Tykistö

Suomalaisia 155mm kalustoa ei lisää ole saataviila
Niin no, onhan niiden tuotanto mahdollista käynnistää uudelleen, ja myös puuttua niihin aiempien versioiden (tai siis -97-konversion ja 98:n) PV:n ongelmakohdiksi katsomiin seikkoihin (eli esimerkiksi laittaa niihin se ketjulatasin ja valita huolella ylimenokartion muoto, jos PV niin haluaa). @veeteetee kirjoitti siitä, että valmistus on aivan mahdollista Suomessa (konekanta on olemassa, ja varaputkia valmistetaankin), tosin putkien aihiot on tilattava ulkomailta, kun niitä ei ole enää kohta 40 vuoteen Suomessa valmistettu.
 
Niin no, onhan niiden tuotanto mahdollista käynnistää uudelleen, ja myös puuttua niihin aiempien versioiden (tai siis -97-konversion ja 98:n) PV:n ongelmakohdiksi katsomiin seikkoihin (eli esimerkiksi laittaa niihin se ketjulatasin ja valita huolella ylimenokartion muoto, jos PV niin haluaa). @veeteetee kirjoitti siitä, että valmistus on aivan mahdollista Suomessa (konekanta on olemassa, ja varaputkia valmistetaankin), tosin putkien aihiot on tilattava ulkomailta, kun niitä ei ole enää kohta 40 vuoteen Suomessa valmistettu.
Kyllä, ja noita aihioita juuri tarkoitinkin. Mielestäni tärkeämpää ylläpitää ammustuotannon osaamista kotimaassa, putkia lavetteineen on maailma täynnä.
 
Sitten kannattaa hankkia joku perusvarma ja luotettava tykki. M777 on kehitetty ilmakuljetteiseksi ja tekniset ratkaisut ovat erittäin monimutkaisia sekä runsas titaniumin käyttö tekee tykistä kalliin.
Täällä kun rakastetaan tuota korealaista kalustoa niin samoilla suritusarvoilla oleva korealainen kenttä tykki KH-179 vain runsas 2000kg painavampi kuin tuo M777.


Tuo on L/39-putkella eikä 52, kuten K9.

Lisäys: Niin toki on myös M777. Mutta jos uutena pitäisi hommata, niin voisi ottaa samantien 52-putkella (tai pidemmällä). Siinä kai M777:n suurin viehätys on, että sitä saattaisi löytyä sopuhintaan käytettynä?
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on L/39-putkella eikä 52, kuten K9.

Lisäys: Niin toki on myös M777. Mutta jos uutena pitäisi hommata, niin voisi ottaa samantien 52-putkella (tai pidemmällä). Siinä kai M777:n suurin viehätys on, että sitä saattaisi löytyä sopuhintaan käytettynä?
Näissä käytetyissä M777 on ollut rasitusmurtumia. Lisäksi en pidä tuota 52 pituuskaliberia kynnyskysymyksenä, koska 24 km kantama on 10 km enemmän kuin 122 H 63 tykillä. Lisäksi pitää muistaa, että suurin osa taistelussa käytettävistä a-tarvikkeista on perus sirpalekranaattia isku ja herätesytyttimellä, joten pitkää kantamaa ei tarvita vs. hajonta.
Jos opin 30 v sitten, että n 10% ampumatarvikkeista on erikoisa-tarvikkeita ja loput perus sirpalekranaattia iskusytyttimellä. Mikä mahtaa olla suhde tällä hetkellä?

Nuo 52 ja pidemmät putket toimivat oikeastaan vain ps-lavettisissa.
 
Tuo on L/39-putkella eikä 52, kuten K9.

Lisäys: Niin toki on myös M777. Mutta jos uutena pitäisi hommata, niin voisi ottaa samantien 52-putkella (tai pidemmällä). Siinä kai M777:n suurin viehätys on, että sitä saattaisi löytyä sopuhintaan käytettynä?
Triplaseiskan suurin viehätys lienee sen (suhteellinen) keveys ollakseen 155-millinen haupitsi. Taitaa käytännössä "kaikki" vedettävä olla 32 tai 39 kaliiperin putkella, pidemmät ja raskaammat putket sitten itseliikkuviin, kuten meillä APU:n avulla asemiin ajettava K 98 näistä mallia karvalakki versioista. Kuten Mikfin70 jo totesikin.
 
Triplaseiskan suurin viehätys lienee sen (suhteellinen) keveys ollakseen 155-millinen haupitsi. Taitaa käytännössä "kaikki" vedettävä olla 32 tai 39 kaliiperin putkella, pidemmät ja raskaammat putket sitten itseliikkuviin, kuten meillä APU:n avulla asemiin ajettava K 98 näistä mallia karvalakki versioista. Kuten Mikfin70 jo totesikin.

