Tykistö

Tvälups kirjoitti:
Kollimaattorille ja suuntauslaitteille Kevlar tms. huppu suojaisi ne tykin arimmat osat.

Ja alustan renkaat. Se tykin siirtämisen mahdollisuus halutaan kuitenkin pitää ja ompahan vähemmän palavaa asemassa kun ruvetaan väistämään (vituttaa tulla takaisin ja löydetään rengaspalo asemassa). Mutta eikö kuitenkin tehtäisi miehistölle jonkinlainen suojakolo? Ei tarvitse minuuttikaupalla miettiä, että vieläkö vihollinen ampuu vai ampuuko alunalkaenkaan.

Tai onko nuo kollimaattorit yms. miten irtonaisia osia? Siis mitä joskus näin 155K98:a niin se asemapääte (vai mikä se laatikko on nimeltään) oli irtonainen vempain, niin eikö sen voisi ottaa mukana? Onhan se iso loota, mutta mitä siitä?
 
Palosammuttimien jako jä käyttö... Asia jota ei SA ole vielä omaksunut, mutta taito josta on hyötyä siviilieloonkin.
 
Tvälups kirjoitti:
Palosammuttimien jako jä käyttö... Asia jota ei SA ole vielä omaksunut, mutta taito josta on hyötyä siviilieloonkin.

Ne on vissiin tarkoitus ottaa siviilistä sitten kun tarvitaan. Sinällään ei huono idea, koska ne sammuttimet eivät välttämättä säily varastossa vuosikausia.
 
Palosammuttimien yleisyys ja käyttöön varautuminen taitaa vaihdella aika paljon eri puolilla PV:tä. Itse olen tullut altistetuksi erilaisille varautumistoimille, joista tulipaloihin varautuminen vain yhtenä. Ei tosin tapahtunut taistelijan tutkinnossa - siihen johtavassa harjoittelussa taidettiin kieriä maassa ja kaveri mätki manttelilla...
 
Eikös sirotemiinoitteiden siivoaminen onnistu ihan lumiauralla? Muistan, että jossain harjoituksessa, oliko rannikkolinnakkeella, käytettiin juurikin lumiauraa vihollisen sirotteiden raivaamiseen ja hyväksi huomattiin.
 
hessukessu kirjoitti:
Eikös sirotemiinoitteiden siivoaminen onnistu ihan lumiauralla? Muistan, että jossain harjoituksessa, oliko rannikkolinnakkeella, käytettiin juurikin lumiauraa vihollisen sirotteiden raivaamiseen ja hyväksi huomattiin.

http://www.army-uk.info/equip.php?ID=178

Huomaa maininta: "Imac Armoured mine clearance dozer blade".

Mutta sikäli kun olen kuullut, niin tuollaisessa touhussa on se vika, että ne sirotteet (UXO:t tai miinat) ovat pirun paljon vaarallisempia tuon jälkeen kuin jos ne räjäytettäisiin siihen paikalleen. Siirtäessä ne voivat herkistyä ja jos se aura työntää ne tiensivuun maa-aineksen kanssa, niin se se vasta on lystikästä alkaa siivilöidä ne sieltä pois. Mutta toisaalta mitäpä muutakaan voidaan? Ja miten kestää kalusto? Lumiaura jos räjäyttää yhdenkin, niin siitä luultavasti tulee jotakin läpi ja aura saattaa missata seuraavan.
 
Aura on ehkä toimivampi kestopäälysetyllä tiellä kuin maastossa.
Räjähtämätön sirote voi upota pehmeään maahan sen verran syvälle, että aura kulkee juuri yli. Tällöin auraaja itse on vaarassa.
 
Lumiauralla saa päällystetyltä, puskulevyllä/miina-auralla pintamaa kuorien päällystämättömältä. Tjsp.
 
koponen kirjoitti:
Lumiauralla saa päällystetyltä, puskulevyllä/miina-auralla pintamaa kuorien päällystämättömältä. Tjsp.

