Suomi NATOn jäseneksi - or not?

[Maxion]

Olen samaa mieltä että Sanna Marin on seksikäs, mutta kyllä tämä NATO-homma on ollut setä-miesten operaatio jossa 36-vuotias Marin ollut kympin kuuntelutyttönä.

Lol, takaisin 50-luvulle siitä. Maailma ei enää pyöri miesten voimin.

 

[tiedotusosasto]

Olen samaa mieltä että Sanna Marin on seksikäs, mutta kyllä tämä NATO-homma on ollut setä-miesten operaatio jossa 36-vuotias Marin ollut kympin kuuntelutyttönä.
Marinilla on Niinistön isällinen turva tässä muuttuvassa mailmassa. Saattaa olla että Lipponenkin on jotain kuiskannut Marinin korvaan.

Tämä oli vain tälläinen pikapyrähdys Tukholmaan. Presidentillä on oikea valtiovierailu on 21-22.4 Norjaan.
Koko vierailun sanomassa ei ollut mitään ihmeellistä. Asiat olivat jo ennen tiedossa.
Sen sijaan Niinistön Norjan vierailulla tullaan julkistamaan uusia asioita.

Se monen asian kontrasti tuossa Marinissa juuri onkin mielenkiintoinen ilmiö. Enkä minä nyt sanoisi, että Sedät vie. Kyllä Sanna kovassa porukassa vain keulii ihan anteeksi pyytämättä.

 

[Vääpeli]

Tiedotustilaisuus ainakin näin aluksi kuulostaisi olevan diibadaapaa...

 

[Maxion]

Tiedotustilaisuus ainakin näin aluksi kuulostaisi olevan diibadaapaa...

Tämä on osa prosessia. Huomioitavaa on se että varsinaisessa selonteossa ainoat liitteet ovat Liite1: Päävaiheet Pohjois-Atlantin sopimukseen eli Naton perussopimukseen liittymisestä sekä Liite 2: Suomen mahdollisen Nato-liittymisprosessin vaiheet.

Käytännössä, valtioneuvosto haluaa nyt että eduskunta äänestää NATOn puolesta ja toimittaa kirjelmän valtioneuvostolle jotta voivat toimittaa hakemuksen eteenpäin.

 

[Hepokatti]

Tuore selonteko luettavissa:

Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta

julkaisut.valtioneuvosto.fi

 

[Maxion]

Muutamia sitaatteja itse selonteosta

Keskinäisen avunannon lauseke (SEU 42 artiklan 7 kohta) on tarkoitettu sovellettavaksi jäsenvaltion joutuessa alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Suomi on valmis antamaan ja vastaanottamaan apua EU:n keskinäisen avunannon lausekkeen ja yhteis- vastuulausekkeen (SEU 222 artikla) mukaisesti. Jokainen jäsenvaltio on perussopimuk- sen mukaan velvoitettu antamaan apua. Avun pyytäminen ja antaminen perustuvat kan- salliseen päätökseen ja kukin maa määrittelisi itse, millaista apua – sotilaallista tai mah- dollisesti muuta – se olisi halukas ja kykenevä antamaan. Artikla 42.7 on aktivoitu kerran – Ranskan pyynnöstä marraskuussa 2015 siihen kohdistuneen terroristi-iskun jälkeen.

Kaksikymmentäyksi EU-maata on järjestänyt puolustuksensa Naton kautta ja tukeutuu yhteisen puolustuksen osalta jatkossakin Natoon. EU:lla ei ole yhtei- siä komento- tai joukkorakenteita eikä sotilaallista suunnittelua jäsenmaiden puolusta- miseksi. Päällekkäisten rakenteiden luomista Euroopan unioniin ei pidetä poliittisesti tai taloudellisesti tarkoituksenmukaisena.

Suomi tukee EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista maaliskuussa 2022 hyväksytyn strategisen kompassin mukaisesti. Strateginen kompassi on kattava ja konk- reettinen strategia puolustusyhteistyön kehittämiseksi.

[...]
Strateginen kompassi ei sisällä esityksiä yhteisen puolustuksen ulottuvuuden tuomisesta Euroopan unioniin.

Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään entisestään. Mahdolliseen puolustusliittoon eteneminen edellyttäisi laajaa parlamentaarista tahtotilaa molemmissa maissa. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto ei kuitenkaan olisi Nato- jäsenyyteen verrattavissa oleva eikä sitä korvaava järjestely.


Kahdenvälisesti syvennettävien yhteistyöalueiden aikataulua nopeutetaan mahdollisuuk- sien mukaan. Isäntämaatuen järjestelyjä kehitetään nopeutetusti vuoden 2022 aikana. Yhteistyön laajentamista koskemaan alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaami- nen selvitetään parhaillaan. Käytännön yhteistyön ohella tavoitteena on myös Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventäminen.

Yhdysvallat on merkittävin sotilaallinen toimija ja Nato sitoo Yhdysvallat institutionaali- sesti Euroopan turvallisuuden takaajaksi. Yhdysvaltojen näkökulmasta Euroopan turval- lisuus ja yhteisen puolustuksen toteuttaminen on järjestetty ensisijaisesti Naton kautta. Yhdysvallat ei ole myöntänyt Naton ulkopuolisille Euroopan maille julkilausuttuja kahden- välisiä turvatakuita.

Suomi on osallistunut Iso-Britannian johtaman niin sanotun Pohjoisen ryhmän sekä Joint Expeditionary Force (JEF) -joukon toimintaan.
[...]
Kriisitilanteessa JEF ei välttämättä toimisi itsenäisenä joukkona, vaan sitä voitaisiin käyttää tukemaan esimerkiksi EU:n, Naton tai YK:n operaatiota. JEF:n pääasialliset maantieteelliset toiminta-alueet ovat Itämeri, Pohjois-Atlantti sekä arktinen alue. Suomi päättäisi kansalli- sen päätöksenteon mukaisesti osallistumisesta mahdolliseen JEF-operaatioon.

Myös mahdollisena Naton jäsenenä Suomi ylläpitäisi ja kehittäisi jatkossakin vah-
vaa omaa puolustuskykyä ja jatkaisi kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä. Suomi päättäisi edelleen itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista. Nato-jäsenyys ei tarkoittaisi yleisestä asevelvollisuudesta luopumista. Mahdollinen jäse- nyys parantaisi Suomen sotilaallista huoltovarmuutta ja koko yhteiskunnan kriisival- miutta. Jäsenyydellä ei olisi merkittävää muutosta Suomen osallistumisen tasoon Naton kriisinhallintaoperaatioissa.

Liittymisprosessi Natoon käynnistyy jäsenyyttä hakevan maan aloitteesta (liite 1). Suomessa mahdollinen prosessi lähtisi käyntiin siitä, että valtioneuvosto antaisi eduskun- nalle valtiojohdon keskusteluiden pohjalta selonteon tai tiedonannon. Eduskunta käsitte- lisi selonteon tai tiedonannon täysistunnossa (liite 2).

Venäjä tullee pitämään Euroopan turvallisuutta koskevia vaatimuksiaan esillä myös jat- kossa. Tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä sopimuksin ja sotilaallisin kei- noin, reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen.

Selonteon eduskuntakäsittelyn aikana valtioneuvosto tarkentaa eduskunnalle yksityis- kohtia ja arvioita, joita ei ole mahdollista kirjata julkiseen selontekoon.

 

[Raveni]

Seuraava suuri kysymys tulee olemaan a) aikataulu jolla hakemus lähetetään (käytännössä, että himaammeko omaa hakemustamme toivossa, että Ruotsi hyppää mukaan) ja b) vaatiiko jäsenyyden vahvistaminen eduskunnassa perustuslain mukaisen menettelyn vai riittääkö päätökseen yksinkertainen enemmistö. Kumpikin kysymys pitää sisällänsä riskin aikataulun muodossa. Käytännössä riskinä on päätöksenteon pitkittyminen joka lisää riskiä Venäjän vaikuttamisyrityksille sekä vastatoimille.

Joka tapauksessa näyttää siltä, että juna on lähtenyt asemalta. Kyse on enää määrän päästä ja aikataulusta. Toivottavasti ei tule lunta tupaan ja vettä porstuaan jos veturi sattuu hajoamaan.

 

[Suluttaja]

Pätkikö selonteon lähetys muilla?