Keveys? M777:n keveyden suurin hyöty saavutettaneen ilmakuljetteisuudessa. Sen merkitys Suomelle on pyöreä nolla.

Keveydestä voi syntyä muitakin hyötyjä, kuten nopea asemaanmeno ja poistuminen tuliasemasta. Kuitenkin jos halutaan nopeasti asemaa vaihtava tykki, sen ei tarvitse olla kevyt. Se voi painaa kymmeniä tonneja, kunhan se on ajoneuvoalustalla.
 
Keveys? M777:n keveyden suurin hyöty saavutettaneen ilmakuljetteisuudessa. Sen merkitys Suomelle on pyöreä nolla.

Keveydestä voi syntyä muitakin hyötyjä, kuten nopea asemaanmeno ja poistuminen tuliasemasta. Kuitenkin jos halutaan nopeasti asemaa vaihtava tykki, sen ei tarvitse olla kevyt. Se voi painaa kymmeniä tonneja, kunhan se on ajoneuvoalustalla.

M777:n (ja käytännössä kaikkien muidenkin länsimaisten vedettävien tykkien pl. suomalaiset) yksi heikkous on se, että niissä käytetään kannuslevyjä. Suomen olosuhteissa merkittävä heikkous, kun tykille pitää kaivaa kannuskuopat routaiseen ja kiviseen maahan. Naulaaminen (eli maakiilojen käyttö) onnistuu kokemukseni mukaan kivisempäänkin peltoon mutta kaivapa kannuskuopat talvella ilman koneita.

Ennen kuin joku sanoo, että muutetaan ne naulattaviksi niin epäilen, että ei ole helppoa eikä halpaa johtuen eksoottisista metalleista mitä tuossa on käytetty.
 
M777:n (ja käytännössä kaikkien muidenkin länsimaisten vedettävien tykkien pl. suomalaiset) yksi heikkous on se, että niissä käytetään kannuslevyjä. Suomen olosuhteissa merkittävä heikkous, kun tykille pitää kaivaa kannuskuopat routaiseen ja kiviseen maahan. Naulaaminen (eli maakiilojen käyttö) onnistuu kokemukseni mukaan kivisempäänkin peltoon mutta kaivapa kannuskuopat talvella ilman koneita.

Ennen kuin joku sanoo, että muutetaan ne naulattaviksi niin epäilen, että ei ole helppoa eikä halpaa johtuen eksoottisista metalleista mitä tuossa on käytetty.
Hyvä pointti! Tätä edellisiin kommentteihin: vertasin siis vedettäviä vedettäviin. Jos D-30 lautta korvautuu CAESAR-systeemeillä, niin toki se minulle sopii.

Tykkien painosta ja asemaan ajosta ajan kultaamat muistot myöhäiskasarilta kertovat, että niin se puolentoista tonnin leiritykki 76 K 36 kuin vajaan kahdeksan tonnin 130 K 54 sinne asemiin rapakasti saatiin: kiitos virtuoosimaisten mäntykankaiden sankarien eli autonkuljettajien! Käsittämätöntä, mihin saivat yhdistelmän taittumaan! Toki ne viimeiset tuumat saattoivat hieman erota toisistaan mitä tarvittiin ukkoja ja hikeä, mutta liekö ajallisesti ollut oleellista eroa.
 
Jos otetaan annettuna, että tarvitaan 155mm tykistö ja jotain kevyempää, niin:

Miksi ei tehdä 127mm tykkejä? Sama kaliperi kun monella laivastolla, luulisi että ampumatarvikkeita saisi halvemmalla? Esim Excalibur on olemassa myös 127mm versiona.
 
Jos otetaan annettuna, että tarvitaan 155mm tykistö ja jotain kevyempää, niin:

Miksi ei tehdä 127mm tykkejä? Sama kaliperi kun monella laivastolla, luulisi että ampumatarvikkeita saisi halvemmalla? Esim Excalibur on olemassa myös 127mm versiona.
A-tarvikevalikoima on melko suppea ko kaliberissa ja vaikutus maalissa. Siksi tuo 155 on yleinen standardi maailmalla.
 
Hyvä pointti! Tätä edellisiin kommentteihin: vertasin siis vedettäviä vedettäviin. Jos D-30 lautta korvautuu CAESAR-systeemeillä, niin toki se minulle sopii.

Saatoin olla aiemmin epäkohteliaan suorasukainen.