Eikö ne saa päällysteeltä ihan ampumallakin? Ellei sitten ole talvi ja justiinsa satanut lunta. En oikein usko, että päällystetty tie on mikään ongelma raivaamisen kannalta, koska sirotteet ovat helposti havaittavissa kaukaa ja siis hoideltavissa kaukaa.
 
Miten olisi vesitykki tuohon raivaamiseen?
 
hessukessu kirjoitti:
Hyviä pointteja, todella hyviä.

Itse mietin lähinnä sitä, miten vihollisen vastatykistöltä voisi suojautua? Siihen temppuun voisi laittaa aika paljon rahaakin kiinni jos joku keino löytyisi. Juu, asemien kaivaminen auttaa toki, voisiko siihen panostaa lisää? Entä vastatykistötutkien häirintälaitteisiin? Entä rypäsammuntaan / tutkien kyllästämiseen? Voisiko ammuksia kehittää semmoisiksi, että lentorata ei olisi mitenkään symmetrinen joka estäisi tarkkaa paikannusta? Tykkikohtainen hajauttaminen auttaa toki, voi kun riittäisi vielä jalkaväkeä suojaamaankin? Voisiko vihollisen vastatykistötutkia vastaan kehittää hyökkäysaseistusta (155mm kranuun luulisi saavan hakupään tuommoista varten, MLRS:ään ainakin)?

Ei kai tilanne nyt niin surkea ole, että pitää vaan tyytyä siihen, että vihollinen pystyy paikantamaan meidän tykit kun ne avaavat tulen?

Kuinka helppoa on löytää tykistötutka?

Eli onko meillä mahdollisuus vastatykistötoimintaan
 
Vesitykki toimisi tod.näk kelvollisesti, mutta maaston, tai päälystämättömän uran se muuttaa helposti mutavelliksi. Ainakin palokuntien käyttämät mallit.

Ongelmahan on tuo muu roina jota tiellä lojuu vihollisen iskun jälkeen. Sirotetta ei siis ehkä erota kovin helposti sieltä seasta. Silloin aura on nopea ja käyttäjälleen turvallinen
 
kimmo.j kirjoitti:
Vesitykki toimisi tod.näk kelvollisesti, mutta maaston, tai päälystämättömän uran se muuttaa helposti mutavelliksi. Ainakin palokuntien käyttämät mallit.

Joo, ja ne eivät olleet erityisen liikkuvia malleja kuin itse olin harrastuksessa mukana. Ajoneuvo piti pysäyttää, jotta pumpun sai käyntiin ja vettä ei ole kuin parin minuutin ruiskutukseen. Eli ei erityisen kätevää noin niin kuin hyllystä löytyvillä kamppeilla. Ja sitten on tuo ongelma räjähtämättömistä, jos se suihku ei räjäytäkkään niitä (jos räjäyttää, niin se vesti tuskin suojaa sirpaleilta).
 
IDEX 2013 messuilla nähtyä... :a-lipsrsealed:

This system is called as Roketsan Canavr, Arabian Jobaria means Monster in English. The system is able to launch 240 TR-120(122mm) and 16 TR-300 (300mm) artillery rockets.
DSC_7995.JPG

DSC_8218.jpg

IBvbb.jpg

17545182.jpg

70086233.jpg

62396274.jpg

91775203.jpg



300mm versio.
1qukhq.jpg
 
Teräsmies kirjoitti:
IDEX 2013 messuilla nähtyä... :a-lipsrsealed:

Nuo raketit on vissiin jonkinlaisessa moduulissa, muuten tuon vehkeen lataamiseen menee ikä ja terveys. Mitä tuohon vempaimeen tulee, niin siinä on toki omat hyvät puolensa, mutta ainakin meidän oloihin tuo tuskin kävisi, koska tuossa on liikaa menetettävää ja eiköhän tuo ole muutenkin hieman liian kömpelö meidän käyttöön, vaikka kantamaa löytyisikin sen 40 kilsaa mitä 122:lle raketille nykyään lupaillaan.
 
Rautatietykistö... Pari tykkiä/RakH:tä per avovaunu ja johan on liikkuvaa tulivoimaa!
 
