Tykistö

baikal kirjoitti:
Perustuu taatusti uhka-analyysiin, sano sanoneen. Ja kun uhkaa ei ole, voidaan ns. "etupainotteisesti" luopua wanhentuvaisesta kalustosta. Sakataanko siinä kortti oikein vai väärin, senhän aika näyttää.

Kyllä nämä hävityspuuhat tulevat ymmärrettäväksi vain siten, että jollain tasolla on käsitys siitä, mikä on uhka ja onko sitä ylipäätään näkyvissä. Muuten näitä juttuja ei voi ymmärtää. Jos kaveri paukuttaisi Vainikkalan puomia rumasti niin tokko näitä kaluja hävitettäisiin yhtäkään.
Jos maailmanhistoriassa on jossain asiassa aina epäonnistuttu, niin uhka-analyyseissä. Siksi olisi fiksua hankkia vakuutus ja jättää mahdollisuus varustaa tarvittaessa lisää joukkoja. Tämä pätee tietenkin vain osaan vanhaa kalustoa, mutta tuollaiselle 100 tuhannen miehen lisäreserville tavaraa löytyisi helposti. Tai olisi löytynyt, jos sitä ei olisi jo sulatettu...

Hyvä puoli on tietysti se, että pahimmat uhkat eivät juuri koskaan toteudu. Rauhan aikana kannattaakin katsoa eteenpäin ja pyrkiä kohti parempaa varustusta ja järkeviä kokoonpanoja. Olemassa olevia ja jo maksettuja resursseja ei silti kannattaisia tuhlata, koska niiden poistaminen ei edes pitkällä aikavälillä tuo pöytään lisää pelimerkkejä. Jos vanhan kalun hävittäminen toisi merkittäviä säästöjä olisi tilanne luonnollisesti toinen.
 
Hösseli kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Perustuu taatusti uhka-analyysiin, sano sanoneen. Ja kun uhkaa ei ole, voidaan ns. "etupainotteisesti" luopua wanhentuvaisesta kalustosta. Sakataanko siinä kortti oikein vai väärin, senhän aika näyttää.

Kyllä nämä hävityspuuhat tulevat ymmärrettäväksi vain siten, että jollain tasolla on käsitys siitä, mikä on uhka ja onko sitä ylipäätään näkyvissä. Muuten näitä juttuja ei voi ymmärtää. Jos kaveri paukuttaisi Vainikkalan puomia rumasti niin tokko näitä kaluja hävitettäisiin yhtäkään.
Jos maailmanhistoriassa on jossain asiassa aina epäonnistuttu, niin uhka-analyyseissä. Siksi olisi fiksua hankkia vakuutus ja jättää mahdollisuus varustaa tarvittaessa lisää joukkoja. Tämä pätee tietenkin vain osaan vanhaa kalustoa, mutta tuollaiselle 100 tuhannen miehen lisäreserville tavaraa löytyisi helposti. Tai olisi löytynyt, jos sitä ei olisi jo sulatettu...

Hyvä puoli on tietysti se, että pahimmat uhkat eivät juuri koskaan toteudu. Rauhan aikana kannattaakin katsoa eteenpäin ja pyrkiä kohti parempaa varustusta ja järkeviä kokoonpanoja. Olemassa olevia ja jo maksettuja resursseja ei silti kannattaisia tuhlata, koska niiden poistaminen ei edes pitkällä aikavälillä tuo pöytään lisää pelimerkkejä. Jos vanhan kalun hävittäminen toisi merkittäviä säästöjä olisi tilanne luonnollisesti toinen.

Mä luulen, että tuolle mainitsemallesi "100 tuhannen lisäreserville" aiotaan keksiä muuta juttua. En tiedä onko mulla vilkas mielikuvitus vai mikä on, mutta näin oletan.

Minusta meidän ei kannata keskusteluissa tukehtua pohtimaan ilmoitettujen ja varustetuksi aiottavien joukkojen lukumäärään per päänupit. Meillä(kin) tulee olemaan kovin ahtaasti ilmoitettu luku sanoisinko ensilinjan taistelujoukkoja ja sitten vaatimattomammin pelaavia joukkoja, jotka EIVÄT MIHINKÄÄN HÄVIÄ, puhuttiin tahi kirjoitettiin mitä tahansa. Eihän meidän tosiasiassa suuri reservi mihinkään häviä, se on ja lisää tulee joka vuosi. Mitä tehtäviä ja millä kaluilla tämä reservi voi otella? Vai onko se "vain" kategorista reserviä vailla mitään virkaa? Se voi rauhan oloissa siltä tuntua, että vailla virkaa se on, mutta puolustustilanteessa sille löytyykin paikkansa.
 
