Toivottavasti joku on hereillä PV:ssä tämänsuhteen. Nyt olis tuhannen taalan paikka laittaa pohjoismaista(Norja, Tanska, Suomi) yhteishankintaa vetämään. ->kaikille pzh2000 Saksan ja Hollannin varastoista.
Nyt on monta Pohjoismaata samoilla apajilla, samaan aikaan.
Toivottavasti joku on hereillä PV:ssä tämänsuhteen. Nyt olis tuhannen taalan paikka laittaa pohjoismaista(Norja, Tanska, Suomi) yhteishankintaa vetämään. ->kaikille pzh2000 Saksan ja Hollannin varastoista.
Tuo olisi käytännöllinen ostos hollannin pojilta pois... Toivottavasti PV.n ostaja on hereillä! Noita vaikka 100 kpl ja aktiivinen harjoittelu käyntiin!
Tuo olisi käytännöllinen ostos hollannin pojilta pois... Toivottavasti PV.n ostaja on hereillä! Noita vaikka 100 kpl ja aktiivinen harjoittelu käyntiin!
Niitä taitaa olla Hollannissa reilut 50 kpl jos oikein muistan, ja tuskin myyvät ihan kaikkia pois ettei aselajiosaaminen katoa kokonaan. 2-3 patteriston kamppeet sieltä saattaisi jollain hinnalla irrota, jos yhä myyvät. Tulivat katumapäälle Leo-kaupasta.
Hollannin osalta Wikipedia mainitsee 33 olevan reservinä. Saksassa 154+31 (31 varastoituna mahdollista AGM-muutosta varten).
Ei niitä nyt taida olla hirveästi saatavilla. Hollannin n. 30 tykkiä olisivat minusta todennäköisimmät. Onko Saksan osalta koskaan mainittu heidän halusta myydä omiaan?
Toki yhteishankinta Norjan ja Tanskan kanssa olisi hyvä, mutta se tarkoittaisi uushankintaa ja mitkä ovat noiden maiden vaatimukset kalustolle.
Hollannin osalta Wikipedia mainitsee 33 olevan reservinä. Saksassa 154+31 (31 varastoituna mahdollista AGM-muutosta varten).
Ei niitä nyt taida olla hirveästi saatavilla. Hollannin n. 30 tykkiä olisivat minusta todennäköisimmät. Onko Saksan osalta koskaan mainittu heidän halusta myydä omiaan?
Muistaakseni Norja on jo kerran hylännyt PzH 2000:n. Tarkoituksena oli vaihtaa niitä päikseen Nasamsiin hollantilaisten kanssa, mutta sitten Norja tuli toisiin ajatuksiin. Päätöksen taustalla saattoi olla tykkien raskaus Norjan tiestö huomioiden. Google tietänee asiasta tearkemmin.
Yleensä kansainvälisistä hankinnoista saadut kokemukset osoittavat, että hankkeet venyvät ja eri maiden tarpeet ja prioriteetit tahtovat vuosien mittaan muuttua. Meillähän on kokemusta heko ja AMOS
-hankinnoista. Umkhondonkin piti olla yhteishankinta, jossa sitten kävi toisin ja Visbyt jäivät ilman it-aseistusta.
Tässä tykkihankinnassa tulisi sovittaa ensiksi Tanskan prioriteetit kansainvälsiin tehtäviin meidän ja Norjan kansallisen puolustuksen ensisijaisuuden kanssa. Jos tästä selvitään joudutaan vielä tarkastelemaan
maastoja: Norja puolustaa kovapohjaista vaikeakulkuista Pohjois-Norjaa, jonka sillat kestävät (ainakin rauhan aikana) vain määrätyn määrän tonneja, kuten @RPG83 muisti. Norjalaiset esittivät tämän seikan
Archer -hylkäyksenkin yhdeksi syyksi. Meillä sama kalusto taas joutuisi Etelä-Suomen savikoille.
Pohjoismainen yhteistoiminta puolustusasioissa on enemmän poliitikkojen puheita, kun ei muuta positiivista ole sanottavana. Siis vähän, kun epämieluisten asioiden tyrkkääminen työryhmiin!
