Suurpeto keskustelu

Tässä maailmalta tietoa, aina luotettavasta wikipediasta. Ei koske Suomea ja ei voi täällä tapahtua, kuten ei korona eikä muutkaan suuren maailman lieveilmiöt..
Ei tietenkään täällä voi tapahtua mitään pahaa, täällähän kaikki asiat tiedetään, tunnetaan paremmin. Ihan vaan esimerkkinä kaikkien maahantulijoitten taustat tunnetaan, ei niitä sovi epäillä sitten alkuunkaan:cool:
 
Saattaa olla jopa että pääsette poistamaan itsestänne suurimpia höyryjä pois.
Poliittinen päättäjiäkin voi pestä kätensä jutusta.
Arvioni on että Luke suosittelee suden metsästystä vasta vuoden päästä.

Luken tutkijoilla on selvä käsitys siitä mikä on suden sisäsiittoisuuden estämikseksi oikea kanta Suomessa.
Varsinais-Suomessa on sisäsiittoisuuden ongelma koska alue ”pussin pohjalla”. Uutta verta tulee ainoastaan Pohjanmaalta.
Sisäsiittoisuus ilmenee pentujen korkeampana kuolleisuutena. Periaatteessa susia voisi tulla Keski-Suomesta tänne mutta jostain kumman syystä susi ei menesty Keski-Suomessa.

Hiukan vaikuttaa että julkisuudessa ei oikein käytetä vertailukelpoisia lukuja. Keväällähän susikanta on alhaisimmillaan ja taas alkutalvesta suurimmillaan.

Hysterian lietsonta on avutonta.
Oli valtava odotus että hirvenmetsästyksessä 2021 menetetään monta koiraa.
Itse metsästystilanteessa ei ole ainakaan yhtään menetystä tänne raportoitu 2021 hirvenmetsästyksessä.

Ruotsissa arvioidaan että 1200 sutta olisi oikea lukumäärä sisäsiittoisuuden estämiseksi!
”Forskarna vid Stockholms universitet anger i ett räkneexempel att det kan behövas så många som 1 200 vargar – om man lyckas upprätthålla ett utbyte om 20-80 vargar per varggeneration (5 år) - för att den svenska vargstammen ska ha tillräckligt stor genetisk variation för en gynnsam bevarandestatus.  ”
Saattaapi olla todella paljon sisäsiittoisuutta MUTTA se kanta kuitenkin lisääntyy täälläkipäin! Siis tämäkö on se syy suojeluun kun niin paljon sisäsiittoisuutta?

Se on siis aivan tuhoontuomittua tämä nykyinen susien suojeleminen! Eikö siis täällä pitäisi kantaa rajoittaa ja päästää tänne tulemaan uutta verta?
 
Viimeksi muokattu:
Tässä nämä linkit taas ovat!
Tutkijoiden tärkein mielenkiinnon kohde on miten estetään suden sisäsiittoisuus.
Se ilmenee hyvin näistä selvityksistä.
Kai jokainen käsittää että jos ihmisiä on vaikkapa 40 perhettä(laumaa) olla hankalassa tilanteessa siittoisuuden kanssa.
Ei susi tee poikkeusta asiassa. Syntyneen poikasen eloonjäämiskyky mitataan talven aikana.

Suden kanta-arvio 2021 maaliskuu
Suotuisan suojelun taso, väliraportti 2021
Susikannan hoitosuunnitelma 2019

@Ikarus
Mitä sinne naamakirjaan on kirjoitettu ei minulla ole mahdollisuutta katsoa.
Kyselin sitä että kuinka monta koiraa menettiin hirvenmetsästystilanteissa syksyllä 2021.

Saksan susikanta on arviolta 1300-1800 yksilöä. Pinta-alaltaan Suomi ja Saksa ovat aika lähellä toisiaan.
 
