Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Tutkijat: Sota ja väkivalta eivät kuulu ihmisluontoon

Viestiketju osiossa 'Yleinen keskustelu' , aloittaja Tvälups, 19.07.2013.

  1. Tvälups

    Tvälups Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    03.05.2010
    Viestejä:
    5,879
    Tykkäykset:
    590
    Pisteet:
    1,286
    yle Uutiset Tiede 19.7.2013 klo 15:07
    Tutkijat: Sota ja väkivalta eivät kuulu ihmisluontoon

    Sodan esiintyminen primitiivisissä ihmisyhteisöissä on kiistanalainen kysymys. Osa tutkijoista pitää sotaa suhteellisen uutena ilmiönä, kun taas toiset näkevät kansojen ja ryhmien väliset taistelut keskeisenä osana ihmisen kehitystä.

    Mistä on kyse?

    Åbo Akademin tutkijat kävivät läpi väkivaltaisia kuolemantapauksia 21 metsästäjä- ja keräilykulttuurissa
    Valtaosa kuolemaan johtaneista tapahtumista johtui henkilökohtaisista yhteenotoista, ei ryhmien välisistä aggressioista

    Åbo Akademin tutkijat kyseenalaistavat väitteen, jonka mukaan sota on välttämätön osa ihmiskunnan kehitystä.

    Kehityspsykologian dosentti Douglas Fry ja jatko-opiskelija Patrik Söderberg tutkivat kuolemantapauksia nykypäivän metsästäjä- ja keräilijäkulttuureissa muiden tutkijoiden keräämän tietokannan avulla. Tutkittavia ryhmiä oli kaikkiaan 21. Kriteerinä oli, että kyseisissä ryhmissä ihmiset eivät elätä itseään maanviljelyksellä tai eläinten kasvatuksella, vaan he saavat ravintonsa ainakin 95-prosenttisesti metsästyksestä, keräilystä sekä joissakin tapauksissa kalastuksesta. Ryhmien katsotaan voivan toimia esimerkkinä siitä, miten ihmiset elivät ennen maanviljelyn yleistymistä.

    - Ryhmät edustavat koko maailmaa. Muutama oli Afrikasta, pari Australiasta, osa arktiselta alueelta, ja Pohjois-Amerikkakin oli hyvin edustettuna. Tällaiset ovat harvinaisia kulttuureja nykyään, Douglas Fry kertoo.

    - Olemme tutkineet jokaisen tapahtuman, jossa jonkun on todettu kuolleen. Olemme kategorisoineet ne muun muassa sen perusteella, ketkä olivat tekijä ja uhri, mikä johti kuolemantapaukseen ja mitä tämän jälkeen tapahtui, sanoo Patrik Söderberg.

    Yksilöt tappelevat, eivät ryhmät

    Fryn ja Söderbergin keskeinen havainto oli, että valtaosa kuolemaan johtaneista tapahtumista oli yksittäisten ihmisten välisiä. Esimerkiksi 55 prosenttia tapauksista oli sellaisia, joissa yksi ihminen tappoi toisen. Hyvin monet tapauksista sattuivat yhteisön tai ryhmän sisällä. Kokonaisten ryhmien välisiä tappavia yhteenottoja oli erittäin vähän.

    - Kyseessä voi olla vahinko tai todennäköisimmin tahallinen surma, mutta kyse ei missään tapauksessa ole sodasta, Fry kertoo.

    Tappavien tekojen syyt vaihtelivat suuresti. Usein syynä oli henkilökohtainen motiivi, kuten kilpailu naisesta tai uskottomuus. Joissakin tapauksissa koko ryhmä oli päättänyt jonkun olevan niin suureksi ongelmaksi yhteisölle, että tästä piti päästä eroon kuolemantuomiolla.

    Fryn mielestä tutkijat ovat aiemmin käyttäneet epätarkkoja tutkimusmetodeja päätyessään argumenttiin, jonka mukaan ihminen on luonnostaan taipuvainen sotaan ja väkivaltaan.

    Kyseessä voi olla vahinko tai todennäköisimmin tahallinen surma, mutta kyse ei missään tapauksessa ole sodasta.

    - Kolmasosassa tutkimistamme ryhmistä murhia tapahtui hyvin vähän tai ei ollenkaan. Havaintomme toki osoittavat, että murhia tapahtuu. Niin käy jokaisessa yhteiskunnassa ennemmin tai myöhemmin. Mutta yksi päätelmistämme on, että on liioittelua alkaa väittää näiden harvojen tai satunnaisten murhien pohjalta, että taipumus väkivaltaan on ihmiselle luontaista.

