Suuri maatalouskeskustelu

1. Jos luet viestini tarkemmin, myös tuo näkökulma otetaan esiin. 2. Käytännössä vain käy juuri kuten aprikoit että ei käy. Kiertonopeus laskee, kun hinta nousee. Ihmisten tietysti täytyy syödä sama määrä energiaa, mutta sisäfile, salaatti ja punaviini maksavat aika paljon enemmän kuin kaurapuuro. Molemmissa sama määrä energiaa. Tuo kehitys on jo näkynyt tämän taantuman aikana.

En ymmärtänyt, miten tässä kiertonopeus mihinkään muuttui. Kiertonopeus pysyy minusta samana, mutta sisäfilettä ostetaan vähemmän ja kaurapuuroa enemmän. Kauppa raivaa vähän isomman hyllyn kaurapuurolle ja pienemmän sisäfileelle. Jonkun sisäfileen kohdalla ei kiertonopeus voi missään tapauksessa merkittävästi muuttua, koska siinä on viimeinen myyntipäivä, jonka jälkeen sitä ei edes saa myydä.

Mitä muuten tuohon salaattiin tulee, niin salaatinviljely on käsittääkseni yksi tehottomimmista tavoista muuttaa lannoitteiden, koneiden yms. käyttöön kuluva fossiilinen polttoaine ihmisen käytettävissä oleviksi kaloreiksi. Jopa se sisäfilepihvi on tältä osin tehokkaampi.

--> Ihan perus kansantaloutta, ja todettu myös ruoalla empiirisesti, että kun hinta nousee, niin kysyntä laskee.

Kuten kirjoitin, käsittääkseni ennemminkin juuri se inversio todettiin ainakin 2008-2009-laman kohdalla, eli kun ruoan hinta suhteessa ihmisten käytettävissä oleviin tuloihin nousi (silloin se tapahtui niin, että ihmisten tulot laskivat), vähittäiskauppojen ruoan myynti kasvoi, koska ihmiset siirtyivät enempään itse valmistamiseen ravintolassa käymisen jäädessä vähemmälle.

Mutta siis ruoan kokonaiskysyntä tuskin voi hinnanvaihteluiden mukana muuttua. Siis ainakaan länsimaissa, joissa ei olla lähelläkään sitä rajaa, etteivätkö rahat riittäisi mihinkään ruokaan. Tuota tuotteista toiseen siirtymistä voi tietenkin tapahtua sen mukaan, mitkä asiat ovat kallistuneet ja mitkä eivät.
 
Tässä minun mielestäni kohtuuttomat asiat pientilalliselle, hyvin lyhyesti.

Eli pääosin olit sitä mieltä, että pientilallisilta saman hygieniastandardin vaatiminen kuin, mitä suurtuottajilta vaaditaan, on kohtuutonta. Jos tästä tingittäisiin, niin sitten suurtilalliset alkaisivat inistä, että miksi heidät on asetettu tiukempaan syyniin kuin pientilalliset, vaikka samanlaista ruokaa ulkopuolisille molemmat tuottavat. Ja sitten jos kaikkien hygieniastandardit ajetaan alas, niin jokainen voi arvata, mitä siitä sitten seuraa. Ei niitä ruoan hygieniasäännöksiä ihan tuuleta ole tempaistu.

Maidon rajoitusten luulen liittyvän kiintiöihin, joilla pyritään pitämään ylituotanto kurissa (ja siten hinnat parempina!)
 
Eli pääosin olit sitä mieltä, että pientilallisilta saman hygieniastandardin vaatiminen kuin, mitä suurtuottajilta vaaditaan, on kohtuutonta. Jos tästä tingittäisiin, niin sitten suurtilalliset alkaisivat inistä, että miksi heidät on asetettu tiukempaan syyniin kuin pientilalliset, vaikka samanlaista ruokaa ulkopuolisille molemmat tuottavat. Ja sitten jos kaikkien hygieniastandardit ajetaan alas, niin jokainen voi arvata, mitä siitä sitten seuraa. Ei niitä ruoan hygieniasäännöksiä ihan tuuleta ole tempaistu.

