Suomi NATOn jäseneksi - or not?

[TeLe]

T

Perussuomalaisten Riikka Purra ilmoittaa kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008713986.html

Tässä vielä ko. puolueen oman median juttu, hesarin vaihtoehdoksi.

"Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä ja tuen valtiojohtoa jäsenyyden edistämisessä. En näe Nato-jäsenyyttä ongelmiemme automaattisena poispyyhkijänä vaan tavoiteltavana osana Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista palettia."

Purra: Kannatan Suomen Nato-jäsenyytta

 

[Hämeen hanki]

Purran näkemys ei tullut yllätyksenä. Joskin tuossa näyttäisi vaikuttavan sama yksinkertainen ajatuskulku kuin Suomen Nato-jäsenyyden kannatuksessa ylipäätään.
Yhtäältä Nato-jäsenyyttä väitetään haluttavan rauhan säilymisen kannalta, mutta tällöin ohitetaan kaikki ne muut maat ja Suomenkin historian rauhan vaiheet, jolloin rauha on säilynyt. Noista ei haeta oppia.
Toisaalta väläytellään Suomen mahdollisesti saamaa apua, mistä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia lukkoonlyötyjä lukuja.
Ja olemattomalle pohdinnalle jää Nato-jäsenyyden todellinen hinta, missä on ilman muuta huomioitava kaikki ne mahdolliset oheiskulut, mitkä syntyvät Nato-jäsenmaiden voitelemiseksi Suomen jäsenyyden kannalle. Mitä niillä summilla olisi saavutettavissa puolustuskyvyn parantamiseksi materiaalin, sa-vahvuuden ja kertausharjoitusten lisäämisen muodossa?

 

[Raveni]

Purran näkemys ei tullut yllätyksenä. Joskin tuossa näyttäisi vaikuttavan sama yksinkertainen ajatuskulku kuin Suomen Nato-jäsenyyden kannatuksessa ylipäätään.
Yhtäältä Nato-jäsenyyttä väitetään haluttavan rauhan säilymisen kannalta, mutta tällöin ohitetaan kaikki ne muut maat ja Suomenkin historian rauhan vaiheet, jolloin rauha on säilynyt. Noista ei haeta oppia.
Toisaalta väläytellään Suomen mahdollisesti saamaa apua, mistä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia lukkoonlyötyjä lukuja.
Ja olemattomalle pohdinnalle jää Nato-jäsenyyden todellinen hinta, missä on ilman muuta huomioitava kaikki ne mahdolliset oheiskulut, mitkä syntyvät Nato-jäsenmaiden voitelemiseksi Suomen jäsenyyden kannalle. Mitä niillä summilla olisi saavutettavissa puolustuskyvyn parantamiseksi materiaalin, sa-vahvuuden ja kertausharjoitusten lisäämisen muodossa?

Meinaat että suomi alkaisi lahjomaan muiden maiden poliitikkoja? Höpöhöpö.

Kyllä jokainen on varmasti analysoinut naton hyötyjä, haittoja ja vaihtoehtoja. Tosiasia on että jäsenyys on ainut joka antaa edes teoriassa paremman suojan. En pidä kovinkaan todennäköisenä vaihtoehtona liittoutumista venäjän kanssa joka varmasti olisi vähäriskisin.

 

[hansai]

Jussi Halla-aho julkisti oman Nato-kantansa: ”Suomen on syytä hakea jäsenyyttä”​

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi tänään kannattavansa Suomen liittymistä Natoon.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho julkisti oman Nato-kantansa - Politiikka - Ilta-Sanomat

www.is.fi

 

[miheikki]

