Suuri maatalouskeskustelu

Omista arvostuksistani ja näkökulmista. Ravinnontuotantoon liittyy hyvin pitkälle samankaltaisia tuotto-panos-moraliteettiarviointeja, kuin oikeastaan mihin tahansa teolliseen tuotantoon. Pitäen sisällään ympäristökuormituksen kokonaiskaaren. Tässä vielä toki lisänä omavaraisuuden "itseisarvo", valtiollisen riippumattomuuden osana.

Pyrin elämään (tosin ei-niin-fanaattisesti), niinkuin saarnaan. Omia kulutustottumuksiani ovat muutaman vuosikymmenen ajan ohjanneet myös ympäristöymmärrykseen liittyvät seikat.

Ainakin osin teollisuuden katoaminen Suomesta liittyy sinänsä kannatettaviin, mutta tavattoman lapsenomaisiin pohdintoihin. Luonnosta, ihmisen vaikutuksista dynaamisiin prosesseihin haastavasti laskennan sisällä oleviin keskinäisvaikutteisiin suureisiin.
Se, että tuotantoa poistuu Suomesta. Ei kokonaiskuormituksen suhteen ympäristölle, mitenkään automaationa positiiviseen suuntaan kehitystä kuljeta. Myös täysin päinvastainen tulema on täysin mahdollista, ehkä jopa oletusarvoisesti todennäköistä.

Samantapaista kuin yllä, saattaa heikoimmillaan olla näkemys laajemman skaalan suhteen. Kotimaisen ravinnontuotannon ymmärryksessä. Tanskalaista "lähiruokaa".

Hieman sekalaista tajunnanvirtaa, sori siitä.
 
Ikarus kirjoitti:
Lopettanut kotieläintila, etenkin maito- tai naudanlihaa tuottava ei helposti polkaise tuotantoa uudelleen käyntiin. Syynä on tarvittava raha eläimiin, joka tyhjästä liikkeelle lähdettäessä on todella suuri.

Lisäksi tuotanto käynnistyy hitaasti.
Ostat vasikan. Se tuottaa maitoa noin kaksi vuotiaana ensimmäisen kerran. Ostat vasikan lihantuotantoon. Saat teurastilin siitä noin 16 kk:n päästä.

Toki voi jatkaa kasvinviljelytilana edelleen, etenkin jos on olemassa esim. viljan viljelyyn sopivaa kalustoa jo entisestään.

Sianlihan tuotannon sykli on nopeampi ja tuotanto on helpompi suhdanteiden parantuessa aloittaa uudelleen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitokset selvennyksestä.
 
Ikarus kirjoitti:
sopivasti vettä ja lämpöä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja oikeaan aikaan! Väärään aikaan ne tappaa sut, oikeaan aikaan pelastaa. Kuivuuteen ja märkyyteen voi osittain varautua viljelyteknisillä toimenpiteillä. Mutta jos ennen juhannusta kun viljakasvi päättää jyvälukunsa, vettä ei vain ole, niin ei tule satoa. Jos siellä on 8 tonnin vehnäsato heinäkuussa tulossa, mutta monsuuni hakkaa sen liimalakoon maata vasten, ei tule satoa.
 
Pihkakoski kirjoitti:
Hieman tämänkaltaista vastausta, asioista perillä olevilta uumoilin. Ei ole omiin silmiini sattunut valtion allokaatioiden uudelleenharkintaa, muuttuneessa tilanteessa.

En tiedä mikä on reaalitoteuma tässä mutta arvelisin, lopettaneiden tuotantotilojen olevan jossakin määrin menetettyjä? Uudelleenkäynnistäminen ei ehkä aivan triviaalia ole. Tätä olisi syytä tuleville vuosikymmenille hahmotella, hallituksessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Karkeasti niin että pellot siirtyvät lopettavilta suurelta osin jatkaville tiloille. Epäedulliset lohkot (eri syistä johtuen) jäänevät pois viljelyksestä. Mutta eläintilat jotka lopettavat eläinten pidon eivät niitä enää koskaan uudelleen ala pitämään. Syynä tähän on mm että (kuten jo edellä todettiinkin) niin tuotannon uudelleenaloitus on hidasta ja kallista, eläintilat eivät ole kauaa käyttökelpoisia jos jäävät tyhjilleen. Ja sokerina pohjalla: tietotaito ja osaaminen katoaa käytännössä hyvin nopeasti. Voisi sanoa että on verrattavissa maanpuolustuksen tai armeijan uudelleenkäynnistykseen kun se on kerran ajettu alas, vrt Ruotsi..
 