Ajattelen siis, että vedettävä tykki on jonkinlainen muinaisjäänne. Harvempi taitaa enää ostaa sellaisia uutena ja silloinkin kun ostaa, niin kyse on yleensä erikoisolosuhteista. Kun meillä ei ole ilmakuljetteisia prikaateja eikä vuoristojääkäreitä, niin en jotenkin pysty näkemään Suomea ostamassa enää uusia vedettäviä tykkejä - käytettyjä voi periaatteessa jostakin tulla, jos löytyy sopivaa tavaraa sopivalla hinnalla.

Arkijärjellä ajateltuna pyöräalustainen tykki ei voi olla kohtuuttomasti kalliimpi kuin vedettävä tykki ja tykinveturi. Olettaen siis, että tehdään/hankitaan simppeli tykki-auton-päällä-ratkaisu (esim. Caesar tai Atmos) ilman automaattilatureita ja muita hintaa nostavia teknohimmeleitä.
 
Saatoin olla aiemmin epäkohteliaan suorasukainen.

Ajattelen siis, että vedettävä tykki on jonkinlainen muinaisjäänne. Harvempi taitaa enää ostaa sellaisia uutena ja silloinkin kun ostaa, niin kyse on yleensä erikoisolosuhteista. Kun meillä ei ole ilmakuljetteisia prikaateja eikä vuoristojääkäreitä, niin en jotenkin pysty näkemään Suomea ostamassa enää uusia vedettäviä tykkejä - käytettyjä voi periaatteessa jostakin tulla, jos löytyy sopivaa tavaraa sopivalla hinnalla.

Arkijärjellä ajateltuna pyöräalustainen tykki ei voi olla kohtuuttomasti kalliimpi kuin vedettävä tykki ja tykinveturi. Olettaen siis, että tehdään/hankitaan simppeli tykki-auton-päällä-ratkaisu (esim. Caesar tai Atmos) ilman automaattilatureita ja muita hintaa nostavia teknohimmeleitä.

Vaikeaa on nähdä että ainakaan Euroopasta kukaan olisi tässä maailmantilanteessa myymässä mitään käytettyä. Kaikki mikä irti vaan lähtee menee Ukrainaan, ja tulee varmaan menemään sodan jälkeenkin.
 
Arkijärjellä ajateltuna pyöräalustainen tykki ei voi olla kohtuuttomasti kalliimpi kuin vedettävä tykki ja tykinveturi. Olettaen siis, että tehdään/hankitaan simppeli tykki-auton-päällä-ratkaisu (esim. Caesar tai Atmos) ilman automaattilatureita ja muita hintaa nostavia teknohimmeleitä.
Entä jos sen veturin maksaa Joku Muu™, yleensä siis Veronmaksaja™? Tarkoitan siis, että vedettävä tykki ottokuorkin vetämänä olisi jo halvempi. Myös, kuljettaako Caesar tai Atmos sen tykin lisäksi ammukset, panokset ja tykkiryhmän varusteet ml. majoitusteltat ja muut? Vai tarvitaanko se erillinen kuorkki kuitenkin noita varten?
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Kuinka helppoja nämä 120 mm+ tykit on tuhota vastatykistöllä?

Kuinka lähelle tykistökranaatin pitää osua ennenkuin tykki menee pois toimintakunnosta? Ymmärrän että tykkimiehet kestävät sirpaleita aika heikosti, mutta itse tykit näyttävät näin aseita tarkasti tuntemattoman silmään aika järeiltä.

Eli jos tiedetään, että 20 kilometrin päässä olisi vaikka yksi venäläinen 152 mm MSTA-B haupitsi, niin kuinka monta tykistökranaattia tuolta 20 kilometrin päästä pitäisi keskimäärin ampua ennenkuin kohteena oleva tykki ei olisi enää
  • a) ampumakunnossa
  • b) järkevästi korjattavissa ampumakuntoon
Jos maalina on esimerkin 152 mm MSTA-B, niin osumaa ei todellakaan tarvitse saada 10 metrin säteelle. Tietysti riippuu hiukan maastosta, mutta jos 155mm kranaatti tipahtaa suhteellisen avoimessa maastossa ja optimaalisesssa kulmassa vaikkapa 60-80 metrin päähän, niin jonkinlaista vaikutusta kyllä saadaan mitä todennäköisemmin. Nuo skenaarioiden kranaattimääräthän ovat aivan poskettomia.
Kun ympyrän pinta-alaa lasketaan ja vedetään jokin hihasta ravistettu "tapposäde" kranaatille (esim. 10 metrin säteellä vaurioituu ja tuhoutumiseen vaaditaan lähes suora osuma), niin puhutaan varmaan ainakin muutamasta sadasta kranaatista skenaariossa A. Skenaariossa B varmaan suuresta kolminumeroisesta tai pienestä nelinumeroisesta määrästä.
Iskemä alle 100 m päähän tykistä riittää mikäli ammutaan herkkänä.
Herkät osat ovat suuntain, hidastin, palautin sekä renkaat ja nostolevy.
Normaali pituushajonta 4% ja sivuhajonta 2% ampumaetäisyydestä.
Tässä ei ole tarkoitus vähätellä kenenkään tietämystä, mutta oikeaa käsitystä tykistötulen vaikuttavuudesta ei välttämättä ole, vaikka olisi pitkäänkin pelannut tykkien kanssa. Eihän niillä maalialueilla ole oikeita "särkyviä" kohteita kuin kokeiluammunnoissa. Julkisia lähteitä aiheesta on niukasti, mutta jotain löytyy:

Vuonna 1995 vastaperustetun Tykistökoulun tutkimus- ja kehittämisosaston yksi tutkimusaihe oli kenttätykistön tulen vaikuttavuus. Rovajärven kesäleirillä ammuttiin 155-105 mm tykeillä kokeilumaaleihin, jotka sisälsivät PT-76 tiedusteluvaunun, 4 x 155 H17 tykkipatterin sekä kuorma-autoja ja kaivettuja linnoitettuja asemia. Maalialueen koko oli noin 300x300 metriä. Suora sitaatti tutkimuksesta: "Tykkeihin tapahtuu vaurioita, jos kranaatti osuu 1-5 metrin etäisyydelle siitä. Kauempana tapahtuvat räjähdykset rikkovat kyllä laitteita ja tekevät reikiä kilpeen, mutta varsinaiset asevauriot ovat sattumia. Tykit pysyvät todennäköisesti ampumakuntoisina... Kaivautunut ja suojakuoppiin painautunut henkilöstö säilyy vahingoittumatta lähes aina iskusytyttimillä tulitettaessa." Sama kokemus saatiin jo Valkeasaaressa.

Hajonnasta tulikin jo selvitystä. Voidaan sanoa, että 20 km etäisyydeltä normaaleilla "tyhmillä" kranaateilla ei kannata ampua edellisen esimerkin 300x300 m pienemmällä alueella olevaa maalia. Yhden vedettävän tykinkin saa siten unohtaa puhumattakaan panssaroidusta maalista. Tässä kesäleirin 1995 ammunnassa tosin PT-76 syttyi tuleen herätesytytinkranaatin täysosumasta. Kokeiluun ei kuulunut se, olisiko
miehistö kyennyt palon sammuttamaan. Ohessa huono kuva tap.ahtumasta.

PT-76 Rovajärvi 1995 – kopio.PNG
 
Vuonna 1995 vastaperustetun Tykistökoulun tutkimus- ja kehittämisosaston yksi tutkimusaihe oli kenttätykistön tulen vaikuttavuus. Rovajärven kesäleirillä ammuttiin 155-105 mm tykeillä kokeilumaaleihin, jotka sisälsivät PT-76 tiedusteluvaunun, 4 x 155 H17 tykkipatterin sekä kuorma-autoja ja kaivettuja linnoitettuja asemia.
Tämä sama koe toistettiin muutama vuosi sitten vähän modernimmalla kalustolla ml ilmasta maahan aseet. Maalitykkeinä oli mm 152 H 55 ja uusia suojarakenteita.

Tuloksista ei sen enempää.
 
Viimeksi muokattu:
Saatoin olla aiemmin epäkohteliaan suorasukainen.

Ajattelen siis, että vedettävä tykki on jonkinlainen muinaisjäänne. Harvempi taitaa enää ostaa sellaisia uutena ja silloinkin kun ostaa, niin kyse on yleensä erikoisolosuhteista. Kun meillä ei ole ilmakuljetteisia prikaateja eikä vuoristojääkäreitä, niin en jotenkin pysty näkemään Suomea ostamassa enää uusia vedettäviä tykkejä - käytettyjä voi periaatteessa jostakin tulla, jos löytyy sopivaa tavaraa sopivalla hinnalla.

Arkijärjellä ajateltuna pyöräalustainen tykki ei voi olla kohtuuttomasti kalliimpi kuin vedettävä tykki ja tykinveturi. Olettaen siis, että tehdään/hankitaan simppeli tykki-auton-päällä-ratkaisu (esim. Caesar tai Atmos) ilman automaattilatureita ja muita hintaa nostavia teknohimmeleitä.
No jospa kohta päästään näiden tulevaisuuden toiveiden sijaan pohtimaan toteutuneita K9 -optioita. Montakohan tilataan jo tänä vuonna optiona?
 
Back
Top