Vantaalainen Sanna kertoo kauhunhetkistään: jokin hyökkäsi spanielin kimppuun ja lähti seuraamaan – ”Se on susi”
Julkaistu: 11.1. 12:35
Itä-Uudellamaalla on tehty useampi mahdollinen susihavainto
”Se oli kuin keskellä kauhuleffaa, kun alkaa iltapäivällä metsässä hämärtyä ja susi seuraa perässä.”
Vantaan Syväojalla asuva
Sanna Samuelsson oli maanantaina ulkoiluttamassa koiraansa metsässä, kun hän kohtasi isokokoisen koiraeläimen.
Aluksi Samuelsson luuli eläintä irrallaan olleeksi susikoiraksi.
– Se hyökkäsi koirani kimppuun, mutta sain sen karkotettua huutamalla. Ajattelin, että se lähti omistajansa luokse ja jatkoin matkaa. Se katosi ihan eri suuntaankin.
Jonkun ajan päästä Samuelsson huomasi, että sama eläin tuli polkua hänen perässään noin 20-30 metrin päässä.
– Silloin tajusin, että se on susi.
Silloin tajusin, että se on susi.
Klaukkalassa asuva Jori Pitkälä kuvasi videolle mahdollisen susihavainnon sunnuntai-iltana. Video on liitetty tähän uutiseen.
Mennään alkuun. Näin Samuelsson kuvailee tapahtumia metsässä.
– Lähdin töiden jälkeen metsään koiran kanssa kuten yleensäkin. Metsässä päästin sen irti haistelemaan ja se tuli siellä perässäni. Ei kovin kaukana. Sitten kuulin tappeluääntä, oman koirani ulvahduksen. Huusin sitä nimellä ja näin vilahduksen, kun se toinen lähti karkuun polun poikki.
Samuelssonin koira, springerspanieli Bona, ryntäsi hänen luokseen ja hyppi paniikissa vasten.
– Siinä vaiheessa luulin vielä, että se toinen oli koira. Kun se katosi eri suuntaan, jatkoimme matkaa syvemmälle metsään.
Nyt tunnelma tihentyi.
– Äkkiä näin kun se käveli perässäni ihan samaa polkua. 20-30 metrin päässä minusta. Kutsuin heti Bonan luokseni ja laitoin sen hihnaan.
– Se tuli vaan perässä, samalla etäisyydellä koko ajan. Soitin miehelleni, että hän tulisi metsänreunaan vastaan yhdelle portille. Juoksin ja pidin hirveätä meteliä.
Tässä vaiheessa Samuelsson oli jo varma, että seuraaja oli susi.
– Juoksin varmaan pari kilometriä ja se jolkotteli sitkeästi perässä, pienelle niityllekin. Ehkä se ajatteli, että siinä on helppo saalis remmin päässä.
Portilla Samuelsson kohtasi miehensä. Seuraajaa ei enää näkynyt.
– Se oli kuin keskellä kauhuleffaa, kun alkaa iltapäivällä metsässä hämärtyä ja susi seuraa perässä, Samuelsson kuvailee tunteitaan.
Bona ei kärsinyt yhteenotossa fyysisesti.
– En nähnyt sitä hyökkäystä. Sudesta ei lähtenyt mitään ääntä, oli vain yhdet äänet.
Samuelsson sanoo, ettei olisi lähtenyt metsälenkille, jos olisi tiennyt, että alueella liikkuu susi. Hän oli kuitenkin siinä käsityksessä, että Klaukkalan äskeinen susihavainto oli julistettu koiraksi.
– Miehen kanssa vielä vitsailtiin lähtiessäni, että varo sitä koiraa, tai sutta, heh-heh.
Hän ei tiennyt, että Syväojan kyläläiset olivat päivän aikana keskustelleet sähköpostissa riistamiesten sudeksi varmistamasta Vantaan Syväojan aamuisesta havainnosta.
– Klaukkalaan on meiltä viisi kilometriä, mutta kyllähän ne liikkuvat.
Myös Syväojan eläintä ehdittiin epäillä koiraksi. Siitä oli ilmoitus Karkurit-sivustolla ”harmaana sudennäköisenä koirana”.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005040708.html
Mitä mitä, susihan kuuluu Suomen luontoon.. itä-suomessa tämä on päivittäistä, eikä näistä iltäpäivälehdet huutele.
Susikanta maassamme lähti lapasesta jo kymmenisen vuotta sitten. Päättäjämme eivät tehneet mitään. Nyt korjataan niitä hedelmiä.
Näyttää siltä, että homma ajetaan ihan huolella päätyyn.