Turkissa vallankaappaus

Naapurukset löytäneet yhteisen sävelen vaikka välillä paukkuikin:

Venäjän ja Turkin suhteet paranevat vauhdilla – lennot ja talousyhteistyö käyntiin
Turkin presidentin anteeksipyyntö näyttää päättäneen maan välirikon Venäjän kanssa. Venäjä purkaa pakotteitaan eri aloilla.

http://yle.fi/uutiset/venajan_ja_tu...a__lennot_ja_talousyhteistyo_kayntiin/9045855

Kun EU-yhteistyö alkaa haihtumaan niin milloin ruvetaan tekemään lähtöä Natosta?
 
tää EU-jäsenyysneuvottelu

Niin väitetään, että jäsenyysneuvottelua on pidetty itsensä neuvotteluprosessin takia käynnissä. Ääneen lausuttu syy tähän olisi se, että niin kauan kuin prosessi on käynnissä se on turkkilaisille eduksi. Prosessissa EU on voinut suostutella Turkkia pitämään maassa demokraattisia oikeusvaltiokäytänteitä jotka todellisesti ovat tavallisen turkkilaisen etu ja jos maa on edes kohtuu "hyvä" se on myös unionille eduksi koska se pysyy vakaana. Ajattelua voisi verrata YK:n politiikkaan jossa edes rosvovaltioita ei eristetä, koska sillä on vielä huonommat seuraukset kun enää millään ei ole ns. "mitään väliä". Ostan ajattelun, kauppasuhteetkin ovat eduksi. Ja tietty jo itsessään valtava byrokraattien armeija saa tärkeää tekemistä...

Kaiken tämän jälkeen tätä näytelmää tuskin voidaan jatkaa.

Kannattaa ajatella Turkin jäsenyysneuvotteluja tätä taustaa vasten.
 
Pitkän linjan tiedustelu-/vastavakoilumies ja Balkan-asiantuntija John Schindler ei sulje pois mahdollisuutta, että vallankaapausyritys oli Erdoganin masinoima. Schindler vertaa tapahtumia pitkien puukkojen yöhön, jossa Hitler puhdisti puolueen kilpailijoistaan.

It’s remarkable that Turkey’s military—the second-biggest in NATO—with more than 500,000 troops on active duty, managed to stage a revolt against the government that amounted to not much more than a battalion.

Questions abound about what really happened on the night of July 15-16. Turks with experience of past military coups have noted how laughably small and inept this effort actually was. The plotters’ choice of targets was odd, to put it mildly. They took over very few installations, and weren’t very rapid in any event. They left the biggest media outlets untouched. The coup seemed to have little desire to connect to the public.

To top it off, the plotters made scant effort to seize or harm the president, whose whereabouts they knew. At the height of the short-lived coup, Erdoğan was flying on his private jet, returning to Istanbul from a holiday on the Aegean coast. Rebel F-16 fighters, fully armed for combat air patrol, intercepted the president’s plane, yet mysteriously they made no effort to shoot it down or even force it to land.

Since the first act of any coup d’état is neutralizing the regime’s leadership, that the plotters refrained from doing so, despite having easy opportunity, raises awkward questions about the entire affair.

The notion that the coup was a stage-managed drama—a pretext for the regime to purge its remaining enemies—may seem fanciful to Westerners, yet is entirely within the realm of possibility for Turks....
Linkki.
 
No Vonka sai päähän ajatuksen Turkin mahdollisest suuntautumisesa Euraasian unioniin eikä se ajatus lähde karmeuden vuoksi pois..
Putinin Turkin vierailua ja yhteistä tiedotustilaisuutta odotetaan nyt vähän pelonsekaisin tunnelmin.

Tuo ajatus tarkoittaisi toteutuessaan että koko Eu muuttuisi Putinin ja Turkin panttivangiksi jota uhataan jatkuvasti miljoonilla pakolaisilla. Kauhun tasapaino tulee ilman ydinaseita. Tosin millä Eu uhkaa takaisin.
 
