisi ottaa Tallinnan ja Riikan haltuun vain 60 tunnissa.

Raportissa arvioidaan Saksan, Ranskan, Ison-Britannian, Puolan, Italian ja Norjan puolustuskykyä. Naton pääsihteerinä vuosina 2005-2009 toiminutJalap de Hoop Scheffer toteaa raportin esipuheessa, että Euroopan puolustusta pitäisi vahvistaa.

- Me hyödymme raportin tavoitteista voimistaa Euroopan puolustusta. Näinä vaarallisina aikoina ei ole parempaa sijoitusta demokratiaan kuin puolustaa sen kansalaisia ja rauhaa Euroopassa.

Norja haavoittuvainen

Raportin mukaan Naton pitäisi vahvistaa läsnäoloaan Baltiassa, sillä esimerkiksi Saksan ja Ranskan puolustusvoimat on täysin alirahoitettu.

Raportissa arvioidaan, erityisesti Norja on entistä haavoittuvaisempi Venäjälle.

- Norja on entistä alttiimpi Venäjän pitkän kantaman ohjuksille. Jos kriisi tapahtuu, Norjan johtajilla voi olla hyvin rajallinen valmistautumisaika Venäjän nopeiden sotatoimien ja kehittyneen sotateknologian vuoksi, raportissa todetaan.

Suomi mainitaan välillisesti raportissa kerran. Puolan puolustuskykyä arvioidessaan raportissa sanotaan, että Puolalla on edessään kolme vaihtoehtoa. Yksi niistä on suomettuminen, eli olla Moskovan kanssa samaa mieltä sotilaallisen välikohtauksen välttämiseksi. Tätä paremmaksi vaihtoehdoksi raportissa todetaan Puolan puolustuskyvyn vahvistaminen.

Putin on vastustaja

Ison-Britannian puolustuskykyä raportissa arvioiva, entinen Naton Euroopan joukkojen apulaiskomentaja kenraali Richard Shirreff toteaa, että Venäjän presidentti Vladmir Putin on murskannut kaikki ajatukset yhteistyöstä Naton kanssa. Sen sijaan Putin on tehnyt Venäjästä Naton vastustajan.

- Mahdollisen välikohtauksen keskellä olisi merkittävä, venäjää puhuva väestö Baltian maissa, joiden etua Kreml käyttäisi Venäjän aggressiivisten tekojen oikeuttamiseen. Mikä tahansa Putinin tekemä sotaliike Baltiassa aiheuttaisi sodan, potentiaalisesti ydinasetasolla.

Naton puolustusministerit vahvistivat jo helmikuun alussa suunnitelman, jolla kohennetaan Itä-Euroopan jäsenmaiden turvallisuutta.

Yhdysvallat ja Britannia ovat luvanneet lähettää lisää kalustoa ja joukkoja Itä-Eurooppaan. Myös harjoitustoimintaa alueella lisätään. Baltian maiden ja Puolan lisäksi läsnäoloa vahvistetaan Romaniassa ja Bulgariassa.

Yhdysvallat aikoo nelinkertaistaa rahoituksensa Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen. Britannia lupaa lähettää viisi sota-alusta Itämerelle.

Itä-Eurooppaan on tarkoitus lähettää joukkoja kierrätettävällä periaatteella. Pysyviä tukikohtia ei ole tulossa, vaikka esimerkiksi Puola on niitä vaatinut.

KATI PEHKONEN
[email protected]
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016022821188799_ul.shtml

Iltalehti löysi muutaman kouhotohtorin ja teki näistä jutun. Toki varmaan halutaan itselle huomiota, mutta voisiko sen tehdä mahdollisesti vaihteeksi omilla aivoilla ajattelemisella eikä sensaatiojuttuja lainaamalla.
 
Viimeksi muokattu:
Iltalehti löysi muutaman kouhotohtorin ja teki näistä jutun. Toki varmaan halutaan itselle huomiota, mutta voisiko sen tehdä mahdollisesti vaihteeksi omilla aivoilla ajattelemisella eikä sensaatiojuttuja lainaamalla.
Juttu oli jostakin raportista, jota nähdäkseni ei oltu Iltalehden pyynnöstä laadittu. Kuvaus Suomen tavasta hoitaa asia oli osuva, siksi kysyin että tietääkö kukaan raportista enempiä.
 
Samoin tp Koivisto, joka mm. paheksui virolaisia uudelleen itsenäistymisestään.

Koiviston puolustukseksi täytyy kuitenkin sanoa, että kulisseissa Suomi tuki monella tapaa Viron pyrkimyksiä, siihen mitä Koivisto sanoi vaikutti ymmärtääkseni paitsi huoli "idän-suhteista", myös Koiviston pessimismi siitä että silloin oli oikea hetki toimia. Eli epäili onnistuuko se silloin Virolta. Onneksi Koivisto oli väärässä ja onneksi Viro toimi silloin.
 
Koiviston puolustukseksi täytyy kuitenkin sanoa, että kulisseissa Suomi tuki monella tapaa Viron pyrkimyksiä, siihen mitä Koivisto sanoi vaikutti ymmärtääkseni paitsi huoli "idän-suhteista", myös Koiviston pessimismi siitä että silloin oli oikea hetki toimia. Eli epäili onnistuuko se silloin Virolta. Onneksi Koivisto oli väärässä ja onneksi Viro toimi silloin.

Muistellaanpas hetki mitä tapahtui Viron itsenäistymisen aikoihin. Jälkeenpäin on helppo jeesustella että ois pitänyt tehdä sitä ja tätä, mutta samaan aikaan yritettiin Gorbaa kammeta sivuun vanhan kaartin kommareiden tieltä. Entäs jos se olisi onnistunut? Neukkula oli pystyyn kuollut, mutta olisi kyennyt vielä murskaamaan Baltian laulavat vallankumoukset. Olettaen että Suomi olisi ollut eturintamassa tukemassa Baltian itsenäistymispyrkimyskiä niin olisiko menty all-in ja laitettu aseellista apua kuten 1920 vai kohautettu olkapäitä ja sanottu että "Parempi onni ensi kerralla"? Kusiset paikat olisi ollut molemmissa tapauksissa.
 
Back
Top