PSB 5500 kirjoitti:
Karkeasti niin että pellot siirtyvät lopettavilta suurelta osin jatkaville tiloille. Epäedulliset lohkot (eri syistä johtuen) jäänevät pois viljelyksestä. Mutta eläintilat jotka lopettavat eläinten pidon eivät niitä enää koskaan uudelleen ala pitämään. Syynä tähän on mm että (kuten jo edellä todettiinkin) niin tuotannon uudelleenaloitus on hidasta ja kallista, eläintilat eivät ole kauaa käyttökelpoisia jos jäävät tyhjilleen. Ja sokerina pohjalla: tietotaito ja osaaminen katoaa käytännössä hyvin nopeasti. Voisi sanoa että on verrattavissa maanpuolustuksen tai armeijan uudelleenkäynnistykseen kun se on kerran ajettu alas, vrt Ruotsi..
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitokset informaatiosta.

Mitä olen lopettaneiden (tai lopettamista harkitsevien) tilojen tilastoja katsellut. Kovin heikossa tuo usko oman toimeentulon saamiseen maataloudesta on. Tuskin aiheetta.

Miten lie kokonaistuotannon suhteen. Onko siirtymä isompiin yksikköihin siinä määrin merkittävää, että tuo laajalta vaikuttava tilojen lopettaminen, huomattavasti skaalautuisi tilakokojen muutoksen kautta vähäisemmäksi merkitykseltään?

Maanpuolustuksellista ajatusta pohtien, olemme ymmärtääkseni edelleen hyvällä tasolla. Nostaisin tähän myös laadullis-eettisen elementin esiin. Luottamus lihakarjan tuotannon suhteen vs. eurooppa-tuonti on itselläni hyvällä tasolla. Dokumentteja aiheesta löytyy lukuisia.

Itselleni jonkinlainen itseisarvo, on oman ravinnontuotannon laaja olemus Suomessa. En tiedä, kuinka EU-rajoitteet sisällään pitäen, olisi mahdollista muokata nykyistä tukijärjestelmää, tuottajien kannalta suuntaan joka näkymiä toisi positiivisella tavalla pidemmälle ja ennustettavasti tulevaisuuteen. Vaatisi toki myös poliittista halua tähän suuntaan muutosta viedä.

Kyllä tämä kokonaisuus itsessäni huolta herättää. Verotuksen uudelleenallokointia? Palkansaajien verotus jo riittävällä tasolla. Kovia päätöksiä tämä luultavasti vaatisi. Uudelleenarviointia, oman maataloustuotannon merkityksestä Suomelle. Tälläisenä hulluna ehdotuksena, jolla käytännössä ei valtiotaloudelle merkitystä (vs. yksittäisen tilan saama verohyöty erotus) olisi --> diesel/vastaava energia, nolla tai miinusverolla maataloudelle.
 
Huimaa on ollut tuotantovälineiden ostohintaindeksin kehitys. Linkki julkaistu 16.5. En omassa ostoskorissani, tätä täysimääräisenä ole havainnut. Toki vain osa hinnanmuodostusta tuo. https://www.stat.fi/julkaisu/cl10m8tq104mz0cw3rrplsxif

"Maatalouden tuotantopanosten hinnat nousivat kokonaisuutena enemmän kuin koskaan EU-jäsenyyden aikana. Yksittäisten tuoteryhmien, lannoitteiden ja energian, osalta hieman suurempia hintamuutoksia nähtiin vuoden 2008 ennätyskorkean öljyn hinnan seurauksena. Silloin hintapiikki jäi lyhytaikaiseksi.

