Topikki Juken ihmehärveleille
- Viestiketjun aloittaja crane
- Aloitus PVM
- Status
Hieman tuunasin vielä, jotta nostovoima saadaan optimoitua paremmaksi.
Tälla alkaa olla jo ihan hävittäjän nopeudet startissa.
Tosin ei MIGin; http://www.dcs-mig21.com/specification.htm
Nopeuksista lisää; http://en.wikipedia.org/wiki/V_speeds
Citationin nopeudet alhaisempia; http://www.atlasaviation.com/checklists/cessna-citation/c500eproc.pdf
Tälla alkaa olla jo ihan hävittäjän nopeudet startissa.
Tosin ei MIGin; http://www.dcs-mig21.com/specification.htm
Nopeuksista lisää; http://en.wikipedia.org/wiki/V_speeds
Citationin nopeudet alhaisempia; http://www.atlasaviation.com/checklists/cessna-citation/c500eproc.pdf
Liitteet
tl kirjoitti:
Eiku heti kuvaa kehiin...
Malli on muuten 1/72 ja järkyttävän pieni ( mitä muistaa muovimalleista ).
Lentää yllättävän hyvin kovassa tuulessa. Varustettu koukulla kumiritsaa varten ( ylisooniset nopeudet :a-grin: ).
Liitteet
tl kirjoitti:
Ne ei ole alempana kuin suihkuputki olisi mikäli olisi takana...moottorihan on keskellä. Itse asissa tein mallia varten niistä hieman ylisuuret..pikkasen kiireessä leikkelin niitä ja templeitti oli jo tuhoutunut rungon leikkuussa. Ehken 15% isommat kuin oikeilla mitoilla olevat olisivat.
Tuunailen pikkumallia huomenna ja ammun sen ritsalla 40-50 metriin ja katson mitä tapahtuu.
Molemmat painaa tasan 8 grammaa.
Liitteet
No joo nyt alkaa olla..kone kääntyy sakattuaan oikein päin aina ja liitää alas ( ei mikään avoimen luokan purjekone ) aika kivasti. Nopea kuin tervapäsky siis tässä 1/72 koossa...siis liukas.
Sivuperäsimet leikkasin, hioin ja maalasin oikeaan kokoluokkaansa.
Onko ketään joka olisi kiinnostunut viemään tätä eteenpäin..alkaa olla 2007 asti jatkunut rupeama jo jonkinmoinen taloudellinen rasitus jne ym. !?
Pidensin tuota konetta muuten 200 mm ( siis putkella )...se näyttää paremmalta ja heittoistuin saadaan paremmin mahtumaan paikalleen...eli mallista oli apua.
Sivuperäsimet leikkasin, hioin ja maalasin oikeaan kokoluokkaansa.
Onko ketään joka olisi kiinnostunut viemään tätä eteenpäin..alkaa olla 2007 asti jatkunut rupeama jo jonkinmoinen taloudellinen rasitus jne ym. !?
Pidensin tuota konetta muuten 200 mm ( siis putkella )...se näyttää paremmalta ja heittoistuin saadaan paremmin mahtumaan paikalleen...eli mallista oli apua.
Liitteet
baikal kirjoitti:
Ihmettelen ettei äärimmäisen stealth ja letaali laite kiinnosta enempää. Jenkit ei meinaa edes uskoa että tämä olisi edes mahdollista toteuttaa siis ihmisen lentämä suihkari 9 m pitkä tutkalla ja parilla sisäänsiilotetulla ohjuksella..ei kai koska tunkee 6-8 amraamia omaansa ja pari AIM-9ää..ei kai siinä mikään tila riitä. Varsinkin kun perään sijoittaa valtavien ilmakanavien päähän monsterimoottorin ( se painaa ja syö kaiken tilan ja vaatii hulluna löpöä ).
Avain sana tässä on tuo siipi..joka on hieman isompi neliöinä keskimäärin ( suhteellisesti..huomaan sen joka verrannossa ) vaikka prosenttuaalinen paksuus on hyvin ohut ( nopea ), siipeen mahtuu fuilea ja pari nahjusta ja runko jää muulle.
Mittakaava 1:72 tuntuu kyllä tavattoman pieneltä, jos on tarkoitus tutkia jo alkujaan suhteellisen pienikokoisen lentokoneen lento-ominaisuuksia ja käyttäytymistä millään järkevällä tasolla. Mikäli Reynoldsin luku halutaan pitää samana, tulisi mallin nopeuden olla 72-kertainen todelliseen verrattuna, jotta virtaus mallintuisi oikein. Sikäli kun tuskin pystyt heittämään tai ampumaan mallia edes sillä nopeudella, millä "täysikokoinen" lentokone lentää, ei "kokeistasi" voi tehdä juuri minkäänlaisia johtopäätöksiä.