baikal kirjoitti:
Minusta meidän ei kannata keskusteluissa tukehtua pohtimaan ilmoitettujen ja varustetuksi aiottavien joukkojen lukumäärään per päänupit. Meillä(kin) tulee olemaan kovin ahtaasti ilmoitettu luku sanoisinko ensilinjan taistelujoukkoja ja sitten vaatimattomammin pelaavia joukkoja, jotka EIVÄT MIHINKÄÄN HÄVIÄ, puhuttiin tahi kirjoitettiin mitä tahansa. Eihän meidän tosiasiassa suuri reservi mihinkään häviä, se on ja lisää tulee joka vuosi. Mitä tehtäviä ja millä kaluilla tämä reservi voi otella? Vai onko se "vain" kategorista reserviä vailla mitään virkaa? Se voi rauhan oloissa siltä tuntua, että vailla virkaa se on, mutta puolustustilanteessa sille löytyykin paikkansa.
Täsmällisillä määrillä ei tosiaan ole niin väliä, pataljoona sinne tai tänne.

Sillä kuitenkin on valtava merkitys, löytyykö tuolle porukalle tulitueksi esim. haupitsipatteristo tai krh-komppnia. Kumpainenkin lienee taistelun oloissa käyttökelpoisempi ratkaisu kuin tuhat miestä heittämässä käpyjä kikkeli kädessä?

Peruskoulutetusta reservistä saadaan kohtuullisella aikataululla aina perustettua joukkoja, mikäli käytettävissä on jonkin verran aikaa. Tämä onnistunee, vaikka porukalla ei olisi takana mitään muuta kuin varusmiespalvelus ja siitä enintään 10 vuotta. Toisena reunaehtona on kuitenkin siedettävällä tasolla oleva varustus ja se voisi suurelta osin olla juuri sitä, josta tällä hetkellä tehdään kattiloita.

Mitä järkeä on varautua hankkimaan sotakaluja hirvittävällä hinnalla sodanuhkan alla, jos samaiset värkit ovat jo varastossa olemassa ja erittäin pienin kustannuksin varastoitavissa? Tähän yhtälöön en ole edes vuosikausien pohdinnan jälkeen löytänyt ratkaisua. Ainoa mahdollinen ratkaisu on se, että joku jossain tietää ettei meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta joutua sotaan tulevien vuosikymmenten aikana.

Jos tuollainen varma tieto jossain on, niin ainakin itse kannatan PV:n välitöntä lakkauttamista. Puolustukseen käytettävälle rahalle olisi paljon muutakin käyttöä. eikä meidän tieten tahtoen pidä haaskata yhteiskunnan varoja täysin turhiksi tiedettyihin toimintoihin.
 
Olisi muuten kiva tietää, paljonko vuodessa maksaa varastoida 122H-patteriston kilut ja kalut a-tarvikkeineen. Sellainen patteristo on oiva tuki jv-pataljoonasta perustettavalle taisteluosastolle. Sitten voisi olla kiva tietää, mikä on yhden NH90-helikopterin koko elinkaaren kustannus jaettuna yhdelle vuodelle.
 
Luulen, että 122 ja 152-ammuskalusto on peräisin -80-luvulta, eli noin pyöreästi 25 + vuotiasta. Jos pannaan siihen vielä kymppi päälle, niin se on 35 + vuotiasta. Ei mitään käsitystä, minkä aikaa kohtuullisissa varastoissa ammuskalusto säilyy?

"ennakoiva" luopuminen materiaalista on ollut SE määräävä tekijä, joka on ohjannut kaluston elinkaaren pituutta. Jos ja kun 122 ja 152 ovat vain erittäin huonosti Nato-yhteensopivia niin äkkiä voisi olettaa, että pillimiehet saavat kyllä apetta työmestaansa aivan sitä mukaa, kun ammuskalusto alkaa käydä vanhaksi, jopa ennen sitä, koska "ennakoiva" luopuminen on jees.

Olisi mukava tietää, toteutuiko 122-rak.heittimien ammuskauppa? Siihen oli varattu 40 miljoonaa euroa, ostopaikka Puola-Slovenia-akselilla. Ei mitään tietoa muuta kuin, että oli tarkoitus hommata rypälettä ja pitkänmatkan (40 kilometriä) rakettia.

BMP-2 vanhenee samaa mukaa, entäs 122Psh, sama juttu. Eli veikkaan näiden mekanisoitujen tst-osastojen elinkaaren jäävän kovin lyhköiseksi.

Samaan syssyyn wanhenee muovitelakuorma-autotkin....mistä hitosta Kaipr ja PK-prikaati saavat ajokit? Onko niitä vielä Sodankylässäkin? Keuruun kaluston pääosa lienee myös tulossa tiensä päähän? Ajoneuvotilanne on oleva melko "haastava".
 