Active

Jussi Halla-aho​

2a3 imi6Sla0nns156tse11u8 ·

Nato-jäsenyyttä pohdittaessa on aloitettava siitä, onko Venäjä potentiaalinen sotilaallinen uhka Suomelle.
Ehdottomasti on. Venäjällä on valmius hyökätä naapurimaihinsa edistääkseen omia tavoitteitaan, mitä ne sitten ovatkin.
Suojaako liittoutumattomuus Suomea Venäjän uhalta?
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Liittoutumattomuus ei ole suojannut Georgiaa, Ukrainaa eikä Moldovaa, joissa kaikissa on venäläisiä joukkoja.
Edelliseen liittyy kiinteästi kysymys siitä, onko Venäjän toiminta ainoastaan reaktiota siihen, mitä muut tekevät, vai onko Venäjä aktiivinen toimija, joka määrittelee itse omat intressinsä ja tavoitteensa muiden tekemisistä riippumatta.
Tähänkään ei ole yksiselitteistä vastausta. Itse pidän todennäköisenä, että Venäjällä on omat geostrategiset aikeensa ja suunnitelmansa, jotka eivät riipu siitä, mitä me teemme tai olemme tekemättä.
Hermostuuko Venäjä, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä? Ehdottomasti, mutta oleellinen kysymys on, kokeeko Venäjä Naton uhkaksi omalle turvallisuudelleen vai esteeksi omien suunnitelmiensa toteuttamiselle.
Uskon, että jälkimmäinen on oikea vastaus.
Puolustaisiko Nato Suomea, jos Suomi jäsenenä joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi? Tähän ei löydy empiiristä vastausta, koska yksikään Nato-maa ei ole joutunut Venäjän hyökkäyksen kohteeksi.
Kysymys onkin väärä.
Oikea kysymys on, muodostaako Nato-jäsenyys niin vahvan pelotteen, että Venäjä ei lähde kokeilemaan. Vastaus on mitä ilmeisimmin "kyllä". Baltia himottaa ja ärsyttää Venäjää vähintään yhtä paljon kuin Ukraina, mutta siellä ei ole ollut toimintaa.
Voiko Venäjän uhalta suojautua muutoin kuin liittymällä Natoon? Kyllä voi - armenialaisella tai valkovenäläisellä järjestelyllä. Tunnustamalla Venäjän hegemonian ja mukautumalla siihen. Antamalla Venäjälle ilman sotaa sen, mitä Venäjä nyt hakee sodalla Ukrainassa.
Kysymys kuuluu, haluammeko elää sellaista elämää. Tämä on oikeastaan arvovalinta, eikä kysymykseen ole yhtä ja oikeaa vastausta.
Sisältyykö hakemuksen jättämisen ja jäseneksi pääsemisen väliseen aikaan riskejä? Kyllä vain. Venäjä voi helposti järjestää erilaisia konflikteja pelotellakseen suomalaiset perääntymään tai painostaakseen Naton nykyiset jäsenmaat olemaan hyväksymättä Suomea jäseneksi.
Edellinen ei poista kaikkien muiden vaihtoehtojen riskejä. "Nato-option" jatkaminen on nähdäkseni vielä vaarallisempaa. Se antaa Venäjälle motiivin vaikuttaa Suomeen mutta ei luo pelotetta, joka pidättelisi Venäjää vaikuttamisyrityksiltä.
Samoista tosiasioista voi perustellusti tehdä keskenään päinvastaisia johtopäätöksiä. Uskon, että useimmilla Nato-jäsenyyttä vastustavilla motiivit ovat vilpittömiä ja isänmaallisia. Samalla kuitenkin uskon, että he ovat väärässä.
Oma johtopäätökseni on, että Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä. Siihen liittyvät riskit ovat mielestäni pienempiä kuin muiden vaihtoehtojen riskit.

 

[hansai]

Ilkka Kanervan tilanne puhuttaa eduskunnassa – ”Kukaan ei tiedä, sehän tässä on”​

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan näkymättömyys herättää kysymyksiä edustajakollegoissa.

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok). Arkistokuva vuoden 2020 tammikuulta. PETE ANIKARI

Mika Koskinen
[email protected]
Tänään klo 12:20

Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok) tilanne puhuttaa eduskunnassa.

Monet Iltalehden haastattelemat edustajakollegat ihmettelevät sitä, että Kanerva, joka on eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, on ollut poissa politiikan parrasvaloista eikä häntä ole paljon nähty eduskunnassa tämän vuoden aikana.

Kanerva ei tiistainakaan osallistunut puolustusvaliokunnan kokoukseen. Kokousta johti varapuheenjohtaja Jari Ronkainen (ps).

Kanervaa ei ole näkynyt paljon myöskään mediassa, mikä sekin on herättänyt hämmennystä nyt, kun eletään keskellä Ukrainan sotaa ja Kanerva kuuluu eduskunnan puolustusasioiden asiantuntijoihin.
Iltalehden tietojen mukaan tilanne alkaa olla kiusallinen kokoomuksen kannalta. Eduskunta alkaa käsitellä Nato-jäsenyyttä huhtikuussa hallituksen selonteon pohjalta.

