Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Voi miettiä, suhtautuuko Suomi oman etunsa mukaisesti ja kielteisesti seuraaviin EU:n erilaisiin tukipaketteihin tai välineisiin, jos samanaikaisesti Suomi on vailla näiden maiden myötämielisyyttä Nato-prosessinsa kanssa. Ja ovatko nämä EU-ja Nato-maat sellaisia, että eivät käyttäisi Suomen Nato-prosessia painostuskeinona saadakseen Suomi näiden tukipakettien taakse.
Suomen NATO-jäsenyys on toivottavasti voimassa ennen seuraavia yhteisvelallisia tukipaketteja. Silloin voisimme vapaasti äänestää niitä vastaan kun turvallisuustilanne olisi jo hoidettu.

Tähän asti olemme olleet pyhäkoululainen siksi, ettemme polttaisi siltoja EU:n turvatakuille. Tai toiveelle niistä.
 
Etenkin, kun ajetaan väärillä väittämillä Z-Venäjän asiaa uhmakkaasti, motiivien ymmärtäminen on tärkeää.

Nykyisessä asemassaan Naton läheisempänä liittolaisena ja EU:n jäsenenä Suomella on tilaa likkua länteen vain yksi napsu eli 5. artikla koskisi myös meitä. Liikkumatilaa itään on runsaasti ja sinne haluaa vain harvat väyryset. Kun naamiot putosivat (=suomut suomalaisten silmiltä), niin liikkumavaran pitäminen kävi tarpeettomaksi. YYA-ajan puolueettomusvalheet paljastuivat - valheiksi.
YYA-aikaa voi tietenkin kritisoida, mutta siinä on paljon asiatonta kritiikkiä, jolloin unohdetaan tosiasiat. Rauha säilyi, Suomi ja suomalaiset vaurastuivat. Tapahtui siis huomattavasti positiivista kehitystä.
 
Suomen NATO-jäsenyys on toivottavasti voimassa ennen seuraavia yhteisvelallisia tukipaketteja. Silloin voisimme vapaasti äänestää niitä vastaan kun turvallisuustilanne olisi jo hoidettu.

Tähän asti olemme olleet pyhäkoululainen siksi, ettemme polttaisi siltoja EU:n turvatakuille. Tai toiveelle niistä.
Voipi myös miettiä mikä olisi ryssän hyökkäyksen kustannus Suomelle vs nämä tukipaketit, vaikka olisi Unkarin kynnyskysymys Suomen NATO jäsenyydelle. Äkkiseltään tuntuu että NATOn kustannukset + tukipaketit on kuitenkin halvempi hinta, lisäksi rauha säilyy ja Suomen maariski pienenee, jolloin voi toivoa että Suomi pääsisi muuhun pohjoismaiseen kasvutahtiin
 
Suomen NATO-jäsenyys on toivottavasti voimassa ennen seuraavia yhteisvelallisia tukipaketteja. Silloin voisimme vapaasti äänestää niitä vastaan kun turvallisuustilanne olisi jo hoidettu.

Tähän asti olemme olleet pyhäkoululainen siksi, ettemme polttaisi siltoja EU:n turvatakuille. Tai toiveelle niistä.
Idea EU:n pysyvästä yhteisvelasta on jo esitetty. Eikä ole kuukauttakaan, kun Ranskasta julistettiin uuden elvytyspaketin tarpeellisuutta.
 
Tässä samalla kirjoittaessa kuuntelen mtv:n uutisia. Tuli mieleen, että mikä ihmeen agenda on pelotella lähes kaikissa jutuissa mitä seuraa tai voi seurata kun / jos Natoon haetaan. Pelkkää negatiivista.

Nyt kun oltaisiin järkeviä niin media pumppaisi ohjetta ja uutista miten varaudutaan ja miten jokainen kansalainen voisi omalta osaltaan minimoida venäjän (kyllä, kirjoitan sen tästä sodasta lähtien aina pienellä) vaikutus yritykset / vaikutuksen.

Ihme hommaa!
 
Kepun Anu Vehviläinen ilmoittaa kannattavansa jäsenyyttä.