Kannattaisiko putkien määrää lähestyä kenties vähän toisesta suunnasta?
PV on ilmoittanut mistä joukoista sen SA-vahvuus tulee 2010 vuosikymmenellä koostumaan. Kyseiset joukot syövät kevyitä haupitseja ja raskaita heittimiä enintään yhteensä n.500kpl.

Hösselin laskelmien mukaan ylijäämällä olisi siis putkien osalta varustettavissa 1,5 kertainen määrä alueellisia joukkoja. Onko tämä liian vähän?

Ottakaa huomioon että jo perustettavaksi ilmoitettavat alueelliset joukot ovat jatkossakin pääsääntöisesti kaikkea muuta kuin ensilinjan joukkoja niin koulutuksen kuin varustuksenkin suhteen. Ihan puolustusministeriä myöten on todettu että osa joukoista jää jatkossa vajavaisesti/kevyesti varustetuksi rauhanaikana koska niille ei ole varaa ostaa uutta kalustoa poistuvan tilalle.

Veikkaan että PV on aika hyvin kartalla millaiselle porukalle sillä on resursseja hankkia/(olettaa saavansa kriisin uhatessa) esim. uusia pst välineitä (edes minimi vahvuuksia) vanhojen hapantuessa varastoon. Epäsuorassa putketkaan eivät muodosta kuin osan kokonaisuudesta, ilman toimivaa viestiverkkoa niillä ei tee mitään jne.

Kaavailemanne 100 000 miehen haamujoukot eivät ole mielestäni realistisia, säilytetään niille epäsuoran putket tai ei, niin paljon muutakin kyseiset joukot vaatisivat kyetäkseen toimimaan 2020-luvun tst-kentällä kovissa tst-tehtävissä. Joitain extra torjuntapataljoonia varmaan saataisiin kasattua/kertautettua harmaan vaiheen pitkittyessä ja siihenhän ylimääräiset putket riittävät vallanmainiosti myös jatkossakin. Maakuntakomp. tasoiset todella keveät joukot ovat asia erikseen, mutta niiden organisaatioon ei näin raskas epäsuora enää kuulukkaan.
 
baikal kirjoitti:
Luulen, että 122 ja 152-ammuskalusto on peräisin -80-luvulta, eli noin pyöreästi 25 + vuotiasta. Jos pannaan siihen vielä kymppi päälle, niin se on 35 + vuotiasta. Ei mitään käsitystä, minkä aikaa kohtuullisissa varastoissa ammuskalusto säilyy?

"ennakoiva" luopuminen materiaalista on ollut SE määräävä tekijä, joka on ohjannut kaluston elinkaaren pituutta. Jos ja kun 122 ja 152 ovat vain erittäin huonosti Nato-yhteensopivia niin äkkiä voisi olettaa, että pillimiehet saavat kyllä apetta työmestaansa aivan sitä mukaa, kun ammuskalusto alkaa käydä vanhaksi, jopa ennen sitä, koska "ennakoiva" luopuminen on jees.

Olisi mukava tietää, toteutuiko 122-rak.heittimien ammuskauppa? Siihen oli varattu 40 miljoonaa euroa, ostopaikka Puola-Slovenia-akselilla. Ei mitään tietoa muuta kuin, että oli tarkoitus hommata rypälettä ja pitkänmatkan (40 kilometriä) rakettia.

BMP-2 vanhenee samaa mukaa, entäs 122Psh, sama juttu. Eli veikkaan näiden mekanisoitujen tst-osastojen elinkaaren jäävän kovin lyhköiseksi.

Samaan syssyyn wanhenee muovitelakuorma-autotkin....mistä hitosta Kaipr ja PK-prikaati saavat ajokit? Onko niitä vielä Sodankylässäkin? Keuruun kaluston pääosa lienee myös tulossa tiensä päähän? Ajoneuvotilanne on oleva melko "haastava".
Tekat poistuvat ihan luonnollista tietä nyt kun loput jääkäriprikaatit (Pohjois-Karjalan ja Lapin) pyyhitään papereistakin. Kainuun jääkäriprikaatille pitäisi saada jotain menopelejä, mutta parhaita Nasuja keskittämällä pärjätään varmaan jonkin aikaa. Sama ongelma tulee eteen etelässäkin, kun valmiusprikaateilla on vielä luokkaa 300 vanhaa Pasia, joilla ei liene tulevaisuutta enää 20-luvulla.

Saattaapi vielä käydä niin, että alueellisten joukkojen wanhan kaluston ennakoivaa poistoa seuraa uushankintojen jäädyttäminen, koska valmiusprikaatit imevät edelleen kaiken käytettävissä olevan rahan ja silti niitäkin pitää tiivistää nykymuodostaan?

