Esim. useamman sadan tuhannen tai miljoonan turvapaikanhakijan tuominen Suomen rajalle Lähi-idästä, Keski-Aasiasta ja Afrikasta? Tällaisen turvapaikanhakijamassan päästäminen Suomeen aiheuttaisi uskomattoman kriisin sekä pysyvän väestörakenteen muutoksen Suomessa, ja Puolan tyylinen maahanpääsyn estäminenkin olisi iso ongelma lisätessään poliittista jännitystä sekä Suomen sisällä että Suomen ja Brysselin/Berliinin/ym. välillä ja aiheuttaessaan samalla rajavalvontakulujen nousun.
Puhemies Matti Vanhanen teki hallitukselle aloitteen Nato-jäsenyydestä linjaavasta selonteosta: ”Eduskunnassa on syytä käydä tämä keskustelu”
Puhemies Matti Vanhanen toivoo, että selonteko annettaisiin eduskunnalle lähiviikkojen aikana ja se käsiteltäisiin kevätistuntokaudella.
www.is.fi
Ihme hommaa taas, asiaa vaan pyöritellään kevään aikana. Nää elää jossain muussa todellisuudessa.
Panssari Salama
Respected Leader
Toivon todellakin, että samanaikaisesti lobataan kunkin 30 Nato-maan johtoa, että hakemus tulossa.Puhemies Matti Vanhanen teki hallitukselle aloitteen Nato-jäsenyydestä linjaavasta selonteosta: ”Eduskunnassa on syytä käydä tämä keskustelu”
Puhemies Matti Vanhanen toivoo, että selonteko annettaisiin eduskunnalle lähiviikkojen aikana ja se käsiteltäisiin kevätistuntokaudella.
Ihme hommaa taas, asiaa vaan pyöritellään kevään aikana. Nää elää jossain muussa todellisuudessa.
Ehkä Sinulta on jäänyt huomaamatta Ruotsin neuvottelut eurooppalaisten NATO:n jäsenmaiden kanssa?
Selvää on että USA:n merkitys on jäsenyyden suhteen keskeinen mutta uuden jäsenmaan osalta hakemusta ovat hyväksymässä myös kaikki muut nykyiset jäsenmaat. Jostain syystä ruotsalaiset ovat olleet Suomea aktiivisempia näiden suuntaan.
- eihän tälla tarvitse olla mitään merkitystä mutta vaikea sanoa varmaksi.
Toisaalta, kuten sanoit niin Ruotsissa on ollut halua yhteiseenkin aikatauluun puolustusliiton jäsenyysha kemuksen osalta..
- mutta on ollut myös toisenlaisiakin kannanottoja.
Kaiken lisäksi muistelen että myös Sale on aikaisemmin kertonut että Suomi tekee mahdollisen päätöksen jäsenhakemuksen osalta itsenäisesti ja oman aikataulunsa mukaan.
- tämäkään ei silti sulje pois yhteistä hakemusta Ruotsin kanssa.
Toki toivon että Suomi toteuttaa hakemuksensa viimeistäänkin yhtäaikaa Ruotsin kanssa. Ja toivon sitäkin että se jätettäisiin mahdollisimman pikaisesti.
- mutta, kun on tätä suhmurointia seurannut vuositolkulla, niin "en nuolaise ennen kuin tipahtaa". Jää nähtäväksi kuinka tämäkin asia etenee..
Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavio kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle – ”Tässä tilanteessa hyödyt ylittävät jo haitat”
Tavio on aiemmin suhtautunut jäsenyyden hakemiseen kielteisesti mutta pitänyt oven sille auki niin sanotun Nato-option mukaisesti.
Nato-keskustelu | Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavio kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle – ”Tässä tilanteessa hyödyt ylittävät jo haitat”
Tavio on aiemmin suhtautunut jäsenyyden hakemiseen kielteisesti mutta pitänyt oven sille auki niin sanotun Nato-option mukaisesti.
www.hs.fi
Muutaman kuukauden..
Puhemies Matti Vanhasen mukaan selontekoprosessi antaa mahdollisuuden Nato-jäsenyyden järjestelmälliseen käsittelyyn ja arviointiin eduskunnassa. KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
Suvi Hautanen
21:33
EDUSKUNNAN puhemies Matti Vanhanen (kesk) kertoo pyytäneensä, että hallitus antaisi eduskunnalle selonteon, jonka yhteydessä eduskunta pääsisi linjaamaan Suomen Nato-kannasta.
– Tein aloitteen omissa nimissäni noin viikko sitten, kun tämä keskustelutarve on ilmeinen. Tein ehdotuksen siitä, että hallitus toisi selonteon, jota eduskunta ryhtyy käsittelemään, ja se antaa mahdollisuuden kevätkuukausien aikana tämän kysymyksen tarkastelemiseen seuraten samalla reaaliajassa, mitä sodassa ja sen lopettamiseksi tapahtuu, Vanhanen sanoo IS:lle.
Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi maanantaina Viron pääministerin Kaja Kallaksen kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että valtioneuvosto tulee todennäköisesti antamaan eduskunnalle muuttuneen tilanteen vuoksi selonteon, joka käsittelee lukuisia eri kokonaisuuksia, mukaan lukien Natoa.
Lue lisää: Viron pääministeri Kaja Kallas: ”Jos Suomi päättää liittyä Natoon, olemme paras ystävänne”
VANHANEN toteaa, että kaikki tietävät, että Suomessa tarvitaan perusteellinen keskustelu Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta.
– Tällä tarjotaan eduskunnalle mahdollisuus käydä aito keskustelu ilman ennakkositoutumista siihen, mikä lopputulos on.
Vanhasen mukaan eduskunnalla on tarve saada tietoa ajankohtaisesta tilanteesta Ukrainan sotaan liittyen ja mitä riskejä siihen Suomen kannalta sisältyy, mihin on syytä varautua. Vanhasen mukaan hallituksessa on jo käynnissä valmistelu liittyen kaikenlaiseen huoltovarmuuteen, energiaan, ukrainalaisten vastaanottamiseen ja hybridioperaatioihin.
Lue lisää: Venäjä muutti Suomen turvallisuustilanteen ylittäessään Ukrainan rajan – 6 keskeistä kysymystä Suomen turvallisuudesta
– Toivottavasti tästä saadaan kokonaisselonteko, joka kattaa koko tilanteen. Turvallisuuspolitiikan puolella on tapahtumassa tuoreeltaan aika paljon Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa. On hyvä, että siitäkin tulee eduskunnalle selkokielinen selvitys. Tämä kaikki antaa mahdollisuuden käydä myös Nato-keskustelua läpi.
Määritelläänkö selonteon yhteydessä, hakeeko Suomi Naton jäsenyyttä?
– Ainakin on luontevaa, että sodanoloissa ja sodan seurauksena käydään läpi se, pidetäänkö vanha kanta, muutetaanko sitä, haetaanko jäsenyyttä. On hyvä, että Suomen kanta tulee ajanmukaisesti päivitettyä, Vanhanen sanoo.
Hän ei usko, että hallituksen selonteossa olisi valmiina esitystä Suomen Nato-kannaksi.
– Erityisesti on haluttu korostaa sitä, että eduskunnassa on syytä käydä tämä keskustelu.
Aiemmin turvallisuuspolitiikkaan liittyviä selontekoja on käsitelty eduskunnan valiokunnissa ja niiden rinnalla on ollut puolueiden edustajista koostuva parlamentaarinen työryhmä.
– Varmasti samantyyppinen sovellus on nyt järkevää laittaa tähän.
Vanhasen mukaan prosessi antaa mahdollisuuden Nato-jäsenyyden järjestelmälliseen käsittelyyn ja arviointiin.
– Jos se päätyy johonkin selkeään johtopäätökseen, niin sen eduskunta myös kertoo.
VANHASEN mukaan selonteolla ei ole vielä nimeä, mutta se käsittelee ajankohtaista tilannetta ja Suomen varautumista.
– Hallitus nimeää sen ja lopulta määrittää, mitä kaikkea siinä on.
Vanhanen näkee, että selonteko annettaisiin eduskunnalle lähiviikkojen aikana.
– Oma toiveeni on, että se tulisi joidenkin viikkojen sisällä eduskuntaan eli selvästi ennen pääsiäistä.
Vanhasen mukaan prosessi antaa mahdollisuuden toimia nopeasti tai käyttää aikaa enemmän, mutta hänen arvionsa mukaan eduskunnassa yleinen tahto on, että selonteko käsiteltäisiin muutaman kuukauden aikana.
– Kyllä se kevätkauden asia ehdottomasti olisi.
IS
Puhemies Matti Vanhanen teki hallitukselle aloitteen Nato-jäsenyydestä linjaavasta selonteosta: ”Eduskunnassa on syytä käydä tämä keskustelu”
Puhemies Matti Vanhanen toivoo, että selonteko annettaisiin eduskunnalle lähiviikkojen aikana ja se käsiteltäisiin kevätistuntokaudella.
Puhemies Matti Vanhasen mukaan selontekoprosessi antaa mahdollisuuden Nato-jäsenyyden järjestelmälliseen käsittelyyn ja arviointiin eduskunnassa. KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
Suvi Hautanen
21:33
EDUSKUNNAN puhemies Matti Vanhanen (kesk) kertoo pyytäneensä, että hallitus antaisi eduskunnalle selonteon, jonka yhteydessä eduskunta pääsisi linjaamaan Suomen Nato-kannasta.