Omassa ajattelussani olen päätynyt siihen, että Suomen tulisi hakea Naton jäseneksi. Nato-jäsenyys toisi 5. artiklansa myötä Suomelle aidot turvatakuut. Turvatakuiden merkitys jäsenmailleen on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä – ne nostavat hyökkäyksen kynnystä. Naton jäsenenä olisimme osa laajaa puolustusyhteisöä. Hyökkäys yhtä maata kohtaan olisi hyökkäys koko yhteisöä vastaan.
 
Tässä samalla kirjoittaessa kuuntelen mtv:n uutisia. Tuli mieleen, että mikä ihmeen agenda on pelotella lähes kaikissa jutuissa mitä seuraa tai voi seurata kun / jos Natoon haetaan. Pelkkää negatiivista.

Nyt kun oltaisiin järkeviä niin media pumppaisi ohjetta ja uutista miten varaudutaan ja miten jokainen kansalainen voisi omalta osaltaan minimoida venäjän (kyllä, kirjoitan sen tästä sodasta lähtien aina pienellä) vaikutus yritykset / vaikutuksen.

Ihme hommaa!
Klikkimedia tarvitsee rahaa. Jenkeissä mediatalot huomasi 911 iskujen jälkeen miten paljon rahaa saa irti jatkuvista hälytyksenomaisista shokkiuutisista. Pelko ja viha houkuttelevat lukijoita ja mediatalo saa enemmän mainosrahaa lukijoiden mukaan. Desantti Trumpin aikana demokraattimielisen median toimesta koko klikeillä rahastushomma vedettiin uusiin sfääreihin. Ilmastonmuutoksenkin kustannuksella tehdään häikäilemättä rahaa pelottelemalla lapsia ja heikkohermoisia.

Toivottavaa olisi että päätoimittajat ajattelisivat yhteistä etua ja porukalla vaikka kokoustaisivat valtiovallan kanssa miettien paniikin vähentämistä ja sen ennaltaehkäistävyyttä. Matka Natoon(tai siihen pelättyyn sotaan) menisi paljon kivuttomammin.

edit Sensurointi on huonosta ja ihmisiä pitäisi valmentaa tuleviin vaikutusyrityksiin, mutta uutisten otsikot esm tuntuu olevan kunnollista pelolla mässäilyä objektiivisen otteen sijasta.
 
Viimeksi muokattu:
Päivitellään taas:

74 Kyllä
11 Ei
19 EOS
96 Ei kerro
Päivitystä kansanedustajien NATO-kantoihin:

82 Kyllä
11 Ei
18 EOS
89 Ei kerro

Eli kantansa Ilmoittaneista melkein 90% kannattaa. On syytä myös huomata mielipiteiden muuttumisen trendi: ensimmäisestä päivityksestä ei-kanta on pienentynyt yhdellä ja kyllä-kanta kasvanut 14:llä.

Alkuperäiset lukemat 18.3. olivat:
68 Kyllä
12 Ei
19 Ei osaa sanoa
101 Ei kerro

 
Viimeksi muokattu:
Päivitystä kansanedustajien NATO-kantoihin:

82 Kyllä
11 Ei
18 EOS
89 Ei kerro

Eli kantansa Ilmoittaneista melkein 90% kannattaa. On syytä myös huomata mielipiteiden muuttumisen trendi: ensimmäisestä päivityksestä ei-kanta on pienentynyt yhdellä ja kyllä-kanta kasvanut 14:llä.

Alkuperäiset lukemat 18.3. olivat:
68 Kyllä
12 Ei
19 Ei osaa sanoa
101 Ei kerro

134 tarvitaan, jotta 2/3 tulee täyteen eduskunnassa, suunta on oikea
 

Eduskunnassa haluttiin tietää, onko Suomi edistämässä Turkin EU-jäsenyyttä vaikuttaakseen maan kantaan Suomen Nato-jäsenyydestä​

Haavisto kiisti kaupankäynnin ja arvioi Turkin ymmärtävän Suomen turvallisuustilanteen.


Ulkoministeri Pekka Haavisto eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 29. maaliskuuta 2022.