Kokoomuksessa ei katsota hyvällä, jos sekä ulkoasiainvaliokunta että puolustusvaliokunta on perussuomalaisen puheenjohtajan komennossa.

Iltalehti on kysynyt Kanervan tilanteesta useilta kokoomuksen eduskuntaryhmän jäsenilta. Moni sanoo, ettei tiedä, mikä Kanervan tilanne on, tai sitten he kieltäytyvät kokonaan kommentoimasta asiaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmästä kerrottiin Iltalehdelle tiistaina, ettei ryhmä ole käsitellyt Kanervan tilannetta erikseen eikä Kanerva ole itse kertonut mitään tilanteestaan ryhmälle eikä puolustusvaliokunnalle.
– Kukaan ei tiedä. Sehän tässä on, eräs puolustusvaliokunnan jäsen kommentoi Iltalehdelle tiistaina.

Iltalehti ei ole tavoittanut Ilkka Kanervaa kommentoimaan asiaa.

Kanerva on ollut yhtäjaksoisesti kansanedustajana vuodesta 1975. Hän on Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja.

Ilkka Kanervan tilanne puhuttaa eduskunnassa – ”Kukaan ei tiedä, sehän tässä on”

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan näkymättömyys herättää kysymyksiä edustajakollegoissa.

www.iltalehti.fi

 

[Sako]

Yhtäältä Nato-jäsenyyttä väitetään haluttavan rauhan säilymisen kannalta, mutta tällöin ohitetaan kaikki ne muut maat ja Suomenkin historian rauhan vaiheet, jolloin rauha on säilynyt. Noista ei haeta oppia.

Mitä oppia on ohitettu? 1920-1939 oltiin puolueettomia (kun ei löytynyt sopivia liittolaisia)-> sota. 1948-1991 YYA eli oltiin neukkulan = venäjän etupiiria. Ydinasemaalilistaukset löytyi sekä idästä että länestä koskien Suomen alueita. EU 1995-> rauhallista. Tulos: Puolueettomus on Suomelle vierasta ja ei takaa rauhaa.

Toisaalta väläytellään Suomen mahdollisesti saamaa apua, mistä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia lukkoonlyötyjä lukuja.

Kun sota alkaa, menee kaikki ennakkosuunnitelmat aika lailla välittömästi roskiin.

Ja olemattomalle pohdinnalle jää Nato-jäsenyyden todellinen hinta, missä on ilman muuta huomioitava kaikki ne mahdolliset oheiskulut, mitkä syntyvät Nato-jäsenmaiden voitelemiseksi Suomen jäsenyyden kannalle. Mitä niillä summilla olisi saavutettavissa puolustuskyvyn parantamiseksi materiaalin, sa-vahvuuden ja kertausharjoitusten lisäämisen muodossa?

Noilla summilla, mitä epäilet lahjontaan käytettävän, ei saisi mainittavaa aikaan, jos vertailukohtana on Naton kynnystä nostava vaikutus. Ei, vaikka ne olisi miljardeja. Nato ottaa erillisodan mahdollisuuden pois ja vaikutus on pitkäkestoinen. Toisin kuin hetken lahjonnalla. Tosin en usko lahjontaa. Hinta tullee olemaan poliittista luonteeltaan tai aseiden ostoa.

Meillä on jo kaikki NAton haitat, hyödyt puuttuu. Olisi ja on hölmöläisen hommaa olla ilman täysjäsenyyttä.

Naton kustannukset on 40-65 miljoonaa vuodessa, suurelta osin suomalaisten palkkoja Natossa ja omaan puolustukseen 2%BKT suositus. Siihen lasketaan Nato-toiminta mukaan.

 

[tiedotusosasto]

Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok) tilanne puhuttaa eduskunnassa.

Kanerva on saanut seksikkään tekstiviestin - DDR:stä.

.................................
notarealin hymiön jlk Edit:

Jussi Halla-aho julkisti oman Nato-kantansa: ”Suomen on syytä hakea jäsenyyttä”

On kyllä vaikeita pihtisynnytyksiä edustajilla näistä ulostuloista.