 

[YliKoo]

... mutta kyllä tämä NATO-homma on ollut setä-miesten operaatio jossa 36-vuotias Marin ollut kympin kuuntelutyttönä.
Marinilla on Niinistön isällinen turva tässä muuttuvassa mailmassa. Saattaa olla että Lipponenkin on jotain kuiskannut Marinin korvaan.
...

Eiköhän tässä olla hämmästelty Marinin taitamattomia ulkopoliittisia ulostuloja pitkin hallituskautta. Ei sillä ole isoa kuvaa ulkopolitiikasta (enkä arvosta sisäpoliittistakaan), vaan ainoastaan taito hypätä oikeaan aikaan siihen kelkkaan, missä voi velalla ostaa itselleen henk. koht. kannatusta.

 

[Statisti]

The Economistin toimittaja Shashank Joshi on poiminut Sanna Marinin ”ydinsateenvarjo”-lausunnon.
Marin kuten Anderssonin käytti englantia lehdistötilaisuudessa!

Finnish PM: "we have to wonder what is the best way to secure that this [Ukraine] wouldn't ever happen in Finland." She mentions Article Five, but also nuclear guarantees: "also [the] umbrella with nuclear weapons will make it so that we would have that kind of security"

Suomalaisesta mediasta ei toistaiseksi ole löytynyt mitään.

https://twitter.com/x/status/1514189683898691589

 

[PSS]

Marin kuten Anderssonin käytti englantia lehdistötilaisuudessa!

Jo toista kertaa samojen kahden poliitikkojen yhteydessä pääsen tokaisemaan tämän:
- Eläköön pakkoruotsi.
Kaksi ruotsinkielentaitosta keskustelee keskenään, englanniksi.

 

[Maxion]

Jo toista kertaa samojen kahden poliitikkojen yhteydessä pääsen tokaisemaan tämän:
- Eläköön pakkoruotsi.
Kaksi ruotsinkielentaitosta keskustelee keskenään, englanniksi.

Kansainvälisen lehdistön edessä kannattaa kyllä puhua englantia...

 

[PSS]

Kansainvälisen lehdistön edessä kannattaa kyllä puhua englantia...

Viimeksi se kansainvälisyys oli Suomen ja Ruotsin kansat.

 

[Kustavi]

Eiköhän tässä olla hämmästelty Marinin taitamattomia ulkopoliittisia ulostuloja pitkin hallituskautta. Ei sillä ole isoa kuvaa ulkopolitiikasta (enkä arvosta sisäpoliittistakaan), vaan ainoastaan taito hypätä oikeaan aikaan siihen kelkkaan, missä voi velalla ostaa itselleen henk. koht. kannatusta.

Luojan kiitos tällä hetkellä on Sanna Marin, saati Antti Rinne tai se perkeleen Antti Lindtman joka ei saa mitään sanottua mihinkään nyyhkimättä.

 

[Statisti]

Jo toista kertaa samojen kahden poliitikkojen yhteydessä pääsen tokaisemaan tämän:
- Eläköön pakkoruotsi.
Kaksi ruotsinkielentaitosta keskustelee keskenään, englanniksi.

Tilanne nyt on ollut tämä! Sannan ruotsinkielen taito ei riitä keskusteluihin vaan ne on pidettävä englanniksi!
Tuskin tilanne on vielä muuttunut vuoden 2020 Elokuusta ratkaisevasti. Hyvin todennäköistä on että Sanna vielä tulee puhumaan julkisesti ruotsia.
Perinteisesti suomalaisille huippupoliitikoille on ruotsinkielentaito ollut itsestään selvyys.
Presidentti Niinistö on puhunut varmasti kaikki NATO-jutut ruotsalaisten kanssa ruotsiksi.

Sanna Marin tunnusti Tampereella: kaivattu ruotsin kielen taito ei ole kehittynyt koronan takia

Marin kertoo ottaneensa kielitunteja.

www.iltalehti.fi

Laittaisin lapseni ruotsinkieliseen kouluun jos pitäisi nyt valita. Ei kielipoliittisista syista vaan siksi että ne ovat kouluina parempia.
Pakkoruotsista luopuminen voisi olla järkevää täysin suomen kielisillä alueilla eli hyvin suuressa osassa maata.