Ja sille tosiaan näyttää, että 20-luvun joukoilla ei ole enää mitään itäkalustoa. Pyrin aktiiviseen pessimismiin tulevan arvioinnissa, mutta joudun silti aina hämmästymään, kun saan päivitettyjä lukemia käsiini...
 
baikal kirjoitti:
Samaan syssyyn wanhenee muovitelakuorma-autotkin....mistä hitosta Kaipr ja PK-prikaati saavat ajokit? Onko niitä vielä Sodankylässäkin? Keuruun kaluston pääosa lienee myös tulossa tiensä päähän? Ajoneuvotilanne on oleva melko "haastava".

Ehkä tässäkin kannattaisi kysyä mitä joukkoja kyseiset varuskunnat kouluttavat ja sen jälkeen katsoa kuuluuko kyseisiä joukkoja enää lainkaan/missä määrin 2010-luvun uuteen SA-vahvuuteen?
 
baikal kirjoitti:
Luulen, että 122 ja 152-ammuskalusto on peräisin -80-luvulta, eli noin pyöreästi 25 + vuotiasta. Jos pannaan siihen vielä kymppi päälle, niin se on 35 + vuotiasta. Ei mitään käsitystä, minkä aikaa kohtuullisissa varastoissa ammuskalusto säilyy?

"ennakoiva" luopuminen materiaalista on ollut SE määräävä tekijä, joka on ohjannut kaluston elinkaaren pituutta. Jos ja kun 122 ja 152 ovat vain erittäin huonosti Nato-yhteensopivia niin äkkiä voisi olettaa, että pillimiehet saavat kyllä apetta työmestaansa aivan sitä mukaa, kun ammuskalusto alkaa käydä vanhaksi, jopa ennen sitä, koska "ennakoiva" luopuminen on jees.

Olisi mukava tietää, toteutuiko 122-rak.heittimien ammuskauppa? Siihen oli varattu 40 miljoonaa euroa, ostopaikka Puola-Slovenia-akselilla. Ei mitään tietoa muuta kuin, että oli tarkoitus hommata rypälettä ja pitkänmatkan (40 kilometriä) rakettia.

BMP-2 vanhenee samaa mukaa, entäs 122Psh, sama juttu. Eli veikkaan näiden mekanisoitujen tst-osastojen elinkaaren jäävän kovin lyhköiseksi.

Samaan syssyyn wanhenee muovitelakuorma-autotkin....mistä hitosta Kaipr ja PK-prikaati saavat ajokit? Onko niitä vielä Sodankylässäkin? Keuruun kaluston pääosa lienee myös tulossa tiensä päähän? Ajoneuvotilanne on oleva melko "haastava".

Muistelisin kranaattien pysyvän hyvänä 50 vuotta. Ajopanos kestää 20 vuotta tai jotain sellaista. Nämä on kyllä muistin hämäristä peräisin, joten voivat olla ihan mielikuvitusta. :rolleyes:

Ruudin uusiminen ei paljoa maksane. Vanha uuniin ja uutta tilalle. Kranaattien räjähteen vaihtaminen vaatinee automaattisen linjaston, mutta ei senkään pitäisi olla kallis homma. Vanhimpia huonosti sirpaloituvia kuoria ei toki kannata uudelleen ladata. Uutta tilalle.

Myönnettäköön rivistä ampuvan tykkipatterin olevan vanhentunut konsepti. Hajauttaminen onnistuisi nykyaikaisen elektroniikan ansiosta pienellä rahalla, joten tämä ongelma olisi korjattavissa.

Kyllä kai tässä on taustalla suomalaisten poliitikkojen luja usko Euroopan Unioniin. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta! Kun me käymme tapattamassa poikamme siirtomaasodissa, saamme me vastineeksi apua EU armeijalta tarpeen niin vaatiessa. Itse en tosin tähän usko. Itsensä aseista riisunut EU saattaa pahimmillaan tehdä lehmänkauppoja pienillä mailla rauhan säilyttämiseksi. Muistelkaapa vaan Tshekkoslovakian kohtaloa.
 
Haisuli kirjoitti:
Kannattaisiko putkien määrää lähestyä kenties vähän toisesta suunnasta?
PV on ilmoittanut mistä joukoista sen SA-vahvuus tulee 2010 vuosikymmenellä koostumaan. Kyseiset joukot syövät kevyitä haupitseja ja raskaita heittimiä enintään yhteensä n.500kpl.

Hösselin laskelmien mukaan ylijäämällä olisi siis putkien osalta varustettavissa 1,5 kertainen määrä alueellisia joukkoja. Onko tämä liian vähän?

Ottakaa huomioon että jo perustettavaksi ilmoitettavat alueelliset joukot ovat jatkossakin pääsääntöisesti kaikkea muuta kuin ensilinjan joukkoja niin koulutuksen kuin varustuksenkin suhteen. Ihan puolustusministeriä myöten on todettu että osa joukoista jää jatkossa vajavaisesti/kevyesti varustetuksi rauhanaikana koska niille ei ole varaa ostaa uutta kalustoa poistuvan tilalle.