 

[Luke21]

Mitä oppia on ohitettu? 1920-1939 oltiin puolueettomia (kun ei löytynyt sopivia liittolaisia)-> sota. 1948-1991 YYA eli oltiin neukkulan = venäjän etupiiria. Ydinasemaalilistaukset löytyi sekä idästä että länestä koskien Suomen alueita. EU 1995-> rauhallista. Tulos: Puolueettomus on Suomelle vierasta ja ei takaa rauhaa.

Kun sota alkaa, menee kaikki ennakkosuunnitelmat aika lailla välittömästi roskiin.

Noilla summilla, mitä epäilet lahjontaan käytettävän, ei saisi mainittavaa aikaan, jos vertailukohtana on Naton kynnystä nostava vaikutus. Ei, vaikka ne olisi miljardeja. Nato ottaa erillisodan mahdollisuuden pois ja vaikutus on pitkäkestoinen. Toisin kuin hetken lahjonnalla. Tosin en usko lahjontaa. Hinta tullee olemaan poliittista luonteeltaan tai aseiden ostoa.

Meillä on jo kaikki NAton haitat, hyödyt puuttuu. Olisi ja on hölmöläisen hommaa olla ilman täysjäsenyyttä.

Naton kustannukset on 40-65 miljoonaa vuodessa, suurelta osin suomalaisten palkkoja Natossa ja omaan puolustukseen 2%BKT suositus. Siihen lasketaan Nato-toiminta mukaan.

Eikä se Venäjälle yllätyksenä tule, tiemme on mennyt kohti Natoa jo vuosia. Nyt olemme pisteessä jossa lähemmäs Natoa ei enää pääse. Olemme Nato-yhteensopivampi kuin puolet nykyisistä jäsenmaista. Venäjä kiukuttelee virkansa puolesta, mutta heikkoa on siellä päässä, jos eivät jo olisi ajatuksen tasolla pitäneet meitä Nato-maana

 

[Hämeen hanki]

Meinaat että suomi alkaisi lahjomaan muiden maiden poliitikkoja? Höpöhöpö.

Kyllä jokainen on varmasti analysoinut naton hyötyjä, haittoja ja vaihtoehtoja. Tosiasia on että jäsenyys on ainut joka antaa edes teoriassa paremman suojan. En pidä kovinkaan todennäköisenä vaihtoehtona liittoutumista venäjän kanssa joka varmasti olisi vähäriskisin.

Voi miettiä, suhtautuuko Suomi oman etunsa mukaisesti ja kielteisesti seuraaviin EU:n erilaisiin tukipaketteihin tai välineisiin, jos samanaikaisesti Suomi on vailla näiden maiden myötämielisyyttä Nato-prosessinsa kanssa. Ja ovatko nämä EU-ja Nato-maat sellaisia, että eivät käyttäisi Suomen Nato-prosessia painostuskeinona saadakseen Suomi näiden tukipakettien taakse.

Mitä oppia on ohitettu? 1920-1939 oltiin puolueettomia (kun ei löytynyt sopivia liittolaisia)-> sota. 1948-1991 YYA eli oltiin neukkulan = venäjän etupiiria. Ydinasemaalilistaukset löytyi sekä idästä että länestä koskien Suomen alueita. EU 1995-> rauhallista. Tulos: Puolueettomus on Suomelle vierasta ja ei takaa rauhaa.

Kun sota alkaa, menee kaikki ennakkosuunnitelmat aika lailla välittömästi roskiin.

Noilla summilla, mitä epäilet lahjontaan käytettävän, ei saisi mainittavaa aikaan, jos vertailukohtana on Naton kynnystä nostava vaikutus. Ei, vaikka ne olisi miljardeja. Nato ottaa erillisodan mahdollisuuden pois ja vaikutus on pitkäkestoinen. Toisin kuin hetken lahjonnalla. Tosin en usko lahjontaa. Hinta tullee olemaan poliittista luonteeltaan tai aseiden ostoa.

Meillä on jo kaikki NAton haitat, hyödyt puuttuu. Olisi ja on hölmöläisen hommaa olla ilman täysjäsenyyttä.

Naton kustannukset on 40-65 miljoonaa vuodessa, suurelta osin suomalaisten palkkoja Natossa ja omaan puolustukseen 2%BKT suositus. Siihen lasketaan Nato-toiminta mukaan.

