Käsittääkseni nuo on kaikki räjähtävää mallia. "Kuulalaakerit" viittaavat ammuksen esifragmentointiin. Sirote jossa ei ole räjähtäviä ammuksia on sitten ihan erikseen ja niiden muoto on ihan toisenlainen. Sitten on vielä tykeille suunnitellut haulilataukset, mutta ne ovat suoraa tulta varten.
Käsittääkseni nuo on kaikki räjähtävää mallia. "Kuulalaakerit" viittaavat ammuksen esifragmentointiin. Sirote jossa ei ole räjähtäviä ammuksia on sitten ihan erikseen ja niiden muoto on ihan toisenlainen. Sitten on vielä tykeille suunnitellut haulilataukset, mutta ne ovat suoraa tulta varten.
Onkos tämä mennyt ohi? Suomi hakee GMLRS ostolupaa
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/kansainvalinen-puolustus-yhteistyo-vahvistaa/2146094
______________________________________________
Kansainvälinen puolustus- yhteistyö vahvistaa
9.10.2015 03:00
Kansainvälinen puolustuspoliittinen yhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä. Aktiivinen puolustusyhteistyö parantaa ennaltaehkäisy- ja torjuntakykyä sekä turvaa sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä.
Yhteistyötä tehdään maaryhmissä tai kahdenvälisesti. Valtioneuvoston puolustuspoliittinen selonteko vuodelta 2012 toteaa Suomelle tärkeiksi yhteistyötahoiksi pohjoisen Euroopan maat sekä Yhdysvallat. Selonteon mukaan ”Suomi ylläpitää Yhdysvaltojen kanssa puolustuspoliittista yhteistyötä erityisesti puolustusmateriaalialalla.”
Yhteistyömme muiden Pohjoismaiden sekä Yhdysvaltojen kanssa on perinteistä. Pohjoismaiden kanssa olemme tehneet sotilaallista yhteistyötä sitten 1950-luvun. Suomen ja Yhdysvaltojen välinen tiivis puolustusmateriaaliyhteistyö alkoi neljännesvuosisata sitten Hornet-hävittäjien hankinnan myötä.
Hyvä yhteistyösuhde edellyttää pidemmällä tähtäimellä, että molemmat osapuolet hyötyvät. Konkreettisissa yhteistyöprojekteissa Yhdysvaltojen asevoimat on tutustunut suomalaiseen sotilasalan osaamiseen. Erityisesti tietotaitoamme toiminnasta arktisissa olosuhteissa, mukaan lukien puolustusmateriaalin käytöstä haastavissa pohjoisissa ilmasto-oloissa, arvostetaan. Osaamisemme ja luotettavuutemme vuoksi meidän kanssa on helppo tehdä yhteistyötä.
90-luvun ensimmäisten Hornet-hankintojen jälkeen maidemme välinen puolustusmateriaaliyhteistyö on jatkunut ja laajentunut. Näkyvä ajankohtainen esimerkki on Hornet-hävittäjiemme elinkaaripäivitys, joka suoritetaan vuosina 2012–2016. Muun muassa hävittäjän viesti-, omasuoja- sekä maalinosoitusjärjestelmiä päivitetään nykyaikaisella teknologialla. Tämä niin kutsuttu ”midlife update”-päivitys tuottaa hävittäjillemme korkeatasoisen nykyaikaisen suorituskyvyn.
Osana Hornet elinkaaripäivitystä uusimme niin ikään koneen aseistuksen uudella ilmasta-maahan-täsmäohjuksella. Yhdysvallat vapautti Suomelle ensimmäisenä eurooppalaisena maana pitkän kantaman ilmasta maahan JASSM-rynnäkköohjuksia. Korkean teknologiansa vuoksi ohjuksen myyntivapautus Yhdysvaltain hallinnon puolelta sotilasliitto Naton ulkopuoliselle maalle oli poikkeuksellista ja konkreettinen osoitus puolustusyhteistyömme korkeasta laadusta.
Odotamme seuraavaksi Yhdysvaltain kongressilta myyntivapautusta raskaalle GMLRS-raketinheitinjärjestelmälle. GPS-teknologiaa hyödyntävää heitinjärjestelmää kutsutaan sen tulentarkkuuden vuoksi myös ”70-kilometrin-tarkk’ampujaksi”. Maavoimille hankittava raketinheitinjärjestelmä tarjoaisi mahdollisuuden ulottaa tarvittaessa asevaikutusta syvälle.