Maidon rajoitusten luulen liittyvän kiintiöihin, joilla pyritään pitämään ylituotanto kurissa (ja siten hinnat parempina!)

No nythän huomaat että mistä se ruuan hinta tulee...
 
No nythän huomaat että mistä se ruuan hinta tulee...
Ruuan hinnasta täällä ei kai kukaan ole sen kummemmin valittanut. Ennemminkin on todettu, että esim. leivän kohdalla se viljelijälle menevä osuus on käytännössä merkityksetön koko leivän hinnan kannalta.

En nyt tiedä, minkä kirjoittamani kanssa enää olet eri mieltä.
 
Tämäpä eskaloitui äkkiä :)


A-studio 15.5.2015 klo 8:35 | päivitetty 15.5.2015 klo 15:54 http://yle.fi/uutiset/terveyskeskus...oitu_maito_on_nestemaista_roskaruokaa/7992199
Terveyskeskustelussa maito on uusi inhokki: "Prosessoitu maito on nestemäistä roskaruokaa"
Suomessa maitoa juodaan paljon, mutta nyt kansallisjuoma on ahtaalla terveystietoisten ihmisten parissa. Maitoa karsastavat ajattelevat, että prosessoitu lehmänmaito voi olla syypää vatsavaivoihin, iho-ongelmiin, hengitystieoireisiin, diabetekseen ja jopa joihinkin syöpiin. Maidon terveysvaikutuksiin perehtyneen asiantuntijan mukaan maito ei ole terveydelle vaarallista.

Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Mistä on kyse?
  • Suomalaiset juovat maitoa eniten maailmassa. Vuodessa maitoa kuluu henkeä kohden keskimäärin 129 litraa. Puolet tästä määrästä on kevytmaitoa.
  • Virallisen ravitsemussuosituksen mukaan maitoa tulisi nauttia 5–6 desilitraa ja juustoa 2–3 viipaletta päivittäin. Suosituksen mukaan maitotuotteiden olisi hyvä olla rasvattomia tai vähärasvaisia.
  • Ruotsissa meijerituotteiden määrää on virallisissa suosituksissa pienennetty. Suositeltu päiväannos on 2–5 desilitraa päivässä.

Kaksi viikkoa ilman maitotuotteita. Tätä personal trainer Tomi Kokko suosittelee aina asiakkailleen.

– Valehtelematta voi sanoa, että 95 prosenttia ruokavaliota kokeilleista jää sille linjalle.

Kokon suositus perustuu omiin ja satojen asiakkaiden kokemuksiin. Aktiivisena urheilijana Kokko joi ennen maitoa pari litraa päivässä. Nyt maidotonta elämää vuosia elänyt Kokko kokee olevansa energisempi kuin ennen ja sairastelevansa vähemmän.

Kokon mukaan ongelmat johtuvat siitä, että ihmisen keho ei pysty käsittelemään toisen nisäkkään maitoa. Siksi maito aiheuttaa hänen mukaansa esimerkiksi vatsavaivoja, tulehduksia, hengitystieoireita ja muita sairauksia.

"Rasvaton maito on pahin"
Kokon mielestä luomutäysmaito on paras vaihtoehto, jos maitoa haluaa käyttää. Samaa mieltä on Eat&Joy Maatilatorin kauppias Eeropekka Rislakki. Heistä rasvaton maito on prosessoitu pilalle, eli siitä on poistettu kaikki hyvät vitamiinit, rasvat, entsyymit ja bakteerit.

Maito yleensä pastöroidaan, eli bakteerit tuhotaan kuumentamalla, ja homogenoidaan, eli maidon rasva pilkotaan niin, ettei se erotu pintaan.

– Prosessoitu maito on nestemäistä roskaruokaa. Prosessoinnissa maidon luonnollinen rakenne nyrjähtää, ja elimistö alkaa vierastaa sitä, Rislakki sanoo.