Tvälups kirjoitti:
Rautatietykistö... Pari tykkiä/RakH:tä per avovaunu ja johan on liikkuvaa tulivoimaa!

Tai ihan vaan puhtaasti kontteihin? Tai siirtolavoille?
 
juhapar kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Rautatietykistö... Pari tykkiä/RakH:tä per avovaunu ja johan on liikkuvaa tulivoimaa!

Tai ihan vaan puhtaasti kontteihin? Tai siirtolavoille?

Joskus tuota olen vastustanut, joskin silloin taisi olla kyse siitä kontista, joka jätetään keskelle metsää ja se sitten ampuu kauko-ohjauksella GPS ohjattuja ammuksia. Mutta jotekin tuossa on ihan kelvollistakin, kunhan pidetään homma yksinkertaisena, eli tuolla haetaan vain logistiikka etua, eikä tehdä mitään kultapäällysteistä hitech vempainta, jonka hinnalla saa patteriston vanhempaa kalustoa ja niiden huoltoajoneuvot.

http://www.army-uk.info/equip_f.php?ID=166
Eli linkin pitäisi mennä galleriaan, jos ei, niin klikatkaa sinne. Eli tuossa on ajoneuvo kippilavalla ja kontinkäsittely varustuksella ("Multilift" käsittääkseni kelpaa kontin käsittelyyn, eikö näin?). Tuollaistako tarkoitit? Alusta joka koukkaa kasetin raketteja kyytiin, käyttää tuota kippiä korotuskulman saamiseksi, kääntää runkoaan suunnatakseen ja niin edelleen. Jotenkin veikkaan, että tuohon kasettiin pitäisi laittaa asentosensorit mitä hommaan tarvitaan, koska en usko tuon alustan olevan hommaan kyllin tarkka ja idea muutenkin lienee se, että hommaan ei käytettäisi alustaa, joka on hommaan erityisesti tarkoitettu?
 
Koukkulavaversio QassamFIN-rakettikasetista ja tykkimies Turpeinen päivystämään viestivälinettä. "Turpeinen! Sivu 15-00, koro 400, koko kasetti lataa! ... TURPEINEN KASETTI AMPUKAA!" Ja Turpeinen irti...
 
iku-tykäri kirjoitti:
Vedettävä tykistö ei ehdi siirtyä vastatykistön alta pois. Se on mahdotonta koska tykin saaminen kuljetuskuntoon kuorkin perään kestää liikaa, yleensä vähintään 5 minuuttia. Vanjalla on käytössään valtava määrä vastatykistötutkia, jotka ovat vieläpä helevetin hyviä, ynnä muuta tykistötiedusteluun käytettävää välineistöä. Heillä on käytössään myös valtava määrä vastatykistötoimintaan kelpaavaa raketinheittimistöä, kuten Smerch ja Uragan, ja tietenkin normiputkitykistöä, tykistöohjuksia ja risteilyohjuksia unohtamatta.
Voitte kuulkaa uskoa että he saavat toimitettua rautaa meikäläisen tykistön asemiin alle viiden minuutin. Jos patteri on ajokunnossa silloin, kuolo korjaa.

Tuota väitettä venäläisten vastatykistötutkista en kyllä ihan allekirjoittaisi. Käytössä on toki varmasti suurehkot määrät tutkia, mutta ne ovat melkoisen lyhytkantamaisia ja teknologialtaan melko vanhoja eli 70-80-luvuilta (vaikkakin osittain päivitettyjä). Laajimmin käytössä on tietääkseni ZOOPARK-1 (1L219M) ja se on varsin vaatimaton järjestelmä uusiin länsimaisiin (esim. Arthur tai AN/TPQ-37) verrattuna.

ZOOPARK-1 valmistajan sivut

Kehitystyön alla on toki uusi versio 1L260, jonka speksit eivät nekään vaikuta mitenkään ihmeellisiltä mutta on varmasti aikaisempaa parempi. Saa nähdä koska tämä tulee käyttöön.
ZOOPARK-1 (1L260) versio
 
Back
Top