Tykistö

[Hande]

Rannikkotykistön kanuunat kuuluvat luultavasti noihin lukuihin myös ja toi 1192 on ilmeisesti 2009 vuoden luku

130K54 (vai 87-54?) on pääosin RT:n kalustoa, 4 patteristoa on mainittu listauksissa nykyvahvuutena. Tornikanuunat eivät ole mukana vaan ainaostaan siirrettävä kalusto. Tuon lisäksi kahdella jv-prikaatilla on ainakin ollut 130K-patteristo Military balancen mukaan. Nuo ynnäilin sille sektorille. Ja luku 1192 on vuodelta 2010, tammikuun ensimmäiseltä päivältä

 

[Hösseli]

Kommentteja otetaan kiitollisuudella vastaan. :a-smiley:

Eiköhän nuo ole ainakin lähellä todellisuutta.

Sellaisen havainnon voi tehdä, että jos ajatellaan kalusto kahteen koriin, niin molempien ryhmien sisällä näyttäisi lukumäärä suunnilleen puolittuneen. Suuri tasapaino on siis suunnilleen säilynyt.

1. raketinheittimet, sekä raskaat haupitsit ja kanuunat
2. kevyet haupitsit ja raskaat kranaatinheittimet

Epävarmuustekijänä listauksessasi näkisin lähinnä 130K/122H-kalustojen tuntemattoman nykytilan, joka samalla estää myös raskaan heittimistön tilanteen arvioinnin. +/- 100kpl on varmaan realistinen vaihteluväli noilla riveillä.

105H ehkä oli kuvioissa vielä vuonna 2005, ehkä ei?

Karmeita lukuja joka tapauksessa, itse olisin lopettanut leikkaamisen suunnilleen 1500 putken kohdalla.


Edit

Ja lisätään vielä, että tuon tarkempaan tarkasteluun ei taida olla eväitä julkisten lähteiden perusteella

 

[RistoJ]

Miksi he päätyivät pienempään putkeen?

Se oli muun panssarikaluston kanssa yhteensopivalla MT-LB-sukuisella alustalla. Käyttötarkoitukseensa sopimaton tykki katsottiin pienemmäksi pahaksi, kuin huollon kokonaisuutta rasittava uusi tela-alustatyyppi.

En muista ulkoa mitä 152-millisiä telatykkejä olisi ollut tarjolla, mutta varmasti ainakin tuo edellä mainittu 2S3, joka puolestaan olisi ollut A-tarvikkeeltaan yhteensopiva meillä jo olevan ja Saksasta täydennetyn 152H-kaluston kanssa.

Itä-Saksalla oli vain 2S3-tykkejä (n. 100 kpl), joten niitä olisi tosiaan voitu hankkia. Asiaan varmaan vaikutti myös se, että NL:stä oltiin juuri hankittu yksi patteristollinen 2S5:a eli 152 TELAK 91:ä.

Samaan aikaan säästettiin kovasti myös muissa kohteissa. Esim. ITPSV 90 Marksmanin alustaksi tuli lopulta T-55, koska T-72 alusta olisi ollut liian kallis. Aluksi yritettiin jopa T-54:n alustaa, mutta se onneksi todettiin liian heiveröiseksi. Tuossa säästövimmassa varmasti todettiin 2S3 liian kalliiksi verrattuna 2S1:n, erityisesti kun 2S5:ta oltiin ottamassa käyttöön.

 

[Hösseli]

Asiaan varmaan vaikutti myös se, että NL:stä oltiin juuri hankittu yksi patteristollinen 2S5:a eli 152 TELAK 91:ä.

2S5-kalustoa piti kaiketi hankkia lisääkin, eli tilanteen oletettiin olevan lähivuosina hoitumassa suunniteltujen hankintojen toteutumisen myötä. Ei vain mennyt niin kuin Strömsössä...

 

[LasUps]

Tein aamupäivän ratoksi pienen laskuharjoituksen hahmottaakseni mitä nuo leikkausuutiset ovat todella tarkoittaneet. Melko mittava muutos näyttää tulivoiman puolella tapahtuneen.

En hetkeäkään kuvittele taulukon tietojen olevan täsmälleen oikeita, ainoastaan suuntaa-antavia.

Kommentteja otetaan kiitollisuudella vastaan. :a-smiley:

______

ja kaikki tiedot julkisista lähteistä

Oikein hyvää luettavaa, kiitos!