Typpilannoitteet maksoivat vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 114 % enemmän ja yhdistelmälannoitteet 100 % enemmän kuin vuosi sitten. Lannoitteiden hinnan nousuun vaikutti lähinnä maakaasun ja lannoiteraaka-aineiden raju hinnan nousu.

Rehuviljojen hinnat nousivat 86 % ja rehuseokset maksoivat neljänneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Heikko kotimainen viljasato ja viljan maailmanmarkkinatilanne nostivat viljojen hintaa.

Lämmityspolttoaineet maksoivat 65 %, moottoripolttoaineet 48 % ja sähkö 11 % enemmän kuin vuosi sitten. Rakennuskustannusten nousu näkyi sekä rakennusten korjauskustannusten että rakennusinvestointien hinnoissa. Korjauskustannukset olivat 18 % ja rakennusinvestoinnit 10 % kalliimmat. Kone- ja kuljetuskaluston hinnat nousivat 7 %".

Kompensoidaanko tätä ylläolevaa millä tavalla, tuottajien suuntaan?
 
Viimeksi muokattu:
Pihkakoski kirjoitti:
Huimaa on ollut tuotantovälineiden ostohintaindeksin kehitys. Linkki julkaistu 16.5. En omassa ostoskorissani, tätä täysimääräisenä ole havainnut. Toki vain osa hinnanmuodostusta tuo. https://www.stat.fi/julkaisu/cl10m8tq104mz0cw3rrplsxif

"Maatalouden tuotantopanosten hinnat nousivat kokonaisuutena enemmän kuin koskaan EU-jäsenyyden aikana. Yksittäisten tuoteryhmien, lannoitteiden ja energian, osalta hieman suurempia hintamuutoksia nähtiin vuoden 2008 ennätyskorkean öljyn hinnan seurauksena. Silloin hintapiikki jäi lyhytaikaiseksi.

Typpilannoitteet maksoivat vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 114 % enemmän ja yhdistelmälannoitteet 100 % enemmän kuin vuosi sitten. Lannoitteiden hinnan nousuun vaikutti lähinnä maakaasun ja lannoiteraaka-aineiden raju hinnan nousu.

Rehuviljojen hinnat nousivat 86 % ja rehuseokset maksoivat neljänneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Heikko kotimainen viljasato ja viljan maailmanmarkkinatilanne nostivat viljojen hintaa.

Lämmityspolttoaineet maksoivat 65 %, moottoripolttoaineet 48 % ja sähkö 11 % enemmän kuin vuosi sitten. Rakennuskustannusten nousu näkyi sekä rakennusten korjauskustannusten että rakennusinvestointien hinnoissa. Korjauskustannukset olivat 18 % ja rakennusinvestoinnit 10 % kalliimmat. Kone- ja kuljetuskaluston hinnat nousivat 7 %".

Kompensoidaanko tätä ylläolevaa millä tavalla, tuottajien suuntaan?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kriisipaketti keväällä. Summa lienee 200-300 miljoonan euron välissä.
Luonnonhaittakorvaukseen korotus 50 euroa/ha. Maksetaan syksyllä. Energiaveron palautuksen tuplaus. Maksetaan kohta puolin vai joko se maksettiin? Summalla ei tilakohtaisesti juuri ole merkitystä. Jotain muuta kosteikkopeltojen tuki yms. tuli myös, mutta näillä ei ole merkitystä.

Kiinteistöveroon voi saada tietyt ehdot täyttämällä 35 k euron maksun huojennuksen. Tuon suuruinen kiinteistövero edellyttää uutta ja kallista tuontantorakennusta. Huojennuksella on näille tiloille iso merkitys, summa on suuri.

Tukia korottamalla tätä ei ratkaista, tuottajahintoja on pakko saada ylemmäksi. (Tai eihän se pakko ole, mutta se merkitsee kotimaisen tuotannon loppumista.)

Pelkästään maitotilojen kustannusten nousun kompensointi vaatisi 200 miljoonaa euroa. Kun tämä kriisipotti jaetaan kaikille tasan, ei se riitä. Käsittääkseni maitotilat tarvitsisivat tuottajahintaa lisää noin 10 senttiä/l kustannusten nousun kompensointiin.

