Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

No niin, seuraava ulostuloa odotellessa. Toivottavasti valtiojohdolla on naseva vastaus jo valmiina.

Venäjän Ruotsin suurlähettiläs kommentoi ruotsalaismedia Aftonbladetille, ettei Venäjä hyväksyisi enää Ruotsinkaan Nato-jäsenyyttä. Syynä on suurlähettilään mukaan Naton Venäjälle aiheuttama turvallisuusuhka. Aiemmin Venäjä on ilmaissut, ettei hyväksy Naton läsnäoloa lähinnä entisissä Neuvosto-maissa.


 
Suomen olisi syytä terävöittää tietoisuutta meidän NATO-optiosta, jonka käytämme jos käytämme.
Se optio olisi aika käyttää. Meillä on jo kaikki Naton haitat ja Venäjä tekee kaikkensa sulkeakseen oven. On järjen köyhyyttä, kun emme halua myös Naton etuja. jo tässä on 20 vuotta suunniteltu liittymistä ja siinä sivussa rakennettu Suomesta 100% Nato-yhteensopiva. Eikä Venäjä usko sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, koska faktat isäntämaasopimusta myöden on niin kovat. Nykyisellä tyhmäilyllä jätämme itsemme erillisodan uhan alle. Olemme sotilaspoliittisesti kuin Ukraina.
 
Enpä olisi uskonut vielä eilen että ulkopoliittinen keskustelu käydään käytävässä. :oops:

"Tässä tapauksessa ulkoministeriys tarkoittaa, että pysyt ulkona tästä."

-P. Lipponen (Itsevaltiaissa)
 
Nostetaan tämä vaikka tänne. Stubukka oli kyllä ulkoministerinä melkoinen kivi vanhan liiton YYA-ajan broilereiden kengissä. Pääministerinä miestä vietiin kuin litran mittaa, mutta tiivistämisen taito on miehellä kyllä hallussa. Kävin kuutelemassa Iltiksen artikkelissa olleen CNN-haastattelun, ei jää epäselvyyttä kuka tämän kaiken takana on. Ja muistuttaa, että Putinia ei pidä aliarvioida, pelaa pitkää peliä erittäin taitavasti.

 
Venäjän käytöksessä Ukrainan sodassa on nyt jotain häiritsevää. Toki sota on sitä aina, mutta tilanne tuntuu kehittyvän oudosti. Sinänsä Venäjän toiminta on johdonmukaista ja tavoitteet ovat kohtuullisen selkeät, mutta toteutus on yksinkertaisuudessaan yllättävä. Mutta mutta, oma ennustukseni on ollut, että Venäjä tekee suoran hyökkäyksen vain, jos Yhdysvallat sidotaan sotaan vähintään yhdellä, mielellään kahdella muulla alueella samanaikaisesti. Venäjä toimisi siis opportunistisesti. Tilanne ei sellaiselta kuitenkaan vaikuta. Toinen vaihtoehto on ollut käytössä olleen pala kerrallaan -strategian jatkaminen. Nyt kuitenkin Venäjä on valmistautunut hitaasti ja avoimesti hyökkäykseen ja ajanut itsensä tahallisesti tilanteeseen, josta on vaikea vetäytyä.

Huolestuttavinta tässä on mielestäni se, mistä ei juuri ainakaan julkisuudessa ole puhuttu. Miksi Venäjä tuntee juuri nyt olevansa niin voimakas, että se voi haastaa ei pelkästään Ukrainan, vaan myös Naton. Miksi alun uhon jälkeen Yhdysvallat ja Iso-Britannia vetivätkin takaisinpäin ja ovat ilmoittaneet, että eivät lähde itse sotimaan Ukrainaan? Aluksi puheet olivat aivan eri tyyppisiä ja britit jo lähettivätkin ensimmäiset joukot alueelle ( vai ehtivätkö lähettää? ), mutta muuttivat ne ensin vain kouluttaviksi joukoiksi ja sitten kutsuivat nopeasti takaisin. Suoranaisestihan Venäjä ei Natoa nytkään uhkaa, mutta vaatimukset ovat sitä luokkaa, että laskelmissa on ollut pakko ottaa huomioon tilanteen eskaloituminen niin, että Nato-maiden joukkoja osallistuu taisteluihin. Mikä saa Venäjän nyt tuntemaan itsensä niin vahvaksi, että se voi näitä vaatimuksia esittää ja eskaloida Ukrainassa? Tai kysytään toisinpäin, miksi länsi katsoo Venäjän niin vahvaksi, että ei uskalla sitoutua sotimaan, vaikka teki jopa erillisen vahvistavan sopimuksen, lupautuen turvaamaan Ukrainan suvereeniuden?
 