Oikeastaan ohitettu kaikki ne maat ja oma historia, jolloin ja joissa rauha on säilynyt. Ollaanko analysoitu objektiivisesti mitä on tapahtunut, minkä vuoksi rauha on särkynyt?
Suomella ei suinkaan ole Naton kaikkia haittoja tällä hetkellä. Suomen puolustus on omissa käsissä, omassa päätäntävallassa ja samalla Suomella on toisenlainen mahdollisuus pysyä mahdollisen suursodan ulkopuolella, missä Suomi olisi todennäköisesti pahimmassakin tapauksessa sivunäyttämö. Alue, mihin Venäjä kohdistaisi tarpeelliseksi katsomansa suuruista voimaa. Ja tuo asia on sidoksissa siihen, miten painavaksi uhaksi Venäjä tämän suunnan arvioi.

 

[notareal]

Voi miettiä, suhtautuuko Suomi oman etunsa mukaisesti ja kielteisesti seuraaviin EU:n erilaisiin tukipaketteihin tai välineisiin, jos samanaikaisesti Suomi on vailla näiden maiden myötämielisyyttä Nato-prosessinsa kanssa. Ja ovatko nämä EU-ja Nato-maat sellaisia, että eivät käyttäisi Suomen Nato-prosessia painostuskeinona saadakseen Suomi näiden tukipakettien taakse.


Oikeastaan ohitettu kaikki ne maat ja oma historia, jolloin ja joissa rauha on säilynyt. Ollaanko analysoitu objektiivisesti mitä on tapahtunut, minkä vuoksi rauha on särkynyt?
Suomella ei suinkaan ole Naton kaikkia haittoja tällä hetkellä. Suomen puolustus on omissa käsissä, omassa päätäntävallassa ja samalla Suomella on toisenlainen mahdollisuus pysyä mahdollisen suursodan ulkopuolella, missä Suomi olisi todennäköisesti pahimmassakin tapauksessa sivunäyttämö. Alue, mihin Venäjä kohdistaisi tarpeelliseksi katsomansa suuruista voimaa. Ja tuo asia on sidoksissa siihen, miten painavaksi uhaksi Venäjä tämän suunnan arvioi.

Samalla voi laskeskella kuinka moneen puolustusliittoon kuuluvaan maahan ryssä on hyökännyt ja kuinka moneen liittoutumattomaan.

 

[johan6]

Tämä on venäläisiltä luonnollinen seuraus.....

Koko suomalaisen yhteiskunnan on syytä varautua erilaisiin toimiin, joilla Venäjä haluaa vaikuttaa Suomen päätöksentekoon Nato-kysymyksessä. Viranomaisten tehtävä on turvata se, että avointa keskustelua voidaan käydä ilman pelkoa sekä varmistaa, että ulkopuoliset eivät pääse vaikuttamaan Suomen tekemiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoi.

https://www.verkkouutiset.fi/suojel...isaavan-operaatioita-suomea-vastaan/#598788f4

..Suomessa käytävään keskusteluun jäsenyyshakemuksesta.

Samalla se kertoo parhaalla mahdollisella tavalla siitä miksi Suomen tulee liittyä NATO:n jäseneksi.
- Venäjälle haluaa säilyttää mahdollisuuden vaikuttaa Suomen politiikkaan ja valtiolliseen asemaan myös asevoimien avulla.
- Ukrainan tilanne kertoo kaikille suomalaisille sen mitä se tarkoittaa käytännössä..

Venäjän kannalta lienee ikävää että meillä lehdistö voi kirjoittaa ja kansalaiset puhua asioista niiden oikealla nimellä. Ukrainan sotaa voi kutsua sodaksi, ilman uhkaa 15 vuoden vankeudesta.

Puolustusliiton jäsenyyden myötä säilytämme em. kansalaisvapauden myös tulevaisuudessa.

 

[Sako]

Venäjä kiukuttelee virkansa puolesta, mutta heikkoa on siellä päässä, jos eivät jo olisi ajatuksen tasolla pitäneet meitä Nato-maana

Venakoiden sotilaallisissa suunnitelmissa me olemme osa Natoa. Eli haitta on.

Voi miettiä, suhtautuuko Suomi oman etunsa mukaisesti ja kielteisesti seuraaviin EU:n erilaisiin tukipaketteihin tai välineisiin, jos samanaikaisesti Suomi on vailla näiden maiden myötämielisyyttä Nato-prosessinsa kanssa. Ja ovatko nämä EU-ja Nato-maat sellaisia, että eivät käyttäisi Suomen Nato-prosessia painostuskeinona saadakseen Suomi näiden tukipakettien taakse.