Yhteistä edellä mainituille hankinnoille on, että ne ajantasaistavat merkittävästi puolustusvoimiemme vaikuttamiskykyä.
Turvallisuusympäristömme on muuttunut kielteiseen suuntaan. Vastakkainasettelu on jälleen voimistunut Itämerenkin piirissä. Naapurimaamme panostavat kasvavassa määrin sotilaalliseen suorituskykyynsä ja aktiviteettiinsa. Vastoin lähialueemme trendiä Suomi joutunee toimintamenosäästöjen vuoksi hiemaan laskemaan omaa aktiviteettiaan.
Kansainvälisellä puolustusyhteistyöllä vahvistamme puolustuskykyä ja turvaamme sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä. Suomen puolustusvoimain komentaja vierailee säännöllisesti Yhdysvalloissa ylläpitämässä kahdenvälistä yhteistyötä. Vuoropuhelu kansainvälisten yhteistyökumppaneidemme kanssa on sotilasjohdon arkityötä poliittisen ohjauksen puitteissa.
Palasin viikko sitten viikon virkamatkalta Yhdysvalloissa, jossa tapasin jälleen kerran asevoimien johtoa Washingtonissa. Lisäksi osallistuin Naton Allied Command Transformation-esikunnan komentajan vaihtotilaisuuteen Norfolkissa, Virginiassa.
Käymieni keskustelujen perusteella yhteistyö Yhdysvaltain asevoimien johdon ja Naton tulevaisuutta suunnittelevan Norfolkin esikunnan kanssa on edelleen erittäin luontevaa ja toimivaa Suomen puolustusvoimista katsottuna.
Kirjoittaja on kenraali ja Suomen puolustusvoimain komentaja.
Jarmo Lindberg
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/kansainvalinen-puolustus-yhteistyo-vahvistaa/2146094
______________________________________________
Kansainvälinen puolustus- yhteistyö vahvistaa
9.10.2015 03:00
Kansainvälinen puolustuspoliittinen yhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä. Aktiivinen puolustusyhteistyö parantaa ennaltaehkäisy- ja torjuntakykyä sekä turvaa sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä.
Yhteistyötä tehdään maaryhmissä tai kahdenvälisesti. Valtioneuvoston puolustuspoliittinen selonteko vuodelta 2012 toteaa Suomelle tärkeiksi yhteistyötahoiksi pohjoisen Euroopan maat sekä Yhdysvallat. Selonteon mukaan ”Suomi ylläpitää Yhdysvaltojen kanssa puolustuspoliittista yhteistyötä erityisesti puolustusmateriaalialalla.”
Yhteistyömme muiden Pohjoismaiden sekä Yhdysvaltojen kanssa on perinteistä. Pohjoismaiden kanssa olemme tehneet sotilaallista yhteistyötä sitten 1950-luvun. Suomen ja Yhdysvaltojen välinen tiivis puolustusmateriaaliyhteistyö alkoi neljännesvuosisata sitten Hornet-hävittäjien hankinnan myötä.
Hyvä yhteistyösuhde edellyttää pidemmällä tähtäimellä, että molemmat osapuolet hyötyvät. Konkreettisissa yhteistyöprojekteissa Yhdysvaltojen asevoimat on tutustunut suomalaiseen sotilasalan osaamiseen. Erityisesti tietotaitoamme toiminnasta arktisissa olosuhteissa, mukaan lukien puolustusmateriaalin käytöstä haastavissa pohjoisissa ilmasto-oloissa, arvostetaan. Osaamisemme ja luotettavuutemme vuoksi meidän kanssa on helppo tehdä yhteistyötä.
90-luvun ensimmäisten Hornet-hankintojen jälkeen maidemme välinen puolustusmateriaaliyhteistyö on jatkunut ja laajentunut. Näkyvä ajankohtainen esimerkki on Hornet-hävittäjiemme elinkaaripäivitys, joka suoritetaan vuosina 2012–2016. Muun muassa hävittäjän viesti-, omasuoja- sekä maalinosoitusjärjestelmiä päivitetään nykyaikaisella teknologialla. Tämä niin kutsuttu ”midlife update”-päivitys tuottaa hävittäjillemme korkeatasoisen nykyaikaisen suorituskyvyn.