Naudanlihaa tuottavat suunnilleen euron-puolitoista nykyiseen tuottajahintaan joka on alle 4 euroa/kilo.

Meidän erittäin keskittynyt kauppa on jarrumiehenä tuottajahintojen nostoa neuvoteltaessa seissyt tehokkaasti.
 
Pihkakoski kirjoitti:
Tällä foorumilla vaikuttaa ymmärtääkseni useampikin, maataloudesta elantonsa hankkiva henkilö (virtuaalituopit heille, tuskin laajemmin julkisuudessa ymmärretystä merkityksellisyydestä tuolle työlle!)

Tälläinen paljasjalkainen kaupunkilaisheppu, vaikkakin kaikki kesänsä aikanaan maaseudulla viettäneenä, kysyy;

millä tavoin, satotasojen turvaaminen ainakin lähivuosiin katsoen on nyt muutoksessa, tuottajan näkökulmasta? Tuo vaje mikä Ukr-Rus saannista tuonnissa etenkin vehnän sekä lannoitteiden kautta haasteita tuottaa. On kestoltaan se, mikä se on. Eli arvauksissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Satotasojen turvaaminen ei ole pikaisesti muuttumassa yhtään miksikään. Hyvän satotason tavoittelu on ollut ihan normaalia maanviljelystä ennenkin. Viljelijä voi tehdä voitavansa mutta lopputuloksen määrää säiden herra. Esimerkiksi viime kesänä ei katoon auttaneet mitkään konstit, jos vettä ei tule tarpeeksi ei apulannan ja kasvinsuojeluaineiden mättäminen auta, päinvastoin turha rahareikä.

Kokonaissatomäärään vaikuttanee tänävuonna jonkin verran kohottavasti sekä pienet muutokset tukisäädöksissä että viljan hinta. Tällä tukikaudella Etelä-Suomessa on isommat tilat joutuneet pitämään 5% peltoalueestaan "ekologisena alana". Käytännössä se on estänyt viljan ja öljykasvien viljelyn tällä alalla. Typensitojakasveja, esim. härkäpapua on voinut viljellä, tai sitten on pidetty vähähoitoisena kesantona ja otettu vain tuet. Tänä vuonna on poikkeus, ekologisen alan voi ilmoittaa kesantona mutta sillä saa viljellä tavallisia viljelykasveja.

Kun rehuohrankin hinta kolkuttelee 400 euroa tonni niin yhä useampi heikompikin peltolohko kannattaa ottaa viljelyyn sen sijaan että pitää tukihöpöheinänä.
 
Ihan hyviä sääoloja nyt ollut, no olisihan ne sateet voineet tulla viikkoa aikaisemminkin mutta paaaljon paremmalta näyttää nyt kuin vuosi sitten. Ei liikaa vettä kerralla.

Mitään helteitä ei toivottavasti ole tulossa ennen heinäkuun loppua, ainakaan päivän paria pitempään.


Ei ne tukirahat kuitenkaan pelasta jos satoa ei tule.
 
kolomaittis kirjoitti:
Ihan hyviä sääoloja nyt ollut, no olisihan ne sateet voineet tulla viikkoa aikaisemminkin mutta paaaljon paremmalta näyttää nyt kuin vuosi sitten. Ei liikaa vettä kerralla.

Mitään helteitä ei toivottavasti ole tulossa ennen heinäkuun loppua, ainakaan päivän paria pitempään.


Ei ne tukirahat kuitenkaan pelasta jos satoa ei tule.
Klikkaa laajentaaksesi...
Uudellamaalla sadellut kyllä jo ihan liikaa. Oraita alkaa hukkua, paikoin hukkunut jo maan alle. En perkele enää kolmatta kertaa kylvä (kertaalleen uusiksi kylvettyjä talven tappamia syysviljoja).
 
Pihkakoski kirjoitti:
Kiitokset informaatiosta.

Mitä olen lopettaneiden (tai lopettamista harkitsevien) tilojen tilastoja katsellut. Kovin heikossa tuo usko oman toimeentulon saamiseen maataloudesta on. Tuskin aiheetta.