Oikeastaan ohitettu kaikki ne maat ja oma historia, jolloin ja joissa rauha on säilynyt. Ollaanko analysoitu objektiivisesti mitä on tapahtunut, minkä vuoksi rauha on särkynyt?
Suomella ei suinkaan ole Naton kaikkia haittoja tällä hetkellä. Suomen puolustus on omissa käsissä, omassa päätäntävallassa ja samalla Suomella on toisenlainen mahdollisuus pysyä mahdollisen suursodan ulkopuolella, missä Suomi olisi todennäköisesti pahimmassakin tapauksessa sivunäyttämö. Alue, mihin Venäjä kohdistaisi tarpeelliseksi katsomansa suuruista voimaa. Ja tuo asia on sidoksissa siihen, miten painavaksi uhaksi Venäjä tämän suunnan arvioi.

Voidaan miettiä. Ja vastaus on kyllä. Suomen painoarvo EU:n päätöksen teossa on niin pieni, että silti mennnään kuten isot tahtoo.

Anna sitä analyysiä. älä vaadi muilta. Katsotaan sitten oletko oikeilla jäljillä. Venäjän naapureissa rauha on säilynyt joko olemalla liittoutunut tai riittävän vahva sotilaallisesti. Esim. itä-blokki meni Natoon ja Kiina on tarpeeksi vahva. Tai alamainen, kuten Belarus. Jollainen Suomi oli hiukan lievemmällä kierteellä koko YYA-ajan.

Suomen puolustus on omissa käsissä myös Naton jäsenenä ja Nato-operaatioihin vaaditaan eduskunnan suostumus. Operaatioihin ei lasketa harjoituksia.

Suomen pysyminen suursodan ulkopuolella: Sotilasasiantuntijat antavat vain yhden mahdollisuuden siihen: Poliittiset syyt. Eli tyhjää höpötystä moinen väite, kun olemme puolemme valinneet jo -95 ja olemme Naton läheisin kumppani Stoltenbergin mukaan. Suomi on strateginen suunta Venäjälle, koska Pietari ja Kaliningrad. Äläkä unohda Norjaa.

Uskomatonta soppaa.

 

[Hämeen hanki]

Samalla voi laskeskella kuinka moneen puolustusliittoon kuuluvaan maahan ryssä on hyökännyt ja kuinka moneen liittoutumattomaan.

Viimeiset sodat Venäjä on käynyt Nato-jäsenyyttä mielivien maiden kanssa.
Samaan aikaan Venäjä ei ole katsonut tarpeelliseksi hyökätä sellaisiin sotilasliittoihin kuulumattomiin naapurimaihin kuin Suomi, Mongolia tai Japani.
Entisistä neuvostotasavalloista mm. Azerbaidzhan ei ole Natossa tai CSTO:ssa, mutta ei Venäjä ole sinnekään hyökännyt.

 

[jtsaari2004]

Viimeiset sodat Venäjä on käynyt Nato-jäsenyyttä mielivien maiden kanssa.
Samaan aikaan Venäjä ei ole katsonut tarpeelliseksi hyökätä sellaisiin sotilasliittoihin kuulumattomiin naapurimaihin kuin Suomi, Mongolia tai Japani.
Entisistä neuvostotasavalloista mm. Azerbaidzhan ei ole Natossa tai CSTO:ssa, mutta ei Venäjä ole sinnekään hyökännyt.

Japanilla ja USAlla on sotilasliitto.

 

[Luke21]

Viimeiset sodat Venäjä on käynyt Nato-jäsenyyttä mielivien maiden kanssa.
Samaan aikaan Venäjä ei ole katsonut tarpeelliseksi hyökätä sellaisiin sotilasliittoihin kuulumattomiin naapurimaihin kuin Suomi, Mongolia tai Japani.
Entisistä neuvostotasavalloista mm. Azerbaidzhan ei ole Natossa tai CSTO:ssa, mutta ei Venäjä ole sinnekään hyökännyt.

Venäjä on hyökkäillyt heikkoihin tai heikoiksi katsomiinsa maihin.