Kevyillä haupitseilla on tietenkin se ominaisuus, ettei niissä tehoa ole lähellekään niin paljoa kuin raskaissa tykeissä. 130 K 54 oli kyllä jo muutenkin aikas saatanan epämukava tykki ampua. Tuli huono olo tärinästä kun esteitä paukutteli. Täpäreitähän sillä ei rauhan aikana edes saanut losautella, eikä kai ykköslataustakaan.
Huomaa kyllä tuosta laskelmasta minkälaista rakennemuutosta ollaan tehty. Vanhan kaluston aluejoukkoja ollaan romutettu, tod. näk. erinäisiä jv-prikaateja. Samalla K 54, joka oli kai enemmän sotilasläänin kaluja. Jääkäriprikaateilta meni 152 H. Toivottavasti joukkoja mieluummin kavennetaan, eikä aleta liikoja tinkimään syvyydestä. Aika monta eri kalipeeria muuten meillä edelleen.

Nykyäänhän valmiusprikaatia tukee yksi raskas psto. Taisteluryhmään veikkaisin kevyttä KTR:ää JvPr:n perintönä, jossa 2-3 pstoa. Näin ollen kevyiden tykkien lukumäärä olisi jossain 180-270 välillä.
Kuitenkaan tykkien määrän väheneminen ei välttämättä johda tehokkuuden suureen menetykseen, jos parempien viesti- ja tuliasemajärjestelmien mukana saadaan morkulat paremmin oikealla aikafreimillä kenttään, eikä turhaa vitkastelua ja inhimillisiä erreöksiä niin enää esiinny. Samalla hajauttaminen suurempienkin välimatkojen päähän on helpompaa, mikä taas lisää taistelukestävyyttä.

 

[baikal]

Ihan suoraan sanoen mulle on yllätys, että raskas heitin ja 122 H - osastolla on käynyt noin kova rutu. Onko sitten ollut jo niiiin puhki kulunutta kampetta, että eikun sulamaan vai onko joku muu syy en tiedä.

Noh, eivätpähän samikset lännessä päivittele meidän suurta putkimäärä kohta, eiköhän viidessä vuodessa saavuteta sellainen läntinen nirvana tässä asiassa.

Raketinheittimistö on edelleen juurevasti paikoillaan, samoin psh:t, ja onhan tuota 155-millistäkin vielä aika liuta.

 

[baikal]

Tein aamupäivän ratoksi pienen laskuharjoituksen hahmottaakseni mitä nuo leikkausuutiset ovat todella tarkoittaneet. Melko mittava muutos näyttää tulivoiman puolella tapahtuneen.

En hetkeäkään kuvittele taulukon tietojen olevan täsmälleen oikeita, ainoastaan suuntaa-antavia.

Kommentteja otetaan kiitollisuudella vastaan. :a-smiley:

______

ja kaikki tiedot julkisista lähteistä

Oikein hyvää luettavaa, kiitos!

Kevyillä haupitseilla on tietenkin se ominaisuus, ettei niissä tehoa ole lähellekään niin paljoa kuin raskaissa tykeissä. 130 K 54 oli kyllä jo muutenkin aikas saatanan epämukava tykki ampua. Tuli huono olo tärinästä kun esteitä paukutteli. Täpäreitähän sillä ei rauhan aikana edes saanut losautella, eikä kai ykköslataustakaan.
Huomaa kyllä tuosta laskelmasta minkälaista rakennemuutosta ollaan tehty. Vanhan kaluston aluejoukkoja ollaan romutettu, tod. näk. erinäisiä jv-prikaateja. Samalla K 54, joka oli kai enemmän sotilasläänin kaluja. Jääkäriprikaateilta meni 152 H. Toivottavasti joukkoja mieluummin kavennetaan, eikä aleta liikoja tinkimään syvyydestä. Aika monta eri kalipeeria muuten meillä edelleen.