Näin aiheen vierestä, mikäli mittakaavassa 1:72 olevaa mallia testattaisiin ilman sijasta vedessä, riittäisi skaalauslakien valossa pelkästään viisinkertainen nopeus. Tulosten analysointi voikin sitten olla paljon mielenkiintoisempaa. Fiksumpi tosin kasvattaisi mallin kokoa ja käyttäisi tuulitunnelia.
Näin aiheen vierestä, mikäli mittakaavassa 1:72 olevaa mallia testattaisiin ilman sijasta vedessä, riittäisi skaalauslakien valossa pelkästään viisinkertainen nopeus. Tulosten analysointi voikin sitten olla paljon mielenkiintoisempaa. Fiksumpi tosin kasvattaisi mallin kokoa ja käyttäisi tuulitunnelia.
Tups kirjoitti:
Toki tuo on liian pieni, mutta mulla oli jonkinlainen epäilys ettei se ole ollenkaan lentävä, mutta malli lensi erittäin hyvin kokoonsa nähden..toki tuo ohjaamo oli pitänyt hioa pyöreämpiin muotoihin poikkileikkaukseltaan. Tarkoitus oli myös katsoa hieman mittasuhteita 3Dssä ja pidensinkin eturunkoa sitten putkella.
Tämäkin oli mahdollista lisätä siihen ( rakettiboostereiden asemesta ) jolloin turbofan olisi vain apumoottori ja kone olisikin pieni ramjet, kun liikkuu kovaa todella ylhäällä vaikka 40-50 kilometrissa.
http://www.aerospaceweb.org/question/propulsion/q0175.shtml
Tuollainen perusasioiden tsekkaus 1/72 koossa oli virkistävä kokemus ja antoi myös perheelle uskoa että "oikeesti" teen jotain kammiossani näiden kuluneiden 7 vuoden aikana. :a-wink:
Seuraavaksi sitten 1/8 kokoinen ducted fan malli työn alle. Sekä muutos 200 mm ja hieman tarkennusta ilmanoton ympärillä.
Liitteet
Muuten TUPS tuo 8 grammaa vastaa tasan oikean kokoisen GM-1 painoa sillä paino/tilavuus kerroin saadaan 1/72 on 72^3=372.248 ELI 372 X 8 GR = 2 986KG ( 2270 kg EMPTY + 100 kg PILOTTI + 626 kg ½ LÖPÖSTÄ). Tämä lisännee testin arvoa hitusen.
Luettavaa microfaittereista; http://www.dtic.mil/cgi-bin/GetTRDoc?AD=AD529372&Location=U2&doc=GetTRDoc.pdf
GM-1 moottori painaa 279.6 kg ja tehopainosuhde 4.6.
http://www.easa.europa.eu/certification/type-certificates/docs/engines/EASA-TCDS-E.048_(IM)_Pratt_and_Whitney_Canada_PW530_series_engines-03-28042008.pdf
Luettavaa microfaittereista; http://www.dtic.mil/cgi-bin/GetTRDoc?AD=AD529372&Location=U2&doc=GetTRDoc.pdf
GM-1 moottori painaa 279.6 kg ja tehopainosuhde 4.6.
http://www.easa.europa.eu/certification/type-certificates/docs/engines/EASA-TCDS-E.048_(IM)_Pratt_and_Whitney_Canada_PW530_series_engines-03-28042008.pdf
Liitteet
Juke kirjoitti:
Toki toki, mutta ilmavirta lentokoneen ympärillä ja sitä myöten esimerkiksi vastuskertoimet eivät mallinnu oikein, ellei lentsikan Reynoldsin luku (Re = v·L/v) ole sama kuin täydessä mittakaavassa. Tämän seurauksena esimerkiksi siipien nostovoima on käytännössä täyttä puutaheinää, joten itse jättäisin ainakin kaikenlaiset "lennätyskokeet" hiirenpapanan kokoisella lennokilla omaan arvoonsa. Sama kuin uittaisi kaarnalaivaa ja rakentaisi tulosten perusteella valtameriristeilijän.
edit: Jaha, merkistöongelma. No, tuo jakoviivan alla oleva kursivoitu v on väliaineen (ilman) kinemaattinen viskositeetti.
Tups kirjoitti:
Okei..yritin kai sanoa, että ilma on ikäänkuin isompirakeisempaa ja jäykempää tavallaan siis pikkumallille..siksi ohensin profiilin 2% paksuuteen oikean 5-3% asemesta..jotta se edes lentäsi hieman kuten oletettua.
Mikä tietysti merkillisintä on se että jos sen ampuu 50 km/t vauhtiin niin skaalakertoimella saa vauhdiksi 50 x 72 = 3600 kmt ! ( mach 3.4 )
Juke kirjoitti:
Miten Hans Multhopp sai nämä asiat täsmäämään tällä "jättiläiskokoisella" tuulitunnelimallilla TA-183 Huckebein koneesta ?
---
Lisäsin vielä Multhopp Ta-183/Boeing X-32 henkisen häätäjän 4:llä STINGER/IGLA piilotetulla ir-ohjuksella.