Miten lie kokonaistuotannon suhteen. Onko siirtymä isompiin yksikköihin siinä määrin merkittävää, että tuo laajalta vaikuttava tilojen lopettaminen, huomattavasti skaalautuisi tilakokojen muutoksen kautta vähäisemmäksi merkitykseltään?

Maanpuolustuksellista ajatusta pohtien, olemme ymmärtääkseni edelleen hyvällä tasolla. Nostaisin tähän myös laadullis-eettisen elementin esiin. Luottamus lihakarjan tuotannon suhteen vs. eurooppa-tuonti on itselläni hyvällä tasolla. Dokumentteja aiheesta löytyy lukuisia.

Itselleni jonkinlainen itseisarvo, on oman ravinnontuotannon laaja olemus Suomessa. En tiedä, kuinka EU-rajoitteet sisällään pitäen, olisi mahdollista muokata nykyistä tukijärjestelmää, tuottajien kannalta suuntaan joka näkymiä toisi positiivisella tavalla pidemmälle ja ennustettavasti tulevaisuuteen. Vaatisi toki myös poliittista halua tähän suuntaan muutosta viedä.

Kyllä tämä kokonaisuus itsessäni huolta herättää. Verotuksen uudelleenallokointia? Palkansaajien verotus jo riittävällä tasolla. Kovia päätöksiä tämä luultavasti vaatisi. Uudelleenarviointia, oman maataloustuotannon merkityksestä Suomelle. Tälläisenä hulluna ehdotuksena, jolla käytännössä ei valtiotaloudelle merkitystä (vs. yksittäisen tilan saama verohyöty erotus) olisi --> diesel/vastaava energia, nolla tai miinusverolla maataloudelle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä tuo tilakoon kasvu hyvin pitkälti on ainakin toistaiseksi kompensoinut lopettaneiden tilojen vaikutusta tuotannon määrään. Pellot ovat pysyneet viljeltyinä ja esimerkiksi maidontuotannossa yhdellä tuotantoon investoineella tilalla voi hyvinkin olla eläimiä saman verran kuin viidellä lopettaneella tilalla yhteensä. Lisäksi satotaso ja karjan tuotostaso on myös noussut vuosien varrella.
 
Meilläkin niillä, jotka sai viime viikolla jyvät maahan ennen sateita on nyt orailla hyvät lähdöt. Tällä viikolla ei ole sateiden takia kylvetty jyvän jyvää, eikä kylvetä.

Melko paljon Mikkelistä pohjoiseen vielä kylvämättömiä peltoja. Jospa tulevalla viikolla nekin.
 
"Suomessa on toteutettu kokeiluluontoisesti traktoreiden biokaasumuunnoksia aikaisemminkin, mutta laajempaan käyttöön ne eivät ole yleistyneet. Tehdasvalmisteisia biokaasutraktoreita ei New Hollandin yhtä mallia lukuunottamatta ole Suomen markkinoilla. Jälkiasennus on kohtuullisen edullinen tapa siirtyä biokaasun käyttäjäksi. Maataloustraktorin muuntaminen biokaasulle alkoi Haukiputaalla jo pari vuotta sitten osana Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettyä Biokaasua ja biometaania maatiloilta (Biokama) -hanketta.

Projektin tarkoitus on edistää biokaasun tuotantoa, jalostusmahdollisuuksia ja käyttöä Pohjois-Pohjanmaalla.

3 000 tuntia ajetun New Hollandin katolle rakennetussa telineessä on kaksi 115 litran terässäiliötä. Niihin mahtuu 28 kiloa biokaasua, kun pullot on täytetty täyteen 204 barin paineeseen. Biokaasun energiasisältö vastaa noin 60 litraa dieseliä. ”Sen vertailuhinta dieselpolttoaineeseen nähden on noin yksi euroa ja litra”, lehtori Tapio Kyngäs laskee."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/b1ae469f-49be-401e-8cbf-fd7db1c55287
 
Kiitoksia kaikille kommentoinneista pohdintoihini/arvailuihin. Tälläiselle paljasjalkaiselle kaupunkilaiselle, monista avartavista näkökulmista. Joista usea johdattaa lisäymmärryksen hankintaan. Ketju tuottajalta ruokapöytään, erilaisine tukimuotoineen ja säädöksineen. Pitkä ja kiemurainen on. Vahvasti epäilen, perushepun tai heputtaren tietoutta tästä kokonaisuudesta. Ehkä tietoisuuden lisääminen, lisäisi arvostusta?