Veikkaan että PV on aika hyvin kartalla millaiselle porukalle sillä on resursseja hankkia/(olettaa saavansa kriisin uhatessa) esim. uusia pst välineitä (edes minimi vahvuuksia) vanhojen hapantuessa varastoon. Epäsuorassa putketkaan eivät muodosta kuin osan kokonaisuudesta, ilman toimivaa viestiverkkoa niillä ei tee mitään jne.

Kaavailemanne 100 000 miehen haamujoukot eivät ole mielestäni realistisia, säilytetään niille epäsuoran putket tai ei, niin paljon muutakin kyseiset joukot vaatisivat kyetäkseen toimimaan 2020-luvun tst-kentällä kovissa tst-tehtävissä. Joitain extra torjuntapataljoonia varmaan saataisiin kasattua/kertautettua harmaan vaiheen pitkittyessä ja siihenhän ylimääräiset putket riittävät vallanmainiosti myös jatkossakin. Maakuntakomp. tasoiset todella keveät joukot ovat asia erikseen, mutta niiden organisaatioon ei näin raskas epäsuora enää kuulukkaan.

Aika vaikea arvioida ylimääräisten putkien riittävyyttä, kun määrä syöksyy, eikä pysähdyksestä ole tietoa. Jos määrä asetetaan sinne tavoiteltavaan n. 450-500 putkeen, niin paljonko porukkaa saadaan varustettua ylimäärällä, jota ei ole? Nykytilahan ei ole kiveen hakattu, vaan rajut leikkaukset voivat jatkua vielä vuosia. Vai onko sinulla olemassa tieto siitä, että PV säästää vaikkapa 700 ylimääräistä putkea pahan päivän varalle?

Itse lähtisin siitä, että uusien ja uljaiden, joskin hankintojen osalta pahasti keskeneräisten ja kertausharjoittamattomien alueellisten joukkojen jatkona olisi hyvä säilyttää nykyisten kaltaisia, mutta kokoonpanoiltaan terästettyjä joukkoja. Tähän järjestelyyn olisi hyvä liittää myös maakuntajoukot ja reservin vapaaehtoista koulutusta laajemminkin.

Jos ajatellaan, että puolet siitä sadasta tuhannesta miehestä muodostaisi vaikkapa 20-30 tst-osastoa runkonaan torjuntapataljoona, 122H-patteristo ja pioneerikomppania, niin epäsuoraa tarvittaisiin vähintään vielä tallessa oleva ylijäämä. Tämä siis kuitenkin edellyttäisi sitä, että ennakoiva poistaminen loppuu nyt ja heti. Jos vanhoista värkeistä mennään luopumaan, niin jo yhden uuden pataljoonan varustaminen tulee olemaan työn ja tuskan takana.

Rakennetulla alueella kotiseudullaan toimiva ja hommansa hyvin harjoitellut tst-osasto olisi hyvinkin käyttökelpoinen myös tulevaisuudessa. On joutavaa haihattelua kuvitella, että nykyisellä tai tulevalla rahoituksella saataisiin rakennettua jotain parempaa. Joko säilytetään käyttökelpoiset osat vanhasta kalustosta tai sitten tapellaan käytännössä tyhjin käsin. Ei se paljon hehkutettu 2020-luvun taistelukenttä tule merkittävästi poikkeamaan nykyisestä toisen ja kolmannen linjan joukkojen kohdalla. Vuosikymmenessä saadaan jotain uutta kalua liikkeelle, mutta eri tasoisia joukkoja mahtuu vielä pitkään mukaan joukkoon tummaan.

Koulutusta ja kokoonpanoja voidaan aina parannella, ehkä yrittää hyödyntää myös vapaaehtoisuutta. Uuden kaluston määrä tulee joka tapauksessa olemaan minimaalinen. Maavoimien kehittämisohjelmat eivät kai ole koskaan toteutuneet yli 40-prosenttisesti. Alhainen tavoite huomioiden tuo ei nytkään tarkoita kovin montaa ajanmukaista jääkäripataljoonaa, ehkä yhtä per taisteluryhmä, joita saataneen aikaiseksi 2-3 kpl. Oletan ryhmän tarkoittavan jonkinlaista kevyttä prikaatia , pari pataljoonaa ja patteristo tms. Ainakin toinen pataljoonista liikkuisi siis jatkossakin pyörätraktorin sontakärryssä.