The Dutch PzH2000's are not for sale anymore at the moment. The Dutch government retracted the sale of all military equipment untill a decision is made if and how much additional money the Dutch military will get (probably this spring, although formally in september during the presentation of next years budget) due to developments in Ukraine.
Olisiko hullua, jos jämäeriä metsästettäessä Porin prikaatille hankittaisiin Archer ja Karjalan prikaatilla PzH 2000? Mietin vain sitä, että Archer varmaankin liikkuisi liukkaammin porilaisten mukana, kun kyseessä on kuitenkin pyörillä liikkuva joukko.
Tosin taloudellisesti tuo pyörittelyni lienee järjetöntä: luultavasti tulisi halvemmaksi ostaa PzH 2000 molemmille prikaateille. Synergiaeduista kertyvillä säästöillä porilaisille voidaan sitten ostaa rekat ja perävaunut, joilla rahdata telatykkejä samalla nopeudella muun joukon kanssa. Mutta jos tarjolla ei olisi kuin patteristo kumpiakin tykkejä?
Hollannilla oli alunperin 57kpl pzh2000:sia. Nykyään näistä 30kpl on varastoitu, 3 on purettu varaosiksi, 6 on harjoituskäytössä ja 18 valmiudessa. Nuo varastoidut yksilöt ovat käyttämättömiä, siis kuin uusia, ja myynnissä.
Uskon että nämä palaavat takaisin myyntiin kevään tai syyskuun aikana. Tuntuisi epätodennäköiseltä että hollantilaiset palauttaisivat panssariprikaatin ja sitä tukevat panssarihaupitsit omaan vahvuuteensa, kun he ovat jo myyneet suurimman osan vaunuistaan. Tässä tosin herää pelko että jos myyntikielto on jo ollut kauemmin voimassa, niin PV ei ehkä ole RFI:ssään ottanut Hollannin pzh2000:ia huomioon. Merkille pantavaa on myös että RFI:n takaraja on 31.05.2015..
Saksan tilanteesta en ole perillä. Wikin mukaan heillä olisi 154kpl, joista 81 tulisi jäämään palvelukseen. Saksankielisen wikin mukaan laskennallinen vahvuus (13 patteria, jossa jokaisessa 8 haupitsia) olisi 104kpl. Lieneekö (154) luvusta poistettu jo Kroatiaan myydyt 12(+3 varaosina)? Ilmeisesti Liettua oli hankkimassa myös 12kpl Pzh:ta saksasta (+3 varaosina?). Jos tuo AGM-projetki etenee niin se vaatisi myös 30kpl vaunua modattavaksi. Siis tilanteesta riippuen myynnissä voisi olla vielä 50-0 vaunua.
No, kävi miten kävi, toivon että PV selvittää Saksan panssarihaupitsien ostomahdollisuuden. Jos Norja päätyy Hollannin vaunuihin, niin me voisimme ideaalitilanteessa operoida Saksan pzh2000:lla, jota lienee varaa ostaa 24kpl(+muutama varaosiksi, koulutus ja huolto). Tanska harkitsi Caesar:in ja Atmos järjetelmien lisäksi myös korealaista K9 Thunderia, joten telavaihtoehto ei ole poissuljettu. -Ehkä hekin päätyvät vuokraamaan vaununsa Hollannin varastoista?
Yleensä kansainvälisistä hankinnoista saadut kokemukset osoittavat, että hankkeet venyvät ja eri maiden tarpeet ja prioriteetit tahtovat vuosien mittaan muuttua. Meillähän on kokemusta heko ja AMOS
-hankinnoista.
Pitää paikkaansa, mutta en heittäisi pyyhettä kehään vielä. Kun seuraavaa hankintaa tehdään, niin se tehdään ensisijaisesti Suomen tarpeita silmällä pitäen. Jos naapurit päätyvät samaan tykkijärjestelmään, niin jonkinlainen hankinta koordinointi olisi paikallaan. Esim. Koulutuksessa, huollossa ja ammushankinnoissa (Excalibur) voidaan hakea säästöä yhteistyöllä.