Tässä nämä linkit taas ovat!
Tutkijoiden tärkein mielenkiinnon kohde on miten estetään suden sisäsiittoisuus.
Se ilmenee hyvin näistä selvityksistä.
Kai jokainen käsittää että jos ihmisiä on vaikkapa 40 perhettä(laumaa) olla hankalassa tilanteessa siittoisuuden kanssa.
Ei susi tee poikkeusta asiassa. Syntyneen poikasen eloonjäämiskyky mitataan talven aikana.

Suden kanta-arvio 2021 maaliskuu
Suotuisan suojelun taso, väliraportti 2021
Susikannan hoitosuunnitelma 2019

@Ikarus
Mitä sinne naamakirjaan on kirjoitettu ei minulla ole mahdollisuutta katsoa.
Kyselin sitä että kuinka monta koiraa menettiin hirvenmetsästystilanteissa syksyllä 2021.

Saksan susikanta on arviolta 1300-1800 yksilöä. Pinta-alaltaan Suomi ja Saksa ovat aika lähellä toisiaan.
No sussa on poliitikon ainesta, onnittelen tai otan paremminkin osaa! Linkkejä tulee sulta vaikka mistä mutta se vastaus vaan uupuu (n)
 
Tässä nämä linkit taas ovat!
Tutkijoiden tärkein mielenkiinnon kohde on miten estetään suden sisäsiittoisuus.
Se ilmenee hyvin näistä selvityksistä.
Kai jokainen käsittää että jos ihmisiä on vaikkapa 40 perhettä(laumaa) olla hankalassa tilanteessa siittoisuuden kanssa.
Ei susi tee poikkeusta asiassa. Syntyneen poikasen eloonjäämiskyky mitataan talven aikana.

Suden kanta-arvio 2021 maaliskuu
Suotuisan suojelun taso, väliraportti 2021
Susikannan hoitosuunnitelma 2019

@Ikarus
Mitä sinne naamakirjaan on kirjoitettu ei minulla ole mahdollisuutta katsoa.
Kyselin sitä että kuinka monta koiraa menettiin hirvenmetsästystilanteissa syksyllä 2021.

Saksan susikanta on arviolta 1300-1800 yksilöä. Pinta-alaltaan Suomi ja Saksa ovat aika lähellä toisiaan.
Yhdestäkään laittamastasi linkkstä ei löydy mitään tieteellistä todistetta, että sisäsiitos olisi uhka Suomen susi kannalle.
Paljon on kyllä spekulointia asiasta, mutta ei mitään todisteita.
Laita linkki johonkin tapaukseen ihan mistä tahansa maailman kolkasta missä paikallinen susi kanta olisi taantunut tai kuollut pois sukusiitoksen takia.

Luken omista tutkimuksista kyllä löytyy faktoja jotka todistaa, että sukusiitos ei todellakaan ole uhka. Susi liikkuu ihan käsittämättömän pitkiä matkoja ihan luontaisesti, muutama sata kilometriä enemmän sääntö kuin poikkeus. Pisin Luken varmaksi todentama siirtymä Norjasta Oslon läheltä Kuusamoon.
Lisäksi Venäjältä pumppaa uutta sutta loputtomasta reservistä.

Joka on yhtään tarkemmin seurannut tätä susipolitiikkaa, niin tajuaa mikä on tämän sukusiitos vouhkaamisen takana. Sillä vain haluttiin viivyttää kannanhoidollista metsästystä ja varmistaa oma suojatyöpaikka.
 
Saksan susikanta on arviolta 1300-1800 yksilöä. Pinta-alaltaan Suomi ja Saksa ovat aika lähellä toisiaan.
Saksaan susia tulee Puolasta, kuten Suomeen Venäjältä. Tämä vähentää sisäsiittoisuutta. Saksassa vaan kanta on 2000-luvulla kasvanut nopeasti sille tasolle että sitä on pakko alkaa rajoittamaan jos haluaa karjaa kasvattaa. Lampaiden suojelemiseksihan Norjankin susikanta pidetään niin pienenä. Pitkälti tuossa joutuu hakemaan kompromissia ihmisten elinkeinon ja villieläinten elintilan suhteen. Kuten hylkeiden ja merimetsojenkin kohdalla. Kuinka suuri kanta riittää?
 