Nykyäänhän valmiusprikaatia tukee yksi raskas psto. Taisteluryhmään veikkaisin kevyttä KTR:ää JvPr:n perintönä, jossa 2-3 pstoa. Näin ollen kevyiden tykkien lukumäärä olisi jossain 180-270 välillä.
Kuitenkaan tykkien määrän väheneminen ei välttämättä johda tehokkuuden suureen menetykseen, jos parempien viesti- ja tuliasemajärjestelmien mukana saadaan morkulat paremmin oikealla aikafreimillä kenttään, eikä turhaa vitkastelua ja inhimillisiä erreöksiä niin enää esiinny. Samalla hajauttaminen suurempienkin välimatkojen päähän on helpompaa, mikä taas lisää taistelukestävyyttä.

Vahvensin hivenen. Aivittu, kun en tykkää liiemmin näistä JOS-jutuista näissä...en tarkoita, että kirjoitat huonosti, mutta JOssit ovat viime vuosina osoittautuneet lähes aukotta JOSSEIKSI ja sittenkin vain parhaimmillaankin.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Miksi he päätyivät pienempään putkeen?

Se oli muun panssarikaluston kanssa yhteensopivalla MT-LB-sukuisella alustalla. Käyttötarkoitukseensa sopimaton tykki katsottiin pienemmäksi pahaksi, kuin huollon kokonaisuutta rasittava uusi tela-alustatyyppi.

En muista ulkoa mitä 152-millisiä telatykkejä olisi ollut tarjolla, mutta varmasti ainakin tuo edellä mainittu 2S3, joka puolestaan olisi ollut A-tarvikkeeltaan yhteensopiva meillä jo olevan ja Saksasta täydennetyn 152H-kaluston kanssa.

Itä-Saksalla oli vain 2S3-tykkejä (n. 100 kpl), joten niitä olisi tosiaan voitu hankkia. Asiaan varmaan vaikutti myös se, että NL:stä oltiin juuri hankittu yksi patteristollinen 2S5:a eli 152 TELAK 91:ä.

Samaan aikaan säästettiin kovasti myös muissa kohteissa. Esim. ITPSV 90 Marksmanin alustaksi tuli lopulta T-55, koska T-72 alusta olisi ollut liian kallis. Aluksi yritettiin jopa T-54:n alustaa, mutta se onneksi todettiin liian heiveröiseksi. Tuossa säästövimmassa varmasti todettiin 2S3 liian kalliiksi verrattuna 2S1:n, erityisesti kun 2S5:ta oltiin ottamassa käyttöön.

Kun emme tiedä kaikkia kiemuroita... Oliko 2S3 kaupan samaan rahaan kuin 2S1? Tilastojen mukaan noita ei lähtenyt Saksasta ulos kuin 4kpl jenkkeihin ns. tutkimuksiin, eihän ne myyneet BMP-2 kalustoakaan jäämistöistä ja uusimpia MIG-29:kin vasta myöhemmin...

Kantamaltaan 2S3 ei ole kuin pari km 2S1 parempi, kuinka paljon paremmin kevyitä kuljetus/ryntövaunuja 152mm sirpale läpäisee verrattuna 122mm? Osaako kukaan heittää osviittaa kuinka lähelle kummallakin pitää osua että kevyestä vaunusta menee sirpaleita läpi/telapyörät yms. kärsivät vaurioita?

2S3 olisi muuten ollut taas alustaltaan yhtenevä NL ostettujen 2S5 kanssa. Ota näistä hankintakoukeroista nyt sitten selvää :blush:

 

[Ohjus-tiedustelija]

Tein aamupäivän ratoksi pienen laskuharjoituksen hahmottaakseni mitä nuo leikkausuutiset ovat todella tarkoittaneet. Melko mittava muutos näyttää tulivoiman puolella tapahtuneen.

En hetkeäkään kuvittele taulukon tietojen olevan täsmälleen oikeita, ainoastaan suuntaa-antavia.

Kommentteja otetaan kiitollisuudella vastaan. :a-smiley:

______

ja kaikki tiedot julkisista lähteistä

Oikein hyvää luettavaa, kiitos!

Kevyillä haupitseilla on tietenkin se ominaisuus, ettei niissä tehoa ole lähellekään niin paljoa kuin raskaissa tykeissä. 130 K 54 oli kyllä jo muutenkin aikas saatanan epämukava tykki ampua. Tuli huono olo tärinästä kun esteitä paukutteli. Täpäreitähän sillä ei rauhan aikana edes saanut losautella, eikä kai ykköslataustakaan.
Huomaa kyllä tuosta laskelmasta minkälaista rakennemuutosta ollaan tehty. Vanhan kaluston aluejoukkoja ollaan romutettu, tod. näk. erinäisiä jv-prikaateja. Samalla K 54, joka oli kai enemmän sotilasläänin kaluja. Jääkäriprikaateilta meni 152 H. Toivottavasti joukkoja mieluummin kavennetaan, eikä aleta liikoja tinkimään syvyydestä. Aika monta eri kalipeeria muuten meillä edelleen.