Rislakin kokemuksen mukaan moni tavallisesta maidosta oireita saava pystyy juomaan homogenoimatonta raakamaitoa tai luomumaitoa.

Tieteellinen näyttö uupuu
Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on käynyt läpi laajoja väestötutkimuksia, joissa maidon ei ole todettu olevan terveydelle haitallista. Hyvin pieni joukko vatsavaivaisia saa maidon proteiineista haittoja, mutta muuten maitoa ei ole voitu yhdistää vakaviin sairauksiin.

– Maito on tutkimusten mukaan terveysvaikutuksiltaan neutraali tai hieman hyödyllinen.

Laatikaisen mukaan väitteet prosessoidun maidon hävinneistä ravintopitoisuuksista ovat outoja. Maidon kuumennuksen tarkoituksena on tappaa huonot bakteerit, kuten listeria.

– Maidon pastöroinnissa vitamiineista ja hivenaineista häviää 5–20 prosenttia, eli sieltä löytyy niitä vielä hyvä määrä.

Maidossa olevat bakteerit ja entsyymit luultavasti tuhoutuvat muutenkin ihmisen ruuansulatuskanavassa. Ruuan entsyymeillä ei tiedetä olevan oleellista merkitystä terveydelle. Laatikaisen mukaan tieteellistä näyttöä ei ole myöskään sille, että raakamaito olisi käsiteltyä maitoa parempi vatsalle.

Ravitsemussuositukset kannustavat maidonjuontiin
Laatikaisen mielestä vähärasvaisia maitotuotteita kannattaa nauttia virallisten ravitsemussuositusten mukainen 5–6 desilitraa päivässä. Maito on hyvä proteiinin lähde, josta saa jodia, kalsiumia sekä b-ryhmän vitamiineja.

– Maito on neutraali proteiinin lähde verrattuna esimerkiksi lihaan. Runsaan punaisen lihan ja lihajalosteiden käytön on todettu vaarantavan pitkäaikaisterveyttä.

Eeropekka Rislakin mukaan suomalaisissa ravitsemussuosituksissa maidolla on tarpeettoman suuri rooli. Samat ravintoaineet voi helposti saada muustakin ruuasta.

– Suuri osa maailmaa elää maidottomassa kulttuurissa, eivätkä heidänkään luut katkeile. Täällä Suomessa meijeriala on jättibisnes, Rislakki sanoo.

Samaa mieltä on personal trainer Tomi Kokko.

– Suomessa on todella piintynyt käsitys siitä, että maito kuuluu terveelliseen ruokavalioon.

Perjantain A-studiossa vieraina ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, personal trainer Tomi Kokko ja Maatilatori-yrittäjä Eeropekka Rislakki. Juontajina Annika Damström ja Markus Liimatainen. TV1 kello 21. #yleastudio
 
Kolmivuotiaasta asti kävin usean vuoden ajan hakemassa naapuritalosta 3l pänikällä maitoa. Vanha emäntä lypsi ja siivilöi maidon. Kaikki oli taatusti tallella, sillä vuosien kuluttua 70-luvun alussa kun alettiin käyttää "punaista" pussimaitoa tuntui kuin maidossa ei olisi ollut lainkaan rasvaa. Toki aito lehmänmaito on sitä styrkkaa kamaa mutta on siitä separoitu kurrikin kelvollista.

Prosesseissa saattavat jotkin asiat kärsiä. Vaimon mielestä svedulasta ostettu maito on jollain tapaa parempaa tai hänelle sopivampaa kuin suomalainen vastaava. Maatiloilla tuotetussa raakamaidossa en usko olevan suuria eroja.
 