Mutta mutta, oma ennustukseni on ollut, että Venäjä tekee suoran hyökkäyksen vain, jos Yhdysvallat sidotaan sotaan vähintään yhdellä, mielellään kahdella muulla alueella samanaikaisesti. Venäjä toimisi siis opportunistisesti.
Kyllä Putinille riittää ilmoitus siitä, että sotaan ei osallistuta. Jatkuvalla ytimien esittelyllä, ihmeaseilla on saatu haluttu toimintavapaus. On tuomiopivän torbedoa ja doktriinissa laskettu ytimien käyttökynnystä. Venäjä pitää lupausta uskottavana, että joukoilla ei osallistuta.
Miksi Venäjä tuntee juuri nyt olevansa niin voimakas, että se voi haastaa ei pelkästään Ukrainan, vaan myös Naton.
Mä kääntäisin tämän heikouden ongelmaksi. 2014 jälkeen lännen puolustusbudjetit kääntyi nousuun. Nyt ne alkaa vaikuttaa lännen suorituskykyyn. Trump auttoi tässä myös mesoamalla määrärahoista. Venäjä ei pysty varustelutahtiaan juuri kiihdyttämään. Nykyiset suunnitelmat ei ole toteutuneet täysimääräisinä. Summa: Venäjä on nyt suhteellisesti vahvimmillaan. Tästä eteenpäin voimavaaka alkaa taas kääntyä lännen eduksi. Onko järkeä?
 
Venäjän käytöksessä Ukrainan sodassa on nyt jotain häiritsevää. Toki sota on sitä aina, mutta tilanne tuntuu kehittyvän oudosti. Sinänsä Venäjän toiminta on johdonmukaista ja tavoitteet ovat kohtuullisen selkeät, mutta toteutus on yksinkertaisuudessaan yllättävä. Mutta mutta, oma ennustukseni on ollut, että Venäjä tekee suoran hyökkäyksen vain, jos Yhdysvallat sidotaan sotaan vähintään yhdellä, mielellään kahdella muulla alueella samanaikaisesti. Venäjä toimisi siis opportunistisesti. Tilanne ei sellaiselta kuitenkaan vaikuta. Toinen vaihtoehto on ollut käytössä olleen pala kerrallaan -strategian jatkaminen. Nyt kuitenkin Venäjä on valmistautunut hitaasti ja avoimesti hyökkäykseen ja ajanut itsensä tahallisesti tilanteeseen, josta on vaikea vetäytyä.