Minun maailmassani realiteetit ovat nämä. Jos ei kelpaa, niin voin kehitellä uusia :a-grin:
 
JOKO kirjoitti:
Muistelisin kranaattien pysyvän hyvänä 50 vuotta. Ajopanos kestää 20 vuotta tai jotain sellaista. Nämä on kyllä muistin hämäristä peräisin, joten voivat olla ihan mielikuvitusta. :rolleyes:

Mielestäni 152H:lle hankittiin kotimaista sirpalekranaattia vielä 90-luvun lopulla. Tai kauppa tehtiin tuolloin, joten en ihmettelisi, vaikka toimitukset olisivat jatkuneet vielä 2000-luvulla. Tämä muistitieto vaatii kyllä vielä varmennuksen.

Tuossa saavutettiin siis logistikon orgasmi, todellinen täsmätoimitus, pokkaus suoraan tuotantolinjalta...

Kaiken kaikkiaan PV:n ongelmana on ilmeisesti ollut myös varastoinnin heikko laatu, ei pelkästään materiaalin ikä. Uudet varastotilat olisivat kalliita, joten puolustus kannattaa mieluummin ajaa alas.
 
Haisuli kirjoitti:
Ehkä tässäkin kannattaisi kysyä mitä joukkoja kyseiset varuskunnat kouluttavat ja sen jälkeen katsoa kuuluuko kyseisiä joukkoja enää lainkaan/missä määrin 2010-luvun uuteen SA-vahvuuteen?

No eiköhän sitten katsota. Missäs ne taisteluryhmät koulutetaan ja millainen niiden kokoonpano olikaan?
 
Haisuli kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Samaan syssyyn wanhenee muovitelakuorma-autotkin....mistä hitosta Kaipr ja PK-prikaati saavat ajokit? Onko niitä vielä Sodankylässäkin? Keuruun kaluston pääosa lienee myös tulossa tiensä päähän? Ajoneuvotilanne on oleva melko "haastava".

Ehkä tässäkin kannattaisi kysyä mitä joukkoja kyseiset varuskunnat kouluttavat ja sen jälkeen katsoa kuuluuko kyseisiä joukkoja enää lainkaan/missä määrin 2010-luvun uuteen SA-vahvuuteen?

No minä kysyn sitten: kuuluuko? Eli näet asian siten, ettei näillä alueellisia joukkoja kouluttavilla joukko-osastoilla ole tulevaisuutta?

Lainaus Neuvostoliiton mainiosta termistöstä: "perspektiivittömien varuskuntien likvidointi".
 
Eiköhän PKARPR ja JPR tulevaisuus ole vaakalaudalla.

Tykistökeskusteluun lisätäkseni että kuulemma 122RAKH89 palaa koulutuskäyttöön Karjalaan Prikaatiin.
 
Hösseli kirjoitti:
Aika vaikea arvioida ylimääräisten putkien riittävyyttä, kun määrä syöksyy, eikä pysähdyksestä ole tietoa. Jos määrä asetetaan sinne tavoiteltavaan n. 450-500 putkeen, niin paljonko porukkaa saadaan varustettua ylimäärällä, jota ei ole?

Mehän emme tiedä mikä on tavoiteltava määrä, emmekä vielä tarkkaan mikä on edes listattujen joukkojen putkien tarve (500kpl on todennäköisesti raakasti yläkanttiin). Käsittääkseni putkien määrä ei kuitenkaan ole pudonnut tähän mennessä missään vaiheessa alle olemassa olevien joukkojen tarpeen, ei sinne päinkään.

Hösseli kirjoitti:
Nykytilahan ei ole kiveen hakattu, vaan rajut leikkaukset voivat jatkua vielä vuosia. Vai onko sinulla olemassa tieto siitä, että PV säästää vaikkapa 700 ylimääräistä putkea pahan päivän varalle?

No jos "ylimäärä" on luokkaa 100-200 putkeakin, niin pitäisi määrää varsin realistisena sekä joidenkin haamu pataljoonien perustamiseen että oikeasti olemassa olevien joukkojen varikko reserviksi.

Hösseli kirjoitti:
Itse lähtisin siitä, että uusien ja uljaiden, joskin hankintojen osalta pahasti keskeneräisten ja kertausharjoittamattomien alueellisten joukkojen jatkona olisi hyvä säilyttää nykyisten kaltaisia, mutta kokoonpanoiltaan terästettyjä joukkoja. Tähän järjestelyyn olisi hyvä liittää myös maakuntajoukot ja reservin vapaaehtoista koulutusta laajemminkin.

Jos ajatellaan, että puolet siitä sadasta tuhannesta miehestä muodostaisi vaikkapa 20-30 tst-osastoa runkonaan torjuntapataljoona, 122H-patteristo ja pioneerikomppania, niin epäsuoraa tarvittaisiin vähintään vielä tallessa oleva ylijäämä. Tämä siis kuitenkin edellyttäisi sitä, että ennakoiva poistaminen loppuu nyt ja heti. Jos vanhoista värkeistä mennään luopumaan, niin jo yhden uuden pataljoonan varustaminen tulee olemaan työn ja tuskan takana.