– Tein aloitteen omissa nimissäni noin viikko sitten, kun tämä keskustelutarve on ilmeinen. Tein ehdotuksen siitä, että hallitus toisi selonteon, jota eduskunta ryhtyy käsittelemään, ja se antaa mahdollisuuden kevätkuukausien aikana tämän kysymyksen tarkastelemiseen seuraten samalla reaaliajassa, mitä sodassa ja sen lopettamiseksi tapahtuu, Vanhanen sanoo IS:lle.
Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi maanantaina Viron pääministerin Kaja Kallaksen kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että valtioneuvosto tulee todennäköisesti antamaan eduskunnalle muuttuneen tilanteen vuoksi selonteon, joka käsittelee lukuisia eri kokonaisuuksia, mukaan lukien Natoa.
Lue lisää: Viron pääministeri Kaja Kallas: ”Jos Suomi päättää liittyä Natoon, olemme paras ystävänne”
VANHANEN toteaa, että kaikki tietävät, että Suomessa tarvitaan perusteellinen keskustelu Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta.
– Tällä tarjotaan eduskunnalle mahdollisuus käydä aito keskustelu ilman ennakkositoutumista siihen, mikä lopputulos on.
Vanhasen mukaan eduskunnalla on tarve saada tietoa ajankohtaisesta tilanteesta Ukrainan sotaan liittyen ja mitä riskejä siihen Suomen kannalta sisältyy, mihin on syytä varautua. Vanhasen mukaan hallituksessa on jo käynnissä valmistelu liittyen kaikenlaiseen huoltovarmuuteen, energiaan, ukrainalaisten vastaanottamiseen ja hybridioperaatioihin.
Lue lisää: Venäjä muutti Suomen turvallisuustilanteen ylittäessään Ukrainan rajan – 6 keskeistä kysymystä Suomen turvallisuudesta
– Toivottavasti tästä saadaan kokonaisselonteko, joka kattaa koko tilanteen. Turvallisuuspolitiikan puolella on tapahtumassa tuoreeltaan aika paljon Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa. On hyvä, että siitäkin tulee eduskunnalle selkokielinen selvitys. Tämä kaikki antaa mahdollisuuden käydä myös Nato-keskustelua läpi.
Määritelläänkö selonteon yhteydessä, hakeeko Suomi Naton jäsenyyttä?
– Ainakin on luontevaa, että sodanoloissa ja sodan seurauksena käydään läpi se, pidetäänkö vanha kanta, muutetaanko sitä, haetaanko jäsenyyttä. On hyvä, että Suomen kanta tulee ajanmukaisesti päivitettyä, Vanhanen sanoo.
Hän ei usko, että hallituksen selonteossa olisi valmiina esitystä Suomen Nato-kannaksi.
– Erityisesti on haluttu korostaa sitä, että eduskunnassa on syytä käydä tämä keskustelu.
Aiemmin turvallisuuspolitiikkaan liittyviä selontekoja on käsitelty eduskunnan valiokunnissa ja niiden rinnalla on ollut puolueiden edustajista koostuva parlamentaarinen työryhmä.
– Varmasti samantyyppinen sovellus on nyt järkevää laittaa tähän.
Vanhasen mukaan prosessi antaa mahdollisuuden Nato-jäsenyyden järjestelmälliseen käsittelyyn ja arviointiin.
– Jos se päätyy johonkin selkeään johtopäätökseen, niin sen eduskunta myös kertoo.
VANHASEN mukaan selonteolla ei ole vielä nimeä, mutta se käsittelee ajankohtaista tilannetta ja Suomen varautumista.
– Hallitus nimeää sen ja lopulta määrittää, mitä kaikkea siinä on.
Vanhanen näkee, että selonteko annettaisiin eduskunnalle lähiviikkojen aikana.
– Oma toiveeni on, että se tulisi joidenkin viikkojen sisällä eduskuntaan eli selvästi ennen pääsiäistä.
Vanhasen mukaan prosessi antaa mahdollisuuden toimia nopeasti tai käyttää aikaa enemmän, mutta hänen arvionsa mukaan eduskunnassa yleinen tahto on, että selonteko käsiteltäisiin muutaman kuukauden aikana.
– Kyllä se kevätkauden asia ehdottomasti olisi.
IS
Hyvä näin.Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavio kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle – ”Tässä tilanteessa hyödyt ylittävät jo haitat”
Tavio on aiemmin suhtautunut jäsenyyden hakemiseen kielteisesti mutta pitänyt oven sille auki niin sanotun Nato-option mukaisesti.
Nato-keskustelu | Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavio kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle – ”Tässä tilanteessa hyödyt ylittävät jo haitat”
Tavio on aiemmin suhtautunut jäsenyyden hakemiseen kielteisesti mutta pitänyt oven sille auki niin sanotun Nato-option mukaisesti.