Kuten kaikessa, perehtyminen mielipiteen muodostuksessa rationaalisen tason riittävään muodostukseen. Vaatii vaivannäköä, aikaa ja avointa mieltä. Sekä jonkinasteista ymmärrystä poliittisen tason (muuttuviin) vaikuttimiin. Paino-arvoltaan ei-niin-raskas Suomi, tässä lähtökohtaisesti tuskin etua erityisesti saavissa on, EU-tasolla. Luulisin. Vaan en tiedä.

Jonkinlaista mittakaavaa omavaraisuuden asteen merkitykselle, Venäjän toiminta on mahdollisesti antanut. Ravinto jos mikä, on primääritarve.

Talouden laskennallisuudesta tuotto-panos -suhteeseen, on kohtuullisen haastavaa selvää luku-arviota esittää (tässäkään). Siis kokonaislaskennallista arviota, jossa myös kotimaisen tukipanoksen käytön sisämarkkinakierrossa oleva ominaisuus olisi huomioonotettu täysimääräisesti. Tuohon toki vielä EU-tason säädökset ja rajoitteet.

Suhteellisen aktiivisesti, poliittista keskustelua edelleen seuraan. En ole havainnut tämän hyvinkin mahdollisesti pitkälle tuleviin satokausiin vaikuttavan tilanteen, erityisellä painolla esillä olleen?

Näin tunnetasolla. Mielessä on isoisäni, jota suuresti arvostan. Pienviljelijä, joka muiden töidensä ohella sodista palattuaan. Ravinnon perheelleen tekemällä teki. Tuossa se oman elämäni alku myös oli.
 
Pihkakoski kirjoitti:
Mielessä on isoisäni, jota suuresti arvostan. Pienviljelijä, joka muiden töidensä ohella sodista palattuaan. Ravinnon perheelleen tekemällä teki. Tuossa se oman elämäni alku myös oli
Klikkaa laajentaaksesi...
No, ainakin omalta-osalta hattua nostan isoisäsi kaltaisille miehille ja naisille. Tuskin nykyään monikaan pystyisi siihen, pullamössöä johon itseni ainakin lasken.

Nykyään niitä samanarvoisia sankareita löytyy Ukrainasta, he taistelevat oman olemassaolon puolesta ja sitä samaa vihollista vastaan, eihän tämän pitäisi järjellä ajatellen olla mitenkään mahdollista kun maailman pitäisi kehittyä! Ryssän kehitys??? Missä se näkyy?

Vielä tähän ketjuun... Ainakin täälläpäin kasvustot näyttää hyviltä, sateet olisi toivottavia, kaikki mitä sataa ennen juhannusta sataa laariin....
 
kolomaittis kirjoitti:
No, ainakin omalta-osalta hattua nostan isoisäsi kaltaisille miehille ja naisille. Tuskin nykyään monikaan pystyisi siihen, pullamössöä johon itseni ainakin lasken.

Nykyään niitä samanarvoisia sankareita löytyy Ukrainasta, he taistelevat oman olemassaolon puolesta ja sitä samaa vihollista vastaan, eihän tämän pitäisi järjellä ajatellen olla mitenkään mahdollista kun maailman pitäisi kehittyä! Ryssän kehitys??? Missä se näkyy?

Vielä tähän ketjuun... Ainakin täälläpäin kasvustot näyttää hyviltä, sateet olisi toivottavia, kaikki mitä sataa ennen juhannusta sataa laariin....
Klikkaa laajentaaksesi...
Jep. Läski tuhnu olen, isoisääni verrattuna. Keho täynnä sotien sirpaleita duunia ikänsä teki, kunnes kuoli pois. Perkele. Hyvälle miehelle aina hattua pois. Tuolta tämä maa on vaurauteen noussut. Olen pojilleni perimän velvoitteesta puhunut.

Ja hyviä satoja sinne. Olkoot sateet suosiollisia.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top