Lehmärotujen maidoillakin voi olla eroja. Tästä olen joskus kuullut, mutta en ole perehtynyt asiaan.

http://www.kemikaalicocktail.fi/2013/02/alkuperaiskarjan-maito-on-terveellisempaa/

ALKUPERÄISKARJAN MAITO ON TERVEELLISEMPÄÄ
KIRJOITTANUT NOORA 25. HELMIKUUTA 2013 KELLO 21:39
kc-a1a2.nosto_.jpg

Pilattu maito -dokumentissa yhtenä vatsavaivateoriana esitettiin eri lehmärotujen proteiinieroa. Minulle sanottiin, että jos haluan dokumenttini otettavan vakavasti, en tuo esille A1/A2 -asiaa, mutta se oli mahdoton ajatus sen jälkeen kun sekä lääkäri Olli Sovijärvi että yksi ohjelmaan haastateltavista kertoi omat näkökantansa asiaan.



Kuva: ruutu on osa Ylen Silminnäkijän Mikä pilasi maidon -grafiikkaa



A1-maidossa on paljon proliinia sisältäviä peptidejä, joista erityisen haitallinen on betacasomorfiini seiska, kun taas A2-maidossa sitä vastaavaa molekyyliä ei ole. Ja kun se pääsee suolistoon, jos siellä on minkäänlaista ongelmaa, esimerkiksi vuotavan suolen oireyhtymä, niin se läpäisee sen suolinukan ja pääsee verenkiertoon.

– Lääkäri Olli Sovijärvi Yle Silminnäkijä Pilattu maito 21.2.2013

A1/A2 -asia herätti kohua muutamia vuosia takaperin, kun kirja Devil in the Milk julkaistiin. Kirjan mukaan maissa, joissa juodaan eniten A1-maitoa, on myös eniten sydänsairauksia ja diabetesta. Tutkijat esittävät myös oletuksen, että maissa, joissa lapset juovat paljon maitoa, diabeteksen riski on suurempi kuin muualla. Kirjan kirjoittaja Keith Woodford ehdottaa, että koska Suomessa A1-maidon kulutus ja sairastuvuus on suurta, että meillä ryhtyisi puolueettoman tutkimuksen tekoon.
 
Viimeksi muokattu:
Laittakaapa viestiä menemään, minkälaista maitoa te haluatte kaupasta ostaa.
Yhdenkään maidonjalostajan ei kannata purkittaa tuotetta, mitä asiakas ei halua ostaa.

Suomenkarjan maito on selvästi rasvaisempaa kuin valtaroduilla Ayshire ja Holstein.
En kuitenkaan usko, että sitä Suomenkarjan maitoa erikseen joku jalostaja purkittaa.

Asiakas on jotakin tuotetta jalostavalle yritykselle kuningas. Niin myös maidonjalostuksessa.
Jos riittävä kysyntä homogenisoimattomalle täysmaidolle muodostuu, sitä tulette saamaan.
En kuitenkaan usko, että pastöroimatonta maitoa on mahdollista kaupan kautta purkissa saada, lainsäädäntö mahtanee sen estää.


http://www.valio.fi/ota-yhteytta/

http://www.arla.fi/yhteystiedot/kuluttajapalvelu/
 
Lehmärotujen maidoillakin voi olla eroja. Tästä olen joskus kuullut, mutta en ole perehtynyt asiaan.

http://www.kemikaalicocktail.fi/2013/02/alkuperaiskarjan-maito-on-terveellisempaa/

Juu. Kun olin pieni baikalinpoikanen, meillä oli itä- ja länsisuomalaista karjaa ayshiren ohella. Ja takaan ja alleviivaan, että suomalaisrotuiset lehmät lypsivät parempaa maitoa. Ja sitten yksi asia: maito oli paremman makuista, kun talviruokintana oli kaura-ohra-melassi-kivennäiset-KUIVA HEINÄ. Ruokinta vaikuttaa maitoon, sen makuun ja laatuun. Ikäiseni muistavat varmasti sen, kuinka maito muuttui äiteläksi ja kovaksi, kun lehmät riensivät nurmikoille kevätkesällä. No, se tasaantui sitten. Edelleen väitän, että jos herrat joisivat ym. maitoa viikon, ette enää hipaisekaan purkkimaitoa sen jälkeen.