Jostain syystä nousi mieleen vanha Dannyn hittikappale...."Tuuliviiri yllä talon katon, monelta se huomaamatta jää, se kun on liikkumato on tyyni silloin sää..."
- toivotaan että pysyy tyynenä, eikä ala lepattamaan ainakaan siihen entiseen suuntaansa.
Höpöhöpö. Jos Nato ottaa jäseneksi Ruotsin niin ottaa Suomenkin ja päinvastoin. Jos Ruotsi hakee jäsenyyttä niin hakee Suomikin ja päinvastoin.
Samoin - Jos matalan profiilin kansanedustajat kääntyvät Naton kannalle niin siellä on merkittävät jo kääntyneet.
Sako
Eversti
Asiaa pohditaan meidän lakikirjojen mukaan ja tuo päätösvallan luovuttaminen on keskiössä. Älä kysy tarkemmin, koska asiantuntijatkin on erimielisiä. 2/3 on sikäli turvalinen, että perustuslakitalebanit ei pääse silloin sekoittamaan pakkaa...
ajs178
Respected Leader
Millä tavalla NATO-jäsenyys luovuttaa päätösvaltaa ulos? Onko 5. artiklan velvoite auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta tällainen asia? Riippuu varmaan siitä, kuinka velvoittava tuo on. Vai onko se vain suositus? Riippuisiko tuo taas siitä, että mitä seurauksia NATOn sääntöjen mukaan koituu sellaisella jäsenelle, joka ei osallistu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta?
Fisu
Kenraali
Nyt sinulla on sellaiset virheolettamat, että Suomi olisi kykenemätön tekemään mitään ja että noita ihmisiä vain ilmaantuisi jostain, kun Venäjä niin haluaa. Suurin syy turvapaikkaturismille on ollut helppo oleskeluluvan saaminen ja elintasoa enempi tekemättä mitään, kuin mitä pystyisi kotimaassaan saavuttamaan edes 24/7 töitä tekemällä. Hakijaryysikset kuivahtaa varsin nopeasti, kun lähtömaissa ymmärretään, ettei kannata lähteä. Väenvängällä porukan saaminen Venäjälle ja Suomeen olisi hyvin hintavaa myös Venäjälle. Brysseliberliinit taas hiljenivät aika nopeasti, kun Puola ehdotti pakolaisväylää Saksaan. Ja kun kyseessä on ulkopuolisen valtion hybridihyökkäys, niin sekin vähentää porua.
Sen aseen vaikutus perustui siihen, ettei EU:lla ollut tärkeämpiäkään asioita mietittävänä. Kaiken kukkuraksi Venäjä on nyt sulkemassa omia rajojaan.
Trump on halunnut NATOn Euroopan pilarin vahvistuvan, nostavan puolustusbudjetteja tasolle jonka itse ovat luvanneet ja ottavan Venäjän uhan, ja energiariippuvuuden siitä vakavasti. Hän teki nämä presidenttinä äärimmäisen selväksi, teki Yhdysvalloista energian suhteen omavaraisen ja tarjosi ylijäämäkaasua Euroopalle, venäläisen kaasun sijaan.
Euroopassa näille asioille on lähinnä vaan naureskeltu, koska täällä ollaan Putin-kuiskaajia, koska Venäjän demokratiakehitys, ja koska hölmö rumppi ja kakkahousu. Kun ihan asioita katsoo, pidän Trumppia järkevänä ja eurooppalaisia (erityisesti saksalaisia ja suomalaisia) Trumpista länkyttäjiä aivan vitun tyhminä.
Viimeksi muokattu:
Tykkäsin viestistäsi, koska olen kärsimätön ja mielestäni nyt ei pitäisi enää viivytellä. Oma fiilikseni on, että NATOon vaan ja äkkiä.
Toisaalta sitten, historian kaari jatkuu tästä eteenpäinkin. En halua, että näin isoa päätöstä tehdään hätiköidysti, pelästyttyämme, paniikissa tai harkitsematta. Siinä mielessä, pää kylmänä, jo ihan periaatteen vuoksi. Päätösten (varsinkin suurten) pitää olla harkittuja, tunteettomia, loogisia ja faktoihin perustuvia, perusteellisesti pohdittuja johtopäätöksiä.