Osana Hornet elinkaaripäivitystä uusimme niin ikään koneen aseistuksen uudella ilmasta-maahan-täsmäohjuksella. Yhdysvallat vapautti Suomelle ensimmäisenä eurooppalaisena maana pitkän kantaman ilmasta maahan JASSM-rynnäkköohjuksia. Korkean teknologiansa vuoksi ohjuksen myyntivapautus Yhdysvaltain hallinnon puolelta sotilasliitto Naton ulkopuoliselle maalle oli poikkeuksellista ja konkreettinen osoitus puolustusyhteistyömme korkeasta laadusta.
Odotamme seuraavaksi Yhdysvaltain kongressilta myyntivapautusta raskaalle GMLRS-raketinheitinjärjestelmälle. GPS-teknologiaa hyödyntävää heitinjärjestelmää kutsutaan sen tulentarkkuuden vuoksi myös ”70-kilometrin-tarkk’ampujaksi”. Maavoimille hankittava raketinheitinjärjestelmä tarjoaisi mahdollisuuden ulottaa tarvittaessa asevaikutusta syvälle.
Yhteistä edellä mainituille hankinnoille on, että ne ajantasaistavat merkittävästi puolustusvoimiemme vaikuttamiskykyä.
Turvallisuusympäristömme on muuttunut kielteiseen suuntaan. Vastakkainasettelu on jälleen voimistunut Itämerenkin piirissä. Naapurimaamme panostavat kasvavassa määrin sotilaalliseen suorituskykyynsä ja aktiviteettiinsa. Vastoin lähialueemme trendiä Suomi joutunee toimintamenosäästöjen vuoksi hiemaan laskemaan omaa aktiviteettiaan.
Kansainvälisellä puolustusyhteistyöllä vahvistamme puolustuskykyä ja turvaamme sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä. Suomen puolustusvoimain komentaja vierailee säännöllisesti Yhdysvalloissa ylläpitämässä kahdenvälistä yhteistyötä. Vuoropuhelu kansainvälisten yhteistyökumppaneidemme kanssa on sotilasjohdon arkityötä poliittisen ohjauksen puitteissa.
Palasin viikko sitten viikon virkamatkalta Yhdysvalloissa, jossa tapasin jälleen kerran asevoimien johtoa Washingtonissa. Lisäksi osallistuin Naton Allied Command Transformation-esikunnan komentajan vaihtotilaisuuteen Norfolkissa, Virginiassa.
Käymieni keskustelujen perusteella yhteistyö Yhdysvaltain asevoimien johdon ja Naton tulevaisuutta suunnittelevan Norfolkin esikunnan kanssa on edelleen erittäin luontevaa ja toimivaa Suomen puolustusvoimista katsottuna.
Kirjoittaja on kenraali ja Suomen puolustusvoimain komentaja.
Ei. http://maanpuolustus.net/threads/tykistö.283/page-204#post-276770
On ollut wikissäkin jo päivätolkulla.
Jännää, hain varmuuden vuoksi useita kertoja GMLRS haulla.
No tappaako tämä ajatukseni GLSDB:n hankinnasta? En usko. Eri työkaluja jotka täydentävät toisiaan.
Ei tapa. Ei ne saa hankittua tarpeeksi ammuksia kumminkaan, joten voivat ihan perustellusti kysellä rahaa sille toisellekin hankinnalle. Ja GMLRS:ssä on isompi taistelukärki, joten niiden hankintaa voi perustella sillä. GLSDB:n hankintaa voidaan perustella kantamalla sitten kun ne tulevat myyntiin. ATACMS:lla taas on vieläkin enemmän kantamaa ja kaikkein isoin hyötykuorma, joten senkin hankintaa voidaan yrittää myöhemmin.
Ja jossakin vaiheessa noihin aseisiin saadaan kehiteltyä muitakin hyötykuormia kuin vain sirpalekärki, joten niitäkin pitää hankkia.
ATACMS:ia voi hankkia sitten kun hinta tippuu kunnolla. Miltsi per paukku on kallis hinta jollei ole satelliitti/muuta dataa online kantaman hyödyntämiseksi. Se taas onnistuu vain NATO:ssa.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Atacms on 600K$ ja GMLRS 100k$. Itse kyllä uskon, että tiedustelulla saadaan kohteita näille järjestelmille ihan ilman natoakin.