Saksan tilanteesta en ole perillä. Wikin mukaan heillä olisi 154kpl, joista 81 tulisi jäämään palvelukseen. Saksankielisen wikin mukaan laskennallinen vahvuus (13 patteria, jossa jokaisessa 8 haupitsia) olisi 104kpl. Lieneekö (154) luvusta poistettu jo Kroatiaan myydyt 12(+3 varaosina)? Ilmeisesti Liettua oli hankkimassa myös 12kpl Pzh:ta saksasta (+3 varaosina?). Jos tuo AGM-projetki etenee niin se vaatisi myös 30kpl vaunua modattavaksi. Siis tilanteesta riippuen myynnissä voisi olla vielä 50-0 vaunua.
No, kävi miten kävi, toivon että PV selvittää Saksan panssarihaupitsien ostomahdollisuuden. Jos Norja päätyy Hollannin vaunuihin, niin me voisimme ideaalitilanteessa operoida Saksan pzh2000:lla, jota lienee varaa ostaa 24kpl(+muutama varaosiksi, koulutus ja huolto). Tanska harkitsi Caesar:in ja Atmos järjetelmien lisäksi myös korealaista K9 Thunderia, joten telavaihtoehto ei ole poissuljettu. -Ehkä hekin päätyvät vuokraamaan vaununsa Hollannin varastoista?
Wegman eventually won a contract in 1996 for 185 to be delivered to Germany's rapid reaction force, followed by another 410 for the main force. Wegmann and Krauss-Maffei, the two main German military tracked vehicle designers, merged in 1998.
Eli uskoakseni Bundeshwehrilla on ollut alkujaan 185 panssarihaupitsia. 31 poistettiin ensin käytöstä ja siitä luvusta on myyty 12 Kroatiaan. Eli haupitseja on uskoakseni Saksassa yhä 173 miinus Bundeswehrin käytössä oleva määrä.
Tanskakin on näitä maavoimattomia tapauksia, hienosti taistelukyky viritetty kehitysmaiden "insurgenttejä" vastaan. Merivoimat näyttävät näin amatöörin silmin vahvoilta.
Tietääkö joku, kuinka lujaa nykyisiä vedettäviä tykkejämme voi hinata? Onko kyse julkisesta tiedosta?
Mietin sitä, että hyötyisikö esimerkiksi Porin prikaati pyöräalustaisesta 155 mm tykistöstä siirtymänopeuksissa. Tosin voisi kuvitella, että 155 K 98 pystyisi hinaamaan ainakin 80 km/h, mutta en tiedä.
Tietääkö joku, kuinka lujaa nykyisiä vedettäviä tykkejämme voi hinata? Onko kyse julkisesta tiedosta?
Mietin sitä, että hyötyisikö esimerkiksi Porin prikaati pyöräalustaisesta 155 mm tykistöstä siirtymänopeuksissa. Tosin voisi kuvitella, että 155 K 98 pystyisi hinaamaan ainakin 80 km/h, mutta en tiedä.
Saattaa olla, että nopeus on enemmänkin 60 km/h. Tai olisivatkohan saaneet korjattua ne hinausnupin ongelmat. Siis muutenkin kuin pienentämällä hinausnopeutta.
Olisiko hullua, jos jämäeriä metsästettäessä Porin prikaatille hankittaisiin Archer ja Karjalan prikaatilla PzH 2000? Mietin vain sitä, että Archer varmaankin liikkuisi liukkaammin porilaisten mukana, kun kyseessä on kuitenkin pyörillä liikkuva joukko.
Tosin taloudellisesti tuo pyörittelyni lienee järjetöntä: luultavasti tulisi halvemmaksi ostaa PzH 2000 molemmille prikaateille. Synergiaeduista kertyvillä säästöillä porilaisille voidaan sitten ostaa rekat ja perävaunut, joilla rahdata telatykkejä samalla nopeudella muun joukon kanssa. Mutta jos tarjolla ei olisi kuin patteristo kumpiakin tykkejä?