    Sodankäynnin juuret maanviljelyn hierarkiassa

    Ihmisen väitetty luontainen väkivaltaisuus herättää paljon kiistaa tiedeyhteisöissä. Esimerkiksi brittitutkija Richard Wrangham on esittänyt Demonic Males -kirjassaan ja useissa tiedejulkaisuissa, miten simpanssit hyökkäävät muihin ryhmiin ja tappavat yksinäisiä lajitovereita. Wranghamin mukaan ihminen on käyttäytynyt samalla tavalla viimeiset viisi miljoonaa vuotta.

    - Olimme skeptisiä tämänkaltaisia perusteluja kohtaan. Se on yksi syistä, minkä takia aihe kaipasi mielestämme lisää tutkimusta ja tiedon arviointia uudelleen, Douglas Fry kertoo.

    Fry huomauttaa, että varhaisimmat arkeologiset todisteet sodankäynnistä ovat kymmenen tuhatta vuotta vanhoja. Samaan ajanjaksoon liitetään useita ihmishistorialle olennaisia muutoskohtia: populaatio alkoi kasvaa ja osa ihmisistä ryhtyi maanviljelyyn. Maanviljely puolestaan johti hierarkioiden syntymiseen ja joissakin tapauksissa jopa järjestelmälliseen orjuuteen.

    Maanviljelyn myötä ihmiset alkoivat myös varastoida viljasatoja. Hiljalleen ylijäämävarastoista tuli houkuttelevia ryöstelyn kohteita muille ryhmille.

    - Tällaisia asioita ei ollut olemassa kaukaisessa menneisyydessä keräilijä- ja metsästäjäkulttuureissa. Ihmiset voivat olla väkivaltaisia ja ryhtyä sotaan. Mutta antropologisesta näkökulmasta katsoen johtopäätöksemme on, että kyseessä on varsin viimeaikainen kehitys, ei suinkaan luontainen piirre, Fray toteaa.
     
  2. Mainos Google AdSense



  3. SJ

    SJ Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    29.04.2010
    Viestejä:
    15,089
    Tykkäykset:
    4,542
    Pisteet:
    1,286
    Siis organisoidut sotajoukot saivat alkunsa egyptin suunnalta, jossa käsittääkseni keksittiin leipä. Leipä oli siis sellainen ruoka, että sen pystyi helposti kantamaan mukana ja se säilyi ainakin joitakin päiviä ja siis teki ruokahuollon mahdolliseksi. Keräilijä- ja metsästäjäkulttuurit eivät oikein pysty sotimaan jo sen takia, että populaatiot ovat aika hajanaisia. Ja jos sotaretkellä on elettävä maan antimilla, niin se rajoittaa sotajoukon kokoa. Ruuan säilyvyys taas matkan kestoa.
     
  4. commando

    commando Kenraali

    Liittynyt:
    14.11.2010
    Viestejä:
    2,303
    Tykkäykset:
    263
    Pisteet:
    636
    Eikö kuitenkin vanhin säilyke ole kuivaliha ja kuivatut hedelmät. En ole tietenkään lukenut enkä varmasti aiokaan lukea ko. tutkimusta mutta käsittääkseni Papua-Uusi-Guineassa on metsästäjä-ja keräilijäheimoja (eivät siis kylvä siementä paskaan), jotka käyvät satunnaisesti sotia toisiaan vastaan ja popsivat vielä toisensa. Ahneella on vain joskus paskainen, hihittelevä loppu, koska moni sairaus leviää kun syö kypsentämätöntä aivomassaa. Lisäksi Intiaan kuuluu saaria joissa elää täydellisesti eristäytyneitä heimoja (populaatio 20-500, arvio), jotka ovat ihan todistettaviasti hyökänneet ja jopa tappaneet alueelle eksyneitä kalastajia. Sen lisäksi Brasiliassa ja muualla Etelä-Amerikassa elää täysin ja oikeasti eristäytyneitä heimoja, joihin ei saada kontaktia jotka ovat lähinnä niitä joiden toimia pitäisi tarkkailla, ei niitä jotka nykyaikana ovat kontaktissa meihin. Summa summarum, Åbo Akademi, kun halutaan tehdä vain tutkimus.
     