Jos se sisäsiittoisuus olisi uhka susipopulaatiolle Suomessa, niin miten se voisi edes kasvaa "kestävälle tasolle" ilman että tuodaan muualta susia Suomeen?
Tähän Luken tutkija tohtorit osaavat varmaan kattavasti vastata. 🤣
Ehkä nopea susi kannan kasvu johtuu geeni-virheestä minkä sukusiitos on aiheuttanut.
Jos tätä kehitystä ei saada katkaistua, niin ei mene kuin pari vuotta ja susi naaras saa kahdet pennut vuodessa.
 
No sussa on poliitikon ainesta, onnittelen tai otan paremminkin osaa! Linkkejä tulee sulta vaikka mistä mutta se vastaus vaan uupuu (n)

Täytyy sitten vääntää rautalangasta malli!

Suomen eturivin tutkijat prof Ilpo Kojolan johdolla ovat päätyneet että kestävä susikanta olisi noin 500 yksilöä (keväällä).
Syksyllä kanta voi hyvin olla hyvän pentutuotannon jälkeen 800 yksilöä. Sitten talvi ja metsästys vie omansa ja palataan taas keväällä 500 yksilön.
Prof Kojolan ryhmässä oli erittäin vahva geneetikkojen edustus. Tässä on pitkään pohdittu sitä kuinka leveää geneettisen materiaalin pitäisi olla.
Niihin on käytetty vahvaa tieteellistä menetelmään. Eihän asia voisi muulla tavalla ollakaan sen herkkyyden takia.
Kaikki on pitänyt olla viimeisen päälle.

Prof Ilpo Kojolan raportit ovat kiveen hakattua tavaraa että minkään hallituksen on vaikea niistä poiketa.
Siis niin kauan kuin me olemme EU-lainsäädännön alaisuudessa. Aina voi kuitenkin uneksia, mutta aamulla herätään todellisuuteen.
Tässä mielessä asia on jo lukkoon lyöty. Ulvomisella ei ole mitään vaikutusta.

Aivan samalla tavalla kuin korona-uutisoinneissa luotan aivan ensimmäisen HUS:n proffiin, niin luotan myös biologiassa Suomen huippuasiantunjoihin.
Hevosmiesten tietotoimiston jutut saattaa olla kiinnostavia tietyllä tasolla mutta kun puhutaan tieteestä niin vastuu siirtyy kuulijalle.

Salametsästyksestä voi joku saada lohtua, mutta se päinvastoin kääntyy julkisuudessa sympatiaksi sutta kohtaan.

On se kumma jos näiden susien kanssa pärjätään pinta-alaltaan saman suuruisessa Saksassa, jossa on 1300-1800 sutta mutta väkiluku on yli 80 milj.
Onko susi vienyt lapsia Saksassa?

Norjassa voidaan tehdä mitä hallitukset päättävät. Meillä pitää noudattaa EU:n asettamia reunaehtoja.
Norjassa lammastalous on aivan toisissa mitoissa. Sekä lampaat että porot eivät ole yhteensopivia petojen kanssa.
Norjan petokannat ovat vähäisiä verrattuna Ruotsiin ja Suomeen.

Meillä 500 suden kanta ei pitäisi olla ongelma koska meillä lammastalous on pientä. Toisaalta meillä on menossa sopeutumisvaihe jossa opitaan suojautumaan sudelta.
Toiset ovat oppineet sen mutta toiset ovat joutuneet maksamaan oppirahoja.
 
Täytyy sitten vääntää rautalangasta malli!

Suomen eturivin tutkijat prof Ilpo Kojolan johdolla ovat päätyneet että kestävä susikanta olisi noin 500 yksilöä (keväällä).
Syksyllä kanta voi hyvin olla hyvän pentutuotannon jälkeen 800 yksilöä. Sitten talvi ja metsästys vie omansa ja palataan taas keväällä 500 yksilön.
Prof Kojolan ryhmässä oli erittäin vahva geneetikkojen edustus. Tässä on pitkään pohdittu sitä kuinka leveää geneettisen materiaalin pitäisi olla.
Niihin on käytetty vahvaa tieteellistä menetelmään. Eihän asia voisi muulla tavalla ollakaan sen herkkyyden takia.
Kaikki on pitänyt olla viimeisen päälle.