Ei tuon tekemisen mahdollisuus riipu mitenkään siitä, hakeeko Suomi NATOon vai ei. Motiivi tuolle on jo EU-pakotteiden seurauksena ennestään, niin Suomelle kuin muillekin Venäjän vihollismaina pitämille valtioille.
kusiainen
Kapteeni
Onko täällä muuten käyty koskaan keskustelua mitä Naton 5. artiklan laukeaminen käytännössä tarkoittaa? Siis ensimmäisen tuntien tai vuorokauden aikana. Tämähän on tavallaan koko läntisen maailman parhaiten varjeltu salaisuus. Asiakirja, jonka sisällön on nähnyt vain pieni määrä valtionpäämiehiä tai asevoimien komentajia (ja ehkä myös Rainer Ruppin ansiosta myös Moskovan isännät 1980-luvulla). Yhtä kaikki nykyinen versio asiakirjasta on taatusti virheistä viisastuneena edeltäjäänsä paremmin suojattu. Kaikkien asiakirjojen Graalin malja. Salaisuuksien salaisuus.
Tiettyyn pisteeseen asti tätä voi kuitenkin arvuutella suorittamalla pientä reverse-engineeringiä tutkimalla suorituskykyjen jakautumista: nimittäin pienillä, mutta varakkailla Nato-mailla korostuu puolustusinvestoinneissa ilmavoimien suorituskyky reilusti yli muiden puolustushaarojen satsauksien. Toki tämä on käytännön pragmaattisten syiden sanelemaa. Sotaa tuskin oltaisiin muutenkaan käymässä vaikka Belgian ja Luxemburgin maaperällä. Mutta onko tämä se ainoa syy?
Eräs toinen mielenkiintoinen huomio liittyy Nato-maiden ilmavoimien suorituskykyihin. Miksi kaikilla korostuu myös kyky suorittaa täsmäpommituksia? Miksi köyhinkien Nato-maiden lentäjät koulutetaan tähän tuplarooliin? Venäjällä näin ei tehdä. Erillisillä rooleilla saadaan enemmän suorituskykyä vs. lentotunti. Toki tämä myös aiheuttaa sitten huomattavia rajoitteita siihen millaisia tehtäviä sillä kulloinkin ilmassa olevalla kalustolla voidaan suorittaa. Silti uskallan väittää, että suurvalta-armeijoille venäläinen malli olisi ilmaherruustilanteessa se optimaalisin. Siitä nyt tuskin on epäselvyyttä kumpi puoli sen ilmaherruuden saavuttaisi jo ensimmäisten tuntien jälkeen. Venäjä kykenisi korkeintaan lentämään jossain Ural-vuorten takana, jos sielläkään.
Alkuperäiseen kysymykseen, miksi lännessä lentäjät koulutetaan kahteen rooliin, voitaisiin vastata, että koska se on Naton standardi. Mutta jos mietitään miksi juuri se on Naton standardi? Saadaan muna vai kana -tyylinen ilmiö. Nyt tullaan siihen pihviin. Väitän että se liittyy keskeisesti tämän kuuluisan 5. artiklan laukeamiseen.
Skenaario:
Toimintamalleja on kaksi. Ensimmäinen liittyy perinteisellä asevoimalla Nato-maan rajan yli tapahtuneeseen tunkeutumiseen. Toinen liittyy ydinaseilla tehtyyn ensi-iskuun. Tämän voimme sivuuttaa tässä yhteydessä. Jokainen tietää miten se homma tässä yhteydessä menee.
Palatakseni ensimmäiseen skenaarioon. Oletetaan, että Z-kirjaimilla varustettuja ajoneuvoja vyöryy suurina massoina Liettuan puolelle, katkaisten Suwalkin käytävän. Naton 5. artikla aktivoidaan välittömästi Naton etäkokouksessa. Käskyt välitetään asevoimien komentajille.
-Ensimmäiset viisi tuntia
Satoja ja taas satoja risteilyohjuksia laukaistaan kohti Venäjän:
-ilmapuolustuksen esikuntia
-tutka-asemia
-lentokenttien kiitoratoja
-asevarikkoja
Yhdysvaltojen ilmavoimien hävittäjät ylittävät Atlantin kymmenien ilmatankkauskoneiden tukemina ja välipysähdyksin. Strategiset pommikoneet lentävät suoraan kotitukikohdistaan laskeutumatta Isoon-Britanniaan.
-Seuraavat 24 tuntia:
2500 konetta nousee ilmaan 150 lentokentältä Islannista aina Turkkiin. Koko Euroopanpuoleisen Venäjän kaikki strateginen infrastruktuuri tuhotaan täsmäpommeilla. Näihin kuuluvat:
-sotilastukikohdat
-kaikki sillat
-kaikki isot tehtaat
-loputkin lentokentät ja asevarikot
-ratapihat
-voimalaitokset
-telakat
-sotasatamat
-padot ja kanavien sulut
-joukko-osastojen esikunnat
-teknilliset yliopistot ja tutkimuskeskukset
-kaivokset
-öljynjalostamot ja varastot
-maanpäälliset varmuusvarastot
-avaruuskeskus
Mikäli näin olisi, niin ei ihme ettei Putin taatusti tätä artiklaa tule koeponnistamaan koskaan. Venäjän ainoa sotilaallinen tie tästä eteenpäin olisi käytännössä täysimittainen ydinsota, mikäli peliä ei vihelletä poikki sillä kuuluisalla viimeisellä pysäkillä ennen täyttä tuhoa. Nato ei pyrkisi luonnollisesti tässä tilanteessa käyttämään tilaisuutta hyväksi ja tunkeutumaan Venäjän alueelle. Näin Venäjälle jätettäisiin se viimeinen oljenkorsi välttää maailmanloppu.