Nykyäänhän valmiusprikaatia tukee yksi raskas psto. Taisteluryhmään veikkaisin kevyttä KTR:ää JvPr:n perintönä, jossa 2-3 pstoa. Näin ollen kevyiden tykkien lukumäärä olisi jossain 180-270 välillä.
Kuitenkaan tykkien määrän väheneminen ei välttämättä johda tehokkuuden suureen menetykseen, jos parempien viesti- ja tuliasemajärjestelmien mukana saadaan morkulat paremmin oikealla aikafreimillä kenttään, eikä turhaa vitkastelua ja inhimillisiä erreöksiä niin enää esiinny. Samalla hajauttaminen suurempienkin välimatkojen päähän on helpompaa, mikä taas lisää taistelukestävyyttä.

Vahvensin hivenen. Aivittu, kun en tykkää liiemmin näistä JOS-jutuista näissä...en tarkoita, että kirjoitat huonosti, mutta JOssit ovat viime vuosina osoittautuneet lähes aukotta JOSSEIKSI ja sittenkin vain parhaimmillaankin.

Totta turiset, mutta ei se kakkosvaihtoehtokaan (massamaisesti erillisiä vedettäviä patteristoja parikaapeliviestiyhteyksillä vailla ilmasuojaa) meikäläistä kyllä paljoa enää 2020-luvulla lämmitä... Muutaman "jos-lauseen" voisi heittää ilmoille niidenkin toimintakyvystä tosipaikassa...

 

[SJ]

Miksi he päätyivät pienempään putkeen?

Se oli muun panssarikaluston kanssa yhteensopivalla MT-LB-sukuisella alustalla. Käyttötarkoitukseensa sopimaton tykki katsottiin pienemmäksi pahaksi, kuin huollon kokonaisuutta rasittava uusi tela-alustatyyppi.

En muista ulkoa mitä 152-millisiä telatykkejä olisi ollut tarjolla, mutta varmasti ainakin tuo edellä mainittu 2S3, joka puolestaan olisi ollut A-tarvikkeeltaan yhteensopiva meillä jo olevan ja Saksasta täydennetyn 152H-kaluston kanssa.

Itä-Saksalla oli vain 2S3-tykkejä (n. 100 kpl), joten niitä olisi tosiaan voitu hankkia. Asiaan varmaan vaikutti myös se, että NL:stä oltiin juuri hankittu yksi patteristollinen 2S5:a eli 152 TELAK 91:ä.

Samaan aikaan säästettiin kovasti myös muissa kohteissa. Esim. ITPSV 90 Marksmanin alustaksi tuli lopulta T-55, koska T-72 alusta olisi ollut liian kallis. Aluksi yritettiin jopa T-54:n alustaa, mutta se onneksi todettiin liian heiveröiseksi. Tuossa säästövimmassa varmasti todettiin 2S3 liian kalliiksi verrattuna 2S1:n, erityisesti kun 2S5:ta oltiin ottamassa käyttöön.

Kun emme tiedä kaikkia kiemuroita... Oliko 2S3 kaupan samaan rahaan kuin 2S1? Tilastojen mukaan noita ei lähtenyt Saksasta ulos kuin 4kpl jenkkeihin ns. tutkimuksiin, eihän ne myyneet BMP-2 kalustoakaan jäämistöistä ja uusimpia MIG-29:kin vasta myöhemmin...

Kantamaltaan 2S3 ei ole kuin pari km 2S1 parempi, kuinka paljon paremmin kevyitä kuljetus/ryntövaunuja 152mm sirpale läpäisee verrattuna 122mm? Osaako kukaan heittää osviittaa kuinka lähelle kummallakin pitää osua että kevyestä vaunusta menee sirpaleita läpi/telapyörät yms. kärsivät vaurioita?