Liitteet
Tuulitunnelissa ilmavirran nopeus on huomattavasti suurempi kuin nopeus täydessä mittakaavassa. Esimerkiksi sakemanneilla oli jo toisen maailmansodan aikana tuulitunneli, jossa ilmavirran nopeus ylitti nelinkertaisen äänennopeuden. Mittakaavan ja sitä myöten tuulitunnelin halkaisijan pienentäminen mahdollistaa suuremmat nopeudet, mutta toisaalta tällöin syntyy ongelmia lämpötilan, paineen jne. kanssa. Siksipä on kaikkien etu, että tuulitunneli ja siinä testattavat mallit ovat niin suuria kuin mahdollista, jolloin vältytään karkeimmilta skaalausvirheiltä. Mikäli Reynoldsin lukua ei saada täsmäämään, voidaan käyttää esimerkiksi karhennuksia, jotka muuttavat laminaarisen virtauksen turbulenttiseksi. Näin tehdään esimerkiksi laivojen kohdalla, joiden mallikokeiden skaalaus perustuu toiseen dimensiottomaan tunnuslukuun (Frouden luku). Muitakin kikkoja varmasti on, eivätkä vastuskertoimet välttämättä aina muutu dramaattisesti Reynoldsin luvun funktiona:
En tiedä, miten siipiprofiilin paksuuden muuttaminen vaikuttaa mallin käyttäytymiseen, kun en ole aerodynaamikko.
Ehkäpä oletan liikoja tekemiltäsi lennätyskokeilta. Jos tavoitteena on vain nähdä, miltä kone näyttää kolmiulotteisena, eikä selvittää edes kvalitatiivisella tasolla koneen lento-ominaisuuksia, lienee pienikin malli riittävä. Älä kuitenkaan tee kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mikäli olosuhteet ovat kaukana todellisista.
En tiedä, miten siipiprofiilin paksuuden muuttaminen vaikuttaa mallin käyttäytymiseen, kun en ole aerodynaamikko.
Ehkäpä oletan liikoja tekemiltäsi lennätyskokeilta. Jos tavoitteena on vain nähdä, miltä kone näyttää kolmiulotteisena, eikä selvittää edes kvalitatiivisella tasolla koneen lento-ominaisuuksia, lienee pienikin malli riittävä. Älä kuitenkaan tee kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mikäli olosuhteet ovat kaukana todellisista.
Tups kirjoitti:Tuulitunnelissa ilmavirran nopeus on huomattavasti suurempi kuin nopeus täydessä mittakaavassa. Esimerkiksi sakemanneilla oli jo toisen maailmansodan aikana tuulitunneli, jossa ilmavirran nopeus ylitti nelinkertaisen äänennopeuden. Mittakaavan ja sitä myöten tuulitunnelin halkaisijan pienentäminen mahdollistaa suuremmat nopeudet, mutta toisaalta tällöin syntyy ongelmia lämpötilan, paineen jne. kanssa. Siksipä on kaikkien etu, että tuulitunneli ja siinä testattavat mallit ovat niin suuria kuin mahdollista, jolloin vältytään karkeimmilta skaalausvirheiltä. Mikäli Reynoldsin lukua ei saada täsmäämään, voidaan käyttää esimerkiksi karhennuksia, jotka muuttavat laminaarisen virtauksen turbulenttiseksi. Näin tehdään esimerkiksi laivojen kohdalla, joiden mallikokeiden skaalaus perustuu toiseen dimensiottomaan tunnuslukuun (Frouden luku). Muitakin kikkoja varmasti on, eivätkä vastuskertoimet välttämättä aina muutu dramaattisesti Reynoldsin luvun funktiona:
En tiedä, miten siipiprofiilin paksuuden muuttaminen vaikuttaa mallin käyttäytymiseen, kun en ole aerodynaamikko.
Ehkäpä oletan liikoja tekemiltäsi lennätyskokeilta. Jos tavoitteena on vain nähdä, miltä kone näyttää kolmiulotteisena, eikä selvittää edes kvalitatiivisella tasolla koneen lento-ominaisuuksia, lienee pienikin malli riittävä. Älä kuitenkaan tee kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mikäli olosuhteet ovat kaukana todellisista.
Muistaakseni F-15 koneesta tehtiin 1/20 kokoinen malli ( tai 1/16 ) ja huomattiin hyväksi tunnelissa.
Alla ihan snadilla PW617F myllyllä sama kone TIKI. Wetted area on 1/10 PAKFAsta.
Toki tuolla 1/72 mallilla olikin tarkoitus lyödä hepnaadilla.
0.8 mm lekovaneria saa muuten vain Suomesta siis toki muualtakin, mutta tehdään Suomessa.
Siiven ohentaminen vähentää turbulenttisuutta.
Sakemanneilla tais olla 3-4 yliäänitunnelia.
Nasalla on myös muutama tuulitunneli;
Liitteet
Last edited by a moderator:
- Status