Jos/kun olemassa oleville (tulevalle) kokonaiselle viidelle alueelliselle tst-ryhmälle ei saada rauhanaikana hankittua kaikkea tarvittavaa aseistusta (pst, it:stä puhumattakaan) ja/viesti välineistöä, niin miten 4-6 kertaa suuremmalle määrälle joukkoja sitten harmaanvaiheen aikana?

Hösseli kirjoitti:
Rakennetulla alueella kotiseudullaan toimiva ja hommansa hyvin harjoitellut tst-osasto olisi hyvinkin käyttökelpoinen myös tulevaisuudessa.

Kysymys kuuluu paljonko tälläisiä tykistön tukea vaativia staattisia puolustuspisteitä 2020-luvulla Suomen puolustaminen tulee mielestänne todennäköisesti tarvitsemaan? Kotiseudullaan paikalliseen toimintaa kykenevillä tämän tason joukoilla ei tee mitään jos/kun niiden tarve onkin jossain ihan muualla. Ja liikkuvaan sotimiseen varustamisen rahat/realiteetit ei riitä, ei sitten alkuunkaan jos puhutaan kymmenistä kappaleista tällaisia kokonaisuuksia. Ja edelleen maakuntajoukkojen tasoiset keveät joukot erikseen, sinne sitä ylijäämä reserviä kannattaa visioida. En kyllä sentään mistään kuusinumeroisista luvuista kyllä puhuisi sielläkään suunnalla.

Edelleenkin, eiköhän PV:ssa tiedosteta mihin käytettävät varat tulevat jatkossa riittämään edes runko aseistuksen/välineistön osalta + siihen joku realistinen harmaanvaiheen haamu/toivevara päälle.
 
Hösseli kirjoitti:
Haisuli kirjoitti:
Ehkä tässäkin kannattaisi kysyä mitä joukkoja kyseiset varuskunnat kouluttavat ja sen jälkeen katsoa kuuluuko kyseisiä joukkoja enää lainkaan/missä määrin 2010-luvun uuteen SA-vahvuuteen?

No eiköhän sitten katsota. Missäs ne taisteluryhmät koulutetaan ja millainen niiden kokoonpano olikaan?

Sehän ei ole vielä yleisessä tiedossa, alueelliset joukot todennököisesti kasataan osittain operatiivisista joukoista tuoreempien tieltä poistuvista taistelijoista (kuten on ennenkin menetelty) sekä suoraan joistain kyseisiä joukkoja tuottavista varuskunnista(kunnasta?), se montaka tällaista varuskuntaa jatkossa on se asia johon Puheloisen avaama keskustelu PV täysremontista todennäköisesti hyvin vahvasti viittaa.
 
baikal kirjoitti:
Haisuli kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Samaan syssyyn wanhenee muovitelakuorma-autotkin....mistä hitosta Kaipr ja PK-prikaati saavat ajokit? Onko niitä vielä Sodankylässäkin? Keuruun kaluston pääosa lienee myös tulossa tiensä päähän? Ajoneuvotilanne on oleva melko "haastava".

Ehkä tässäkin kannattaisi kysyä mitä joukkoja kyseiset varuskunnat kouluttavat ja sen jälkeen katsoa kuuluuko kyseisiä joukkoja enää lainkaan/missä määrin 2010-luvun uuteen SA-vahvuuteen?

No minä kysyn sitten: kuuluuko? Eli näet asian siten, ettei näillä alueellisia joukkoja kouluttavilla joukko-osastoilla ole tulevaisuutta?

Lainaus Neuvostoliiton mainiosta termistöstä: "perspektiivittömien varuskuntien likvidointi".

Jos alueellisten joukkojen vahvuus tulee olemaan jotain luokkaa 60 000 miestä, niin monta varuskuntaa tarvitaan tuottamaan niihin ainesta jos aines siirtyy nostoväkeen 35v. kuten hesari uutisoi? Muistetaan että osa aineksesta alueellisiin joukkoihin tulee oparatiivisistä joukoista yli jääneestä porukasta. Operatiivisia joukkoja kouluttavat varuskunnat kouluttavat myös käsittääkseni jollain tasolla ainesta suoraan alueellisiin joukkoihin jo nyt, tästä paras esimerkki lienee spol-yksiköt. Ja kun Puheloinen sanoo että höylääminen ei enää riitä vaan nyt pitää karsia kokonaisuuksia, niin eipä paljon tarvi arvuutella mitä lienee luvassa vaalien jälkeen.
 