Tuo ajatus tarkoittaisi toteutuessaan että koko Eu muuttuisi Putinin ja Turkin panttivangiksi jota uhataan jatkuvasti miljoonilla pakolaisilla.
...plus että Venäjä saisi EU:sta tiukemman otteen energia-asioissa. Ei yllättäisi, jos Venäjä elvyttää "Turkish Stream"-maakaasuprojektin.
 
Ymmärsin yrjön kirjoituksen siten että jos haluaa ymmärtää jäsenyysneuvotteluja, niin tuolta pohjalta kannattaa.
Se, että kannattaako jäsennyysneuvottelut, jää silti mielestäni toiseksi asiaksi.

Rauhantekijä. Tarkoitin nimenomaan, että teoria Turkin integraatiosta vain pelinä, jolla yritettiin vaikuttaa Turkin ihmisoikeustilanteeseen on kestämätön.

Integraatioon on pyritty aktiivisesti myös 2000-luvulla. AKP käytti meitä hyväkseen ja pelasi teatteria, haki kansalta (jopa EU-arvoilla hämäten) valtuutusta, ja puolisuljettujen silmiemme edessä mielivaltaisesti alkoi pyrkiä diktatuuriin - EU-tuella. Se oli ihan ratkaisevaa jopa sille, että oppositio riensi demokratiaa pelastamaan kumousyrityksessä.

Vasta nyt ei oikein voi olla enää hiljaa, sen verran Örde riehuu, joten tarjotaan tuollainen kaunis selitys.
 
Tosin millä Eu uhkaa takaisin.
Ei ole mitään millä uhata.
Ainoa mitä enää pystymme tekemään on huolehtia omasta asiastamme ja turvallisuudesta. Käytännössä ainoa asia on laittaa itä-raja kiinni ja Frontexia etulinjaan riittävästi.
Tuleekos siitä noin 4000 km suojattavaa eulinjaa kun suljetaan Balkanilta Lappiin?

Eikä tämä ole edes epärealistista. Kummasti yleensä löytyy resursseja kun tavoitekuva pidetään riittävän kirkkaana mielessä.
 
Tarkoitin nimenomaan, että teoria Turkin integraatiosta vain pelinä, jolla yritettiin vaikuttaa Turkin ihmisoikeustilanteeseen on kestämätön.
Vasta nyt ei oikein voi olla enää hiljaa, sen verran Örde riehuu, joten tarjotaan tuollainen kaunis selitys.
Nou hätä. Ei ketään tilille laiteta sanamuodosta, keskusteluahan tämä vaan on.
Uskon kyllä että varsinkin ne jotka ovat olleet puuhaamassa Turkin integraatiota, ovat puhuneet pääosin positiivista tuosta hankkeesta. Noh, onhan se luonnollista että jo oman motivaationsa takia ihmisen pitää jollain tasolla uskoa siihen mitä tekee ja Turkin kohdalla jotkut ovat voimakkaasti suggeroineet itsensä positiivisen kehityksen suuntaan. Siitä huolimatta että näin jälkikäteen tarkasteltuna etenivät aikaslailla laput silmillä, eikä huomanneet Erdon kikatusta kulisseissa.
 
Nou hätä. Ei ketään tilille laiteta sanamuodosta, keskusteluahan tämä vaan on.
Uskon kyllä että varsinkin ne jotka ovat olleet puuhaamassa Turkin integraatiota, ovat puhuneet pääosin positiivista tuosta hankkeesta. Noh, onhan se luonnollista että jo oman motivaationsa takia ihmisen pitää jollain tasolla uskoa siihen mitä tekee ja Turkin kohdalla jotkut ovat voimakkaasti suggeroineet itsensä positiivisen kehityksen suuntaan. Siitä huolimatta että näin jälkikäteen tarkasteltuna etenivät aikaslailla laput silmillä, eikä huomanneet Erdon kikatusta kulisseissa.