Tämmöinen oma teoreema. Tulkaa haukkumaan lyttyyn, jos oli ihan lapsellinen juttu. Meikäläinen ei ole mikään ammattilainen, vaan ihan harrastelija näissä pohdinnoissa.
Tiettyyn pisteeseen asti tätä voi kuitenkin arvuutella suorittamalla pientä reverse-engineeringiä tutkimalla suorituskykyjen jakautumista: nimittäin pienillä, mutta varakkailla Nato-mailla korostuu puolustusinvestoinneissa ilmavoimien suorituskyky reilusti yli muiden puolustushaarojen satsauksien. Toki tämä on käytännön pragmaattisten syiden sanelemaa. Sotaa tuskin oltaisiin muutenkaan käymässä vaikka Belgian ja Luxemburgin maaperällä. Mutta onko tämä se ainoa syy?
Eräs toinen mielenkiintoinen huomio liittyy Nato-maiden ilmavoimien suorituskykyihin. Miksi kaikilla korostuu myös kyky suorittaa täsmäpommituksia? Miksi köyhinkien Nato-maiden lentäjät koulutetaan tähän tuplarooliin? Venäjällä näin ei tehdä. Erillisillä rooleilla saadaan enemmän suorituskykyä vs. lentotunti. Toki tämä myös aiheuttaa sitten huomattavia rajoitteita siihen millaisia tehtäviä sillä kulloinkin ilmassa olevalla kalustolla voidaan suorittaa. Silti uskallan väittää, että suurvalta-armeijoille venäläinen malli olisi ilmaherruustilanteessa se optimaalisin. Siitä nyt tuskin on epäselvyyttä kumpi puoli sen ilmaherruuden saavuttaisi jo ensimmäisten tuntien jälkeen. Venäjä kykenisi korkeintaan lentämään jossain Ural-vuorten takana, jos sielläkään.
Alkuperäiseen kysymykseen, miksi lännessä lentäjät koulutetaan kahteen rooliin, voitaisiin vastata, että koska se on Naton standardi. Mutta jos mietitään miksi juuri se on Naton standardi? Saadaan muna vai kana -tyylinen ilmiö. Nyt tullaan siihen pihviin. Väitän että se liittyy keskeisesti tämän kuuluisan 5. artiklan laukeamiseen.
Skenaario:
Toimintamalleja on kaksi. Ensimmäinen liittyy perinteisellä asevoimalla Nato-maan rajan yli tapahtuneeseen tunkeutumiseen. Toinen liittyy ydinaseilla tehtyyn ensi-iskuun. Tämän voimme sivuuttaa tässä yhteydessä. Jokainen tietää miten se homma tässä yhteydessä menee.
Palatakseni ensimmäiseen skenaarioon. Oletetaan, että Z-kirjaimilla varustettuja ajoneuvoja vyöryy suurina massoina Liettuan puolelle, katkaisten Suwalkin käytävän. Naton 5. artikla aktivoidaan välittömästi Naton etäkokouksessa. Käskyt välitetään asevoimien komentajille.
-Ensimmäiset viisi tuntia
Satoja ja taas satoja risteilyohjuksia laukaistaan kohti Venäjän:
-ilmapuolustuksen esikuntia
-tutka-asemia
-lentokenttien kiitoratoja
-asevarikkoja
Yhdysvaltojen ilmavoimien hävittäjät ylittävät Atlantin kymmenien ilmatankkauskoneiden tukemina ja välipysähdyksin. Strategiset pommikoneet lentävät suoraan kotitukikohdistaan laskeutumatta Isoon-Britanniaan.
-Seuraavat 24 tuntia:
2500 konetta nousee ilmaan 150 lentokentältä Islannista aina Turkkiin. Koko Euroopanpuoleisen Venäjän kaikki strateginen infrastruktuuri tuhotaan täsmäpommeilla. Näihin kuuluvat:
-sotilastukikohdat
-kaikki sillat
-kaikki isot tehtaat
-loputkin lentokentät ja asevarikot
-ratapihat
-voimalaitokset
-telakat
-sotasatamat
-padot ja kanavien sulut
-joukko-osastojen esikunnat
-teknilliset yliopistot ja tutkimuskeskukset
-kaivokset
-öljynjalostamot ja varastot
-maanpäälliset varmuusvarastot
-avaruuskeskus
Mikäli näin olisi, niin ei ihme ettei Putin taatusti tätä artiklaa tule koeponnistamaan koskaan. Venäjän ainoa sotilaallinen tie tästä eteenpäin olisi käytännössä täysimittainen ydinsota, mikäli peliä ei vihelletä poikki sillä kuuluisalla viimeisellä pysäkillä ennen täyttä tuhoa. Nato ei pyrkisi luonnollisesti tässä tilanteessa käyttämään tilaisuutta hyväksi ja tunkeutumaan Venäjän alueelle. Näin Venäjälle jätettäisiin se viimeinen oljenkorsi välttää maailmanloppu.