Ulkoministeri Pekka Haavisto eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 29. maaliskuuta 2022. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
STT, Sanna Nikula
20:20
Helsinki


Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi Turkin ymmärtävän Euroopan turvallisuustilannetta ja myös Suomeen sen vuoksi kohdistuvia paineita. Nato-maa Turkin näkemys on tärkeä, jos Suomi joskus halajaa Naton jäseneksi. Päätös uuden jäsenmaan ottamisesta edellyttää kaikkien Nato-maiden hyväksyntää, ja Turkin suhtautumista Suomen mahdolliseen jäsenyyteen on pidetty vähintäänkin kysymysmerkkinä, jollei jopa torjuvana.


Turkin kantaa tiedusteltiin Haavistolta, kun eduskunta kävi tiistaina ajankohtaiskeskustelun kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.


Haavisto kertoi käyneensä kuukauden sisällä kaksi kertaa Turkissa ja keskustelleensa asiasta.


”Kyllä minulle on jäänyt sellainen olo, että Turkki nämä paineet ymmärtää Nato-jäsenenä”, siinä roolissa ymmärtää Suomenkin tilannetta.


Johannes Yrttiaho (vas.) halusi tietää, oliko Turkin mahdollinen EU-jäsenyys esillä vierailuilla ja onko Suomi ehkä edistämässä Turkin EU-jäsenyyttä vaikuttaakseen maan kantaan Suomen Nato-jäsenyydestä.


”Suomi on aikanaan sitä kannattanut (Turkin EU-jäsenyyttä) ja pitänyt esillä Turkin roolia, mutta sitten EU:n ja Turkin tiet ovat monellakin tavalla eronneet. Mitään tällaista kaupankäyntiä ei näissä yhteyksissä tehdä, mutta Turkki – kuten sanoin – ymmärtää Suomen turvallisuustilanteen ja näiden vierailujen yhteydessä on ollut mahdollista käydä sitä yksityiskohtaisemmin lävitse”, Haavisto vastasi.

Satakunnankansa
 

Eduskunnassa haluttiin tietää, onko Suomi edistämässä Turkin EU-jäsenyyttä vaikuttaakseen maan kantaan Suomen Nato-jäsenyydestä​

Haavisto kiisti kaupankäynnin ja arvioi Turkin ymmärtävän Suomen turvallisuustilanteen.


Ulkoministeri Pekka Haavisto eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 29. maaliskuuta 2022.

Ulkoministeri Pekka Haavisto eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 29. maaliskuuta 2022. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
STT, Sanna Nikula
20:20
Helsinki


Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi Turkin ymmärtävän Euroopan turvallisuustilannetta ja myös Suomeen sen vuoksi kohdistuvia paineita. Nato-maa Turkin näkemys on tärkeä, jos Suomi joskus halajaa Naton jäseneksi. Päätös uuden jäsenmaan ottamisesta edellyttää kaikkien Nato-maiden hyväksyntää, ja Turkin suhtautumista Suomen mahdolliseen jäsenyyteen on pidetty vähintäänkin kysymysmerkkinä, jollei jopa torjuvana.


Turkin kantaa tiedusteltiin Haavistolta, kun eduskunta kävi tiistaina ajankohtaiskeskustelun kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.


Haavisto kertoi käyneensä kuukauden sisällä kaksi kertaa Turkissa ja keskustelleensa asiasta.


”Kyllä minulle on jäänyt sellainen olo, että Turkki nämä paineet ymmärtää Nato-jäsenenä”, siinä roolissa ymmärtää Suomenkin tilannetta.


Johannes Yrttiaho (vas.) halusi tietää, oliko Turkin mahdollinen EU-jäsenyys esillä vierailuilla ja onko Suomi ehkä edistämässä Turkin EU-jäsenyyttä vaikuttaakseen maan kantaan Suomen Nato-jäsenyydestä.


”Suomi on aikanaan sitä kannattanut (Turkin EU-jäsenyyttä) ja pitänyt esillä Turkin roolia, mutta sitten EU:n ja Turkin tiet ovat monellakin tavalla eronneet. Mitään tällaista kaupankäyntiä ei näissä yhteyksissä tehdä, mutta Turkki – kuten sanoin – ymmärtää Suomen turvallisuustilanteen ja näiden vierailujen yhteydessä on ollut mahdollista käydä sitä yksityiskohtaisemmin lävitse”, Haavisto vastasi.