2S3 olisi muuten ollut taas alustaltaan yhtenevä NL ostettujen 2S5 kanssa. Ota näistä hankintakoukeroista nyt sitten selvää :blush:

Jenkit teki tutkimuksen tykistön vaikutuksesta panssaroituun joukkoon ja siinä todettiin, että 5 metrin säteellä räjähtävät kranaatit saattavat aiheuttaa vahinkoa. Kranaatin tyypillä tuskin on väliä.

 

[Hösseli]

Osaako kukaan heittää osviittaa kuinka lähelle kummallakin pitää osua että kevyestä vaunusta menee sirpaleita läpi/telapyörät yms. kärsivät vaurioita?

Mitään en asiasta tiedä, mutta Tykkimies-kirja vuodelta 2010 ( s. 57-67 ) esittelee monipuolisesti simulaatiota, jossa verrattiin raskasta heitintä kevyeen ja raskaaseen tykkikalustoon. Kaikilla on käytössä sirpalekranaatti.

Rynnäkkövaunua ammuttaessa vaunu saadaan pois pelistä 120Krh:lla ja 122H:lla, kun saadaan täysosuma (r=2m). 155K:lla riittää osuma enintään kolmen metrin etäisyydelle vaunusta (r=5m). Tts-vaunuun on saatava kaikilla asetyypeillä aina täysosuma.

122H esitetään kokonaistaloudellisena aseena suojaamatonta tai liikkeessä olevaa joukkoa vastaan. (Linnoitteita vastaan sen teho olisi lähellä olematonta) 18kpl 122H antaa saman tulen tehon kuin 12kpl 155K, mutta huokeammalla.

Toivottavasti en raiskannut kunniallista tutkimusta...

 

[LasUps]

Vahvensin hivenen. Aivittu, kun en tykkää liiemmin näistä JOS-jutuista näissä...en tarkoita, että kirjoitat huonosti, mutta JOssit ovat viime vuosina osoittautuneet lähes aukotta JOSSEIKSI ja sittenkin vain parhaimmillaankin. [/size]

Hahhah, no okei selvä. Laitetaan tuohon sitten tilalle sana kun, tai nyt kun. Kuluttaa muuten huomattavasti vähemmän hoitaa nuo hommat koneella kuin piirrellä tasoja aina uudestaaan uusissa asemissa. Radiotkin on parikaapelia toimintavarmemmat (ainakin rauhan aikana). AHJO on aika hyvä peli, tai siis aika saatanan hyvä, jos vertaa minkälaiset mahdollisuudet sillä on saada samalla minuutilla kuulat ylös patteriston takana olevaan maaliin kun vertaa perus tuliasematasoon joka pitää piirtää hirveällä haipakalla. Tämä siis aikana jolloin selvää rintamalinjaa ei enää tule välttämättä olemaan.

Kehitys kehittyy myös tykkimessuilla Lapissa:
Tulikomentoja lehdestä 3/2009

Talvileirillä 1963 puolestaan
kokeilukohteena oli kevyen
tulipatterin asemanvaihto
raskaalla helikopterilla. Kymmenen
kilometrin matkaan
meni aikaa puolitoista tuntia.
Helmikuussa 1992 toimeenpannun
leirin mielenkiintoisimpana
kokeilukohteena
oli tiedustelulennokki.
Lentotiedustelupatteri oli ensi
kertaa mukana vuoden 2002
kevätleirillä.
2000-luvun ensimmäisinä
vuosina testauskohteina olivat
valmiusprikaatien erikoisvälineet,
AHJO-ammunnanhallinta-
ja johtamisjärjestelmä,
kaukotähystysjärjestelmä sekä
Arthur- vastatykistötutka.
Vuonna 2006 kokeiltiin tuli-toimintaa tykeittäin hajautetulla
patterilla. Järjestely uusittiin
viime vuonna.

Homma siis hyvin vireillä, vaikken tiennyt että helikoptereillakin on joskus kokeiltu näköjään tykkejä siirtää. :a-cool: Nykyään AHJO ainakin harjoituskäytössä, satavarmasti sodan syttyessä läppärit komentoteltassa.

 

[RistoJ]

Kantamaltaan 2S3 ei ole kuin pari km 2S1 parempi, kuinka paljon paremmin kevyitä kuljetus/ryntövaunuja 152mm sirpale läpäisee verrattuna 122mm? Osaako kukaan heittää osviittaa kuinka lähelle kummallakin pitää osua että kevyestä vaunusta menee sirpaleita läpi/telapyörät yms. kärsivät vaurioita?