Turkki on Kaukasus ja Lähi-Itä sekä energiansaannin kannalta tärkeä. Jo George Bush nuorempi lupasi tehdä kaikkensa, jotta Turkista tulisi EU:n jäsen. Kaikki silti tiesivät, mitä AKP vastustajilleen teki. Tätä tässä nyt selitellään, kun koko maailman katse kääntyi Turkin puhdistuksiin.

Koko teoria hyvistä motiiveista on banaali.
 
Tätä tässä nyt selitellään, kun koko maailman katse kääntyi Turkin puhdistuksiin.
Samaa mieltä.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, itse en ole koskaan mieltänyt Turkkia EU-maaksi olen toivonut kehityksen kaatuvan. Nyt ajattelen, että maailmassa on sittenkin oikeus ja toiveeni on toteutunut.
 
Rauhantekijä. Tarkoitin nimenomaan, että teoria Turkin integraatiosta vain pelinä, jolla yritettiin vaikuttaa Turkin ihmisoikeustilanteeseen on kestämätön.

Integraatioon on pyritty aktiivisesti myös 2000-luvulla. AKP käytti meitä hyväkseen ja pelasi teatteria, haki kansalta (jopa EU-arvoilla hämäten) valtuutusta, ja puolisuljettujen silmiemme edessä mielivaltaisesti alkoi pyrkiä diktatuuriin - EU-tuella. Se oli ihan ratkaisevaa jopa sille, että oppositio riensi demokratiaa pelastamaan kumousyrityksessä.

Vasta nyt ei oikein voi olla enää hiljaa, sen verran Örde riehuu, joten tarjotaan tuollainen kaunis selitys.

Onneksi kukaan ei ole tuollaista teoriaa esittänyt.

EU-jäsenyys on ollut kuitenkin porkkana, jolla Turkin ihmisoikeustilannetta on pyritty parantamaan. Toki, edistys on ollut kovin hidasta, eivätkä muutkaan neuvottelut ole sitten edenneet. Ei tuossa ole oltu sinisilmäisiä. Syyt miksi prosessia on kuitenkin haluttu pitää edes teoriassa elossa, on käyty jo lävitse.

2006:

http://yle.fi/uutiset/turkin_ihmisoikeustilanne_kohenee_hitaasti/5745918

Kidutuksista ei rangaista

Turkin ihmisoikeussäätiön ylläpitämissä viidessä kidutettujen kuntoutuskeskuksessa on hoidettu lähes 10 000 kidutuksen uhria 1990-luvun alusta lähtien. Kidutusten määrää säätiö seuraa kuntoutushakemuksista. Esimerkiksi vuosien 2002 ja 2004 välillä määrä pysytteli yli 900 hakemuksessa, ja tapauksista vakaviksi katsottujen määrä oli vuosittain noin 350. Suuri epäkohta on se, että ani harva kidutusepäily johtaa rangaistukseen tai edes kunnolliseen tutkintaan. Kidutusepäilyt päätyvät useimmiten syyttämättäjättämispäätökseen, ja esimerkiksi vuoden 2003 noin 40 oikeudenkäynnistä tuomioon johti vain neljä. "EU:n pitäisi seurata Turkin kehitystä tarkoin"

Turkin hallitus on ajanut läpi useita lakiuudistuksia, joiden tarkoitus on vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista. Motivaatiota uudistuksiin on tarjonnut erityisesti Turkille alustavasti jo lupailtu EU-jäsenyys. Jäsenyysneuvottelujen käynnistämisestä sovittiin viime vuoden lopulla.

Tilannetta tarkkailevien järjestöjen näkökulmasta ongelmana on, että lakiuudistukset eivät ole johtaneet käytännön parannuksiin. Bakkalcin mielestä syy on selvä:

- Tarvittaisiin muutos koko ajatteluun. Turkin nykyinen perustuslaki on peräisin vuoden 1980 sotilasvallankaappauksen ajalta. Se pitäisi uusia kokonaan, Bakkalci toteaa.