  5. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,005
    Tykkäykset:
    14,708
    Pisteet:
    1,286
    Ihan hitusen asettaisin kyseenalaiseksi tutqimusmetodin. Keräilijä tms yhteisö vuonna 2013 on peruuttamattomalla tavalla erilainen kuin se oli 8000 vuotta sitten.
     
  6. Iso-Mursu

    Iso-Mursu Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    22.07.2011
    Viestejä:
    3,907
    Tykkäykset:
    1,326
    Pisteet:
    1,286
    Jos keräilykulttuuri pakottaa elämään muutaman ihmisen yhteisönä niin siinä ei kauheita sotia suunnitella.
     
  7. fulcrum

    fulcrum Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    20.05.2010
    Viestejä:
    4,336
    Tykkäykset:
    2,878
    Pisteet:
    1,286
    Olen samaa mieltä edellämainittujen kanssa. Useimmat nykyajan metsästäjä/keräilijät eivät elä samanlaisessa ympäristössä kuin kivikaudella, vaan heidät on eristetty syrjäisiin reservaatteihin. Vaikka elämäntavat sinänsä voivat olla hyvinkin alkuperäisiä, niin ympäristön dynamiikka ei ole. Ryhmät eivät voi enää liikkua vapaasti, ei tule kansainvaelluksia ja kilpailuja muiden vastaavien ryhmien kanssa jotka voisivat olla alkusysäyksenä konflikteihin. Tämä sama asia tuli mieleeni kun tutkin saamelaisten historiaa ja huomasin 1700-luvulla muistiinmerkityistä kuolinsyistä että niissä oli hyvin vähän väkivaltaisia kuolemia. Saamelaisten historiasta tiedetään että heillä ei ole minkäänlaista soturiperinnettä ja paria yksittäistä tapahtumaa lukuunottamatta he eivät ole hyökänneet naapurikansojaan vastaan. Mutta ovatko he aina olleet sellaisia? Koko historiallisena aikana saamelaiset ovat eläneet verotus- ja riippuvaisuussuhteessa sotaisiin naapureihinsa. Siinä tilanteessa ei ole ollut mahdollista alkaa itse sotimaan. Mutta aina ei ole ollut niin ja silloin asiat ovat voineet olla toisin.

    Lisäksi tiedämme että monet historialliset metsästäjä-keräilijäkansat ovat olleet hyvinkin sotaisia. Uusi-Guinealaiset mainittiinkin jo. Pohjois-Amerikan metsä- ja tasankointiaanit olivat usein erittäin sotaisia. Ei tunnu uskottavalta että he olisivat oppineet sitä valkoisilta, tai edes maata viljeleviltä naapureiltaan.
     
  8. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,005
    Tykkäykset:
    14,708
    Pisteet:
    1,286
    Aivan, ja intiaanitkin tunsivat etniset puhdistukset jo ennen Henrik Pujopartaa ja hänen viikinkiensä matkaa viinimaahan. Mihin mahtoi hävitä neardenthal? Väkisin tulee mieleen, että uusi rotu suoritti vähitellen lopullisen ratkaisun heidän suhteensa.....näin jälkeenpäin on helppoa väittää, että näin siinä kävi.

    Sota sellaisena kuin se tänään ymmärretään ja mitä se oli klaanien aikaan, taitavat olla kovasti erilaista hommaa, mutta periaate on jetsulleen sama. Valitettavasti asia ollee niin, että ihminen ei muutu, ei ole muuttunut kymmeniin tuhansiin vuosiin juuri lainkaan ja tuskin muuttuu kovin nopeasti eteenkään päin asiaa katsottaessa.

    Erilaisiin tutkimuksiin saa näköjään edelleen fyffeä, vaikka odotusarvon täytyy olla jo lähtökohtaisesti lähellä nollaa.
     
  9. SJ

    SJ Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    29.04.2010
    Viestejä:
    15,089
    Tykkäykset:
    4,542
    Pisteet:
    1,286
    Navajoilla oli kuulemma sellainen kulttuuri, että naisväki saattoi laittaa jalat kiinni, jos ukoja ei kiinnostanut käydä ryöstöretkillä. Katsooko sitten tutkija tuollaiset toimet sodaksi, vai ihan joksikin muuksi, niin siitä en tiedä. Mutta tosiasia taitaa kyllä olla se, että tuollaisen tihutyön erottaa sodasta vain politiikka ja logistiikka.
     