Millä? Ei ne idän komento- ja viestikeskukset istu rauhanajan mestoissaan ja Aino Kassinenkin on jo heittänyt lusikan nurkkaan.
kertakenttään
Ylipäällikkö
En minä niiitä tarkoittanutkaan. No tiedustelulla, signaali, kaukopartio, lentotiedustelu, onhan näitä.
Tahtoo myös sanoa, että onhan noita maaleja jotka eivät liiku ja ovat jo tuolla maastossa valmiiksi, joten paikannus onnistuu joissakin tapauksissa jopa Google earthilla tms. palvelulla.
signaalissa vahvimmat lähteet eivät välttämättä ole oikeita. "kaukopartio" +300 km on fantasiaa eikä lentotiedustelua noin syvälle tehdä meidän resursseilla tehdä. Realismia peliin please.
NATO:n resursseilla kylläkin.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Realismiä on myös se, että näitä aseita ollaan hankkimassa vaikka ei ollakaan Naton sisäpiirissä saamassa livefeedinä Full HD satelliittikuvaa. Varmaan joku on etukäteen pohtinut miten niiden kantamaa voidaan hyödyntää ihan omin keinoin.
No GMLRS on vasta 70 km "tarkka-ampuja" ja kaukana ATACMS kantamasta. Signaalin osalta samat vaikeudet, mutta lentotiedustelun osalta ihan eri. Ja vajaalla tuolla etäisyydellä en myöskään laske pois omia tiedustelijoita.
Toisaalta jos pitää ampua Tampereelta Joensuuhun
J0h1F
Ylipäällikkö
Esimerkiksi siltoja voi käyttää maaleina suoraan koordinaattien avulla. Tai näin ainakin tulenjohtokouluttajamme kertoi, kun puhuin hänen kanssaan tykistöohjuksista ja JASSM:eista.
Nevan ylittävät sillat voisivat olla houkutteleva kohde, sillä Neva on kapeimmillaankin yli 500 metriä leveä (eli pioneerien siltojen rakentelu tulee vaikeaksi ellei mahdottomaksi), ja sen ylittää vain noin kymmenkunta siltaa. Nevan siltojen ja Pietarin lentokenttien tuhoamisen jälkeen Kannaksella olevia ja Suomea vastaan taistelevia joukkoja olisi todella vaikea huoltaa.
Lisäksi tykistöohjusten kantamassa olisivat mm. Pietarin vieressä olevat Sosnovyi Borin ydinreaktorit. Tällainen kaukovaikutuskyky ehkäisee mm. Venäjän doktriinin mukaista taktisten ydinaseiden käyttöä, ja etenkin isompien.
JASSM:t on jo hankittu, ja niiden kantama on enemmän kuin kummankaan noista, plus tietenkin se matka mitä saadaan lisäksi, kun kuskataan ne Hornetilla. Eli eiköhän siellä ole jotakin mietitty tuon varalle.
Sillat Suomessa voi tuhota halvemmalla. Niisahän on panospaikat valmiina. Se liikkuva asema on vaikeampi.. mutta toki se mökin akkakin voi lähettää tiedot
Juu, paljon asiaa
Tosin Sosnovy Borista tuulet eivät ole suotuisat.
En rupeaisi ydinvoimaloita ampumaan, mutta niitä öljyterminaaleja ja muuta ulkomaankauppaan liittyvää infraa voisi sen sijaan hajottaa. Joku laiturissa oleva tankkeri olisi ihan hyvä maali.
Kysymys vaan on, että miten hyvin naapurissa kyetään torjumaan nuo ohjukset? Tärkeimmät maalit luultavasti saisivat IT-patteriston suojakseen, mutta mitä jäisi ilman suojaa?
Huhta
Greatest Leader
Jostakin syystä meillä on JASSM, ja myös ATACMS kuului alkuperäisiin suunnitelmiin... Olisiko sitä NATO-leimattua tietoa tarjolla jo nyt tai ennalta määritettyjä maaleja myös ATACMS:ia ajatellen?
Örkki ainakin kiukutteli noihin aikoihin asiasta sillä tavalla, että voisi olettaa noin olevankin.