Kosmeettisilta vaikuttavat erityisesti lakimuutokset, jotka on vedetty vähän ajan päästä ainakin osittain takaisin.

Järjestöt ovat huolissaan Turkin hallituksen motiiveista parantaa ihmisoikeuksien toteutumista. Parannuksia ei tehdä ihmisoikeuksien, vaan poliittisten päämäärien takia, järjestöt arvioivat.

- En sanoisi, että Turkki on suoranaisesti huijannut EU:ta uudistuksissa. Mutta kannustaisin eurooppalaisia tarkastelemaan ruohonjuuritason tapahtumia nykyistä syvällisemmin, Bakkalci muotoilee.

2011

http://www.lauranordstrom.fi/2011/03/09/eu-ja-turkki-tarvitsevat-toisiaan/

Kirjoitin edellisessä blogissani tämän viikon Euroopan parlamentin päätöksistä. Mainitsin, että lievä pettymys oli parlamentin virallinen kanta Turkin edistymisestä vuonna 2010. Miksi?

Päätöslauselmassa oli toki paljon hyviä asioita ja erityisesti tuotiin esille Turkissa edelleen vallitsevat epäkohdat. Päällimmäisenä kaikilla on tietysti mielissä lehdistönvapaus, kun ainakin 9 journalistia on viime viikkoina vangittu syytettyinä jonkinlaisesta osallisuudesta ns. Ergenekon-vallankaappausyritykseen. Tämä on huolestuttavaa myös senkin takia, että kyseistä vallankaappausta koskevaa oikeusprosessia on pidetty yhtenä mahdollisuutena tehdä Turkista demokraattisempi ja oikeudenmukaisempi maa.

Pettymys on kuitenkin se, että päätöslauselmassa ei edes mainita sanoja ”EU-jäsenyys”. Tämä kuvaa sitä, kuinka huonosti jäsenyysneuvottelut edistyvät. Vaikka positiivista kehitystä on tapahtunut, yhtään uutta neuvottelulukua ei ole aikoihin avattu. Muutamat jäsenmaat, kuten Kypros ja Ranska blokkaavat monia lukuja poliittisista syistä. Tällä en siis tietenkään tarkoita, ettei Turkilta myös pidä vaatia muutoksia, kuten esimerkiksi satamien avaamista Kyproksesta tuleville tuotteille ja kurdien aseman parantamista.

EU:n ja Yhdysvaltojen merkitys Turkin ulkopolitiikalle on viime aikoina selkeästi vähentynyt. Tämä ei vielä tarkoita, että Turkki olisi jotenkin kääntynyt länttä vastaan. Mutta jos halutaan pitää Turkilla samat tavoitteet ulkopolitiikassa kuin EU:lla, kannattaisi EU:n osoittaa Turkille tarvitsevansa sitä. Turkki voi toimia esimerkiksi esikuvana nykyisille arabivallankumouksille.

---

Edelleen kysyisin esimerkiksi Vongalta, että mitä olisi pitänyt tehdä toisin aikaisemmin ja erityisesti mitä pitäisi tehdä nyt.
 
Viimeksi muokattu:
Samaa mieltä.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, itse en ole koskaan mieltänyt Turkkia EU-maaksi olen toivonut kehityksen kaatuvan. Nyt ajattelen, että maailmassa on sittenkin oikeus ja toiveeni on toteutunut.

Strategiset perusteet Turkin ja EU:n väleille ovat edelleen olemassa. EU-jäseneksi siitä ei tällä haavaa ole.
 
Onneksi kukaan ei ole tuollaista teoriaa esittänyt.

Kyllä sinä tarjoilit porkkanateoriaa.

Edelleen kysyisin esimerkiksi Vongalta, että mitä olisi pitänyt tehdä toisin aikaisemmin ja erityisesti mitä pitäisi tehdä nyt.