Prof Ilpo Kojolan raportit ovat kiveen hakattua tavaraa että minkään hallituksen on vaikea niistä poiketa.
Siis niin kauan kuin me olemme EU-lainsäädännön alaisuudessa. Aina voi kuitenkin uneksia, mutta aamulla herätään todellisuuteen.
Tässä mielessä asia on jo lukkoon lyöty. Ulvomisella ei ole mitään vaikutusta.

Aivan samalla tavalla kuin korona-uutisoinneissa luotan aivan ensimmäisen HUS:n proffiin, niin luotan myös biologiassa Suomen huippuasiantunjoihin.
Hevosmiesten tietotoimiston jutut saattaa olla kiinnostavia tietyllä tasolla mutta kun puhutaan tieteestä niin vastuu siirtyy kuulijalle.

Salametsästyksestä voi joku saada lohtua, mutta se päinvastoin kääntyy julkisuudessa sympatiaksi sutta kohtaan.

On se kumma jos näiden susien kanssa pärjätään pinta-alaltaan saman suuruisessa Saksassa, jossa on 1300-1800 sutta mutta väkiluku on yli 80 milj.
Onko susi vienyt lapsia Saksassa?

Norjassa voidaan tehdä mitä hallitukset päättävät. Meillä pitää noudattaa EU:n asettamia reunaehtoja.
Norjassa lammastalous on aivan toisissa mitoissa. Sekä lampaat että porot eivät ole yhteensopivia petojen kanssa.
Norjan petokannat ovat vähäisiä verrattuna Ruotsiin ja Suomeen.

Meillä 500 suden kanta ei pitäisi olla ongelma koska meillä lammastalous on pientä. Toisaalta meillä on menossa sopeutumisvaihe jossa opitaan suojautumaan sudelta.
Toiset ovat oppineet sen mutta toiset ovat joutuneet maksamaan oppirahoja.
Saksassa maanviljelijät saavat tappaa karjatuhoja aiheuttavat sudet ilman sen isompaa byrokratiaa. Oletko sitä mieltä että meillä Suomessakin voitaisiin antaa maanviljelijöille lupa tappaa kaikki pelloille ja niityille tulevat sudet?
 
Jos se sisäsiittoisuus olisi uhka susipopulaatiolle Suomessa, niin miten se voisi edes kasvaa "kestävälle tasolle" ilman että tuodaan muualta susia Suomeen?
Juuh, tätä minäkin tarkoitin, yritin kysellä. Ja jos se sisäsiittoisuus on "se" ongelma pitäisi kait metsästämällä vähentää niitä ongelmia. Tiedän että niitä muualta on jo tänne tuotukkin. Kasitien huoltamoilla on nähty varsin isoja koiria pakettiautoissa joissa tietyt tunnukset, ihan männävuosina!

Että tällaista: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/markolind/98064-onko-susia-siirto-istutettu/
 
Viimeksi muokattu:
Luken omista tutkimuksista kyllä löytyy faktoja jotka todistaa, että sukusiitos ei todellakaan ole uhka.

Luken toimijoiden pitää ryhtyä sorkanpitelijöiksi ja varmistaa, ettei sisärutsaa esiinny.:) Mikähän lkm eläimiä takaa sen, ettei sukusiittoisuutta pääse esiintymään? Tänä vuonna se on joku lkm ja parin vuoden kuluttua....aivan. Maalitolppien siirtelyyn on totuttu jo ajat sitten tässäkin kysymyksessä.

Tuossa olen seurannut parin vuoden ajan erästä -laillista- syöttöpaikkaa ohikulkiessa ja sanon vaan että ohhoijjaa. Ei tarvi ihmetellä, miksi elukat kesyyntyvät.
 