 

[PSS]

Tilanne nyt on ollut tämä! Sannan ruotsinkielen taito ei riitä keskusteluihin vaan ne on pidettävä englanniksi!
Tuskin tilanne on vielä muuttunut vuoden 2020 Elokuusta ratkaisevasti. Hyvin todennäköistä on että Sanna vielä tulee puhumaan julkisesti ruotsia.
Perinteisesti suomalaisille huippupoliitikoille on ruotsinkielentaito ollut itsestään selvyys.
Presidentti Niinistö on puhunut varmasti kaikki NATO-jutut ruotsalaisten kanssa ruotsiksi.

Sanna Marin tunnusti Tampereella: kaivattu ruotsin kielen taito ei ole kehittynyt koronan takia

Marin kertoo ottaneensa kielitunteja.

www.iltalehti.fi

Laittaisin lapseni ruotsinkieliseen kouluun jos pitäisi nyt valita. Ei kielipoliittisista syista vaan siksi että ne ovat kouluina parempia.
Pakkoruotsista luopuminen voisi olla järkevää täysin suomen kielisillä alueilla eli hyvin suuressa osassa maata.

Tampereen väkiluku on noin 244 000 asukasta, joista ruotsia puhuu alle tuhat. Ei täällä kerta kaikkiaan tarvitse ruotsia.

 

[Rauhantekijä]

Eiköhän tässä olla hämmästelty Marinin taitamattomia ulkopoliittisia ulostuloja pitkin hallituskautta. Ei sillä ole isoa kuvaa ulkopolitiikasta (enkä arvosta sisäpoliittistakaan), vaan ainoastaan taito hypätä oikeaan aikaan kelkkaan,

Jos meillä on Suomessa tällainen toimiva malli, että setämiehet ja tädit valmistelee asian ja tarvitaan puhuva pää viestimään se asia eteenpäin , niin mulle ihan ok.
Tässä kohdin taas hetkeksi rakastun Sannaan vaikka muuten en koskaa demareita äänestäkään. Mutta kerran voin yksilötasolla hieman halata
.

 

[vompatti]

Luojan kiitos tällä hetkellä on Sanna Marin, saati Antti Rinne tai se perkeleen Antti Lindtman joka ei saa mitään sanottua mihinkään nyyhkimättä.

Maininnan arvoinen asia on nimenomaan aikanaan harmittanut demarivetoinen vasemmistohallitus. Jos hallitus olisi oikeistovetoinen, kiusaus politikointiin olisi varmasti suurempi. Nyt asiat etenevät vauhdikkaasti koska oppositio ei vastusta liittymistä. Hyvä tuuri.

 

[tiedotusosasto]

...

Tampereen väkiluku on noin 244 000 asukasta, joista ruotsia puhuu alle tuhat. Ei täällä kerta kaikkiaan tarvitse ruotsia.

Siksi tämä onkin suosituin muuttokohde

 

[Sako]

Seuraava suuri kysymys tulee olemaan a) aikataulu jolla hakemus lähetetään (käytännössä, että himaammeko omaa hakemustamme toivossa, että Ruotsi hyppää mukaan) ja b) vaatiiko jäsenyyden vahvistaminen eduskunnassa perustuslain mukaisen menettelyn vai riittääkö päätökseen yksinkertainen enemmistö. Kumpikin kysymys pitää sisällänsä riskin aikataulun muodossa.

Jos Ruotsi halutaan samaan junaan, niin oma hakemus sisään äkkiä. Silloin swedujen keskustelut saa todellisen pohjan, kun tuo epävarmuus poistuu. Ruotsin takia himmailu ei palvele meitä eikä Ruotsia. Siellä on niukasti alle 50% kannatus Natolle, mutta jos Suomi hakee jäsenyyttä, niin nousee isosti. Näillä näkymin Suomi on menossa viikoissa ja Ruotsilla kuluu fundeerauksessa kuukausia.

Maininnan arvoinen asia on nimenomaan aikanaan harmittanut demarivetoinen vasemmistohallitus. Jos hallitus olisi oikeistovetoinen, kiusaus politikointiin olisi varmasti suurempi. Nyt asiat etenevät vauhdikkaasti koska oppositio ei vastusta liittymistä. Hyvä tuuri.

Jos tarkkoja ollaan, niin pääministeripuolue on kantojen suhteen musta aukko. Eivät puhu tai pukahda.