Tämmöinen oma teoreema. Tulkaa haukkumaan lyttyyn, jos oli ihan lapsellinen juttu. Meikäläinen ei ole mikään ammattilainen, vaan ihan harrastelija näissä pohdinnoissa.
Jos Suwalkiin hyökättäisiin niin en usko, että mitenkään mattona ruvetaan puikkoja viskomaan Venäjälle. Ensisijaisesti ilmaherruuden voimin sekä ohjuksin tuhotaan nuo Puolan alueelle rynnineet venäläisjoukot. Jos venäläisten hyökkäystä tukisivat epäsuoran tulen yksiköt niin toki ne pyrittäisiin vaimentamaan. Nato saa maajoukkoja hitaasti liikkeelle joten se tietenkin kohdistaisi ilmavoimien iskuja kriittiseen pisteeseen Suwalkiin.
Skenario on kuitenkin turha, koska Venäjä ei pysty iskuvoimaisia joukkoja keskittämään Suwalkin suulle Naton sitä huomaamatta. Ja silloin skenario on toisenlainen.
Skenario on kuitenkin turha, koska Venäjä ei pysty iskuvoimaisia joukkoja keskittämään Suwalkin suulle Naton sitä huomaamatta. Ja silloin skenario on toisenlainen.
Ei se mitenkään mahdotonta ole, että Suomi olisi poliittisesti kyvytön estämään turvapaikanhakijoiden tuloa Venäjältä. Useimpien poliitikkojen näkökulma on se, että turvapaikanhaku on ihmisoikeuksista keskeisimpiä ja monikulttuurisuus on ylipäätään intersektionaalisen feminismin ydintä.
Venäjä voisi aloittaa operaation sillä, että ensin Suomen rajalle tuotaisiin joitakin satoja tai tuhansia ihmisiä. Jos ja kun nämä pääsisivät rajan yli ja saisivat jättää hakemuksensa, olisi väkeä helppo houkutella lisää, kun olisi esittää todisteet siitä, että Suomen rajalle turvapaikanhakijat eivät jämähdä niin kuin he jämähtivät Puolan rajalle.
Ei onnistu. Tämä on jo tiedostettu ja silloin hätätilalain mukaisesti raja menisi kiinni. Ei Niinistö enää soittaisi Putinille.
Militantti Talitintti
Korpraali
Kun yritän asettua presidentin ja pääministerin saappaisiin tässä kysymyksessä, mieleeni juolahtaa seuraavanlainen ajatuskulku.
Jos Suomi todella haluaisi Naton jäseneksi, olisi se sitä jo hakenut koska sille olisi paras mahdollinen ikkuna juuri nyt. Kansalaisten mielipide on vaihtunut tukemaan jäsenyyttä ja eri tavoilla poliitikkoja patistetaan asiassa eteenpäin. Venäjä on sidottu Ukrainaan eikä kykene sotimaan kahdella rintamalla samaan aikaan. Vaikeuksia on jo tuon yhdenkin kanssa. Suomi on jo niin merkittäviltä osin yhteensopiva niin sotilaallisesti kuin poliittisesti, että prosessi olisi käytännössä hyvin mutkaton ja nopea. Lisäksi Nato kykenisi artiklojensa puitteissa antamaan turvatakuut Suomelle myös käsittelyprosessin ajaksi.
Ainut edes jollain tasolla järkiperusteinen syy, miksi Suomi ei ole hakenut Naton jäsenyyttä ja ei myöskään aio hakea on tämä: liittymällä Natoon Venäjä näkisi olevansa eksistentiaalisen uhan alla kun Suomenlahden molemmin puolin olisi Naton alukset hallinnassa. Venäjän nykyinen johto voitaisiin laittaa vaihtoon muutamassa viikossa sulkemalla Venäjän kauppa-alusten pääsy Itämerelle. Suomenlahden pohjukassa sijaitsevista satamista kulkee suuri osa Venäjän viennistä ja tuonnista, jonka laittaminen seis pysäyttäisi koko Venäjän yhteiskunnan tavalla, jota edes pakotteet eivät pysty tekemään.