 

[tiedotusosasto]

Eikä se Venäjälle yllätyksenä tule, tiemme on mennyt kohti Natoa jo vuosia. Nyt olemme pisteessä jossa lähemmäs Natoa ei enää pääse. Olemme Nato-yhteensopivampi kuin puolet nykyisistä jäsenmaista. Venäjä kiukuttelee virkansa puolesta, mutta heikkoa on siellä päässä, jos eivät jo olisi ajatuksen tasolla pitäneet meitä Nato-maana

On ne pitäneet. Kyse on ainoastaan Venäjän ja Putinin sisäpolitiikasta tai sanoisinko sisäpropagandasta.

Meidän pitäisi varmaan vastata propagandaan propagandalla: Venäjä on ystävä Suomelle ja antoi meille luvan liittyä Natoon. Suomi kiittää Putinia ja tämän hallintoa.

Tätä sitten tiedotusvälineet Venäjän suuntaan tuutin täydeltä.

 

[Sako]

Samaan aikaan Venäjä ei ole katsonut tarpeelliseksi hyökätä sellaisiin sotilasliittoihin kuulumattomiin naapurimaihin kuin Suomi, Mongolia tai Japani.

Jos katso asiaa valtiosopimusten kautta, niin väite ei pidä paikkaansa Suomen kohdalta. EU:lla on paperitiikeri 42.7, jonka turvalauseke on vahvempi kuin 5. artikla. Suomi on sotilasliittoutunut de jure, mutta liittoutumaton de facto.

Mongoliassa on paljon kiinalaista intressiä, ei Venäjä voi koskea siihen ja Japani on vahvasti USA:n etupiiriä, niillä on packti. Sama lopputulos.

 

[Hämeen hanki]

Anna sitä analyysiä. älä vaadi muilta. Katsotaan sitten oletko oikeilla jäljillä. Venäjän naapureissa rauha on säilynyt joko olemalla liittoutunut tai riittävän vahva sotilaallisesti. Esim. itä-blokki meni Natoon ja Kiina on tarpeeksi vahva. Tai alamainen, kuten Belarus. Jollainen Suomi oli hiukan lievemmällä kierteellä koko YYA-ajan.

Suomen puolustus on omissa käsissä myös Naton jäsenenä ja Nato-operaatioihin vaaditaan eduskunnan suostumus. Operaatioihin ei lasketa harjoituksia.

Suomen pysyminen suursodan ulkopuolella: Sotilasasiantuntijat antavat vain yhden mahdollisuuden siihen: Poliittiset syyt. Eli tyhjää höpötystä moinen väite, kun olemme puolemme valinneet jo -95 ja olemme Naton läheisin kumppani Stoltenbergin mukaan. Suomi on strateginen suunta Venäjälle, koska Pietari ja Kaliningrad. Äläkä unohda Norjaa.

Uskomatonta soppaa.

Kuten yllä vastasin, niin on monia maita, joissa rauha on säilynyt.
Naton jäsenenä ei olisi lainkaan selvää, kuka komentaisi suomalaisia joukkoja mahdollisessa sodassa. Lienee selvää, että suomalaisen komentajan kohdalla intressit olisivat aivan toisenlaiset kotimaan puolustamisen kannalta kuin jos ylipäällikkö olisi ulkomaalainen.
Lisäksi sodassakin Suomella olisi mahdollisuus irtaantua silloin, kun se olisi kansallisen edun kannalta järkevää, eikä vasta silloin, kun liittouma siihen antaisi luvan. Pelkästään tuolla olisi jo melkoinen merkitys suomalaisten elämän suojelemisen kannalta. Yksi lisäpäivä sotaa, maksaisi helposti satoja ihmishenkiä.
Pietarin turvallisuuden kannalta Suomi onkin merkityksellinen. Siksi Suomen oman turvallisuuden kannalta ei ole lainkaan merkityksetöntä, kokeeko Venäjä Suomen suunnalta uhkaa vai ei.

 

[Chariowalda]

Jos katso asiaa valtiosopimusten kautta, niin väite ei pidä paikkaansa Suomen kohdalta. EU:lla on paperitiikeri 42.7, jonka turvalauseke on vahvempi kuin 5. artikla. Suomi on sotilasliittoutunut de jure, mutta liittoutumaton de facto.

Mongoliassa on paljon kiinalaista intressiä, ei Venäjä voi koskea siihen ja Japani on vahvasti USA:n etupiiriä, niillä on packti. Sama lopputulos.

Juuri näin, liittouduttu on. Ranskahan vetosi tähän pykälään terroristi-iskujen jälkeen. Ja jäsenmailla on velvollisuus auttaa.