Hösseli kirjoitti:
ja vielä tuosta kalujen poistamisen vauhdista, vanhoista yk-ilmoituksista luntaten:

2000-2004 tykistön määrä oli aika lailla vakio, eli 2307-2338kpl

2005 2384kpl
2006 2388kpl
2007 1968kpl
2008 1356kpl
2009 1192kpl

Aika lohdutonta kertomaa ja vahvistaa minusta samalla sen, että sodan ajan vahvuuden pudottaminen 200 tuhannen miehen tienoille on jo sekä päätetty, että toteutettu, vaikka se julkistetaankin vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeisessä selonteossa tms. ikään kuin tulevana kehityksenä. Onneksi uusin paperi oli UM:n eikä PLM:n omaisuutta, muuten sekin olisi leimattu salaiseksi, eikä vuoden 2009 lukua olisi käytettävissä, koska YK ei ole vieläkään päivittänyt tietokantaan toukokuussa saamiaan tietoja.

Mikähän on julkaisun nimi josta tiedot olet ottanut ja löytyykö netistä.
 
peelo kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
ja vielä tuosta kalujen poistamisen vauhdista, vanhoista yk-ilmoituksista luntaten:

2000-2004 tykistön määrä oli aika lailla vakio, eli 2307-2338kpl

2005 2384kpl
2006 2388kpl
2007 1968kpl
2008 1356kpl
2009 1192kpl

Aika lohdutonta kertomaa ja vahvistaa minusta samalla sen, että sodan ajan vahvuuden pudottaminen 200 tuhannen miehen tienoille on jo sekä päätetty, että toteutettu, vaikka se julkistetaankin vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeisessä selonteossa tms. ikään kuin tulevana kehityksenä. Onneksi uusin paperi oli UM:n eikä PLM:n omaisuutta, muuten sekin olisi leimattu salaiseksi, eikä vuoden 2009 lukua olisi käytettävissä, koska YK ei ole vieläkään päivittänyt tietokantaan toukokuussa saamiaan tietoja.

Mikähän on julkaisun nimi josta tiedot olet ottanut ja löytyykö netistä.
Löytyy netistä:

http://disarmament.un.org/un_register.nsf

Uusimman version sain suoraan Ulkoministeriöstä pyytämällä, tuota YK:n sivustoa ei ole vielä päivitetty vuoden 2009 ilmoituksilla.

Asiakirjan nimi on:

UN Register of Conventional Arms
Report on “Military Holdings -Reporting Year 2009 ”,
Finland

Ja Suomen osuus siis lyhyesti:

Battle tanks, 108kpl
Armoured combat vehicles(2), 978kpl
Artillery systems(3), 1192kpl
Combat aircraft, 62kpl
Warships, 11kpl
Missiles and missile launchers, 46kpl


1. Data valid of 1st January 2010 on Military Holdings relating to the
formations and units in the command organisation
2. Armoured personnel carriers and armoured infantry fighting
vehicles.
3. Self-propelled and towed artillery pieces and mortars
(including coastal defence, 100 mm calibre and above)
 
Haisuli kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Haisuli kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Samaan syssyyn wanhenee muovitelakuorma-autotkin....mistä hitosta Kaipr ja PK-prikaati saavat ajokit? Onko niitä vielä Sodankylässäkin? Keuruun kaluston pääosa lienee myös tulossa tiensä päähän? Ajoneuvotilanne on oleva melko "haastava".

Ehkä tässäkin kannattaisi kysyä mitä joukkoja kyseiset varuskunnat kouluttavat ja sen jälkeen katsoa kuuluuko kyseisiä joukkoja enää lainkaan/missä määrin 2010-luvun uuteen SA-vahvuuteen?

No minä kysyn sitten: kuuluuko? Eli näet asian siten, ettei näillä alueellisia joukkoja kouluttavilla joukko-osastoilla ole tulevaisuutta?

Lainaus Neuvostoliiton mainiosta termistöstä: "perspektiivittömien varuskuntien likvidointi".

Jos alueellisten joukkojen vahvuus tulee olemaan jotain luokkaa 60 000 miestä, niin monta varuskuntaa tarvitaan tuottamaan niihin ainesta jos aines siirtyy nostoväkeen 35v. kuten hesari uutisoi? Muistetaan että osa aineksesta alueellisiin joukkoihin tulee oparatiivisistä joukoista yli jääneestä porukasta. Operatiivisia joukkoja kouluttavat varuskunnat kouluttavat myös käsittääkseni jollain tasolla ainesta suoraan alueellisiin joukkoihin jo nyt, tästä paras esimerkki lienee spol-yksiköt. Ja kun Puheloinen sanoo että höylääminen ei enää riitä vaan nyt pitää karsia kokonaisuuksia, niin eipä paljon tarvi arvuutella mitä lienee luvassa vaalien jälkeen.

Kyllä se näin varmaan menee, ei siinä mitään.
 
Back
Top