Täytyy sitten vääntää rautalangasta malli!

Suomen eturivin tutkijat prof Ilpo Kojolan johdolla ovat päätyneet että kestävä susikanta olisi noin 500 yksilöä (keväällä).
Syksyllä kanta voi hyvin olla hyvän pentutuotannon jälkeen 800 yksilöä. Sitten talvi ja metsästys vie omansa ja palataan taas keväällä 500 yksilön.
Prof Kojolan ryhmässä oli erittäin vahva geneetikkojen edustus. Tässä on pitkään pohdittu sitä kuinka leveää geneettisen materiaalin pitäisi olla.
Niihin on käytetty vahvaa tieteellistä menetelmään. Eihän asia voisi muulla tavalla ollakaan sen herkkyyden takia.
Kaikki on pitänyt olla viimeisen päälle.

Prof Ilpo Kojolan raportit ovat kiveen hakattua tavaraa että minkään hallituksen on vaikea niistä poiketa.
Siis niin kauan kuin me olemme EU-lainsäädännön alaisuudessa. Aina voi kuitenkin uneksia, mutta aamulla herätään todellisuuteen.
Tässä mielessä asia on jo lukkoon lyöty. Ulvomisella ei ole mitään vaikutusta.

Aivan samalla tavalla kuin korona-uutisoinneissa luotan aivan ensimmäisen HUS:n proffiin, niin luotan myös biologiassa Suomen huippuasiantunjoihin.
Hevosmiesten tietotoimiston jutut saattaa olla kiinnostavia tietyllä tasolla mutta kun puhutaan tieteestä niin vastuu siirtyy kuulijalle.

Salametsästyksestä voi joku saada lohtua, mutta se päinvastoin kääntyy julkisuudessa sympatiaksi sutta kohtaan.

On se kumma jos näiden susien kanssa pärjätään pinta-alaltaan saman suuruisessa Saksassa, jossa on 1300-1800 sutta mutta väkiluku on yli 80 milj.
Onko susi vienyt lapsia Saksassa?

Norjassa voidaan tehdä mitä hallitukset päättävät. Meillä pitää noudattaa EU:n asettamia reunaehtoja.
Norjassa lammastalous on aivan toisissa mitoissa. Sekä lampaat että porot eivät ole yhteensopivia petojen kanssa.
Norjan petokannat ovat vähäisiä verrattuna Ruotsiin ja Suomeen.

Meillä 500 suden kanta ei pitäisi olla ongelma koska meillä lammastalous on pientä. Toisaalta meillä on menossa sopeutumisvaihe jossa opitaan suojautumaan sudelta.
Toiset ovat oppineet sen mutta toiset ovat joutuneet maksamaan oppirahoja.
Tästä sinun viestistäsi huomaa ettet ole lukenut ainuttakaan tänne linkittämääsi Luken tutkimusta tai lausuntoa.
Suosittelen lukemaan edes nuo linkittämäsi ja vahva suositus lukea joku 5v taakse päin kaikki lausunnot/tutkimukset.

No et ole todellakaan ainut ihminen joka ei nykyään vaivaudu lukemaan muuta kuin otsikot.

Jos vetoa pitäisi lyödä niin olen melko varma, että suden metsästys ei tule ens talvena toteutumaan. Ituhipit kyllä keksii jotakin.
Ja jos tulee toteutumaan, niin metsästys aika on luokkaa yks viikonloppu helmikuussa.
 
Kai jokainen käsittää että jos ihmisiä on vaikkapa 40 perhettä(laumaa) olla hankalassa tilanteessa siittoisuuden kanssa.
Ei susi tee poikkeusta asiassa

Ei kun vaan tutkinta rientämään sorkanpitelyyn, ettei tule vahinkoja.