Satakunnankansa
Mitenköhän hallitus valitsee nuo tunnustelijat, jotka lähetetään jäsenmaiden juttusille. Kuka keskustelee vaikkapa Unkarin kanssa, entä oliko Haavisto ihan oikea mies Turkkiin, joka on vielä vähän kysymysmerkki muutenkin, en tiedä, mutta toivon jonkun järkevän työnjaon olevan olemassa
 
Aikamoinen strategia ukrainalla ekaks ollaan menossa natoon ,soditaan maa muusiksi sitten ei olla menossa natoon,toivottavasti ei oo sama meillä eessä,
 
Aikamoinen strategia ukrainalla ekaks ollaan menossa natoon ,soditaan maa muusiksi sitten ei olla menossa natoon,toivottavasti ei oo sama meillä eessä,

Todennäköisempi skenaario on ihan kotimaisin poliitikkovoimin toteutettu, enään ei ole tarvetta kun sotakin on loppu. Suomalaisen poliitikon takki kääntyy nopeemmin kuin juhannussää.
 

"Suomalaiset ovat tulleet yllätetyiksi" – kolmannes suomalaisista uskoo sotilaallisen voimankäytön uhan kasvavan Nato-jäsenyyden myötä​

Kotimaa 12:00
STT

"Kansalaismielipiteen suuri muutos kertoo, että suomalaiset ovat tulleet yllätetyiksi."
LEHTIKUVA/AFP
Eva selvitti tuoreessa kyselyssään kansalaisten arvioita Nato-jäsenyydestä yli 20 eri tekijän kannalta.

Eva selvitti tuoreessa kyselyssään kansalaisten arvioita Nato-jäsenyydestä yli 20 eri tekijän kannalta.
JaaJaaJaaLähetä
Kuuntele

Kolme neljästä suomalaisesta arvioi Nato-jäsenyyden parantavan Suomen sotilaallista turvallisuutta, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Evan) teettämästä kyselystä.

Vain seitsemän prosenttia vastaajista arvioi jäsenyyden heikentävän sitä. Loput eivät osaa arvioida tai eivät usko jäsenyyden vaikuttavan asiaan.

Sotilaallisen turvallisuuden parantamiseen uskovien osuus on noussut lähes 40 prosenttiyksikköä vuodesta 2007, jolloin Eva selvitti asiaa edellisen kerran.

Turvallisuuden lisääntymiseen uskoi tuolloin yli kolmannes ja heikkenemiseen viidennes.
Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto arvioi, että Ukrainan sota on paljastanut selkeän turvallisuusvajeen Suomessa.
"Kansalaismielipiteen suuri muutos kertoo, että suomalaiset ovat tulleet yllätetyiksi", Haavisto sanoo tiedotteessa.

Eva selvitti tuoreessa kyselyssään kansalaisten arvioita Nato-jäsenyydestä yli 20 eri tekijän kannalta.
Suomalaiset uskovat laajasti, että Nato-jäsenyys lisäisi Suomen tiedonsaantia turvallisuusuhista.

Toisaalta kolme viidestä vastaajasta uskoi myös, että Suomi joutuisi aiempaa useammin osapuolena mukaan kansainvälisiin kriiseihin sekä osallistumaan vaarallisiin kriisinhallintatehtäviin.

Kaksi kolmasosaa kyselyn vastaajista arvioi, ettei jäsenyys vaikuttaisi tarpeeseen säilyttää yleinen asevelvollisuus. Lisäksi yli puolet on sillä kannalla, ettei jäsenyys vaikuta suomalaisten maanpuolustustahtoon.

Venäjän-suhteiden uskotaan sitä vastoin laajasti heikentyvän. Näin arvioi 80 prosenttia vastaajista.

Kyselyn perusteella eniten suomalaisia jakaa arvio siitä, voisiko Suomi joutua jäsenyyden myötä sotilaallisen voimankäytön kohteeksi. Kolmannes vastaajista uskoo uhan kasvavan jäsenyyden myötä ja toinen kolmannes vähentyvän.

Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastasi yli 2  000 suomalaista maaliskuun alkupuoliskolla.
Evan viime viikolla julkaiseman kyselytuloksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista kannattaa sotilasliitto Natoon liittymistä.

Kannatus oli selvästi korkein seurannassa, jota Eva on tehnyt vuodesta 1998 alkaen.

Maaseudun tulevaisuus
 
Back
Top