Eilen vastasin ja myös Vlad, jolle muistaakseni kommentoit: "En usko että..."

Onko vastaus tyydyttävä vasta, kun se on mieleisesi?

Uudestaan. Normaali diplomaattisuhde ja talousyhteistyö. Myös poliittisesti ihmisoikeusrikkomukset on tuomittava lujemmin. Ei riitä, että sen tekee joku marginaalihautala tai Ylen ylevä. Nyt AKP sai poliittisen valtakirjan kaikkeen.
 
Kyllä sinä tarjoilit porkkanateoriaa.

Turkin EU-jäsenyys on ollut täyttä utopiaa jo vuosikaudet. Mutta prosessia on haluttu pitää hengissä porkkanana Turkille parantaa ja ylläpitää ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja demokratiaa. Nyt edes sille ei oikein enää ole pohjaa.

Turkki on kuitenkin liian iso, liian lähellä ja muodostaa suoran yhteyden lähi-idän sotkuihin ja on vielä esim Venäjän suuntaan niin tärkeä, että Turkille ei ole mahdollista vain kääntää selkää, sulkea silmiä ja korvia tapahtumilta.

Uskon että EUn linja maiden välillä tulee olemaan yhtenäinen, mutta ulospäin se ei tule todennäköisesti näyttämään selkeältä, koska EU pyrkii setvimään tilannetta kaikin poliittisin ja diplomaattisin keinoin.

Siitä ei kenelläkään liene epäselvyyttä millainen setä Erdo on. Mutta en usko, että EU voisi juurikaan muuttaa Erdon toimintaa ottamalla "tiukan linjan". Jos hyviä ehdotuksia sellaisista konkreettisista toimista on, niin kertokaa ihmeessä.

Todelliset ratkaisun avaimet ovat turkkilaisilla itsellään. Erdon toimia voi verrata Janukovytšin EU-neuvottelujen katkaisuun. Saa nähdä, nouseeko Turkin kansa omaan Maidaniinsa.

Kyllä se olit ihan sinä, joka sen irrotit yhteydestä. Viestini yllä.

Selvennetään vielä kerran.
  1. Turkki on lähellä, iso ja strategisesti tärkeä esim. Venäjän ja Lähi-Idän suuntaan.
  2. EU:n ja Euroopan intressissä on vakaa Turkki ja hyvät suhteet Turkkiin
  3. Näiden edistämiseksi Turkille on lupailtu myös EU-jäsenyyttä jo vuodesta 1965 alkaen
  4. Turkin kehitys oli positiivista ja erityisesti vuosituhannen vaihteen tienoilla näytti hyvältä ja varsinaiset neuvottelut aloitettiin
  5. AKP nousi kuitenkin valtaan ja kehitys on siitä lähtien ottanut takapakkia
  6. Mutta prosessia on haluttu pitää hengissä porkkanana Turkille parantaa ja ylläpitää ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja demokratiaa. Vakaa Turkki on edelleen Eurooopan intressissä.
  7. Nyt edes sille ei oikein enää ole pohjaa.
Onko asia selkeä?

Eilen vastasin ja myös Vlad, jolle muistaakseni kommentoit: "En usko että..."

Onko vastaus tyydyttävä vasta, kun se on mieleisesi?

Uudestaan. Normaali diplomaattisuhde ja talousyhteistyö. Myös poliittisesti ihmisoikeusrikkomukset on tuomittava lujemmin. Ei riitä, että sen tekee joku marginaalihautala tai Ylen ylevä. Nyt AKP sai poliittisen valtakirjan kaikkeen.

En ymmärtänyt vastaustasi silloin. Nyt se oli selkeämpi. Kiitos!

Ja yllätys yllätys. Linjasi on aivan sama, kuin mitä EU:lla on ollut, ja mitä kommentoin sen olevan myös jatkossa!