Tällaisessa tilanteessa Venäjä voisi kokea olevansa pakotettu käymään sotaa olemassaolostaan, jolloin Nato-jäsenyys ei olisikaan enää pidäke vaan yllyke ja koko sodan dynamiikka muuttuisi. Enää ei olisi pelkoa rintamakarkuruudesta ja huonosta motivaatiosta, vaan veli venäläinen kokisi olevansa pakotettu varmistamaan, että Suomenlahti pysyy auki. Siinä vaiheessa Venäjä pelaisi upporikasta tai rutiköyhää. Kaikki tai ei mitään.
Meidän valtiojohto ei tietenkään voi tätä julkisesti myöntää, koska samalla asettuisi koko maamme periaate kansallisesta suvereniteetista kyseenalaiseksi. Siksi nyt pelataan yhä tällä Nato-optiokortilla. Katsoo kumpaa tahansa puolta asiassa, on sodan uhka ilmeinen. Kyse onkin siitä, kummassa tapauksessa sodan uhka on pienempi ja valtiojohto on laskenut sen olevan pienempi jatkamalla nykyistä linjaa ja syventämällä Naton ulkopuolista yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa.
En tosiaan kadehdi presidentin ja pääministerin työnkuvaa tällä hetkellä.
Jos Suomi todella haluaisi Naton jäseneksi, olisi se sitä jo hakenut koska sille olisi paras mahdollinen ikkuna juuri nyt. Kansalaisten mielipide on vaihtunut tukemaan jäsenyyttä ja eri tavoilla poliitikkoja patistetaan asiassa eteenpäin. Venäjä on sidottu Ukrainaan eikä kykene sotimaan kahdella rintamalla samaan aikaan. Vaikeuksia on jo tuon yhdenkin kanssa. Suomi on jo niin merkittäviltä osin yhteensopiva niin sotilaallisesti kuin poliittisesti, että prosessi olisi käytännössä hyvin mutkaton ja nopea. Lisäksi Nato kykenisi artiklojensa puitteissa antamaan turvatakuut Suomelle myös käsittelyprosessin ajaksi.
Ainut edes jollain tasolla järkiperusteinen syy, miksi Suomi ei ole hakenut Naton jäsenyyttä ja ei myöskään aio hakea on tämä: liittymällä Natoon Venäjä näkisi olevansa eksistentiaalisen uhan alla kun Suomenlahden molemmin puolin olisi Naton alukset hallinnassa. Venäjän nykyinen johto voitaisiin laittaa vaihtoon muutamassa viikossa sulkemalla Venäjän kauppa-alusten pääsy Itämerelle. Suomenlahden pohjukassa sijaitsevista satamista kulkee suuri osa Venäjän viennistä ja tuonnista, jonka laittaminen seis pysäyttäisi koko Venäjän yhteiskunnan tavalla, jota edes pakotteet eivät pysty tekemään.
Tällaisessa tilanteessa Venäjä voisi kokea olevansa pakotettu käymään sotaa olemassaolostaan, jolloin Nato-jäsenyys ei olisikaan enää pidäke vaan yllyke ja koko sodan dynamiikka muuttuisi. Enää ei olisi pelkoa rintamakarkuruudesta ja huonosta motivaatiosta, vaan veli venäläinen kokisi olevansa pakotettu varmistamaan, että Suomenlahti pysyy auki. Siinä vaiheessa Venäjä pelaisi upporikasta tai rutiköyhää. Kaikki tai ei mitään.
Meidän valtiojohto ei tietenkään voi tätä julkisesti myöntää, koska samalla asettuisi koko maamme periaate kansallisesta suvereniteetista kyseenalaiseksi. Siksi nyt pelataan yhä tällä Nato-optiokortilla. Katsoo kumpaa tahansa puolta asiassa, on sodan uhka ilmeinen. Kyse onkin siitä, kummassa tapauksessa sodan uhka on pienempi ja valtiojohto on laskenut sen olevan pienempi jatkamalla nykyistä linjaa ja syventämällä Naton ulkopuolista yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa.
En tosiaan kadehdi presidentin ja pääministerin työnkuvaa tällä hetkellä.
Ruotsi on neuvotellut kyllä muiden NATO-maiden kanssa.
Mitä sitten ? Sehän on positiivinen asia meidän kannaltamme. Meidän kannalta parasta, että Ruotsi liittyy meidän mukana.
Eihän natojäsenyyden haut ole mitään kilpajuoksua eikä kauneuskilpailu. Ei ole tarvetta kilpailla ja ajatella hypoteettisesti, että kuka nyt ehtisi ensimmäiseksi turvaan, ennen kuin joku kuvitteellinen "sulkeutuva Nato-ovi" lukittuisi".
.
Suomi halutaan Natoon ja se menee sinne. Enää on epäselvää tarkka ajankohta.