Huolestuttavinta tässä on mielestäni se, mistä ei juuri ainakaan julkisuudessa ole puhuttu. Miksi Venäjä tuntee juuri nyt olevansa niin voimakas, että se voi haastaa ei pelkästään Ukrainan, vaan myös Naton. Miksi alun uhon jälkeen Yhdysvallat ja Iso-Britannia vetivätkin takaisinpäin ja ovat ilmoittaneet, että eivät lähde itse sotimaan Ukrainaan? Aluksi puheet olivat aivan eri tyyppisiä ja britit jo lähettivätkin ensimmäiset joukot alueelle ( vai ehtivätkö lähettää? ), mutta muuttivat ne ensin vain kouluttaviksi joukoiksi ja sitten kutsuivat nopeasti takaisin. Suoranaisestihan Venäjä ei Natoa nytkään uhkaa, mutta vaatimukset ovat sitä luokkaa, että laskelmissa on ollut pakko ottaa huomioon tilanteen eskaloituminen niin, että Nato-maiden joukkoja osallistuu taisteluihin. Mikä saa Venäjän nyt tuntemaan itsensä niin vahvaksi, että se voi näitä vaatimuksia esittää ja eskaloida Ukrainassa? Tai kysytään toisinpäin, miksi länsi katsoo Venäjän niin vahvaksi, että ei uskalla sitoutua sotimaan, vaikka teki jopa erillisen vahvistavan sopimuksen, lupautuen turvaamaan Ukrainan suvereeniuden?
Tätä olen itsekin pohtinut. Jos Venäjä ja Nato joutuisi täysimittaiseen sotaan keskenään, Venäjä yksinkertaisesti jyrättäisiin täysin silmittömän ylivoiman alle. Tämä on todellisuutta nykypäivänä, Neuvostoliiton aikoihin varmaan toisin. Ydinsodassa tietenkin kaikki häviäisivät. Putinin on ymmärrettävä nämä tosiasiat, kyllä sielläkin sentään matematiikka pelaa samalla tavalla kuin lännessä.

Voisiko kyse olla jonkinlaisesta alemmuuskompleksista? Putin on tehnyt melko pitkän uran Neuvostoliitossa vakoojana ja Neuvostoliitolla oli yli viisi miljoonaa aktiivipalveluksessa olevaa sotilasta riveissä, joten mahti oli melkoinen. Neuvostoliitto myös saavutti merkittäviä asioita esimerkiksi tieteen saralla kilpailijana Yhdysvalloille ja oli aikoinaan vakavasti otettava valtio, jonka jälkeinen Venäjä on ollut lähinnä taantumuksellinen ja rappioituva jämä, joka joudutaan ottamaan huomioon raivostuttavana piikittelijänä ainoastaan silloin kun se uhkaa naapureitaan.

Kaikki viittaa nostalgiaan. Neuvostoliiton aikaisia mekanismeja yritetään palauttaa käytäntöön jatkuvasti ja aihetta tunnutaan pitävän melko seksikkäänä Venäjän johdossa. Onko nostalgia sitten tarpeeksi suuri syy kaikkeen propagandaan ja sodalla uhkailuun, mahdollisesti hyökkäyksiin, en tiedä.
 
Mä kääntäisin tämän heikouden ongelmaksi. 2014 jälkeen lännen puolustusbudjetit kääntyi nousuun. Nyt ne alkaa vaikuttaa lännen suorituskykyyn. Trump auttoi tässä myös mesoamalla määrärahoista. Venäjä ei pysty varustelutahtiaan juuri kiihdyttämään. Nykyiset suunnitelmat ei ole toteutuneet täysimääräisinä. Summa: Venäjä on nyt suhteellisesti vahvimmillaan. Tästä eteenpäin voimavaaka alkaa taas kääntyä lännen eduksi. Onko järkeä?

Kyllä, näinkin tilanne tietysti on, mutta silti. Voimatasapaino näyttää kyllä siltä, että Venäjällä ei ole mitään palaa edes Eurooppaa vastaan, saati Yhdysvaltojen johtamaa koaliota. Ydinaseet tuovat tietysti oman juttunsa mukaan, mutta käytettäisiinkö strategisia aseita jos yhdenkään ydinasevallan maaperälle ei hyökättäisi? Vähän epäilen, että taktisten ydinaseiden molemminpuoleinen käyttö Ukrainassa aiheuttaisi nopean neuvotteluratkaisun eikä MADit toteutuisi. Jos taas ajattelee asiaa niin, että tässä on kyseessä heikon regimen tapa ratkaista valtion sisäisiä ongelmia, niin ydinsota todennäköisesti aiheuttaisi vallankumouksen aika nopeasti. Samoin tekee hävitty sota. Vaikka nyt olisikin Venäjän paras hetki, niin miten saadaan tilanne laskettua niin, että positiivinen tulos on mitenkään todennäköinen? En ymmärrä.