  10. fulcrum

    fulcrum Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    20.05.2010
    Viestejä:
    4,336
    Tykkäykset:
    2,878
    Pisteet:
    1,286
    Primitiivisten heimojen sota on usein vahvasti rituaalista, vahinkojen minimoimiseksi. Ehkäpä tutkijat eivät tästä syystä ole noteeranneet sitä kun niissä kuolee vähän miehiä? Mutta esimerkiksi juuri intiaanien kesken esiintyi usein aivan totaalista sotaa, jossa naiset ja lapset olivat täysin kelvollisia kohteita. Siouxien kulttuuri keskittyi puhtaasti sodankäynnin ympärille, sotureilla oli mutkikas järjestelmä "pisteiden" laskemiseksi (joita sai tapoista, vihollisen ruumiin runtelusta ja spesifioiduista urotöistä jne) ja se jolla oli eniten pisteitä, oli kovin jätkä ja hänellä oli eniten kotkansulkia ja krumeluuria.
     
  11. Zero The Hero

    Zero The Hero Kersantti

    Liittynyt:
    26.09.2010
    Viestejä:
    220
    Tykkäykset:
    186
    Pisteet:
    16
    Kuten jo todettukin; om ni talar svensk och vill bli en doktör, välj Åbo Akademi.

    Jos niin paljon kiinnostaisi, perehtyisin vähän tutkijoiden ideologisiin taustasitoumuksiin ja metodologiaan ennenkuin viitsisin lukea tutkimuksen johtopäätöksiä.
     
  12. Hejsan

    Hejsan Alokas BAN

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    5,222
    Tykkäykset:
    79
    Pisteet:
    0
    Jak pratar inte venka para vinka :D
     
  13. RaumaRepola

    RaumaRepola Alokas

    Liittynyt:
    14.06.2013
    Viestejä:
    6
    Tykkäykset:
    0
    Pisteet:
    0
    Sotahan on ollut monen ihmisen viimeinen toivo usein historian saatossa. Se on tarjonnut seikkailun ja mahdollisuuden rikastua tai kuolla nälkään...
     
  14. KorpiSISSI

    KorpiSISSI Eversti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,754
    Tykkäykset:
    946
    Pisteet:
    316
    Näinpä. Lisäksi lopputulemaan vaikuttaa se, kuka tutkimuksen on tilannut/rahoittanut ja mihin "käyttöön" tutkimus on tehty :a-cool:

    Yleensä nuot toimeksiantona tehdyt "tutkimukset" ulostuksiltaan ovat arvattavassa.

    Liekkö nykymaailmassa kovinkaan monta tieteellisesti ja johtopäätelmiltään arvokasta tutkimusta, kun rahoitus tulee tiedemaaiman ukopuolelta?
     
  15. commando

    commando Kenraali

    Liittynyt:
    14.11.2010
    Viestejä:
    2,303
    Tykkäykset:
    263
    Pisteet:
    636
    Ei kai tuollaista mikään yksityinen taho rahoita? Meillähän monesti syntyy uutisoiduista tutkimustuloksista positiivinen harha. Tutkimukset joissa todetaan että mitään ei voida sanoa ja tulokset eivät ole merkityksellisiä suuntaan tai toiseen ei uutisoida.
     
  16. Tetra

    Tetra Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja ELSO 2.0

    Liittynyt:
    07.01.2013
    Viestejä:
    5,009
    Tykkäykset:
    5,181
    Pisteet:
    1,286
    Kyllä niitä esimerkiksi luonnontieteiden alalta löytyy. Miksei insinööritieteistäkin. Muttei nekään puhtaita ole.
     
  17. Samses

    Samses Kenraali Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    14.10.2012
    Viestejä:
    2,806
    Tykkäykset:
    2,054
    Pisteet:
    636
    Nyt kyllä tohtoreiden päätelmät ontuvat pahasti.

    Virhe 1: biologian huomiotta jättäminen. Esim. simpanssiyhteisöt käyvät sotaa toisiaan vastaan, vaikka laji osaa vasta häthätää kyhätä yksinkertaisia työkaluja (terävät kepit).

    Virhe 2: On aika helppoa ymmärtää miksi nykyaikaiset metsästäjä-keräilijäyhteisöt eivät käy sotaa toisiaan vastaan, kun ottaa huomioon että ne aniharvoin ovat missään kosketuksissa keskenään, sen verran harvinaisiksi ovat käyneet...
     

Jaa tämä sivu