Suomen susipopulaatio halutaan esittää niinkuin se eläisi hermeettisessä pullossa. Ja unohtaa se, että itärajaa on 1300 km ja sieltä tulee tasaisesti viisumitta uusia siitältäjiä ja morsiamia. Ja toisinpäin. Kansallinen susipopulaatio on melkein absoluuttinen esimerkki teemasta, jossa ei ole päätä eikä häntää. Ja sama se koskee muidenkin VALTIOIDEN ALUEILLA ELÄVIÄ populaatioita.

Muistaakseni Usasta ja Kanadasta löytyy esimerkkejä siitä, miten jonkun eristyneen alueen susipopulaatio on degeneroitunut sisäsiitältämisen takia. Ja kas: korjaus syntyy, kun paikalle rientää edes yksi uusi reipas siitältäjä. Taisi olla Ruotsissakin tällainen tapaus tutkijoiden silmän alla.

Jos sisäsiittoisuus olisi ollut pullonkaula, niin miten Suomeen on kehittynyt populaatio, jossa on satoja yksilöitä....kun minä aloitin mehtuuharrasteen susia ilmoitettiin olevan noin 60 kpl Suomessa. Luulisi tuolloin lajin degeneroituneen aivan umpiperälle. Mutta ei, koska meillä on populaatio, jota ei voi erottaa oikeasti Venäjän rannattomasta populaatiosta.
 

Hyvä kun otit tämän ”vanhan” uutisen esille. Sitä vain kierrätetään nyt sopivaan aikaan esille.

On erittäin hyvä esimerkki kuinka toinen lammastila osaa ja toinen ei osaa. Molemmat tilat on helppo katsoa Google-mapsista.
Eikä taida olla enempää 20 km välimatkaa tiloilla. Mapsista näette lampaatkin.

Leinosen lammastilalla osataan mutta ei Tapio Rintalalan tilalla naapurikunnassa. Molemmat tilat ovat saman lauman reviirillä.
 
Ilpo Kojolan tutkijat ovat väliraportissa esittäneet hyvin tarkkoja geneettisiä analyysejä. Tutkijoiden päämenetelmä on kerätä näytteitä Susista ja tehdä siitä materiaalista geneettisiä arvioita. Kaikki muu on hatusta vetämistä.
Suomen susikannassa Lounais-Suomen sudet ovat geneettisesti ongelmallisia. Sinne pitäisi saada uutta verta.
Tämä tulee ilmi moneen kertaan raporteista.
Kumpi on vahvoilla Suomen eturivin geneetikot jotka tekevät mahdollisimman tarkkaa työtä vaiko hatusta vetäjät?

Tämä on suoraan lainattu väliraportista sivulta 17.
”Populaation elinvoimaisuuteen vaikuttavat demografian lisäksi geneettiset tekijät. Geneettinen elinvoimaisuus on yhteydessä perinnöllisen muuntelun säilymiseen, sukusiitoksen vähäisyyteen ja kykyyn säilyttää sopeutumispotentiaali ympäristömuutoksiin pitkällä aikajänteellä. Tulokset osoittavat, että Suomen nykyinen susikanta on liian pieni pysyäkseen geneettisesti elinvoimai- sena edes lyhyellä aikavälillä, puhumattakaan pitkästä aikavälistä. Alustavien geneettisten ana- lyysien perusteella Suomen susikannan tulisi olla vähintään 500 yksilöä, jotta kanta pysyisi elin- voimaisena ja välttyisi sukusiitoksen negatiivisilta vaikutuksilta seuraavien viiden sukupolven (~17 vuoden) aikana. Geneettisen elinvoimaisuuden ja sopeutumiskyvyn turvaamiseksi pitkällä aikavälillä tulisi kannankoon olla huomattavasti tätä suurempi.”

Mitä tähän 20-suden kaatamislupaan tulee niin poliittista teatteriahan tämän on. Jos mentäisiin oikeaoppisesti niin luvat määrättäisiin vasta kun susiraportti on valmis, eli vuoden päästä.
Asian tiimoilla käy aikamoinen sirkus.

Ideaalli tilanne olisi tuo 500 sutta. Silloin pääsisitte vuosittain metsästämään ehkä sellaisen 50-100 sutta.
 