NL:ssa aikanaan laskivat, että esim. panssaroituja telahaupitseja vastaan 122 mm ammuksia tarvittaisiin n. 1,66 kertaisesti 152 mm ammuksiin nähden. Maalina tällöin telahaupitsipatteri ja etäisyys alle 10 km ja tarkoituksena maalin tuhoaminen.

 

[koponen]

Toinen näkökulma on se, että muut kuin perussirpalekranaatit on helpompi ja tehokkaampi toteuttaa isommassa koossa.

On tietenkin eri asia kuinka paljon ostetaan TYRAa tai HERSYä tai FOSAa tai varsinkin hakeutuvia tai...

Jokainen kantamakilometrikin on ehdottoman plussaa taaksepäin taistellessa(kin).

Eipä silti, tulitoiminta laveteittain / aseittain hajaryhmityksessä on toinen merkittävä tapa muuttaa epäsuoran tulen pelikenttää.

 

[JOKO]

Toinen näkökulma on se, että muut kuin perussirpalekranaatit on helpompi ja tehokkaampi toteuttaa isommassa koossa.

On tietenkin eri asia kuinka paljon ostetaan TYRAa tai HERSYä tai FOSAa tai varsinkin hakeutuvia tai...

Jokainen kantamakilometrikin on ehdottoman plussaa taaksepäin taistellessa(kin).

Eipä silti, tulitoiminta laveteittain / aseittain hajaryhmityksessä on toinen merkittävä tapa muuttaa epäsuoran tulen pelikenttää.

Ison kranaatin kanssa myös herätesytyttimien käyttö on taloudellisempaa. Yhdellä sytyttimellä saadaan enemmän sirpaleita taivaalle.

Onkohan meillä nykyisin käytössä herätesytyttimiä riittävästi? Voidaanko ampua suruta vaiko ainoastaan tipoittain? Metsässä tosin kelvannee tavallinen sytytin herkkänä.

 

[RistoJ]

Tanskalaiset kokeilivat 155 mm tykistön vaikutusta vanhoihin Centurioneihinsa:
http://www.danskpanser.dk/Artikler/Destruerede_kampvogne_for_skud_igen.htm

Metrin päässä räjähtäneet sirpalekranaatit vaurioittivat herkempiä osia, mutta sisällä ei tapahtunut mitään merkittävää. Tytärammukset sen sijaan osoittautuivat todella tehokkaiksi osuessaan.

 

[RistoJ]

Toinen testi tykistön tehosta:
http://sill-www.army.mil/FAMAG/2002/NOV_DEC_2002/NOV_DEC_2002_PAGES_8_11.pdf

 

[JOKO]

Tanskalaiset kokeilivat 155 mm tykistön vaikutusta vanhoihin Centurioneihinsa:
http://www.danskpanser.dk/Artikler/Destruerede_kampvogne_for_skud_igen.htm

Metrin päässä räjähtäneet sirpalekranaatit vaurioittivat herkempiä osia, mutta sisällä ei tapahtunut mitään merkittävää. Tytärammukset sen sijaan osoittautuivat todella tehokkaiksi osuessaan.

Mitä nuo tanskalaisten käyttämät kranaatit ovat? L 15 ja M 107.

Linkki googlen käännökseen lähemmäksi ihmisten kieltä :

http://translate.google.fi/translate?js=n&prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&layout=2&eotf=1&sl=auto&tl=en&u=http%3A%2F%2Fwww.danskpanser.dk%2FArtikler%2FDestruerede_kampvogne_for_skud_igen.htm

 

[RistoJ]

M107 on jenkkien 50-luvulla kehittämä sirpalekranaatti, joka vieläkin on käytössä:
http://en.wikipedia.org/wiki/M107_projectile

L15 on BAE Systemsin sirpalekranaatti, joka on modernimpi kuin tuo M107. L15:sta on melkein puolet enemmän räjähdysainetta kuin tuossa vanhassa M107:ssä.

 

[RPG83]

Mikäs alusta Panzerhaubitze 2000 oikein on? (Joo, tiedän, sitä on myös sillä ilmakuljetteisella, mutta tarkoitan sitä panssarivaunulta näyttävää.) Leopard (2)?