edit. Tietysti sekin on mahdollista, että sota ei tosiaan ole tavoitteena vaan Venäjä oli laskenut, että viimeistään päiväkotia ampumalla saadaan Ukraina / länsi taipumaan tyydyttäviin ehtoihin. Siinä tapauksessa mun mielestä odotuksen pitäisi kyllä olla se, että vastapalloon tulee ja kovaa.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka nyt olisikin Venäjän paras hetki, niin miten saadaan tilanne laskettua niin, että positiivinen tulos on mitenkään todennäköinen?
En muista enää kirjan nimeä, mutta siinä oli 3 suomalaista upseeria sotakoulussa Moskovassa. Jos sotapeleissä sovjetit ei menestyneet, niin käyttöön otettiin sosialistin paremmus tms höpöhöpö ja kas kummaa, puna-armeija voitti taistelun. Putinilla voi olla käytössä historiallinen oiketus tms.

En oikeasti usko tuohon. Putinilla on kytkeytynyt kovalevy irti, jos kuvittelee pärjäävänsä Natoa vastaan. On sanonut, että Nato on vahvempi. Nyt tähtäimessä on vain Ukraina. Nopea voittoisa sota voi avata taktikolle uusia mahdollisuuksia. Tässä kohtaa riittää Belarus ja Ukraina, joista ensin mainittu putosi jo taskuun. Hyökkäys Natoa vastaan tarkoittaisi, että ytimiä alettaisiin käytöää aikaisessa vaiheessa, ei se niin hullu voi olla.

Jos nyt sota menee hyvin, niin Georgian saanee uhkailemalla. Sitten joukot Suomen rajan taakse... Nyt on propelihatussa kierroksia, kun yrittää arvailla sumean logiikan aivoituksia.

Oikeesti se on järkevä ja jos ei saa Kiovaa kaatumaan uhkailulla, niin kipittää kotiin, kun joukot alkaa kapinoida kenttämajoitusta parin kuukauden kuluttua. Tämä on minun länkkärin logiikalla saatu paras strategia. Huom minun ja länkkärin.
 
  • Tykkää
Reactions: xzu
vaihtoehto on ollut käytössä olleen pala kerrallaan -strategian jatkaminen.
Ajattelen myös että Venäjälle sopii parhaiten tällainen "pala kerrallaan" - taktiikka. Siis ns salamitaktiikka, viipaleita pinoon.

Miksi Venäjä tuntee juuri nyt olevansa niin voimakas, että se voi haastaa ei pelkästään Ukrainan, vaan myös Naton. Mikä saa Venäjän nyt tuntemaan itsensä niin vahvaksi, että se voi näitä vaatimuksia esittää ja eskaloida Ukrainassa?
Kokee nähneensä Afganistanissa USA:n todellisen voiman, eli oikeastaan näkee lopputuloksen heikkoutena, jonka nojalla nyt koeponnistaa voimaa sellaisilla alueilla mitkä ovat Venäjälle tärkeitä. Kokemuksen perusteella ei koe USA:a voimakkaana ja halukkaana enää.

Tai kysytään toisinpäin, miksi länsi katsoo Venäjän niin vahvaksi, että ei uskalla sitoutua sotimaan?
Ei löydy sellaista maata joka laittaa itsensä peliin Venäjän kurittamiseksi. USA:kaan ei oikein halua olla kärjessä. Afganistanin kokemus painaa kaikkia.
Ukraina tarjoaisi nyt toisen mahdollisuuden palauttaa lännen puolustussotimisen taidon. Ei oikein ole muuta tapaa kuin mennä tähän tilanteeseen ja selvittää sodalla missä kohdin Venäjä kyykkää.
Venäjä tulee jatkamaan laajentumistaan niin pitkään kuin se on mahdollista.

" kasakka ottaa kaiken mikä on löyhästi kiinni "
.
 