Lehmä on jalostettu tuottamaan litroja, ei laatua. Ruokinnalla optimoidaan se, että lehmä lypsää utaret pinkeänä ja silmät pullollaan 4 vuotta ja eikun ammu lahtiin, ennen wanhaan lehmät lypsätettiin yli 10-vuotiaiksi. Ne kestivät, kun eivät olleet liian isokokoisia, eikä niistä revitty kaikkea irti, olivat terveitä, eikä poikimisongelmia ollut, koska vasikat olivat pienempiä. No, ehkä aika on kullannut muistoja.

Mitä tahdon sanoa. Sen, että kaikki ruoantuotanto on optimoitu tuottamaan tonneja laadun sijaan. Se on vähän samaa kuin NLn konetuotanto, jossa onnistumista mitattiin tuotetuilla konetonneilla ja se ohjasi tuottamaan painavia moottoreita......eli mitä tästä opimme? Emme mitään. Koska emme halua maksaa ruoasta, koska ei ole pakko. Eikä alkutuotteen hinta paljon merkkaa, kun välistävetäjiä on tuottajan ja kuluttajan välissä kokonainen armeija.
 
tuotekuvares.php

Kaskikansa 1 L
Kaskikansa luomu alkuperäislehmän raakamaito.
Ainesosat: Suomen alkuperäiskarjan lehmän pastöroimaton luomuraakamaito, rasvapitoisuus noin 5,5 %.
Lisäaineeton tuote.
Pakkauskoko: 1 l

Olin väärässä, löytyyhän sitä. Löytyykö muilta, sitä en tiedä.
 
Mahtaisko noiden pinta-alatukien poistaminen paljonkaan nostaa esim. viljatuotteiden hintaa jos viljelijöiden tuottajahinnat tuplattais.
Sen mitä oon viljelijöiden kanssa jutellu niin tuet muodostavat n. puolet tuloista.
Pinta-alatuet johtavat ikävä kyllä jonkinverran "leikki"-viljelyyn, joillekin riittää pelkät tuet ja kasvusto on sellaista ettei kelpaa edes rehuksi.
Turhat tuet pois vaan niin samalla päästäis monesta turhasta tarkastajasta jotka tärkeinä kyttää satelliitti-kuvista onko hehtaarit ny varmaan ilmoitettu oikein...
 
Mahtaisko noiden pinta-alatukien poistaminen paljonkaan nostaa esim. viljatuotteiden hintaa jos viljelijöiden tuottajahinnat tuplattais.
Sen mitä oon viljelijöiden kanssa jutellu niin tuet muodostavat n. puolet tuloista.
Pinta-alatuet johtavat ikävä kyllä jonkinverran "leikki"-viljelyyn, joillekin riittää pelkät tuet ja kasvusto on sellaista ettei kelpaa edes rehuksi.
Turhat tuet pois vaan niin samalla päästäis monesta turhasta tarkastajasta jotka tärkeinä kyttää satelliitti-kuvista onko hehtaarit ny varmaan ilmoitettu oikein...

Niin, tämähän se olisi optimi tilanne kaikkien kannalta. Jokuhan tässä jo laski, että leipäviljan tuottajahinnan kaksinkertaistaminen 170 eurosta johtaisi lopputuotteessa 5 %:n hinnankorotukseen. Sama täytyisi tehdä muillakin tuotteilla. Laskelmia tästä ihan varmasti on joku tehnyt, esim. MTK, mikä olisi kannattava tuotekohtainen tuottajahinta ilman tukia.

Itse ikävä kyllä uskon, että esim. maidon kohdalta hinnan kaksinkertaistaminen johtaisi myös lopputuotteiden hinnan kaksinkertaistamiseen, vaikka todellinen kustannusvaikutus olisikin paljon pienempi. Jalostaja ja kauppa vetäisi välistä tukevammat katteet, perusteena alkutuotteen hinnan nousu. Ja tästä seuraisi kuluttajien kapina:confused:
 
Evira ja elintarviketeollisuus sanoo mitä aiheesta kirjoitellaan tai mainostellaan. Oma masu ja hyvinvointi kertoo sen, mitkä teorioista pitää paikkansa.
 
