RPG83
Soome Majori
Mikä on ideana siinä, että tunnistuslennolle pyritään lähettämään aina vähintään kaksi konetta? Suomessa Hornetit ovat tunnistuslennoilla käsittääkseni kuitenkin varustettu "vain" konetykillä ja Sidewindereilla, joten kuinka paljon siitä toisesta koneesta on hyötyä, jos tunnistettava kohde (vihamielinen hävittäjä) avaa tulen esim. tutkahakuisella ohjuksella Sidewinderin kantaman ulkopuolelta? Koska sekin kuulostaisi oudolta, että hävittäjä päästäisi aivan vierelle ennen ryhtymistä ilmataisteluun.
Jos tunnistettava kohde taas on siviili-ilma-alus, siis vaikkapa kaapattu matkustajakone, niin mihin silloin tarvitaan sitä toista tunnistuskonetta? Kyllä tulos on selvä, jos konetykillä ja Sidewindereilla aseistettu hävittäjä taistelee matkustajakonetta vastaan.
Miten suuret ilmavoimat ylipäätään tarvitaan, jos maa aikoo itse hoitaa ilmatilansa valvonnan ja reagoinnnin ilmatilaloukkauksiin ympärivuorokautisesti? Missä menee raja hyödyttömien ja hyödyllisten ilmavoimien välillä?
Kuukaudessa on 720 tuntia. Jos se jaetaan 160:lla tunnilla, niin tarvitaan minimissään 5 (4,5) lentäjää, jos yksi päivystäisi koko ajan. Mutta määrän joutuu tuplaamaan, jos halutaan lähettää kaksi konetta, eli silloin tarvitaan 10 lentäjää. Jos vielä otetaan huomioon, että kaikki lentäjät eivät ehkä haluaisi tehdä jatkuvaa vuorotyötä, niin taas tarvitaan lisää lentäjiä. Miten kovasti lentäjät ovat kiinni tuossa "päivystys-roolissaan"? Voivatko he suorittaa jokapäiväistä harjoittelua samalla kun päivystävät? Oletettavasti simulaattorista hyppää aika nopeasti ulos ja juoksee hangaarille, sama (de)briefingin ja teoriaopiskelun kanssa. Kuntosalilta voi olla huonompi, jos on juuri suihkussa. Mutta onnistuuko suoraan harjoituslennolta tunnistuslennolle siirtyminen? Joku kirjoitti senkin olevan mahdollista. Mietin vain sitä, että voiko hävittäjällä (ei Hornet, vaan koneet yleensä) lentää harjoituslento aseistettuna, eli ohjus tai konetykki ei lähde vaan ainoastaan simuloidaan se tapahtuma? Jotenkin kuulostaisi riskialttiilta toiminnalta, kun eihän voimankäyttöharjoituksiakaan vedetä ladatuilla aseilla huutaen laukaus-laukaus.
Disclaimer: Älkääkä nyt kertoko, että koneissa onkin Amraamit kun tunnistuslennolle lähdetään, jos jollakulla nyt sattuu olemaan parempaa tietoa.
Jos tunnistettava kohde taas on siviili-ilma-alus, siis vaikkapa kaapattu matkustajakone, niin mihin silloin tarvitaan sitä toista tunnistuskonetta? Kyllä tulos on selvä, jos konetykillä ja Sidewindereilla aseistettu hävittäjä taistelee matkustajakonetta vastaan.
Miten suuret ilmavoimat ylipäätään tarvitaan, jos maa aikoo itse hoitaa ilmatilansa valvonnan ja reagoinnnin ilmatilaloukkauksiin ympärivuorokautisesti? Missä menee raja hyödyttömien ja hyödyllisten ilmavoimien välillä?
Kuukaudessa on 720 tuntia. Jos se jaetaan 160:lla tunnilla, niin tarvitaan minimissään 5 (4,5) lentäjää, jos yksi päivystäisi koko ajan. Mutta määrän joutuu tuplaamaan, jos halutaan lähettää kaksi konetta, eli silloin tarvitaan 10 lentäjää. Jos vielä otetaan huomioon, että kaikki lentäjät eivät ehkä haluaisi tehdä jatkuvaa vuorotyötä, niin taas tarvitaan lisää lentäjiä. Miten kovasti lentäjät ovat kiinni tuossa "päivystys-roolissaan"? Voivatko he suorittaa jokapäiväistä harjoittelua samalla kun päivystävät? Oletettavasti simulaattorista hyppää aika nopeasti ulos ja juoksee hangaarille, sama (de)briefingin ja teoriaopiskelun kanssa. Kuntosalilta voi olla huonompi, jos on juuri suihkussa. Mutta onnistuuko suoraan harjoituslennolta tunnistuslennolle siirtyminen? Joku kirjoitti senkin olevan mahdollista. Mietin vain sitä, että voiko hävittäjällä (ei Hornet, vaan koneet yleensä) lentää harjoituslento aseistettuna, eli ohjus tai konetykki ei lähde vaan ainoastaan simuloidaan se tapahtuma? Jotenkin kuulostaisi riskialttiilta toiminnalta, kun eihän voimankäyttöharjoituksiakaan vedetä ladatuilla aseilla huutaen laukaus-laukaus.
Disclaimer: Älkääkä nyt kertoko, että koneissa onkin Amraamit kun tunnistuslennolle lähdetään, jos jollakulla nyt sattuu olemaan parempaa tietoa.