EU tulee jatkamaan normaaleita diplomaatti- ja kauppasuhteita Turkin kanssa (1=porkkana) ja on tuominnut ja tulee tuomitsemaan poliittisesti ihmisoikeusrikkomukset korkealla tasolla (2=keppi).

Edit. Se on siis linja, joka ei näytä ulospäin selkeältä.

En usko, että EU:n linja tulee olemaan selkeä kaipaamallasi tavalla.

EU-jäsenyys on täysin jäissä ja EU tulee valmistautumaan pakolaisiin. Näitä pitäisin annettuina asioina.

Mutta sitten muu toiminta Turkin suuntaan on haastavaa. EU:n ei välttämättä kannata ruveta vetämään todella "kovaa linjaa" Erdoa vastaan, koska 1) Erdo ei piittaa asiasta 2) hän voi käyttää sitä hyväkseen sisäpoliittisesti ja 3) se voi ajaa Turkkia Venäjän suuntaan.

Todennäköisesti käy vähän kuin Venäjän kanssa.

EU:han on de facto vetänyt todella kovaa linjaa Venäjän kanssa. Ja se on yllättänyt Putinin ja ehkä jopa EU:n itsensäkin.

Mutta, samaan aikaan pyritään ylläpitämään keskusteluyhteyksiä Venäjään ja lupaillaan kauppaa ja pakotteiden purkua.

Kun toisella kädellä antaa piiskaa ja toisella tarjoaa porkkanaa, niin se linja ei voi näyttää ulospäin selkeältä.

Tässä vielä pari korkean tason poliittista tuomiota.

2013

EU tuomitsi Turkin mielenosoittajien kohtelun
http://www.ksml.fi/ulkomaat/EU-tuomitsi-Turkin-mielenosoittajien-kohtelun/208476


2016

Kuolemanrangaistus olisi loppu Turkin EU-jäsenneuvotteluille
http://www.ilkka.fi/uutiset/ulkomaat/kuolemanrangaistus-olisi-loppu-turkin-eu-jäsenneuvotteluille-1.2088705

Kuolemanrangaistuksen palauttaminen Turkissa tarkoittaisi, ettei maa voisi olla Euroopan unionin jäsen, totesi EU:n ulkoministeri Federica Mogherini maanantaina.

–  Haluan sanoa erittäin suoraan, ettei yhdestäkään maasta, joka ottaa uudestaan käyttöön kuolemanrangaistuksen, voi tulla EU:n jäsenmaata, hän sanoi.

EU:n Brysseliin kokoontuneet ulkoministerit kehottavat Turkin viranomaisia pidättyvyyteen vallankumousyrityksen jälkimainingeissa. Kokouksesta julkaistussa tiedotteessa viitataan etenkin poliisiin sekä turvallisuusjoukkojen toimintaan.

EU:n ulkoministerien mukaan väkivallan jatkuminen täytyy pysäyttää, ihmishenkiä suojella ja rauha palauttaa. Lisäksi Euroopan unioni korostaa, että Turkissa tulisi toimia maan lakien ja perustuslain mukaisesti.

EU:n mukaan esimerkiksi ihmisoikeuksia, demokratiaa ja jokaisen oikeutta tasapuoliseen oikeudenkäyntiin tulee kunnioittaa. Toisaalta EU:n ministerineuvosto tuomitsi sotilasvallankaappauksen yrityksen.

Ulkoministerit muistuttavat myös, että kuolemanrangaistus on EU:ssa kielletty.
 
Viimeksi muokattu:
@Vonka

Jos vielä mietit loogisesti, niin jos EU olisi laajentumiskiihkossa hakenut geopoliittisia ja taloudellisia etuja laajentumisesta Turkkiin, niin se olisi ottanut Turkin jäseneksi jo ajat sitten, huolimatta esimerkiksi ihmisoikeustilanteesta ja muista ongelmista. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.
 
Back
Top