En lainkaan ymmärrä tätä pastöroinnin demonisointia. Sillä saattaa olla joitakin kieleteisiäkin vaikutuksia, mutta hyödyt ovat kyllä selvästi suuremmat. Luin joku aika sitten paikallisesta lehdestä tällaista Tapahtui 50 vuotta sitten -palstaa ja siellä oli uutinen lavantautiepidemiasta, johon oli sairastunut muutamassa viikossa muistaakseni yli kolmekymmentä henkilöä. Tartunnan alkuperä oli raakamaito. Samassa uutisessa mainittiin myös edellisenä vuonna naapuripitäjässä ollut, saman suuruinen epidemia, joka sekin oli jäljitetty lehmiin. Tämä siis 60-luvulla, maaseudun tuppukylissä, missä juotiin omien lehmien maitoa ja tauti ehkä levisi kouluissa huonon käsihygienian takia. Jos tuo maito olisi pakattu pastöroimatta ja pantu myyntiin, niin mikähän olisi ollut lopputulos...?

Seuraisin itse asiassa suurella mielenkiinnolla sellaista laajamittaista ihmiskoetta, jossa vaikkapa kaikki turkulaiset pistettäisiin juomaan tinkimaitoa pariksi kolmeksi vuodeksi. Olisi vähintääkin valaisevaa nähdä, kuinka paljon ehec-, salmonella-, listeria yms. epidemioita alueella puhkeaisi ja kuinka paljon vanhuksia, vauvoja ja kroonisesti sairaita ihmisiä päätyisi multiin näiden seurauksena.

Länsimaissa ruokaturvallisuus on ollut vuosikymmeniä sellaisella tasolla, että perusasioiden merkitys on unohtunut. Yksittäinen raakamaitoa juova ihminen tuskin koskaan sairastuu vakavasti, mutta laajassa mittakaavassa epidemioita tulee aina.

Raakamaidon säilyvyys on toinen tekijä. Raakamaidossa bakteerit kasvavat jääkaappilämmössäkin ja maito pitäisi käyttää kahden päivän kuluessa. Tämä tuottaa jo tukun logistisia ongelmia, mikäli maitoa alettaisiin myydä kuluttajille isommassa mittakaavassa.
 
Pastoröinnin, homogenosoinnin, Lehmän rodun ja sen ravinnon vaikutus maidon laatuun ja sitä kautta väestön terveyteen on lievästi sanottuna vaikea tutkia. Saastuneesta tuotteesta saa hyvinkin helposti vedettyä johtopäätöksiä ja peloteltua kuluttajia. En tiedä kummin on parempi; koko väestö hieman sairas vai terveempi väestö ja muutama kuolonuhri.
 
Ok, mikä on hollantilainen puhtausnormi asfalttipölyn suhteen ja kuinka paljon hollantilaisia kuolee ennenaikaisesti sen vuoksi, ettei se ole tarpeeksi tiukka?

nimim. tietämätön kuluttaja kyselee.
Jos olisit käynyt syömässä paikallista ruokaa vaikkapa Kairossa ymmärtäisit. Sinä olet kyllä hankala tapaus. :) Puhtausnormeja paskahuussissa...
 
Viimeksi muokattu:
Ratkaisu: raakamaito suoraan tilalta, vaan kun se Eviran mielestä on lähes myrkkyä..
Hyviä teorioita, vaan mikä tai mitkä pitävät paikkansa?

Ostakaa kaupasta maitopeilari ja menkää tilalle. Koputtakaa oveen ja etsikää se tilan omistaja ja pyytäkää: Anteeksi, voisinko ostaa maitoa? Lyön vetoa että kaikki ulkoapäin edes melkein säntilliset tilat myyvät mielellään pientä korvausta vastaan maitoa jossa on rasvaa ja sitämyöten makua tuplasti enemmän kuin purkkimaidossa. Ei kalan pyytämiseen järvestä tarvita eviraa tai arvonlisäveroa.
 
Back
Top