Tavallaan Euroopalla on paha tulevaisuus edessä: joko alueen valtaavat siirtolaiset vuosikymmenten saatossa tai Venäjä valtaa palan kerrallaan.
Eihän tällaisessa skenariossa ole mitään muuta mahdollisuutta kuin puolustautua, kova kovaa vastaan toimii ja se maksaa henkiä. Vaihtoehtoa ei ole.

.
 
Juurikin osoittaa, että on aivan oikeassa...

TILAAJILLE

Eilina Gusatinsky sanoo, että Venäjä keksii halutessaan verukkeet – Pitää Jussi Halla-ahon ”viidettä kolonnaa” outona​

18.2.202207:00

Eilina Gusatinsky pitää eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan johtoon nousseen Jussi Halla-ahon (ps) näkemystä kaksoiskansalaisista ja viidennestä kolonnasta outona. Nykyisessä jännitteisessä tilanteessa venäjänkieliset joutuvat Gusatinskyn mukaan Suomessa helposti sijaiskärsijöiksi.​

 
Venäjän käytöksessä Ukrainan sodassa on nyt jotain häiritsevää. Toki sota on sitä aina, mutta tilanne tuntuu kehittyvän oudosti. Sinänsä Venäjän toiminta on johdonmukaista ja tavoitteet ovat kohtuullisen selkeät, mutta toteutus on yksinkertaisuudessaan yllättävä. Mutta mutta, oma ennustukseni on ollut, että Venäjä tekee suoran hyökkäyksen vain, jos Yhdysvallat sidotaan sotaan vähintään yhdellä, mielellään kahdella muulla alueella samanaikaisesti. Venäjä toimisi siis opportunistisesti. Tilanne ei sellaiselta kuitenkaan vaikuta. Toinen vaihtoehto on ollut käytössä olleen pala kerrallaan -strategian jatkaminen. Nyt kuitenkin Venäjä on valmistautunut hitaasti ja avoimesti hyökkäykseen ja ajanut itsensä tahallisesti tilanteeseen, josta on vaikea vetäytyä.

Huolestuttavinta tässä on mielestäni se, mistä ei juuri ainakaan julkisuudessa ole puhuttu. Miksi Venäjä tuntee juuri nyt olevansa niin voimakas, että se voi haastaa ei pelkästään Ukrainan, vaan myös Naton. Miksi alun uhon jälkeen Yhdysvallat ja Iso-Britannia vetivätkin takaisinpäin ja ovat ilmoittaneet, että eivät lähde itse sotimaan Ukrainaan? Aluksi puheet olivat aivan eri tyyppisiä ja britit jo lähettivätkin ensimmäiset joukot alueelle ( vai ehtivätkö lähettää? ), mutta muuttivat ne ensin vain kouluttaviksi joukoiksi ja sitten kutsuivat nopeasti takaisin. Suoranaisestihan Venäjä ei Natoa nytkään uhkaa, mutta vaatimukset ovat sitä luokkaa, että laskelmissa on ollut pakko ottaa huomioon tilanteen eskaloituminen niin, että Nato-maiden joukkoja osallistuu taisteluihin. Mikä saa Venäjän nyt tuntemaan itsensä niin vahvaksi, että se voi näitä vaatimuksia esittää ja eskaloida Ukrainassa? Tai kysytään toisinpäin, miksi länsi katsoo Venäjän niin vahvaksi, että ei uskalla sitoutua sotimaan, vaikka teki jopa erillisen vahvistavan sopimuksen, lupautuen turvaamaan Ukrainan suvereeniuden?
Vastaus on aika itsestään selvä jos katsoo hiukan historiaa muualtakin kuin Iltalehdestä tai Verkkouutisista. Esimerkiksi katsoo Kaukasuksen historiaa ja katsoo mitä tapahtui aikanaan Afgoissa NL:n aikaan, sitten mitä tapahtui Kosovossa ja vertaa sitä vaikkapa syyriaan. Alkaa asia selkiämään.

Ja myös se, miksi venäjä ei todellakaan halua USA:ta nimenomaan Kaukasuksen alueelle hääräämään.
 
Back
Top