Oma huolenaiheeni on että jos metsästys sallitaan jossain välissä
Ilpo Kojolan tutkijat ovat väliraportissa esittäneet hyvin tarkkoja geneettisiä analyysejä. Tutkijoiden päämenetelmä on kerätä näytteitä Susista ja tehdä siitä materiaalista geneettisiä arvioita. Kaikki muu on hatusta vetämistä.
Suomen susikannassa Lounais-Suomen sudet ovat geneettisesti ongelmallisia. Sinne pitäisi saada uutta verta.
Tämä tulee ilmi moneen kertaan raporteista.
Kumpi on vahvoilla Suomen eturivin geneetikot jotka tekevät mahdollisimman tarkkaa työtä vaiko hatusta vetäjät?

Tämä on suoraan lainattu väliraportista sivulta 17.
”Populaation elinvoimaisuuteen vaikuttavat demografian lisäksi geneettiset tekijät. Geneettinen elinvoimaisuus on yhteydessä perinnöllisen muuntelun säilymiseen, sukusiitoksen vähäisyyteen ja kykyyn säilyttää sopeutumispotentiaali ympäristömuutoksiin pitkällä aikajänteellä. Tulokset osoittavat, että Suomen nykyinen susikanta on liian pieni pysyäkseen geneettisesti elinvoimai- sena edes lyhyellä aikavälillä, puhumattakaan pitkästä aikavälistä. Alustavien geneettisten ana- lyysien perusteella Suomen susikannan tulisi olla vähintään 500 yksilöä, jotta kanta pysyisi elin- voimaisena ja välttyisi sukusiitoksen negatiivisilta vaikutuksilta seuraavien viiden sukupolven (~17 vuoden) aikana. Geneettisen elinvoimaisuuden ja sopeutumiskyvyn turvaamiseksi pitkällä aikavälillä tulisi kannankoon olla huomattavasti tätä suurempi.”

Mitä tähän 20-suden kaatamislupaan tulee niin poliittista teatteriahan tämän on. Jos mentäisiin oikeaoppisesti niin luvat määrättäisiin vasta kun susiraportti on valmis, eli vuoden päästä.
Asian tiimoilla käy aikamoinen sirkus.

Ideaalli tilanne olisi tuo 500 sutta. Silloin pääsisitte vuosittain metsästämään ehkä sellaisen 50-100 sutta.
Koitappa nyt vastata kun useampi ihminen on sitä sinulta jo kysynyt, että miten se sisäsiittoisuus voi olla Suomen susille ongelma kun populaatio on kuitenkin vuosikymmeniä kasvanut tasaisesti vaikka ei tuota 500 yksilöä meillä olekaan.
 
On erittäin hyvä esimerkki kuinka toinen lammastila osaa ja toinen ei osaa. Molemmat tilat on helppo katsoa Google-mapsista.
Eikä taida olla enempää 20 km välimatkaa tiloilla. Mapsista näette lampaatkin.

Leinosen lammastilalla osataan mutta ei Tapio Rintalalan tilalla naapurikunnassa. Molemmat tilat ovat saman lauman reviirillä.

Onkohan jossain saatavilla hyväksi todettuja käytäntöjä susia vastaan? Eli mitä toisella tilalla tehdään toisin jotta susivahingot pysyvät pienempinä. Tällainen tieto olisi varmaan erittäin hyödyllistä ja myös vähentäisi susia kohtaan tunnettua vihamielisyyttä.

> Suomen susikannassa Lounais-Suomen sudet ovat geneettisesti ongelmallisia. Sinne pitäisi saada uutta verta.

Ei varmaan ole ylivoimainen tehtävä pyydystää silloin tällöin esim paria sutta toiselta alueelta ja kuljettaa nämä Lounais-Suomeen jos sinne harvemmin susia vaeltaa itärajalta. Muistelen joskus katsoneeni dokumentin suomalaisesta sudenpyytäjästä joka oli pyydystänyt suuren määrän susia talviaikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top